Ilmastonmuutos

  • 726 322
  • 6 669

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Ei välttämättä liity ilmastonmuutokseen, El Nino on muuttumassa La Nina ilmiöksi. La Ninan myötä Atlantin vedet viilenevät mutta samalla poistuu tuulien tekemä suoja USAn itärannikolta (wind shear, mikä onkaan oikea suomennos). Esim viime kesänä hurrikaanit kääntyivät pohjoiseen ennen mantereelle tuloa:

"La Niña may bring about a more severe hurricane season

One of the biggest consequences of a shift to La Niña is the higher likelihood of major hurricanes in the Atlantic Ocean. Hurricanes are built from several ingredients, but two parameters are especially important when it comes to ENSO: water temperature and air stability.
The ocean needs to be around 80 degrees Fahrenheit or hotter to form a hurricane, and the air above it needs to hold steady. El Niño years tend to heat up the Atlantic Ocean, but they also induce wind shear, where air rapidly changes speed and direction in the atmosphere, disrupting tropical storms before they can form. Still, the Atlantic was so abnormally hot last year that it fueled an above-average hurricane season."


Sitten tieteilijät pähkäilevät sitä että pitäisikö hurrikaanien voimakkuutta mittaavaa taulukkoa rukata eli lisätä 6. luokka:
"Category 5 storms used to be relatively rare. But climate change is making them more common, research shows. And some recent Category 5 storms have had such high wind speeds that it would make more sense to assign them to a Category 6, if such a category existed, the authors argue.
The authors of the new paper, James Kossin of the First Street Foundation and Michael Wehner of the Lawrence Berkeley National Laboratory, have been studying the effects of climate change on hurricanes for decades. They propose that Category 5 should include hurricanes with maximum sustained winds of 157 to 192 miles per hour, and that a new Category 6 should include any storm with wind speeds above 192 miles per hour."

Tähän mennessä (tai vuodesta 2013), 1 hurrikaani ja 4 taifuunia menisivät 6. luokkaan.

JOL
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos tällä palstalla on ihmisiä, jotka ovat vihreää siirtymää vastaan, olisi kiva kuulla objektiivisia näkökulmia ilman vänkäämistä. Siis asiallisesti perustellusti mikä siinä on vialla. Jokaiselle suodaan mielipide siitä, onko ilmastonmuutosta tapahtumassa. Mutta mitä huonoa vihreässä siirtymässä on? Me suomalaiset tiedämme, mitä raikas ilma, puhdas vesi ja luonto on. Miksi näiden vaaliminen on huono asia?

Polttomoottoriautoilun päästöjen vähentäminen on varmasti hyvä asia kaikin puolin. Mielestäni polttomoottorien käytön totaalikielto 2030 alkaen ei tule onnistumaan, ja siitä pitäisi luopua. Sehän tarkoittaa sitä, että polttomoottorien kehitys entistä ympäristöystävällisemmäksi loppuu, ja jatkossa tullaan ajamaan entistä vanhemmilla polttomoottoriautoilla. Vielä on pitkä matka siihen, että kaikki voisivat/olisi käytännöllistä kaikkien niillä ajaa. En tiedä löytyykö polttomoottori/sähköautojen valmistamisen päästöistä puolueetonta tutkimusta. Tässä ei tulisi huomioida pelkästään hiilidioksidipäästöjä, vaan myös vaikutus käyttökelpoisen veden tuhlaamisesta esim. akkuvalmistukseen. Toinen asia on se, että onko edes mahdollista tuottaa niin suuri määrä sähköautojen akkuja (eettisesti), mitä tuo polttomoottoriautojen totaalikielto vaatisi. Ymmärrän että tuo ärsyttää. Mutta onko muita järkeen käypiä perusteluita vihreän siirtymän vastaisuuteen?
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Täällä on hyvä mahdollisuus viedä vihreää siirtymää eteenpäin. Täällä on jo hyvä energiaklusteri ja toivottavasti on myös akkuteollisuutta tulevaisuudessa.

Täällä pystytään valmistamaan puhdasta sähköä ja energiaa tehokkaasti, jos vain haluamme.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Jos tällä palstalla on ihmisiä, jotka ovat vihreää siirtymää vastaan, olisi kiva kuulla objektiivisia näkökulmia ilman vänkäämistä. Siis asiallisesti perustellusti mikä siinä on vialla. Jokaiselle suodaan mielipide siitä, onko ilmastonmuutosta tapahtumassa. Mutta mitä huonoa vihreässä siirtymässä on? Me suomalaiset tiedämme, mitä raikas ilma, puhdas vesi ja luonto on. Miksi näiden vaaliminen on huono asia?

Polttomoottoriautoilun päästöjen vähentäminen on varmasti hyvä asia kaikin puolin. Mielestäni polttomoottorien käytön totaalikielto 2030 alkaen ei tule onnistumaan, ja siitä pitäisi luopua. Sehän tarkoittaa sitä, että polttomoottorien kehitys entistä ympäristöystävällisemmäksi loppuu, ja jatkossa tullaan ajamaan entistä vanhemmilla polttomoottoriautoilla. Vielä on pitkä matka siihen, että kaikki voisivat/olisi käytännöllistä kaikkien niillä ajaa. En tiedä löytyykö polttomoottori/sähköautojen valmistamisen päästöistä puolueetonta tutkimusta. Tässä ei tulisi huomioida pelkästään hiilidioksidipäästöjä, vaan myös vaikutus käyttökelpoisen veden tuhlaamisesta esim. akkuvalmistukseen. Toinen asia on se, että onko edes mahdollista tuottaa niin suuri määrä sähköautojen akkuja (eettisesti), mitä tuo polttomoottoriautojen totaalikielto vaatisi. Ymmärrän että tuo ärsyttää. Mutta onko muita järkeen käypiä perusteluita vihreän siirtymän vastaisuuteen?
Minulla ei sinänsä puhtaampaa teknologiaa vastaan, sitäkin tarvitaan. Mutta vastustan vihreän siirtymän käyttämistä keppihevosena sille että kuluttaminen voisi jatkua kuten ennenkin ja talous sen kun kasvaa. Vihreä siirtymä ei ole mikään taikaluoti, jolla pelkästään voidaan ratkaista ongelma jonka todellinen syy on lopultakin muualla.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Jos tällä palstalla on ihmisiä, jotka ovat vihreää siirtymää vastaan, olisi kiva kuulla objektiivisia näkökulmia ilman vänkäämistä. Siis asiallisesti perustellusti mikä siinä on vialla. Jokaiselle suodaan mielipide siitä, onko ilmastonmuutosta tapahtumassa. Mutta mitä huonoa vihreässä siirtymässä on? Me suomalaiset tiedämme, mitä raikas ilma, puhdas vesi ja luonto on. Miksi näiden vaaliminen on huono asia?

Polttomoottoriautoilun päästöjen vähentäminen on varmasti hyvä asia kaikin puolin. Mielestäni polttomoottorien käytön totaalikielto 2030 alkaen ei tule onnistumaan, ja siitä pitäisi luopua. Sehän tarkoittaa sitä, että polttomoottorien kehitys entistä ympäristöystävällisemmäksi loppuu, ja jatkossa tullaan ajamaan entistä vanhemmilla polttomoottoriautoilla. Vielä on pitkä matka siihen, että kaikki voisivat/olisi käytännöllistä kaikkien niillä ajaa. En tiedä löytyykö polttomoottori/sähköautojen valmistamisen päästöistä puolueetonta tutkimusta. Tässä ei tulisi huomioida pelkästään hiilidioksidipäästöjä, vaan myös vaikutus käyttökelpoisen veden tuhlaamisesta esim. akkuvalmistukseen. Toinen asia on se, että onko edes mahdollista tuottaa niin suuri määrä sähköautojen akkuja (eettisesti), mitä tuo polttomoottoriautojen totaalikielto vaatisi. Ymmärrän että tuo ärsyttää. Mutta onko muita järkeen käypiä perusteluita vihreän siirtymän vastaisuuteen?

Ei ole olemassa mitään vihreää siirtymää, tai ainakin tuo sanonta on pahaa liioittelua ja viherpesua. Planeetan raiskaaminen vain tehdään teknisesti hieman eri tavalla.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ei ole olemassa mitään vihreää siirtymää, tai ainakin tuo sanonta on pahaa liioittelua ja viherpesua. Planeetan raiskaaminen vain tehdään teknisesti hieman eri tavalla.

Tämä on tasan näin. Saattaa olla että tämä malmien loputon kaivaminen akkuja varten on monimuotoisuudelle paljon lämpenemistä isompi uhka planeetan kannalta pitkällä aikavälillä. Ei toki ihmisen jos halutaan pitää näin valtava populaatio. Ihminen ei pysty ajattelemaan että olemme yksi laji muiden joukossa. Pääasia että talous kasvaa ja juhlat jatkuvat.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Tämä on tasan näin. Saattaa olla että tämä malmien loputon kaivaminen akkuja varten on monimuotoisuudelle paljon lämpenemistä isompi uhka planeetan kannalta pitkällä aikavälillä. Ei toki ihmisen jos halutaan pitää näin valtava populaatio. Ihminen ei pysty ajattelemaan että olemme yksi laji muiden joukossa. Pääasia että talous kasvaa ja juhlat jatkuvat.
Kaikista ongelmistaan huolimatta kaivosteollisuus tuhoaa ympäristöä ainoastaan paikallisesti. Toimijan kyvykkyydestä ja eettisyydestä riippuen tuhoutua voi myös alapuoliset vesistöt ja haitta levitä siten laajemmalle, mutta siltikin kyseessä on erittäin pienen mittakaavan ongelma verrattuna globaalin ilmastojärjestelmän sekoittamiseen. Luonnollisesti kaivoksen tuhot näkyvät paljon dramaattisempina ja nopeammin niillä vaikutusalueillaan, mutta esimerkiksi napakettu ja harjus selviävät kyllä lajina mistä tahansa määrästä kaivoksia, mutta eivät selviä ilmaston liiallisesta lämpenemisestä.

Vihreään siirtymään ja sähköistämiseen sisältyy myös oletusarvoisesti materiaalien kierrätys jo ihan siitä syystä että tuohon on lähdetty siitä perustavanlaatuisesta ymmärryksestä, että resurssit eivät ole loputtomia eikä näin ollen esimerkiksi energian kertakäyttöön ole varaa.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Tämä on tasan näin. Saattaa olla että tämä malmien loputon kaivaminen akkuja varten on monimuotoisuudelle paljon lämpenemistä isompi uhka planeetan kannalta pitkällä aikavälillä.

Oliko tästä jotain tutkimustietoa? Kiinnostaisi lukea.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Oliko tästä jotain tutkimustietoa? Kiinnostaisi lukea.

No ei kai näin lyhyellä aikavälillä tällaista ole voitu tutkia. Sähköistyminenhän on oikeastaan vasta ihan alkumetreillä ja se on alkanut vauraimmista teollisuusmaista, niissäkin on havaittu hidastumista rajallisten resurssien vuoksi. Miten lie onnistuu ihan kautta maailman tämmöinen ja miten sitten käykään?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kai näille voi laskea samanlaisia malleja eri skenaarioilla, kuten esim. ilmastonmuutosta tutkiessa.

Toki. Silloin tutkimuksissa esiintyy pääasiassa sanoja ”voi”, ”saattaa” ,”mahdollisesti”, ”pahimmassa tapauksessa”.

Spekulointia spekuloinnin perään. Ei välttämättä niin kovin hedelmällistä kumminkaan. Kaikki pelotteluskenaariot eivät vaan taida yltää poliittiseen päätöksentekoon vaan vaaditaan ihan kokemuspohjaista faktaa.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Toki. Silloin tutkimuksissa esiintyy pääasiassa sanoja ”voi”, ”saattaa” ,”mahdollisesti”, ”pahimmassa tapauksessa”.

Spekulointia spekuloinnin perään. Ei välttämättä niin kovin hedelmällistä kumminkaan. Kaikki pelotteluskenaariot eivät vaan taida yltää poliittiseen päätöksentekoon vaan vaaditaan ihan kokemuspohjaista faktaa.

Eli siis kyseessä oli omaa mutuilua.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ei välttämättä liity ilmastonmuutokseen, El Nino on muuttumassa La Nina ilmiöksi. La Ninan myötä Atlantin vedet viilenevät mutta samalla poistuu tuulien tekemä suoja USAn itärannikolta (wind shear, mikä onkaan oikea suomennos).

Tyynen meren pitalämpötilat siis laskevat La Ninan myötä. Noin päiväntasaajan kohdalla. Johtuu pasaatituulten suunnan muuttumisesta. El Ninossa tuulen suunta on Aasiasta kohden etelä-Amerikkaa ja lämpimät pintavedet pääsevät liikkumaan kohden etelä-Amerikkaa. La Ninassa päin vastoin ja lämpöiset pintavedet siirtyvät kohden Aasiaa ja etelä-Amerikan länsipuolella päiväntasaajan kohdalla vedet alkavat jäähtyä.

Wind Shear=tuuliväänne eli tuulen nopeuden tai suunnan muutos ilmakehässä ylöspäin mennessä. Hurrikaanit hyötyvät siitä, että tuuliväänne on alhainen. Korkea väänne ikäänkuin rikkoo syntyvän järjestelmän.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
No ei kai näin lyhyellä aikavälillä tällaista ole voitu tutkia. Sähköistyminenhän on oikeastaan vasta ihan alkumetreillä ja se on alkanut vauraimmista teollisuusmaista, niissäkin on havaittu hidastumista rajallisten resurssien vuoksi. Miten lie onnistuu ihan kautta maailman tämmöinen ja miten sitten käykään?
Eihän suuren koko luokan kaivostoimintaa ole ollut olemassa kuin joku pari sataa vuotta, vai eroaako akkuihin tarvittavien metallien kaivaminen jotenkin raudan, kuparin, hopean, kullan, kivihiilen jne. kaivamisesta? Kaikki ovat sotkuista ja saattavat tuhota paikallista luontoa ja onhan tuota öljyä, maakaasua ja kivihiiltäkin sieltä maasta yleensä kaivettu. Eli kun käytännössä vaihdetaan vain yhdenlainen kaivostoiminta johonkin toiseen niin mikä se merkittävä ero on?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Eli kun käytännössä vaihdetaan vain yhdenlainen kaivostoiminta johonkin toiseen niin mikä se merkittävä ero on?

Ok. Eli ei ole ongelmaa. En tiedä miksi tästä edes mistään keskustellaan,kaivoksia vaan tulille. Eikös niitä joku laskenut että tuhansia ihan EU-maiden alueellekin että edes osa kriittisistä metalleista saadaan omasta maaperästä.

On tämä kyllä perkele yksi uskonlahko kun missään muualla ei nyt olla ongelmia näkemässä kuin hiilidioksidista ilmakehässä. Enkä ole tätä ongelmaa väheksymässä jos joku siihen nyt meinaisi tarttua.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Polttomoottorien kieltäminen ei ole produktiivinen askel. Myös polttiksia pystyy kehittämään hiilineutraaliin suuntaan. Itse ajan polttomoottoriautolla lähes hiilineutraalisti: käytän tankkaamiseen biokaasua. Tämä on tyypillistä myös kehittyvissä talouksissa.

Esimerkiksi Brasiliassa sähköautoinfraa ei juuri ole, mutta olosuhteet ovat otolliset hiilineutraalien tai lähes hiilineutraalien polttoaineiden kehittämiselle ja käytölle, ja näitä myös on jo nyt paljon tarjolla siellä. Huomioitava on, että esimerkiksi juuri Brasiliassa ja vaikka Afrikassa olosuhteet hiilivapaan CNG:n tuottamiselle ja siten hiilivapaan LPG:n tislaamiselle ovat erinomaiset.

Lisäksi synteettisten polttoaineiden tuottaminen kannattavasti on tulevaisuutta, jos teknologialla itselleen ei aseteta keinotekoisia rajoituksia.

Tämä ei olisi mitään pois myöskään liikenteen sähköistymiseltä.

Parempi askel olisi siis kieltää fossiilisten polttoaineiden käyttö liikennepolttoaineena ja antaa moottoriteknologian ja polttoaineiden kehittyä sen pohjalta.

Nyrkkisääntö on, että älä tukahduta teknologisten innovaatioiden kehitystä, vaan ohjaa niitä lainsäädännöllä tavoitteiden (hiilineutraalisuus) suuntaisesti.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ok. Eli ei ole ongelmaa. En tiedä miksi tästä edes mistään keskustellaan,kaivoksia vaan tulille. Eikös niitä joku laskenut että tuhansia ihan EU-maiden alueellekin että edes osa kriittisistä metalleista saadaan omasta maaperästä.

On tämä kyllä perkele yksi uskonlahko kun missään muualla ei nyt olla ongelmia näkemässä kuin hiilidioksidista ilmakehässä. Enkä ole tätä ongelmaa väheksymässä jos joku siihen nyt meinaisi tarttua.
No osaatko kertoa miten nuo uudet kaivokset eroavat vanhoista kaivoksista? Jos jätetään pois se että nykyään tehdään asioita turvallisemmin. Jos et ole muista kaivoksista huolissasi niin vaikuttaa siltä että haluat vain myrkyttää keskustelua etsimällä epäolennaisia asioita.

Joo kaivokset eivät ole mitenkään erityisen ympäristöystävällisiä, mutta eivät ne ole mitenkään uusi asia maailmassa. Nytkin tuolla Yhdysvalloissa liuskeöljyn poraaminen aiheuttaa massiivisia ympäristöongelmia, mutta et ole miettinyt niitä yhtään.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
No osaatko kertoa miten nuo uudet kaivokset eroavat vanhoista kaivoksista? Jos jätetään pois se että nykyään tehdään asioita turvallisemmin. Jos et ole muista kaivoksista huolissasi niin vaikuttaa siltä että haluat vain myrkyttää keskustelua etsimällä epäolennaisia asioita.

Joo kaivokset eivät ole mitenkään erityisen ympäristöystävällisiä, mutta eivät ne ole mitenkään uusi asia maailmassa. Nytkin tuolla Yhdysvalloissa liuskeöljyn poraaminen aiheuttaa massiivisia ympäristöongelmia, mutta et ole miettinyt niitä yhtään.

Nimenomaan.

Myös mineraaliöljyn poraaminen ja maakaasun pumppaaminen on ympäristöllisesti paikallisilta vaikutuksiltaan täyttä paskaa. Ihan siinä, missä maamineraalienkin kaivaminen.
 

Tuamas

Jäsen
Ok. Eli ei ole ongelmaa. En tiedä miksi tästä edes mistään keskustellaan,kaivoksia vaan tulille. Eikös niitä joku laskenut että tuhansia ihan EU-maiden alueellekin että edes osa kriittisistä metalleista saadaan omasta maaperästä.

On tämä kyllä perkele yksi uskonlahko kun missään muualla ei nyt olla ongelmia näkemässä kuin hiilidioksidista ilmakehässä. Enkä ole tätä ongelmaa väheksymässä jos joku siihen nyt meinaisi tarttua.

No, jos tämä kulma ihan oikeasti huolettaa, niin kannattaa perehtyä vaikkapa seuraavilla hakusanoilla Niger & Shell, Exxon Valdez, Deepwater Horizon ja liuskeöljy.

Näissä keskusteluissa kun kaivetaan esiin akkumineeraalien kaivamisen ongelmat (jotka toki ovat valitettavia ja joita pitäisi myös ehkäistä mahdollisuuksien mukaan), mutta samalla unohdetaan täydellisesti vaikkapa öljyntuotantoon liittyvät vastaavat, kumulatiivisesti selvästi isommat ongelmat.

Lisäksi unohtuu se olennainen kulma näiden välillä, akkumineraalit kaivetaan maasta kerran, sen jälkeen niiden avulla voidaan esim. autoilla ilman lähipäästöjä ja käyttöiän päätteeksi mineraalit ovat hyvin pitkälle kierrätettävissä.

Öljyjohdannaisten polttaminen aiheuttaa lähipäästöjä sekä öljy on kertakäyttöistä.

Tästä aiheutuu valtava skaalaero.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ok. Eli ei ole ongelmaa. En tiedä miksi tästä edes mistään keskustellaan,kaivoksia vaan tulille. Eikös niitä joku laskenut että tuhansia ihan EU-maiden alueellekin että edes osa kriittisistä metalleista saadaan omasta maaperästä.

On tämä kyllä perkele yksi uskonlahko kun missään muualla ei nyt olla ongelmia näkemässä kuin hiilidioksidista ilmakehässä. Enkä ole tätä ongelmaa väheksymässä jos joku siihen nyt meinaisi tarttua.

Uusien tuhansien kaivosten ja teollisuuslaitosten lisäksi toki riesana tulee olemaan se, että vanhat akut pitää saada johonkin, ja noiden kierrätykselle ei ole juuri minkäänlaista kapasiteettia olemassa, eikä tule lähitulevaisuudessa olemaankaan. Jopa satoja miljoonia akkuja dumpataan pian johonkin luontoon ja meriin. Melkoinen katastrofi tuostakin vielä näillä näkymin saadaan.

Ei tämä mitään öljyteollisuuden puolustamista ole, mutta kyllä tuo sanonta ”vihreä siirtymä” nyt melko irvokas on. Maapallon raiskaaminen kun tulee jatkumaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt kun huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten* ja eurooppalaisten keskuudessa pienenee, onko kyse vain kyllästymisestä kun äärikatastrofi ja ilmastohätätila ei ole Euroopassa toteutunutkaan? Vaikea sanoa muuta kuin se, että ilmastonmuutoksen lämmittävä vaikutus toteutuu koko ajan ja se näkyy mm. keskimääräisissä lämpötiloissa maapallolla. Ennätyksiä tulee lähes koko ajan.

Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.






* Ilmastobarometrin mukaan vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2023 vastaava luku on 32 %. Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Uusien tuhansien kaivosten ja teollisuuslaitosten lisäksi toki riesana tulee olemaan se, että vanhat akut pitää saada johonkin, ja noiden kierrätykselle ei ole juuri minkäänlaista kapasiteettia olemassa, eikä tule lähitulevaisuudessa olemaankaan. Jopa satoja miljoonia akkuja dumpataan pian johonkin luontoon ja meriin. Melkoinen katastrofi tuostakin vielä näillä näkymin saadaan.

Sinänsä tämä on mielenkiintoinen argumentti, kun toisaalta kerrotaan, että akkumineraalit eivät riitä, kaivoksia ei millään saada tarpeeksi ja materiaalit kallistuvat merkittävästi kun kysyntä nousee.

Toisaalta taas akkumineraalit ovat sittenkin niin edullisia, että niitä ei kannata kierrättää, vaan dumpata luontoon ja meriin.

Meillähän on muuten ollut pienimuotoisia kertakäyttöisiä akkuja jo tuosta 1800-luvun puolivälistä lähtien käytössä, joita Suomessakin on myyty miljoonia kappaleita vuosittain, onko näistä aiheutunut vastaavaa skenaariota?

Edit.
Ja kapasiteettiongelma on myös melko mielenkiintoinen väite, Suomessa kun kierrätetään jo nyt pyöreästi 2 miljoonaa kiloa pyöreästi 4 miljoonasta kilosta vuosittain myytyjä akkuja ja paristoja.

Ongelmahan on se, että erityisesti paristojen, kännykkäakkujen ja muiden hyvin pienien yksiköiden kerääminen on kallista ja porukka hilloaa niitä kotonaan (itselläkin on paraikaa käytettyjä pattereita parisen kiloa odottamassa kierrätykseen menoa).

Ajoakkuja esimerkiksi ei tulla koskaan dumppaamaan mihinkään, koska niiden sisältämistä mineraaleista saa sen verran paljon fyrkkaa ja niiden kierrättäminen on liiketaloudellisesti mielekästä.
 
Viimeksi muokattu:

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Uusien tuhansien kaivosten ja teollisuuslaitosten lisäksi toki riesana tulee olemaan se, että vanhat akut pitää saada johonkin, ja noiden kierrätykselle ei ole juuri minkäänlaista kapasiteettia olemassa, eikä tule lähitulevaisuudessa olemaankaan. Jopa satoja miljoonia akkuja dumpataan pian johonkin luontoon ja meriin. Melkoinen katastrofi tuostakin vielä näillä näkymin saadaan.

Ei tämä mitään öljyteollisuuden puolustamista ole, mutta kyllä tuo sanonta ”vihreä siirtymä” nyt melko irvokas on. Maapallon raiskaaminen kun tulee jatkumaan.

Tästä jotain tietoa:


En nyt tähän hätään löytänyt erään kanadalaisen yrityksen suunnitelmia kierrätyslaitosten rakentamisesta Eurooppaan, mutta tulossa noita on.

Että silleen...
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Nyt kun huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten* ja eurooppalaisten keskuudessa pienenee, onko kyse vain kyllästymisestä kun äärikatastrofi ja ilmastohätätila ei ole Euroopassa toteutunutkaan? Vaikea sanoa muuta kuin se, että ilmastonmuutoksen lämmittävä vaikutus toteutuu koko ajan ja se näkyy mm. keskimääräisissä lämpötiloissa maapallolla. Ennätyksiä tulee lähes koko ajan.

Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.






* Ilmastobarometrin mukaan vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2023 vastaava luku on 32 %. Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.


Tämähän se juuri on, kun ilmastonmuutos ei juuri omaan nilkkaan satu kolahtamaan. Ja sitten, kun on poikkeuksellisen kuuma, niin selitys on se, että "ilmasto on aina muuttunut" tai "joskus nyt on normaalia lämpimämpi". Ihmisistä liian suuri osa on kuin ravut vähitellen kuumenevassa keitinvedessä: katastrofit realisoituvat tajuntaan vain, jos ne tapahtuvat yhtäkkiä. Kuten vaikkapa joku terrori-isku - vaikka semmoisen vaikutus on oikeasti ihmiskuntaan täysin olematon.

Pohjoisessa Saksassa ei pysyvää lunta ole ollut enää 10-15 vuoteen. Ennen sitä esimerkiksi maastohiihto oli varsin tyypillinen harrastus talvisin. Nyt se on Saksassa mahdollista vain Alpeilla sekä paikoin / ajoittain Schwarzwaldin sekä Thüringer Waldin välivuoristoseuduilla.

Ilmastonmuutoksen ja sitä vastaan tehtävien toimenpiteiden vähättely on kyllä omien pierujen haistelua at finest. Ikään kuin globaalit muutokset eivät koskettaisi itseään mitenkään eikä ymmärretä, että maailmassa vuonna 2024 kaikki muutokset vaikuttavat suoraan jokaiseen meistä henkilökohtaisesti korkeintaan muutaman vuoden viiveellä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Nyt kun huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten* ja eurooppalaisten keskuudessa pienenee, onko kyse vain kyllästymisestä kun äärikatastrofi ja ilmastohätätila ei ole Euroopassa toteutunutkaan? Vaikea sanoa muuta kuin se, että ilmastonmuutoksen lämmittävä vaikutus toteutuu koko ajan ja se näkyy mm. keskimääräisissä lämpötiloissa maapallolla. Ennätyksiä tulee lähes koko ajan.

Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.






* Ilmastobarometrin mukaan vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2023 vastaava luku on 32 %. Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.

En tiedä onko se sinällään vaarallista, että huoli pienenee. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu sopimuksiin.
Ilmiöhän on toki hiipivä. Sen vaikutuksiin tavallaan totutaan jokatapauksessa. Suorastaan todennäköistä, että joku muu huoli nousee rinnalle ja ohi. Tärkeintä on, että Kiina, USA ja Intia toimivat sovitusti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös