Ilmastonmuutos

[Stonewall]

Nyt kun huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten* ja eurooppalaisten keskuudessa pienenee, onko kyse vain kyllästymisestä kun äärikatastrofi ja ilmastohätätila ei ole Euroopassa toteutunutkaan? Vaikea sanoa muuta kuin se, että ilmastonmuutoksen lämmittävä vaikutus toteutuu koko ajan ja se näkyy mm. keskimääräisissä lämpötiloissa maapallolla. Ennätyksiä tulee lähes koko ajan.

Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.

Linkki: https://twitter.com/mikarantane/status/1756037618066715110

* Ilmastobarometrin mukaan vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2023 vastaava luku on 32 %. Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.

En tiedä onko se sinällään vaarallista, että huoli pienenee. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu sopimuksiin.
Ilmiöhän on toki hiipivä. Sen vaikutuksiin tavallaan totutaan jokatapauksessa. Suorastaan todennäköistä, että joku muu huoli nousee rinnalle ja ohi. Tärkeintä on, että Kiina, USA ja Intia toimivat sovitusti.

 

[Petri1981]

Sinänsä tämä on mielenkiintoinen argumentti, kun toisaalta kerrotaan, että akkumineraalit eivät riitä, kaivoksia ei millään saada tarpeeksi ja materiaalit kallistuvat merkittävästi kun kysyntä nousee.

Toisaalta taas akkumineraalit ovat sittenkin niin edullisia, että niitä ei kannata kierrättää, vaan dumpata luontoon ja meriin.

Meillähän on muuten ollut pienimuotoisia kertakäyttöisiä akkuja jo tuosta 1800-luvun puolivälistä lähtien käytössä, joita Suomessakin on myyty miljoonia kappaleita vuosittain, onko näistä aiheutunut vastaavaa skenaariota?

Edit.
Ja kapasiteettiongelma on myös melko mielenkiintoinen väite, Suomessa kun kierrätetään jo nyt pyöreästi 2 miljoonaa kiloa pyöreästi 4 miljoonasta kilosta vuosittain myytyjä akkuja ja paristoja.

Ongelmahan on se, että erityisesti paristojen, kännykkäakkujen ja muiden hyvin pienien yksiköiden kerääminen on kallista ja porukka hilloaa niitä kotonaan (itselläkin on paraikaa käytettyjä pattereita parisen kiloa odottamassa kierrätykseen menoa).

Ajoakkuja esimerkiksi ei tulla koskaan dumppaamaan mihinkään, koska niiden sisältämistä mineraaleista saa sen verran paljon fyrkkaa ja niiden kierrättäminen on liiketaloudellisesti mielekästä.

Noh, katsotaan sitten kun Intiasta ja Afrikasta ja muualta alkaa tulla 500 miljoonaa sähköauton akkua vuodessa. Hienoa, että olet optimistinen sen suhteen että noissa maissa laitetaan hommat kuntoon ja kierrätyslaitokset pyörimään.

 

[BitterX]

Noh, katsotaan sitten kun Intiasta ja Afrikasta ja muualta alkaa tulla 500 miljoonaa sähköauton akkua vuodessa. Hienoa, että olet optimistinen sen suhteen että noissa maissa laitetaan hommat kuntoon ja kierrätyslaitokset pyörimään.

Tietenkin laitetaan, kun se on taloudellisesti kannattavaa.

 

[Pleksi(t)]

Noh, katsotaan sitten kun Intiasta ja Afrikasta ja muualta alkaa tulla 500 miljoonaa sähköauton akkua vuodessa. Hienoa, että olet optimistinen sen suhteen että noissa maissa laitetaan hommat kuntoon ja kierrätyslaitokset pyörimään.

Intiassa ja Afrikassa ei ole yhteensä edes 500 miljoonaa autoa. Ja vaikka olisikin ja kaikki olisi sähköautoja, ei niitä akkuja/autoja vaihdeta joka vuosi, elinkaari on huomattavasti pidempi. Ja koska akut sisältävät arvokkaita aineita niin vaikea uskoa että niitä ei kierrätettäisi kun nytkin kaatopaikalla lapset tonkivat kaiken myymisen arvoisen. Vahvassa on mielipiteet, faktoista viis.

 

[Petri1981]

Tietenkin laitetaan, kun se on taloudellisesti kannattavaa.

Naiiviuden huippu. Kyllähän monessa maassa olisi kannattavaa tehdä monenlaisia kannattavia asioita, mutta niitä ei silti tehdä. ”Paskamaissa” ei tehdä kannattavia asioita. Siksi ne ovat sellaisia maita.

Intiassa ja Afrikassa ei ole yhteensä edes 500 miljoonaa autoa. Ja vaikka olisikin ja kaikki olisi sähköautoja, ei niitä akkuja/autoja vaihdeta joka vuosi, elinkaari on huomattavasti pidempi. Ja koska akut sisältävät arvokkaita aineita niin vaikea uskoa että niitä ei kierrätettäisi kun nytkin kaatopaikalla lapset tonkivat kaiken myymisen arvoisen. Vahvassa on mielipiteet, faktoista viis.

Puhut faktoista, mutta vertaat sähköautojen kierrätystä käyttökelpoisiksi metalleiksi siihen kun lapset tonkivat kaatopaikkoja. Voin ystävällisesti kertoa, että tuo homma on pikkaisen vaativampi.

 

[Tuamas]

Noh, katsotaan sitten kun Intiasta ja Afrikasta ja muualta alkaa tulla 500 miljoonaa sähköauton akkua vuodessa. Hienoa, että olet optimistinen sen suhteen että noissa maissa laitetaan hommat kuntoon ja kierrätyslaitokset pyörimään.

Raha on erittäin tehokas ohjuri.

Edelleen, ne akkumineraalit ja akustot joista niitä saa maksavat kunnon rahaa, viallisinakin.

Mitä luulet, heitetäänkö 1-6 mediaanikuukausipalkan arvoiset akustot mäkeen vai myydäänkö ne eteenpäin?

 

[BitterX]

Naiiviuden huippu. Kyllähän monessa maassa olisi kannattavaa tehdä monenlaisia kannattavia asioita, mutta niitä ei silti tehdä. ”Paskamaissa” ei tehdä kannattavia asioita. Siksi ne ovat sellaisia maita.

Kiina on poliittisesti paskamaa, mutta taloudellisesti siellä ymmärretään tehdä kannattavia asioita.

Me voimme ohjata Kiinaa kysynnällä, koska Kiina on riippuvainen kaupasta länsimaiden kanssa. Venäjääkin toki ohjasimme kysynnällä, mutta ajettiin seinään ripustautumalla fossiilisiin.

 

[Petri1981]

Raha on erittäin tehokas ohjuri.

Edelleen, ne akkumineraalit ja akustot joista niitä saa maksavat kunnon rahaa, viallisinakin.

Mitä luulet, heitetäänkö 1-6 mediaanikuukausipalkan arvoiset akustot mäkeen vai myydäänkö ne eteenpäin?

Se mitä ne maksaa, riippuu siitä kuinka paljon niiden kierrätykseen on kapasiteettia. En näe edelleenkään että kolmas maailma on valmis tähän. Ja vaikka siellä olisi kapasiteettia niin kyse on jälleen hyvin massiivisista uusista teollisisista laitoksista, jotka vaativat valtavasti energiaa, kaikkien muiden haitallisten kemikaalien lisäksi. Uusi tarvittava energia ja muut raaka-aineet taas vaativat uusia voimalaitoksia ja muita tuotantolaitoksia. En näe edelleenkään miten tämä kokonaisuus on sellainen, jossa siirrytään johonkin vihreään aikakauteen. Energiaa ja luonnonvaroja tullaan tarvitsemaan aivan helvetisti tähän ”vihreään” siirtymään.

 

[Tuamas]

Se mitä ne maksaa, riippuu siitä kuinka paljon niiden kierrätykseen on kapasiteettia. En näe edelleenkään että kolmas maailma on valmis tähän. Ja vaikka siellä olisi kapasiteettia niin kyse on jälleen hyvin massiivisista uusista teollisisista laitoksista, jotka vaativat valtavasti energiaa, kaikkien muiden haitallisten kemikaalien lisäksi. Uusi tarvittava energia taas vaatii uusia voimalaitoksia. En näe edelleenkään miten tämä kokonaisuus on sellainen, jossa siirrytään johonkin vihreään aikakauteen. Energiaa ja luonnonvaroja tullaan tarvitsemaan aivan helvetisti tähän ”vihreään” siirtymään.

Jos kehitysmaissa ei ole teollista kapasiteettia, niillä on satamia joista akustot saa tehokkaasti laivattua sinne missä kapasiteettia on. Koska nuo ovat kuitenkin raaka-aineina sieltä kalleimmasta päästä, vaikka sitten kierrätyskulu diskontattuna.

Edelleen, noiden kierrättäminen on huomattavasti kannattavampaa kuin vaikka paristojen tai kännyköiden akkujen, joita on kehittyvissä maissakin ollut miljardeja kappaleita kierrossa vuosien saatossa.

Raha on tehokkain ohjuri.

 

[opelix]

Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.

Tämä käsittääkseni on tyrmätty niin kauaksi aikaa kun maapallo pyörii. Toki ilmastossa on niin paljon arvaamattomia tekijöitä että viisastutaan jos ei päivittäin niin ainakin viikottain tässä asiassa.

 

[opelix]

En tiedä onko se sinällään vaarallista, että huoli pienenee. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu sopimuksiin.
Ilmiöhän on toki hiipivä. Sen vaikutuksiin tavallaan totutaan jokatapauksessa. Suorastaan todennäköistä, että joku muu huoli nousee rinnalle ja ohi. Tärkeintä on, että Kiina, USA ja Intia toimivat sovitusti.

Isosti tämä. Sopimuksista ja vähennyksistä pidetään kiinni, niistä vastaavat päättäjät. Kansalaiset toimivat sitten annettujen reunaehtojen mukaan. Typerintä on ahdistua ja masentua vaan elämästä tulee nauttia. Kaikki nauttiminen ei ole maapallolle vaarallista kuten tiedämme.

 

[mike owen]

Tämä käsittääkseni on tyrmätty niin kauaksi aikaa kun maapallo pyörii. Toki ilmastossa on niin paljon arvaamattomia tekijöitä että viisastutaan jos ei päivittäin niin ainakin viikottain tässä asiassa.

Elämme kahden jääkauden välistä aikaa tällä hetkellä. Ei mahda mitään.

 

[Cobol]

Tämä käsittääkseni on tyrmätty niin kauaksi aikaa kun maapallo pyörii. Toki ilmastossa on niin paljon arvaamattomia tekijöitä että viisastutaan jos ei päivittäin niin ainakin viikottain tässä asiassa.

Maallikkona ei voi kuin luottaa täyspäisiin ilmastonmuutostutkijoihin. Mika Rantanen on sellainen ja kun lähdemateriaalikin vaikutti luotettavalta, pistin twiittinsä.

 

[JJLehto]

Tämä käsittääkseni on tyrmätty niin kauaksi aikaa kun maapallo pyörii. Toki ilmastossa on niin paljon arvaamattomia tekijöitä että viisastutaan jos ei päivittäin niin ainakin viikottain tässä asiassa.

Ei ole tyrmätty. Ohessa 3kk vanha juttu

Atlantin merivirtaukset voivat olla romahtamassa – tutkimus: voisi johtaa ilmastokatastrofiin

Lämpötilat voisivat pohjoisella pallonpuoliskolla pudota jopa kymmeniä asteita. Etelässä vaikutus olisi päinvastainen.

www.is.fi

Kovan asiantuntijan twiittti heikkenemisestä ja tipping pointista

Linkki: https://twitter.com/rahmstorf/status/1779137460326277161?t=6h77MahwYBcGLte8wkfLcQ&s=08

 

[Luolis]

Linkki: https://twitter.com/OsmoSoininvaara/status/1789952172790014195

Data kertoo surullista tarinaansa. Don't look up ja niin edelleen.

 

[rpeez]

Linkki: https://twitter.com/OsmoSoininvaara/status/1789952172790014195

Data kertoo surullista tarinaansa. Don't look up ja niin edelleen.

Ennenkuin vedin itseni jojoon tuon kuvan perusteella, rupesin katsomaan sitä tarkemmin. Murheelliselta voi näyttää, koska trendi väärä, mutta kuinka murheelliselta sittenkään?

Otan vuoden 1965 lähtökohdaksi, koska se on keskellä mainittua 1951 - 1980 keskiarvoa. Siihen verrattuna huhtikuun lämpötila on noussut "vain" 1,2 astetta 60 (!) vuodessa. Jätän jojoni rauhaan.

Edit. On myös syytä huomata, että kuvaajan piirtotapa aiheuttaa väärää illuusiota. Jos koordinaatioon olisi mahdutettu koko keskilämpötila, eikä pelkkä nousu 0,01 asteikolla, tilanne näyttäisi ihan erilaiselta. Mutta sehän ei ole niin dramaattisen näköistä.

Sen sijaan tuo AMOC ongelma huolettaa akuutimmin, koska asumme täällä Suomessa.

 

[Karpat46]

Ennenkuin vedin itseni jojoon tuon kuvan perusteella, rupesin katsomaan sitä tarkemmin. Murheelliselta voi näyttää, koska trendi väärä, mutta kuinka murheelliselta sittenkään?

Otan vuoden 1965 lähtökohdaksi, koska se on keskellä mainittua 1951 - 1980 keskiarvoa. Siihen verrattuna huhtikuun lämpötila on noussut "vain" 1,2 astetta 60 (!) vuodessa. Jätän jojoni rauhaan.

Otit siis random vuoden ja random kuukauden ja sait siitä saman tuloksen kuin tuossa Osmon esittämässä keskiarvokäyrässä. Tämä sitten huojensi mieltäsi. Tää on varmaan jotain metatason juttua, jossa en pysy vain perässä.

 

[rpeez]

Otit siis random vuoden ja random kuukauden ja sait siitä saman tuloksen kuin tuossa Osmon esittämässä keskiarvokäyrässä. Tämä sitten huojensi mieltäsi. Tää on varmaan jotain metatason juttua, jossa en pysy vain perässä.

Anteeksi mitä? En tajua miksi puhut randomeista, ne on ihan tarkasti tuossa kuvassa sanottu. Jos huojentaa mieltäsi ilmaisen näin: 60 vuodessa huhtikuun lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta. Kerro luinko kuvaa väärin? Vastaan itse ensin, se ei taida olla huhtikuun vaan 12 kuukauden keskiarvo, joka ei muuta asiaa mihinkään suuntaan:
60 vuodessa lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta.
(Voinee arvioida myös että vuosina 1951-1980 nousu on aika lineaarinen, siitä tulee vuosi 1965, ei randomisti.)

Minusta tuo on aika pieni nousu 60 vuoteen, joku voi tietysti olla eri mieltä. Oletetaan että nousu on jatkossakin samaa luokkaa (Soininvaaran käyrä on siis aika lineaarinen), meillä on silti aikaa 60 vuotta aikaa keksiä teknisiä hiilinieluja ettei tule samanmoista nousua, insinöörinä olen toiveikas.

Oma luulo oli, että tilanne olisi pahempikin. En nyt jaksa tarkastaa muita lähteitä, alkoi vaan ihmetyttää Soininvaaran "murheellisuus" tuo kuvatuksen perusteella.

 

[Cobol]

Anteeksi mitä? En tajua miksi puhut randomeista, ne on ihan tarkasti tuossa kuvassa sanottu. Jos huojentaa mieltäsi ilmaisen näin: 60 vuodessa huhtikuun lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta. Kerro luinko kuvaa väärin? Vastaan itse ensin, se ei taida olla huhtikuun vaan 12 kuukauden keskiarvo, joka ei muuta asiaa mihinkään suuntaan:
60 vuodessa lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta.
(Voinee arvioida myös että vuosina 1951-1980 nousu on aika lineaarinen, siitä tulee vuosi 1965, ei randomisti.)

Minusta tuo on aika pieni nousu 60 vuoteen, joku voi tietysti olla eri mieltä. Oletetaan että nousu on jatkossakin samaa luokkaa (Soininvaaran käyrä on siis aika lineaarinen), meillä on silti aikaa 60 vuotta aikaa keksiä teknisiä hiilinieluja ettei tule samanmoista nousua, insinöörinä olen toiveikas.

Oma luulo oli, että tilanne olisi pahempikin. En nyt jaksa tarkastaa muita lähteitä, alkoi vaan ihmetyttää Soininvaaran "murheellisuus" tuo kuvatuksen perusteella.

Ilmaston lämpeneminen Suomessa ajalla 1961-2020 on keskimäärin noin 1.3 astetta. Sillä on merkityksensä, mikä näkyy useilla eri tavoilla. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa. Ilmastollinen vertailukausi - Ilmatieteen laitos

Vaikka 1.3 astetta voi tuntua pieneltä, se ei sitä ole.

Sen sijaan tuo AMOC ongelma huolettaa akuutimmin, koska asumme täällä Suomessa.

Osittainenkin toteutuminen lupaa hyvin kylmää. Yksi skenaario, mutta siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Niin suuresta muutoksesta on kyse.

 

[Wiljami]

Ilmaston lämpeneminen Suomessa ajalla 1961-2020 on keskimäärin noin 1.3 astetta. Sillä on merkityksensä, mikä näkyy useilla eri tavoilla. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa. Ilmastollinen vertailukausi - Ilmatieteen laitos

Vaikka 1.3 astetta voi tuntua pieneltä, se ei sitä ole.



Osittainenkin toteutuminen lupaa hyvin kylmää. Yksi skenaario, mutta siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Niin suuresta muutoksesta on kyse.

Eikä AMOCin mahdollista heikkenemistä tai häiriintymistä kannata todellakaan pitää minään "ilmastonmuutos peruttu" juttuna, kun se heikkenee ihan suoraan sen takia että merivesi lämpenee ja toisaalta laimenee mannerjäätiköiden sulamisen myötä. Globaali lämpötila siis vaan porskuttaa korkeammaksi, ainoa mikä muuttuisi tuossa, niin pohjoisen Euroopan anomaalinen lämpö ja toisaalta ko. virtausjärjestelmän aiheuttama Atlantin valtameren päiväntasaajalla olevien osien leveyspiiriin nähden liika viileys.

Luonnollisesti vaikutus ekosysteemeille sekä pohjoisessa Euroopassa että keskisellä Atlantilla olisi järkyttävä kun ne systeemit ovat kehittyneet nimenomaan nykyisenkaltaisiin oloihin ja muutoksiin reagoinnin nopeus lasketaan kymmenissä sukupolvissa, mikä tarkoittaa lajista riippuen vuosisatoja. Käytännössä pitkäikäisemmillä eliölajeilla ei ole toivoakaan selvitä muuten kuin muuttamalla sopivampien lämpötilojen perässä, jos vaan mahdollisuus semmoiseen on.

 

[opelix]

Ilmasto | Viime kesä oli kuumin Kristuksen syntymän jälkeen

Kylmin kesä jälkeen Kristuksen löytyi vuodesta 536. Esiteollisen ajan kuumin kesä oli vuonna 246.

www.hs.fi

Ilmastouutisoinnissa on siirrytty ihan uuteen aikakauteen tänään 14.5. Kristus on sittenkin syntynyt joskus.

En moiti viisaampiani mutta tokkopa vain pystytään 2024 kertomaan että vaikkapa nyt 246 oli vaikkapa 0.3 astetta lämpimämpää kuin vaikka 442.

 

[BitterX]

Ilmasto | Viime kesä oli kuumin Kristuksen syntymän jälkeen

Kylmin kesä jälkeen Kristuksen löytyi vuodesta 536. Esiteollisen ajan kuumin kesä oli vuonna 246.

www.hs.fi

Ilmastouutisoinnissa on siirrytty ihan uuteen aikakauteen tänään 14.5. Kristus on sittenkin syntynyt joskus.

En moiti viisaampiani mutta tokkopa vain pystytään 2024 kertomaan että vaikkapa nyt 246 oli vaikkapa 0.3 astetta lämpimämpää kuin vaikka 442.

Tuossa Hesarin artikkelissakin on tutkimuksessa käytetty menetelmä avattu varsin selkeästi ja kansantajuisesti. Tutkimuksessa siis käytettiin paitsi suoraa mittaustietoa siltä ajalta kun sitä on saatavilla, niin myös tuhansien eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa kerättyjen puiden vuosirengasanalyysiä. Kun pelkästään varsin yleinen euroopanmarjakuusi voi saavuttaa yli 2 000 vuoden iän, ei ole mikään ongelma löytää kyseistä menetelmää käyttäen riittävän laajaa mittausdataa riittävän laajalta maantieteelliseltä alueelta, jonka avulla voi analysoida lämpötilojen keskiarvoa vaikkapa vuonna 246 ja 442.

Jeesus Nasaretilainenkin vallitsevan käsityksen mukaan on henkilönä todennäköisesti ollut olemassa, mutta - newsflash - ainakaan kyseisen tutkimuksen otsikossa ja sen tiivistelmässä ei ole mainittu häntä millään tavalla. En sulje kuitenkaan pois sitä, että itse artikkelissa olisi mainittu termejä B.C. tai A.D., jotka toki viittaavat Kristukseen.

 

[opelix]

Kun pelkästään varsin yleinen euroopanmarjakuusi voi saavuttaa yli 2 000 vuoden iän, ei ole mikään ongelma löytää kyseistä menetelmää käyttäen riittävän laajaa mittausdataa riittävän laajalta maantieteelliseltä alueelta, jonka avulla voi analysoida lämpötilojen keskiarvoa vaikkapa vuonna 246 ja 442.

Varmasti voidaan vuosirenkaista tehdä jonkinlaista analyysiä lämpimistä ja kylmistä kausista mutta siinä muutun epäileväksi kun puhutaan joistain asteen kymmenyksistä. Tässä puhutaan kumminkin 2000 vuoden aikajaksosta eli jostain 6000 sukupolvesta joka on sinällään jopa lyhyydessään meille ihmisille aika käsittämättömän pitkä aika. Pidän tällaista uutisointia ja tutkimusta meidän aikanamme hyvin tarkoitushakuisena. Ei näin.

Jospa pysyttäisiin vaikka ihan siinä esiteollisen ajan alusta 1800-luvun loppupuolelta ja katsottaisiin mitä on tapahtunut tuossa runsaassa sadassa vuodessa. Siitä on kumminkin kohtuullisen luotettavaa dataa tarjolla.

 

[BitterX]

Varmasti voidaan vuosirenkaista tehdä jonkinlaista analyysiä lämpimistä ja kylmistä kausista mutta siinä muutun epäileväksi kun puhutaan joistain asteen kymmenyksistä. Tässä puhutaan kumminkin 2000 vuoden aikajaksosta eli jostain 6000 sukupolvesta joka on sinällään jopa lyhyydessään meille ihmisille aika käsittämättömän pitkä aika. Pidän tällaista uutisointia ja tutkimusta meidän aikanamme hyvin tarkoitushakuisena. Ei näin.

Jospa pysyttäisiin vaikka ihan siinä esiteollisen ajan alusta 1800-luvun loppupuolelta ja katsottaisiin mitä on tapahtunut tuossa runsaassa sadassa vuodessa. Siitä on kumminkin kohtuullisen luotettavaa dataa tarjolla.

Tieteellisen tutkimuksen kritikoinnissa ei kuitenkaan riitä perusteeksi se, että menetelmä kuulostaa epäilyttävältä tai se, että tutkimustulokset eivät kuulosta kivoilta tai omaa mielipidettä vahvistavilta.

Tutkimusmenetelmästä sen sijaan pitää eritellä mahdolliset ongelmakohdat.

 

[Baldrick]

Anteeksi mitä? En tajua miksi puhut randomeista, ne on ihan tarkasti tuossa kuvassa sanottu. Jos huojentaa mieltäsi ilmaisen näin: 60 vuodessa huhtikuun lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta. Kerro luinko kuvaa väärin? Vastaan itse ensin, se ei taida olla huhtikuun vaan 12 kuukauden keskiarvo, joka ei muuta asiaa mihinkään suuntaan:
60 vuodessa lämpötila noussut 1,0 +- 0,2 astetta.
(Voinee arvioida myös että vuosina 1951-1980 nousu on aika lineaarinen, siitä tulee vuosi 1965, ei randomisti.)

Minusta tuo on aika pieni nousu 60 vuoteen, joku voi tietysti olla eri mieltä. Oletetaan että nousu on jatkossakin samaa luokkaa (Soininvaaran käyrä on siis aika lineaarinen), meillä on silti aikaa 60 vuotta aikaa keksiä teknisiä hiilinieluja ettei tule samanmoista nousua, insinöörinä olen toiveikas.

Oma luulo oli, että tilanne olisi pahempikin. En nyt jaksa tarkastaa muita lähteitä, alkoi vaan ihmetyttää Soininvaaran "murheellisuus" tuo kuvatuksen perusteella.

Kummemmin dataan perehtymättä 60 vuotta on vähän vesittynyt luku, kun sellaiset saastuttajamaat kuin Kiina ja Intia muiden muassa ovat teollistuneet kiihtyvästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Kiinan päästöt 60-70-luvuilla olivat mitättömät nykyiseen verrattuna. Parempi olisi tarkastella vaikka tämän vuosituhannen vaikutusta ja koittaa siitä vetää jotain käyrää tulevaisuuteen.