Mainos

Ilmastonmuutos

  • 736 457
  • 6 701

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ruotsi tosiaan aikoo käyttää 3 miljardia teknisiin nieluihin, Suomi 140 miljoonaa.

Noita teknisiä nieluja vähän jo ihmettelinkin, että ovatko oikeasti se tapa, jolla ilmastonmuutosta vastaan kannattaa käydä (no, hallituksen "panostuksesta" päätellen näin ei sielläkään ajatella, tai sitten ilmastonmuutoksen uhkilta halutaan edelleen pistää päätä piiloon) ja kyllähän tuonkin artikkelin mukaan teknisille nieluille löytyisi tosiaan vaihtoehtoja:


Ongelma vain on siinä, että näihin halvempiinkin keinoihin pitäisi ryhtyä, mutta sen sijaan osa jo edellisen hallituksen aikana suunnitelluista toimista on haudattu.

Se on toki totta, että ei niistä tehtaan piipuista saisi mielestäni tälläkään hetkellä, saati tulevaisuudessa, nousta mitään luonnolle haitallista, eli kyllä sinnekin panostusta tarvitaan.
En ole varma ymmärränkö oikein tuota juttua vanhojen metsien osalta, mutta jos puhutaan hiilidioksidin talteenotosta, niin siinä pitää tarkastella puiden kasvua, ei jo puihin sidottua hiilidioksidia. Toki jos ne metsät hakataan ja käytetään, niin osa niiden hiilidioksidista vapautuu. Mutta jos tehtaat joka tapauksessa jatkavat toimintaansa, niin niiden raaka-aine sitten vaan hakataan jostain muualta.
Vanhojen metsien hiilidioksitaseessa pitää ottaa huomioon myös se, että hiilidioksidia vapautuu lahoamisen kautta.

Todennäköisesti tekniikan tohtori on nämä kaikki huomioinut, ja tuossa jutussa vaan - kuten yleensäkin - asiat esitetään epätarkasti ja oikomalla.
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kuten linkissäsi todetaan, vanhojen metsien suojelun lisäksi kaikkein vaikuttavin keino olisi turvepeltojen vettäminen eli vedenpinnan nosto aikanaan turvemaille raivatuilla pelloilla. Toinen vaikuttava keino olisi siirtyä kosteissa, kuusivaltaisissa suometsissä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen, sillä avohakkuissa näistä suometsistä vapautuu paljon ilmastopäästöjä.

Kumpikin keino voisi säästää päästöjä miljoonan hiilidioksiditonnin verran. Molemmat keinot vaikuttavat nopeasti. Halvimmat keinot ovat siis alle kymmenesosan siitä, mitä maksaa pyörittää teknisiä hiilinieluja.

Orpon hallituksen kokoonpano ja poliittinen tahto ei näytä mahdollistavan tehokkaita keinoja. Oikeistokonservatiivit, joita ovat ennen kaikkea PS ja KD, eivät tekojen tasolla koe ilmastonmuutosta uhkana. Keskusta kuuluu pitkälti samaan ilmastonmuutostoimia vähättelevään ryhmään, mutta ei ole tässä hallituksessa mukana.

Järkevintä olisi laittaa panokset vanhoihin metsiin, turvepeltojen vettämiseen sekä metsän jatkuvaan kasvatukseen. Tekniset nielut ovat myös tarpeen, mutta niiden hinta on mittava ja vaikutus lähivuosina käytännössä olematon.

On kyllä harvinaisen ikävää kuinka Kokoomuksen ja SDP:n välit kärjistyivät edellisellä kaudella ja tuloksena oli tämä hallituskokoonpano, ei luonnosuojelussakaan voida loputtomiin viivytellä.

Viime hallituksenkin toimet ilmastonmuutoksen torjumisessa olivat mitä olivat...Mielestäni siellä tehtiin ihan liikaa kompromisseja luonnonsuojelutoimissa, mutta kuten on jo aiemmin pähkäilty, mitä olisi seurannut jos vaikka Vihreät olisivat vastalauseeksi kompromisseista lähteneet hallituksesta kesken pahimman koronakriisin / Venäjän hyökkäyksen?

Jotenkin ilmastotoimet ja muu luonnonsuojelu tulisi saada enemmän päätöksenteon keskiöön.
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
En ole varma ymmärränkö oikein tuota juttua vanhojen metsien osalta, mutta jos puhutaan hiilidioksidin talteenotosta, niin siinä pitää tarkastella puiden kasvua, ei jo puihin sidottua hiilidioksidia. Toki jos ne metsät hakataan ja käytetään, niin osa niiden hiilidioksidista vapautuu. Mutta jos tehtaat joka tapauksessa jatkavat toimintaansa, niin niiden raaka-aine sitten vaan hakataan jostain muualta.
Vanhojen metsien hiilidioksitaseessa pitää ottaa huomioon myös se, että hiilidioksidia vapautuu lahoamisen kautta.

Todennäköisesti tekniikan tohtori on nämä kaikki huomioinut, ja tuossa jutussa vaan - kuten yleensäkin - asiat esitetään epätarkasti ja oikomalla.
Luulisi tosiaan, että nuo seikat olisi huomioitu, ovat kuitenkin aika perusasioita.

Luonto ei ole myöskään pelkkää hiilensitomista. Teollisuuden ja ilmastonmuutoksen paineessa tulisi löytää tasapaino, joka huomioisi myös mm. luonnon monimuotoisuuden. Siinäpä tekemistä, kun olemme jo tässä vaiheessa ilmastonmuutosta :(
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viime vuonna se pelätty uhkakuva sitten kävi toteen: ilmasto oli 1,5 astetta lämpimämpi esiteolliseen aikaan verrattuna. Pariisin ilmastosopimukseenkin kirjattu 1,5 asteen lämpenemistä on kuvailtu "ratkaisevaksi" ja että tämän ylittävä lämpeneminen voi johtaa vaarallisiin ja peruuttamattomiin käännekohtiin. Pakkaisin kamat ja juoksisin nyt ulos johonkin bunkkeriin odottamaan maailmanloppua. En vain nyt viitsi, kun siellä on niin perkeleen kylmä. Täällä etelässäkin lähes -20 astetta. Parempi siis odottaa maailmanloppua vain kotona lämpimässä.
Tuo nyt on melko typerä suhtautuminen asiaan.

Ilmastosopimuksen tavoite 1,5 asteen lämpenemisen alla pysymisestä koskee useamman vuoden keskiarvoa, ei yksittäistä 12 kuukauden pätkää, joten vielä emme virallisesti ole menettäneet peliä tavoiterajan suhteen. Toki vaikuttaa aika vääjäämättömältä että näin käy viimeistään 2030-luvulla.

1,5 asteen raja ei kuitenkaan ole mikään välittömän tuomiopäivän raja, vaan on arvioitu että jos haluamme välttää tiettyjen ilmastosysteemin keikahduspisteiden ylittymisen, joilla voisi olla varsin haitallisia vaikutuksia sivilisaation kannalta, niin kannattaisi pysyä 1,5 asteen lämpenemisen alapuolella. Esim. koralliriuttojen kuolema, arktisen merijään sulaminen kesäisin ja ikiroudan sulaminen laajoilta alueilta ovat todennäköisiä seurauksia 1,5 asteen rajan yläpuolelle asustelemaan jäämisestä. Ja mitä reippaammin raja ylitetään sen todennäköisemmin ikävät skenaariot toteutuvat.

Kai sitä voisi verrata vaikka siihen, että lääkäri neuvoo tekemään elämäntapamuutoksia jottei joku arvo nousee vaarallisena pidetyn rajan yläpuolelle. Muutoksia ei tehdä ja arvo nousee rajan yli, mitään välittömiä haittavaikutuksia ei kuitenkaan ilmene vielä sinä päivänä kun raja ylittyy. Olisiko siis järkevää tehdä pilaa lääkärin varoituksista?
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Enimmillään maapallolla on ollut nelinkertainen määrä hiilidioksidia kuin nykyään. Tällöin Etelämantereellakin kasvoi metsää. En ole ihan varma kuinka paljon enemmän maapallon keskilämpötila tuolloin oli, mutta huomattavasti korkeampi kuin nyt pahimmissakaan skenaarioissa. Meren pintakin oli 170m korkeammalla kuin nykyään. Elämälle yleisesti tuokaan ei ollut ongelma, eikä nytkään ole maailmanloppua tarjolla.

En tuota sen takia kirjoittanut, etteikö ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tulisi pyrkiä hallitsemaan, vaan tuomaan perspektiiviä. Täytyy olla pää kylmänä erityisesti kun katastrofin varjolla voi saada ihmiset tekemään vaikka mitä.

Suurin osa maailman maista ei pysty lopettamaan päästöjen kasvua ainakaan kymmeneen vuoteen. Siis suurimmalla osalla päästöjen määrä kasvaa vielä vuosikymmenen vähintään. Toisin kuin Suomessa, jossa päästöt ovat vähentyneet jo (lähes) kaksi vuosikymmentä. Tässä tilanteessa on tietty maltti valttia. Joissakin maissa hallitukset ovat esim liian aikaisin nostaneet fossiilisten polttoaineiden hintoja, vaikka korvaavat polttoaineet ovat vasta tulossa. Tämän takia esim. maanviljeljöillä ympäri Eurooppaa on ollut hermo tiukalla. Lyhytnäköistä olisi myös näin tuhota lähituotanto ja aiheuttaa siten kasvavaa hiilijalanjälkeä ja monia muita ongelmia, kun traktoreita ym. koneita ei ole varaa käyttää.

Olin tässä juuri Asiassa muutaman viikon ja silmään pistää täyssähköautojen aivan olematon määrä. Lataushybridejäkin on vähänlaisesti. Hybridejä toki. Sähkön hinta on maailmalla niin korkea, ettei sen voimalla voida massoja liikuttaa. Massat liikkuvat sillä tavalla mihin varaa on. Muita ratkaisuja kuin sähkö tarvitaan, ja ovathan ne toki jo tuloillaan. Vety etunenässä.

Edellinen eduskunta laittoi ilmastolakiin liian tiukat tavoite ajat. Tavoitteisiin ei tulla pääsemään haaveillussa aikataulussa. Postiivistä on, että kyllä sinne hiilineutraalisuuteen kuitenkin päästään. Suomi ihan ensimmäisten joukossa. Pitäisi kuitenkin pystyä miettimään ratkaisuja globaalista näkökulmasta ja tähän EUn tapa tarkastella päästöjä on huono.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Ei tuo 1,5 (maa ja meret) asteen raja ole käsittääkseni ylittynyt vielä 12 kk skaalalla edes piikkiarvona. Pelkästään mantereiden osalta tuo on toki ylittynyt jo pari vuotta sitten myös pitkän trendin osalta. Käsittääkseni tuo 1,5 asteen raja tarkoittaa kuitenkin yhdistettyä lämpötilaa ja tästäkin yli 10 vuoden liukuvaa keskiarvoa... Yksittäisten kuukausien osalta 1,5 taisi ylittyä viime vuonna useampaankin kertaan.

Edit. Suosittelen seuraamaan jokaisen denialistin suosikkiparjattavaa Michael E. Mannia X:ssä. Hän käsittelee aihetta hyvin neutraalisti, sillä nykyinen trendi on riittävän vakava juttu ilman suurenteluakin.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Enimmillään maapallolla on ollut nelinkertainen määrä hiilidioksidia kuin nykyään. Tällöin Etelämantereellakin kasvoi metsää. En ole ihan varma kuinka paljon enemmän maapallon keskilämpötila tuolloin oli, mutta huomattavasti korkeampi kuin nyt pahimmissakaan skenaarioissa. Meren pintakin oli 170m korkeammalla kuin nykyään. Elämälle yleisesti tuokaan ei ollut ongelma, eikä nytkään ole maailmanloppua tarjolla.

En tuota sen takia kirjoittanut, etteikö ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tulisi pyrkiä hallitsemaan, vaan tuomaan perspektiiviä. Täytyy olla pää kylmänä erityisesti kun katastrofin varjolla voi saada ihmiset tekemään vaikka mitä.
...
Tässä pitää muistaa, että nykyinen lämpenemistahti on se ongelma, ei niinkään lämpötilan muuttuminen. Käytännössä koskaan aiemmin pois lukien katastrofaaliset kosmiset tapahtumat, ei lämpötila ole muuttunut näin nopeasti. Hitaassa muutoksessa etenkin pitkäikäinen ja siten harvakseltaan sukupolvia tuottava ja sitä kautta kehittyvä makroeliöstö ehtii pysymään mukana ja sopeutumaan muutokseen. Tämmöisessä tapauksessa jossa arktinen alue kutistuu 100 vuodessa käsittämään lähinnä napa-alueet on arktisen luonnon eliöstölle kestämätön, kun naalit ja karibut eivät pysty seuraamaan vetäytyvää kylmää aluetta Jäämeren rannikkoa pohjoisemmas, eivätkä toisaalta ehdi muuttua luontaisesti lämpimämpiä olosuhteita kestävämmiksi.

Luonnollisesti lämpenemisestä seuraa myös ilmastonmuutoksen "voittajia", ne on vaan yleensä semmoisia eliölajeja joiden voittokulku koetaan ihmisten toimesta ikäväksi asiaksi (mm. tuhohyönteiset ja hyönteisten kantamat trooppiset patogeenit).
 

Virgil Kane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Enimmillään maapallolla on ollut nelinkertainen määrä hiilidioksidia kuin nykyään. Tällöin Etelämantereellakin kasvoi metsää. En ole ihan varma kuinka paljon enemmän maapallon keskilämpötila tuolloin oli, mutta huomattavasti korkeampi kuin nyt pahimmissakaan skenaarioissa. Meren pintakin oli 170m korkeammalla kuin nykyään. Elämälle yleisesti tuokaan ei ollut ongelma, eikä nytkään ole maailmanloppua tarjolla.
Tuo 170m korkeammalla oleva merenpinta onkin aika mielenkiintoinen ajatus. Elämä säilyi kyllä, mutta voisi olla aika ahdasta ihmisille vaikka esimerkiksi Suomessa. Ei se toki elämää varmasti tappaisi, joten miksi tehdä mitään.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Tämä on jo melkoinen klassikko. No sanotaan vaikkapa niin, että jos jokainen ihminen kuluttaisi kuin suomalainen, päästöt olisivat noin 40 % nykyistä suuremmat.
Tähän päästään näppärästi, kun kaikki vaan muuttaa tänne pohjolaan. Tervetuloa.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Toki voidaan tarkastella pelkästään kulutuspohjaisiakin päästöjä, jolloin päästöt nousisivat vastaavassa skenaariossa 100 %.
Jotkut saattaisivat pyytää jotain faktaa tueksi. Minä en tohdi.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Jotkut saattaisivat pyytää jotain faktaa tueksi. Minä en tohdi.

No kun noin nätisti kysytään, niin tokihan laitetaan.


Asia on kyllä todennäköisesti tässäkin ketjussa tuotu esiin jo n+1 kertaa, muttei kertaus liene silti haitaksi.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
No kun noin nätisti kysytään, niin tokihan laitetaan.


Asia on kyllä todennäköisesti tässäkin ketjussa tuotu esiin jo n+1 kertaa, muttei kertaus liene silti haitaksi.
Kiitos. Juuri niin yksinkertaistettua kuin oletin. Huumoriarvoa toivoin tyyliin Björn Wahlroos vs Mr. Bambumaja mutta kiitos vaivannäöstä.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Pitäisköhän nostaa taas tätä ketjua, joka on varmasti kuitenkin aiheeltaan merkittävin koko Jatkiksen keskustelupalstalla. Tässä ajassa ehkä eniten itseäni häiritsee semmoinen kollektiivinen teeskentely että kaikki on hyvin ja hommat voi mennä vanhoilla kaavoilla, vaikka sisimmässään moni tuntisikin että kaikkea muuta. Ja sitten puhutaan pelkästään ilmastonmuutoksesta ja siitäkin ikäänkuin yksinkertaisena teknisenä ongelmana, jossa hiilidioksidia on lipsahtanut ilmaan vähän liikaa ja helppona ratkaisuna sitä vain pitää hillitä jatkossa tai napata jopa pois. Vaikka oikeastaan ilmastonmuutos on vain yksi oire varsinaisesta elefantista huoneessa eli ylikulutuksesta. Ja sillepä norsulle ei edes ole ketjua täällä.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Enimmillään maapallolla on ollut nelinkertainen määrä hiilidioksidia kuin nykyään. Tällöin Etelämantereellakin kasvoi metsää. En ole ihan varma kuinka paljon enemmän maapallon keskilämpötila tuolloin oli, mutta huomattavasti korkeampi kuin nyt pahimmissakaan skenaarioissa. Meren pintakin oli 170m korkeammalla kuin nykyään. Elämälle yleisesti tuokaan ei ollut ongelma, eikä nytkään ole maailmanloppua tarjolla.

En tuota sen takia kirjoittanut, etteikö ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tulisi pyrkiä hallitsemaan, vaan tuomaan perspektiiviä. Täytyy olla pää kylmänä erityisesti kun katastrofin varjolla voi saada ihmiset tekemään vaikka mitä.
Jotain 10-15 astetta nykyistä lämpimämpää vissiin oli enimmillään tuolla Eoseeni-aikakaudella. Ihmisiä ei ollut, ihmisten esivanhemmat olivat silloin jotain rotan kokoisia nisäkkäitä jos olen oikein ymmärtänyt.

En tiedä tuoko se kuitenkaan tarvittua perspektiiviä tähän ongelmaan. Elämä epäilemättä selviytyy kaikenlaisista katastrofeista aina siihen asti kunnes aurinko nielaisee maapallon (kirjaimellinen maailmanloppu). Mutta eihän se meitä juurikaan lohduta tai edes kiinnosta, että elämä voi selvitä vielä miljardeja vuosia tällä pallolla jossain muodossa.

Ihmiskunnan korkeakulttuurin säilyminen, ja vieläpä sen kehittyminen humaanimpaan ja demokraattisempaan suuntaan sen sijaan kiinnostaa.

Eli sekään ei riitä, että ihmiselämä säilyy "jossain muodossa" vaan haluttaisiin sen säilyvän aika spesifisessä muodossa, jossa on vapauksia ja oikeuksia yksilöillä, sivistyksen merkkejä yhteiskunnassa, jääkiekkoa telkkarissa ja olutta jääkaapissa.

Sen takia "maailmanloppu" puhekielessä tarkoittaakin tämän tietyn elämäntavan loppua. "It's the end of the world as we know it". Kylmän sodan aikana sen maailmanlopun pelättiin koittavan Neuvostoliiton ja USA:n ydinsodan seurauksena. Nykyisin monilla ilmastonmuutos noussut suurimmaksi huolenaiheeksi, vaikka eihän ne ydinaseetkaan ole mihinkään hävinnyt. Se että Eoseenilläkin elettiin raatoja nakertavina pikkunisäkkäinä ei välttämättä huojenna näitä pelkoja.
 

Luolis

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo, Montreal Canadiens
Ilmastonmuutos etenee ja todella huolestuttavaa tahtia. Todella pessimistiseksi ja surulliseksihan tämä vetää. Vielä surullisempaa on se, että poliittisessa keskustelussa koko ilmastonmuutos on vieläkin täysin toissijainen asia. Joskus on hankala pysyä järjissään, kun näitä lukee.

 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Ilmastonmuutos etenee ja todella huolestuttavaa tahtia. Todella pessimistiseksi ja surulliseksihan tämä vetää. Vielä surullisempaa on se, että poliittisessa keskustelussa koko ilmastonmuutos on vieläkin täysin toissijainen asia. Joskus on hankala pysyä järjissään, kun näitä lukee.


Ei huolta, on täällä lämpimämpääkin ollut. Eikä napajäätiköistä tietoakaan.


Että silleen...
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ilmastonmuutos etenee ja todella huolestuttavaa tahtia. Todella pessimistiseksi ja surulliseksihan tämä vetää. Vielä surullisempaa on se, että poliittisessa keskustelussa koko ilmastonmuutos on vieläkin täysin toissijainen asia. Joskus on hankala pysyä järjissään, kun näitä lukee.


Ehkä tuohon järjissään pysymiseen linkittyy myös trollaaminen, jota aiheen ympärillä tälläkin keskustelufoorumilla jatkuvasti liikkuu (mikä yllätys...). Ei vain enää uskalleta katsoa tilannetta rehellisesti :(
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ihmiskunnan korkeakulttuurin säilyminen, ja vieläpä sen kehittyminen humaanimpaan ja demokraattisempaan suuntaan sen sijaan kiinnostaa.

Eli sekään ei riitä, että ihmiselämä säilyy "jossain muodossa" vaan haluttaisiin sen säilyvän aika spesifisessä muodossa, jossa on vapauksia ja oikeuksia yksilöillä, sivistyksen merkkejä yhteiskunnassa, jääkiekkoa telkkarissa ja olutta jääkaapissa.

Filosofinen kysymys: Miksi?
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Filosofinen kysymys: Miksi?
En tiedä, miksi ihmiset haluavat auttaa lapsiaan ja toivovat heille hyviä asioita? Onko siinä mitään erityistä logiikkaa, kun voi olla hankkimatta lapsia ja maksaa sitten vanhuksena siitä että joku käy auttamassa?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
En tiedä, miksi ihmiset haluavat auttaa lapsiaan ja toivovat heille hyviä asioita? Onko siinä mitään erityistä logiikkaa, kun voi olla hankkimatta lapsia ja maksaa sitten vanhuksena siitä että joku käy auttamassa?

Tottakai ymmärrän ilmastonmuutoksen vaikutukset ja toimet sen hillitsemiseksi.

Kysymys on mielestäni ihan aiheellinen siksi että ihminenhän muille lajeille on kaikkein haitallisin laji ja voisi olla kaikkien muiden lajien kannalta paras että meitä olisi paljon vähemmän planeettaa pilaamasta. Siksi kysyin. Kaikki toimet mitä itse olen kuullut ovat pitkälti täysin itsekkäitä ja niistä on mielestäni korkeakulttuurit kaukana. Ihan hyvä voisi olla että väestön määrä sitten syystä, tavasta tai toisesta radikaalisti vähenisi että lajimme säilyisi.
 

Byvajet

Jäsen
Filosofinen kysymys: Miksi?

Kysymykseen ei ole rationaalista vastausta, koska loppujen lopuksi millään ei ole arvoa muuten kuin harhaisen kokemuksemme varassa. Massamurhaaja on maailmankaikkeudessa yhtä neutraali ilmiö kuin takapihan kivi. Maailmankaikkeudessa yhtään mikään ei oikeasti ole oikein tai väärin tai hyvää tai pahaa. Nämä käsitteet toimivat pelkästään sosiaalisesti jaetun harhamme varassa. Eri eläinlajeilla on erilaisia harhoja. Kukin niistä on kehittynyt palvelemaan lajin sopeutumista.

Järjestelmätasolla olemme sattuneet syntymään lisääntyäksemme ja pysyäksemme hengissä. Ja kyllähän me synnymme jatkossakin. Ihan hetkeen ei ole näkyvissä katastrofia, joka hävittäisi ihmislajin kokonaan. Yllätyksiä voi tietenkin tulla, mutta ilmastonmuutos meitä tuskin tappaa. Se voi vaikeuttaa massojen elämää ja aiheuttaa kärsimystä, mutta ei ilmastonmuutos ihmistä hävitä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tottakai ymmärrän ilmastonmuutoksen vaikutukset ja toimet sen hillitsemiseksi.

Kysymys on mielestäni ihan aiheellinen siksi että ihminenhän muille lajeille on kaikkein haitallisin laji ja voisi olla kaikkien muiden lajien kannalta paras että meitä olisi paljon vähemmän planeettaa pilaamasta. Siksi kysyin. Kaikki toimet mitä itse olen kuullut ovat pitkälti täysin itsekkäitä ja niistä on mielestäni korkeakulttuurit kaukana. Ihan hyvä voisi olla että väestön määrä sitten syystä, tavasta tai toisesta radikaalisti vähenisi että lajimme säilyisi.
Kun ihmiskunta yleisesti on matkalla kohti tilannetta jossa väestön määrä alkaa laskemaan niin en tiedä onko tuo kovin kauaa mikään ongelma että ihmisiä olisi "liikaa". Se mikä määrä ihmisiä on sitten liikaa on asia jonka jätän joillekin linkolalaisille ihmisvihaajille. Kuitenkin kun miettii mitä se primitiivinen ihminen on saanut aikaan megafaunan tuhoamisen suhteen niin ehkä nykyään on parempi ymmärrys siitä mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Jos alamme miettimään sitä että hevoset ja kamelit kehittyivät Pohjois-Amerikassa, mutta ne katosivat alueelta vähän kummallisesti sen jälkeen kun ihminen saapui alueelle. Tai miten aikanaan leijonia asui Euroopassa kunnes sitten ihmiset metsästivät mokomat otokset sukupuuttoon. Australian eläimet sitten aika oma lukunsa.

Niin ja eipä joku muinainen viljely kulttuurikaan ollut sellaista millä saatiin luontoa suojeltua kun kaskettiin metsää. Ehkä jotkut haluavat takaisin noihin aikoihin, mutta itseäni ei jostain syystä nappaa ajatukset toistuvista nälänhädistä, massiivisesta lapsikuolleisuudesta jne. vaan eläisin mieluummin tämän nykyisyytemme kaltaisessa ajassa ja toivoisin mahdollisten jälkeläisteni ja muidenkin jälkeläisten elävän siinä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös