Osa isoa ilmastokokonaisuutta minusta. Kun ei noin pieni asiakaan kiinnosta, niin aika pitkä tie minusta toimimiseen yleisemminkin ilmaston kannalta suotuisasti. Sellainen ensi askel kohti fiksumpaa tapaa toimia. Lisäksi aika usein valtamerien roskaisuus nousee puheisiin ilmastonmuutoksenkin saralta.Ja tämä liittyi ilmastonmuutokseen miten? Paitsi tietenkin niin, että aika iso ihmisistä kuvittelee, että ilmastonmuutos johtuu saasteista. Viimeksi kun jossain aamutelkkarissa puhuttiin, että mitä olette tehneet ilmastonmuutosta torjuaksenne niin eiköhän sielläkin joku päästänyt sen "minä olen ainakin kierrättänyt".
En väitä että tuossa olisi laskuvirhe. Tuo on vain halla-ahomaista sopivien lukujen valitsemista. Tai oikeastaan paremmin tuota logiikkaa kuvailisi vanha vitsi, että ei minulla ole ylipainoa grammaakaan, olen vain kolmekymmentä senttiä liian lyhyt.
Lääkärille? Lääkärit noudattaa täsmälleen samoja tieteellisiä periaatteita, kuin ilmastontutkijat. Jos ei usko ilmastontutkijoiden tieteeseen, niin miten voi uskoa lääkäreiden tieteeseen? Aidot Ilmastoskeptikot ja -denialistit käyttää homeopatiaa yms.Toivottavasti en koskaan joudu työterveyslääkärille joka soveltaa ilmastonmuutos logiikkaa ja ilmoittaa että olen huomattavan ylipainoinen, koska kaikkien ihmisten keskipituus on 171cm. Kyllä minä viihdyn mielummin normaalipainoisena 190/89 mitoilla, mutta kai sitten olisi pakko alkaa laihduttaa.
Ei kai sitä pointtia ollut mitenkään piilotettu? Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.Jos kaikki 7 miljardia maailman ihmistä kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa.
Eikö se Korholan protesti tätä vastaan ollut lähinnä, että koska meillä on metsiä keskimääräistä enemmän, niin tämä tulisi sallia?
Ei kai sitä pointtia ollut mitenkään piilotettu? Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.
Tuossa on kaksi muuttujaa, väestö ja kulutus. Näköjään on suosittua ymmärtää tämäkin asia väärin.
Kyllä siinä vain oli kolmaskin, eli biomassan tuotanto. Vaikka maailman väestötiheys ja kulutus olisi sama kuin Suomessa, niin sekään ei riittäisi. Me kun ollaan vaan hoidettu metsämme niin paljon paremmin kuin Saharassa tai etelä-mantereella.Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.
Tuossa on kaksi muuttujaa, väestö ja kulutus. Näköjään on suosittua ymmärtää tämäkin asia väärin.
Lääkärille? Lääkärit noudattaa täsmälleen samoja tieteellisiä periaatteita, kuin ilmastontutkijat. Jos ei usko ilmastontutkijoiden tieteeseen, niin miten voi uskoa lääkäreiden tieteeseen? Aidot Ilmastoskeptikot ja -denialistit käyttää homeopatiaa yms.
Kyllä siinä vain oli kolmaskin, eli biomassan tuotanto. Vaikka maailman väestötiheys ja kulutus olisi sama kuin Suomessa, niin sekään ei riittäisi. Me kun ollaan vaan hoidettu metsämme niin paljon paremmin kuin Saharassa tai etelä-mantereella.
Rusinat on poimittu naapurinkin pullista.
Kuten Korholakin tietää, niin mitään tuollaista ei kukaan ole ehdottanut tai ehdottamassa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä. Kyse on vain laskennallisesta kikkailusta numeroiden kanssa, joilla halutaan perustella miksei suomalaisten tarvisi tehdä uhrauksia ilmaston puolesta. Paradoksi on siinä, että tuolla laskentatavalla kannattavinta olisi asua mahdollisimman harvassa, vaikka tiedetäänkin että tiivis asuminen tuottaa vähemmän päästöjä. Jos tarkastelu olisi tehty maakuntatasolla, niin tulos olisi todnäk ollut että Kainuulaisten ”elämäntapa” olisi kaikkein säästeliäin ja koko aika vielä paremmaksi muuttuu kun väki vähenee. Ei ole vaikea kuvitella miten Norjassa joku ER:n hengenheimolainen laskee, että heidän ”elämäntapansa” on vielä parempi, kun siihen kuuluu niin paljon vesivoimaa. Kun vaan kaikki maailman ihmiset ymmärtäisivät tämän nerouden ja eläisivät samalla tavalla niin maapallon kestokyvystä olisi käytetty vielä pienempi osa (ja norjalaisten ei nyt tämän ansiosta ainakaan tarvi ilmastonmuutoksen takia jatkaa kallista sähköautoilua tukevaa politiikkaansa tai tehdä muita uhrauksia).Lämmityskuormitus pohjoisessa, myös autoilu vähenisi merkittävästi. Lisäksi skandinaavit varsinkin vaistomaisesti kierrätystä veisivät uuteen maailmaansa.
Ylipäänsä, olisiko järkevää siirtää väestöä pohjoisesta enemmän etelään, vähemmän lämmitystä siten tarvittaisiin ja enemmän metsät, metsän puut saisivat vanhentua arvokkaasti.
Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä.
Se on vähän filosofinen kysymys, että lasketaanko kysymys hyödykkeen tuotannon vai kulutuksen mukaan. Minä olen johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että me olemme vastuussa sellaisten Kiinassa tuotettujen hyödykkeiden päästöistä jotka kulutetaan täällä. Filosofia on että helpommin niille tuottajia löytyy kuin uusia kuluttajia.Eikö yleisesti käytetty "Norja ja sähköautot" ole esimerkkinä vähän ristiriidassa tämän yllä olevan kanssa, kun jokainen varmaan tietää mistä se varallisuus niihin tukiin on tullut?
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:StatfjordA(Jarvin1982).jpg
Kuten Korholakin tietää, niin mitään tuollaista ei kukaan ole ehdottanut tai ehdottamsssa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä. Kyse on vain laskennallisesta kikkailusta numeroiden kanssa, joilla halutaan perustella miksei suomalaisten tarvisi tehdä uhrauksia ilmaston puolesta. Paradoksi on siinä, että tuolla laskentatavalla kannattavinta olisi asua mahdollisimman harvassa, vaikka tiedetäänkin että tiivis asuminen tuottaa vähemmän päästöjä. Jos tarkastelu olisi tehty maakuntatasolla, niin tulos olisi todnäk ollut että Kainuulaisten ”elämäntapa” olisi kaikkein säästeliäin ja koko aika vielä paremmaksi muuttuu kun väki vähenee. Ei ole vaikea kuvitella miten Norjassa joku ER:n hengenheimolainen laskee, että heidän ”elämäntapansa” on vielä parempi, kun siihen kuuluu niin paljon vesivoimaa. Kun vaan kaikki maailman ihmiset ymmärtäisivät tämän nerouden ja eläisivät samalla tavalla niin maapallon kestokyvystä olisi käytetty vielä pienempi osa (ja norjalaisten ei nyt tämän ansiosta ainakaan tarvi ilmastonmuutoksen takia jatkaa kallista sähköautoilua tukevaa politiikkaansa tai tehdä muita uhrauksia).
Ensin ollaaan marttyyreitä että asutaan pohjoisessa ja kylmässä ettei meiltä voida vaatia samaa kuin muilta ja sitten vaihdetaan vaihdetta ja todetaan, että sitäpaitsi täällä on niin paljon biomassan tuotantoa, että meidän ei tarvi tehdä enempää. Voiko älyllisesti epärehellisempää suhtautumista edes pahkasika keksiä?
Mihin WWF:n numerokikkailuun viittaat? Minusta tässä asiassa päästöt per capita on perusteltu mittari tai sitten lähdetään Linkolan linjalle ja voidaan todeta, että tehokkain yksittäinen pohjoismainen päästöjen vähentäjä on viime vuosina ollut Breivik.On taidettu täällä jo aiemmin sanoakin, mutta eikö tuo ollut hieman siis vastine WWF:n omalla numerokikkailulle? Numeroilla kikkailu on siis sallittua kun se asettaa asiat omalta kannalta suotuisaan kontekstiin?
Mihin WWF:n numerokikkailuun viittaat? Minusta tässä asiassa päästöt per capita on perusteltu mittari tai sitten lähdetään Linkolan linjalle ja voidaan todeta, että tehokkain yksittäinen pohjoismainen päästöjen vähentäjä on viime vuosina ollut Breivik.
Se on vähän filosofinen kysymys, että lasketaanko kysymys hyödykkeen tuotannon vai kulutuksen mukaan. Minä olen johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että me olemme vastuussa sellaisten Kiinassa tuotettujen hyödykkeiden päästöistä jotka kulutetaan täällä. Filosofia on että helpommin niille tuottajia löytyy kuin uusia kuluttajia.
Toki sähköautoilun tuen pohtimisessa pitäisi pystyä huomioimaan myös sen toissijaiset vaikutukset eli tekniikan kehittyminen ja yleistyminen.
Eli viittaat juuri WWF:n tapaan laskea ekologisesta jalanjälki per capita suhteessa maailman kestokykyyn. Sitähän minä kysyinkin. Kommentoin siitä, että minusta se on perusteltu tapa lähestyä globaalia ongelmaa. Jos luit kysymykseni, niin olisit toki voinut vastata että kyllä, sitä tarkoitit.Et siis ole vaivautunut sitä lukemaan - vaikka innokkaasti jaksat kommentoida. Varsin hyvä lähtökohta keskustelulle.
Toki yritit olla näin aamusta hassun hauska, mutta minusta Breivikin toimien vetäminen tähän keskusteluun on jo täysin ala-arvoista.
Asiaa voi ehdottomasti tarkastella monella tapaa. Öljyn kohdalla tuotanto on niin säädeltyä ja keskitettyä, että kysyntä ja tarjonta ei puhtaasti hintaa määritä, vaan se päätetään Opecin kaltaisissa kartelli-organisaatiossa. Niinpä en näe, että Norjan tuotannon säätely olisi hintaan vaikuttanut, joku Saudi-Arabia olisi vain nostanut hieman omaa kiintiötään. Toki tuo olisi öljyn loppumista tuonut askeleen lähemmäksi, jos oletaan että päätös olisi pitänyt, mutta minkä arvon sillekin sitten laskee.Asian voi varmaan nähdä monella tapaa. Jos Norja olisi jättänyt öljyt pumppaamatta ja keskittynyt pyytämään turskaa, niin olisiko sama määrä öljyä löytynyt markkinoille jostain muualta ilman, että sen hinta ei olisi vaikuttanut kysyntään. Itse olen kyllä yleisesti sitä mieltä, että teollisuutta voisi hyvin siirtää Aasiasta takaisin Suomeen/Eurooppaan, vaikka päästöt täällä nousisivat, jos se olisi kokonaispäästöjen kannalta parempi. Toisille se ei tietysti käy, kun nykyisiäkin päästöjä pitäisi saada pienennettyä keinolla millä hyvänsä.
Yksityisille ihmisille maksettavat tuet sähköautojen hankintaa varten eivät nekään taida olla yksiselitteinen asia, kun käsittääkseni kaikki tällä hetkellä valmistettavat sähköautot menisivät joka tapauksessa kaupaksi jossain päin maailmaa(?).
Eli viittaat juuri WWF: tapaan laskea ekologisesta jalanjälki per capita suhteessa maailman kestokykyyn. Kommentoin siitä, että minusta se on perusteltu tapa lähestyä globaalia ongelmaa. Jos luit vastaukseni, niin olisit toki voinut vastata että kyllä, sitä tarkoitit.
Ei se mitään, että se sinusta Linkolaisuuden kritiikki on ala-arvoista.
Samaa mieltä tuosta, että kokonaispäästöt ratkaisevat, mutta sähköautojen tarjonta ei nähdäkseni ole vakio, vaan kysyntä näkyy tuotannon ja investointien kasvuna.
Saksa on myös moninkertaistanut uusiutuvien osuuden energiantuotannosta. Hiilestä on vaikea päästä eroon, koska voimalat sijaitsevat poliittisesti herkässä Itä-Saksassa. Senpä takia tavoite on asetettu vasta 2030-luvulle.Ihmetyttää tuo ydinvoiman kategorinen vastustaminen (ja surettaakin kun saivat sillä Saksasta todella ison luokan hiilenpolttajan kun piti ajaa ydinvoimalat alas). Siinä on kyllä yksi sellainen keissi missä on menty vahvasti tunne edellä ja missä ympäristöväki on ampunut itseään ihan helvetin pahasti jalkaan. Eikä sillä etteikö neuvostovalmisteisissa laitoksissa tai edes riskikohteisiin rakennetuissa länsistandardit täyttävissä laitoksissa voisi olla riskejä tai ongelmia, mutta kyllähän tuo esim. siellä Saksassa olisi aika turvallinen ja vähäpäästöinen keino tuottaa energiaa verrattuna vaikkapa siihen ruskeaan hiileen.
Sanoisin että nykyisillä sähköauton hinnoilla hankintaedun vaikutus on merkittävä. Ilman niitä ne ovat todella pienen joukon haarukassa, mutta sen kanssa ne kannattavuuden suhteen jo lähellä. En näe että ne missään tapauksessa ainakaan nostaisi nykyisillä tuotantokustannuksilla hintoja, toisin kuin asumistuki. Tällaisten asioiden miettiminen on silti ehdottoman hyvä idea ja tilanne voi muuttua, jolloin hankintatukeakin voidaan harkita uudestaan.Entä mikä on hankintatukien vaikutus autojen hintoihin, jos miettii vaikka paljon puhuttuja asumistukia täällä Suomessa? Itse ajattelen, että nykytekniikalla ja tarjonnalla paras kokonaishyöty sähköautoista saataisiin sähköistämällä ensimmäiseksi sellaiset paikat, joissa olosuhteet ovat optimaalisimmat, eli esim. paljon aurinkoa lataukseen ja lyhyet välimatkat.