Ilmastonmuutos

[Undrafted]

Ja tämä liittyi ilmastonmuutokseen miten? Paitsi tietenkin niin, että aika iso ihmisistä kuvittelee, että ilmastonmuutos johtuu saasteista. Viimeksi kun jossain aamutelkkarissa puhuttiin, että mitä olette tehneet ilmastonmuutosta torjuaksenne niin eiköhän sielläkin joku päästänyt sen "minä olen ainakin kierrättänyt".

Osa isoa ilmastokokonaisuutta minusta. Kun ei noin pieni asiakaan kiinnosta, niin aika pitkä tie minusta toimimiseen yleisemminkin ilmaston kannalta suotuisasti. Sellainen ensi askel kohti fiksumpaa tapaa toimia. Lisäksi aika usein valtamerien roskaisuus nousee puheisiin ilmastonmuutoksenkin saralta.

 

[Vahva tunne]

Kyllähän kuluttajalla kaikki valta on nykyään, haasteena vain mobilisoida kuluttajat toimimaan samalla(tahdotulla) tavalla. Esim. Saksa sai aikanaan vaikutettua Suomen paperitehtaisiin voimakkaalla tiedottamisella.
Mikä tahansa tavaraa tuottava maa on polvillaan, jos kuluttajat alkavat boikotoida. Kenen/mitä etua sitten ajetaankaan.
Kiinasta suurin osa tavarasta tulee, vissiin osa ruoastakin kierrätetään sen kautta, mikä on todella järjetöntä, mutta kun se on halpaa. Intiasta ja sieltä suunnalta tullee vaatteet.
Omilla valinnoilla vaan tekemään ilmastopäätöksiä. Ne pienet teot.

 

[D.A.D]

En väitä että tuossa olisi laskuvirhe. Tuo on vain halla-ahomaista sopivien lukujen valitsemista. Tai oikeastaan paremmin tuota logiikkaa kuvailisi vanha vitsi, että ei minulla ole ylipainoa grammaakaan, olen vain kolmekymmentä senttiä liian lyhyt.

Toivottavasti en koskaan joudu työterveyslääkärille joka soveltaa ilmastonmuutos logiikkaa ja ilmoittaa että olen huomattavan ylipainoinen, koska kaikkien ihmisten keskipituus on 171cm. Kyllä minä viihdyn mielummin normaalipainoisena 190/89 mitoilla, mutta kai sitten olisi pakko alkaa laihduttaa.

 

[El Gordo]

Jos kaikki 7 miljardia maailman ihmistä kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa.

Eikö se Korholan protesti tätä vastaan ollut lähinnä, että koska meillä on metsiä keskimääräistä enemmän, niin tämä tulisi sallia?

 

[Anssi #5]

Toivottavasti en koskaan joudu työterveyslääkärille joka soveltaa ilmastonmuutos logiikkaa ja ilmoittaa että olen huomattavan ylipainoinen, koska kaikkien ihmisten keskipituus on 171cm. Kyllä minä viihdyn mielummin normaalipainoisena 190/89 mitoilla, mutta kai sitten olisi pakko alkaa laihduttaa.

Lääkärille? Lääkärit noudattaa täsmälleen samoja tieteellisiä periaatteita, kuin ilmastontutkijat. Jos ei usko ilmastontutkijoiden tieteeseen, niin miten voi uskoa lääkäreiden tieteeseen? Aidot Ilmastoskeptikot ja -denialistit käyttää homeopatiaa yms.

 

[Blöö]

Jos kaikki 7 miljardia maailman ihmistä kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa.

Eikö se Korholan protesti tätä vastaan ollut lähinnä, että koska meillä on metsiä keskimääräistä enemmän, niin tämä tulisi sallia?

Ei kai sitä pointtia ollut mitenkään piilotettu? Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.
Tuossa on kaksi muuttujaa, väestö ja kulutus. Näköjään on suosittua ymmärtää tämäkin asia väärin.

 

[arvee]

Ei kai sitä pointtia ollut mitenkään piilotettu? Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.
Tuossa on kaksi muuttujaa, väestö ja kulutus. Näköjään on suosittua ymmärtää tämäkin asia väärin.

Lymyileekö tällä hieman navoistaan litistyneellä pallollamme jokin probleemi, englanniksi kirjoitettuna Unpleasant Truth?

 

[dana77]

Jos väestöntiheys olisi maailmalla sama kuin Suomessa, niin tälläkin kulutuksella pärjäisimme vallan hienosti.
Tuossa on kaksi muuttujaa, väestö ja kulutus. Näköjään on suosittua ymmärtää tämäkin asia väärin.

Kyllä siinä vain oli kolmaskin, eli biomassan tuotanto. Vaikka maailman väestötiheys ja kulutus olisi sama kuin Suomessa, niin sekään ei riittäisi. Me kun ollaan vaan hoidettu metsämme niin paljon paremmin kuin Saharassa tai etelä-mantereella.
Rusinat on poimittu naapurinkin pullista.

 

[D.A.D]

Lääkärille? Lääkärit noudattaa täsmälleen samoja tieteellisiä periaatteita, kuin ilmastontutkijat. Jos ei usko ilmastontutkijoiden tieteeseen, niin miten voi uskoa lääkäreiden tieteeseen? Aidot Ilmastoskeptikot ja -denialistit käyttää homeopatiaa yms.

Suuri kiitos oi sinä oman elämäsi Hercule Poirot, kun kerroit minulle muutaman rivin perusteella mihin lokeroon kuulun. Koitappa katsoa vielä tarkkaan rivien välistäkin, jos vaikka saisit minut vielä leimattua natsiksi ja sovinistiksi lievällä eläimiinsekaantuja twistillä.
Miten voit tietää minun suhtautumiseni ilmastonmuutokseen, kun kommentoin vain ontuvaa vertausta yhtä ontuvalla vertauksella.

Ps. taitaa homeopatiaan uskovista suurin osa olla puoluekannaltaan vihreitä.

 

[arvee]

Kyllä siinä vain oli kolmaskin, eli biomassan tuotanto. Vaikka maailman väestötiheys ja kulutus olisi sama kuin Suomessa, niin sekään ei riittäisi. Me kun ollaan vaan hoidettu metsämme niin paljon paremmin kuin Saharassa tai etelä-mantereella.
Rusinat on poimittu naapurinkin pullista.

Olisiko kaikkien suomalaisten syytä muuttaa Karibialle tai Tyynenmeren atolleille? Perskutarallaa, keksitään Maailmallinen ympäristörahasto joka säätää suomalaiset ja ruotsalaiset, ja muutkin pohjoiset työttömät lämpimään ilmastoon elämään. Edellytyksenä eloonsa on etteivät mitään helvetin naurettavaa kiinankrääsää saarelleen tilaa.
Lämmityskuormitus pohjoisessa, myös autoilu vähenisi merkittävästi. Lisäksi skandinaavit varsinkin vaistomaisesti kierrätystä veisivät uuteen maailmaansa.
Ylipäänsä, olisiko järkevää siirtää väestöä pohjoisesta enemmän etelään, vähemmän lämmitystä siten tarvittaisiin ja enemmän metsät, metsän puut saisivat vanhentua arvokkaasti. Töyhtö-ja hömötiaisille riittäisi helppoa koverrettavaa piankin, metsätaloustoimijoiden hävitessä.

 

[dana77]

Lämmityskuormitus pohjoisessa, myös autoilu vähenisi merkittävästi. Lisäksi skandinaavit varsinkin vaistomaisesti kierrätystä veisivät uuteen maailmaansa.
Ylipäänsä, olisiko järkevää siirtää väestöä pohjoisesta enemmän etelään, vähemmän lämmitystä siten tarvittaisiin ja enemmän metsät, metsän puut saisivat vanhentua arvokkaasti.

Kuten Korholakin tietää, niin mitään tuollaista ei kukaan ole ehdottanut tai ehdottamassa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä. Kyse on vain laskennallisesta kikkailusta numeroiden kanssa, joilla halutaan perustella miksei suomalaisten tarvisi tehdä uhrauksia ilmaston puolesta. Paradoksi on siinä, että tuolla laskentatavalla kannattavinta olisi asua mahdollisimman harvassa, vaikka tiedetäänkin että tiivis asuminen tuottaa vähemmän päästöjä. Jos tarkastelu olisi tehty maakuntatasolla, niin tulos olisi todnäk ollut että Kainuulaisten ”elämäntapa” olisi kaikkein säästeliäin ja koko aika vielä paremmaksi muuttuu kun väki vähenee. Ei ole vaikea kuvitella miten Norjassa joku ER:n hengenheimolainen laskee, että heidän ”elämäntapansa” on vielä parempi, kun siihen kuuluu niin paljon vesivoimaa. Kun vaan kaikki maailman ihmiset ymmärtäisivät tämän nerouden ja eläisivät samalla tavalla niin maapallon kestokyvystä olisi käytetty vielä pienempi osa (ja norjalaisten ei nyt tämän ansiosta ainakaan tarvi ilmastonmuutoksen takia jatkaa kallista sähköautoilua tukevaa politiikkaansa tai tehdä muita uhrauksia).

Ensin ollaaan marttyyreitä että asutaan pohjoisessa ja kylmässä ettei meiltä voida vaatia samaa kuin muilta ja sitten vaihdetaan vaihdetta ja todetaan, että sitäpaitsi täällä on niin paljon biomassan tuotantoa, että meidän ei tarvi tehdä enempää. Voiko älyllisesti epärehellisempää suhtautumista edes pahkasika keksiä?

 

[Outsider]

Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä.

Eikö yleisesti käytetty "Norja ja sähköautot" ole esimerkkinä vähän ristiriidassa tämän yllä olevan kanssa, kun jokainen varmaan tietää mistä se varallisuus niihin tukiin on tullut?

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:StatfjordA(Jarvin1982).jpg

 

[Tami Talk]

Monissa viesteissä on viitattu saksalaisen hiilivoiman valaviin ilmastopäästöihin. Kävin Saksassa juttelemassa noiden hiilikaivosten työntekijöiden ja hiilivoimaloissa työskentelevien ihmisten kanssa.
Eivät ollenkaan ymmärtäneet, että miksi heidän nyt pitäisi vähentää tuota toimintaa. Heillä oli paljon hyviä perusteluita. Heidän voimalat ovat moderneja ja ekotehokkaampia kuin voimalat Intiassa. Saksan talous on energiaintensiivistä ja se vaatii luotettavaa ja taloudellista energiaa ympärivuotisesti. Käytettävä hiili on kotimaista ja koko tuotantoketju on paikallista, sillä on erittäin suuret työllisyysvaikutukset ja taloudelliset vaikutukset alueella. Leikkaaminen hiilivoiman tuotannosta osuisi kipeästi nimenomaan tavallisiin saksalaisiin. Eivät olleet saksalaiset valmiita tinkimään elintasostaan, eivätkä pitäneet mitenkään järkevänä vielä aiempaakin suuremman lisärasituksen kohdistamista kotimaiseen talouteen. Heidänkin pitää huolehtia taloudensa kilpailukyvystä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. Sama tilanne kuin meillä energiaturpeen kanssa. Putkosen Matin kanssa laskettiin, että kun meillä turveteollisuus työllistää 200 000 ihmistä, niin Saksassa hiilivoima työllistää 12 000 000 ihmistä. Siksi siitä ei voi, eikä kannata leikata. Sanokoot viherpiipertäjät mitä sanovat. Katse pitää suunnata suurempiin saastuttajiin, Kiinaan ja Intiaan. Eurooppa on jo osansa tehnyt. Pitivät siellä hulluna esityksiä siitä, että hiilivoimasta luovuttaisiin 2030-loppupuolella.

 

[dana77]

Eikö yleisesti käytetty "Norja ja sähköautot" ole esimerkkinä vähän ristiriidassa tämän yllä olevan kanssa, kun jokainen varmaan tietää mistä se varallisuus niihin tukiin on tullut?

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:StatfjordA(Jarvin1982).jpg

Se on vähän filosofinen kysymys, että lasketaanko kysymys hyödykkeen tuotannon vai kulutuksen mukaan. Minä olen johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että me olemme vastuussa sellaisten Kiinassa tuotettujen hyödykkeiden päästöistä jotka kulutetaan täällä. Filosofia on että helpommin niille tuottajia löytyy kuin uusia kuluttajia.

Toki sähköautoilun tuen pohtimisessa pitäisi pystyä huomioimaan myös sen toissijaiset vaikutukset eli tekniikan kehittyminen ja yleistyminen.

 

[Jesus Shaves]

Kuten Korholakin tietää, niin mitään tuollaista ei kukaan ole ehdottanut tai ehdottamsssa. Ilmastonmuutos on globaali ongelma eikä keinotekoisilla kansallisilla rajoilla ole ilmiölle merkitystä. Kyse on vain laskennallisesta kikkailusta numeroiden kanssa, joilla halutaan perustella miksei suomalaisten tarvisi tehdä uhrauksia ilmaston puolesta. Paradoksi on siinä, että tuolla laskentatavalla kannattavinta olisi asua mahdollisimman harvassa, vaikka tiedetäänkin että tiivis asuminen tuottaa vähemmän päästöjä. Jos tarkastelu olisi tehty maakuntatasolla, niin tulos olisi todnäk ollut että Kainuulaisten ”elämäntapa” olisi kaikkein säästeliäin ja koko aika vielä paremmaksi muuttuu kun väki vähenee. Ei ole vaikea kuvitella miten Norjassa joku ER:n hengenheimolainen laskee, että heidän ”elämäntapansa” on vielä parempi, kun siihen kuuluu niin paljon vesivoimaa. Kun vaan kaikki maailman ihmiset ymmärtäisivät tämän nerouden ja eläisivät samalla tavalla niin maapallon kestokyvystä olisi käytetty vielä pienempi osa (ja norjalaisten ei nyt tämän ansiosta ainakaan tarvi ilmastonmuutoksen takia jatkaa kallista sähköautoilua tukevaa politiikkaansa tai tehdä muita uhrauksia).

Ensin ollaaan marttyyreitä että asutaan pohjoisessa ja kylmässä ettei meiltä voida vaatia samaa kuin muilta ja sitten vaihdetaan vaihdetta ja todetaan, että sitäpaitsi täällä on niin paljon biomassan tuotantoa, että meidän ei tarvi tehdä enempää. Voiko älyllisesti epärehellisempää suhtautumista edes pahkasika keksiä?

On taidettu täällä jo aiemmin sanoakin, mutta eikö tuo ollut hieman siis vastine WWF:n omalla numerokikkailulle? Numeroilla kikkailu on siis sallittua kun se asettaa asiat omalta kannalta suotuisaan kontekstiin?

Et kaiketi ole vaivautunut käyttämään arvokasta aikaasi tuon Korholan kirjoitelman lukemiseen? Alla lainauksena pari riviä lopusta.

"Tietenkin meidän tulee edelleen tehostaa päästöleikkauksia ja hillitä tuhlausta, varaa on paljon. Suomalaisessa ilmastokeskustelussa toistuu kohtuuttomasti kaksi ääripäätä. Toisaalta Suomen syyttäminen pahimmaksi saastuttajaksi ja toisaalta sen sanominen, ettei meidän tekemisemme merkitse mitään Kiinan ja Intian vuoksi.

Kertokaa hölmöläistarinoita, älkää olko niiden sankareita."

Ei tuo teksti minusta näytä siltä, että pyritään välttämään uhrauksia ja olemaan tekemättä mitään?

 

[dana77]

On taidettu täällä jo aiemmin sanoakin, mutta eikö tuo ollut hieman siis vastine WWF:n omalla numerokikkailulle? Numeroilla kikkailu on siis sallittua kun se asettaa asiat omalta kannalta suotuisaan kontekstiin?

Mihin WWF:n numerokikkailuun viittaat? Minusta tässä asiassa päästöt per capita on perusteltu mittari tai sitten lähdetään Linkolan linjalle ja voidaan todeta, että tehokkain yksittäinen pohjoismainen päästöjen vähentäjä on viime vuosina ollut Breivik.

 

[Jesus Shaves]

Mihin WWF:n numerokikkailuun viittaat? Minusta tässä asiassa päästöt per capita on perusteltu mittari tai sitten lähdetään Linkolan linjalle ja voidaan todeta, että tehokkain yksittäinen pohjoismainen päästöjen vähentäjä on viime vuosina ollut Breivik.

Et siis ole vaivautunut sitä lukemaan - vaikka innokkaasti jaksat kommentoida. Varsin hyvä lähtökohta keskustelulle.

Toki yritit olla näin aamusta hassun hauska, mutta minusta Breivikin toimien vetäminen tähän keskusteluun on jo täysin ala-arvoista.

 

[Outsider]

Se on vähän filosofinen kysymys, että lasketaanko kysymys hyödykkeen tuotannon vai kulutuksen mukaan. Minä olen johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että me olemme vastuussa sellaisten Kiinassa tuotettujen hyödykkeiden päästöistä jotka kulutetaan täällä. Filosofia on että helpommin niille tuottajia löytyy kuin uusia kuluttajia.

Toki sähköautoilun tuen pohtimisessa pitäisi pystyä huomioimaan myös sen toissijaiset vaikutukset eli tekniikan kehittyminen ja yleistyminen.

Asian voi varmaan nähdä monella tapaa. Jos Norja olisi jättänyt öljyt pumppaamatta ja keskittynyt pyytämään turskaa, niin olisiko sama määrä öljyä löytynyt markkinoille jostain muualta ilman, että sen hinta ei olisi vaikuttanut kysyntään. Itse olen kyllä yleisesti sitä mieltä, että teollisuutta voisi hyvin siirtää Aasiasta takaisin Suomeen/Eurooppaan, vaikka päästöt täällä nousisivat, jos se olisi kokonaispäästöjen kannalta parempi. Toisille se ei tietysti käy, kun nykyisiäkin päästöjä pitäisi saada pienennettyä keinolla millä hyvänsä.

Yksityisille ihmisille maksettavat tuet sähköautojen hankintaa varten eivät nekään taida olla yksiselitteinen asia, kun käsittääkseni kaikki tällä hetkellä valmistettavat sähköautot menisivät joka tapauksessa kaupaksi jossain päin maailmaa(?).

 

[dana77]

Et siis ole vaivautunut sitä lukemaan - vaikka innokkaasti jaksat kommentoida. Varsin hyvä lähtökohta keskustelulle.

Toki yritit olla näin aamusta hassun hauska, mutta minusta Breivikin toimien vetäminen tähän keskusteluun on jo täysin ala-arvoista.

Eli viittaat juuri WWF:n tapaan laskea ekologisesta jalanjälki per capita suhteessa maailman kestokykyyn. Sitähän minä kysyinkin. Kommentoin siitä, että minusta se on perusteltu tapa lähestyä globaalia ongelmaa. Jos luit kysymykseni, niin olisit toki voinut vastata että kyllä, sitä tarkoitit.

Ei se mitään, että se sinusta Linkolaisuuden kritiikki on ala-arvoista.

 

[dana77]

Asian voi varmaan nähdä monella tapaa. Jos Norja olisi jättänyt öljyt pumppaamatta ja keskittynyt pyytämään turskaa, niin olisiko sama määrä öljyä löytynyt markkinoille jostain muualta ilman, että sen hinta ei olisi vaikuttanut kysyntään. Itse olen kyllä yleisesti sitä mieltä, että teollisuutta voisi hyvin siirtää Aasiasta takaisin Suomeen/Eurooppaan, vaikka päästöt täällä nousisivat, jos se olisi kokonaispäästöjen kannalta parempi. Toisille se ei tietysti käy, kun nykyisiäkin päästöjä pitäisi saada pienennettyä keinolla millä hyvänsä.

Yksityisille ihmisille maksettavat tuet sähköautojen hankintaa varten eivät nekään taida olla yksiselitteinen asia, kun käsittääkseni kaikki tällä hetkellä valmistettavat sähköautot menisivät joka tapauksessa kaupaksi jossain päin maailmaa(?).

Asiaa voi ehdottomasti tarkastella monella tapaa. Öljyn kohdalla tuotanto on niin säädeltyä ja keskitettyä, että kysyntä ja tarjonta ei puhtaasti hintaa määritä, vaan se päätetään Opecin kaltaisissa kartelli-organisaatiossa. Niinpä en näe, että Norjan tuotannon säätely olisi hintaan vaikuttanut, joku Saudi-Arabia olisi vain nostanut hieman omaa kiintiötään. Toki tuo olisi öljyn loppumista tuonut askeleen lähemmäksi, jos oletaan että päätös olisi pitänyt, mutta minkä arvon sillekin sitten laskee.

Samaa mieltä tuosta, että kokonaispäästöt ratkaisevat, mutta sähköautojen tarjonta ei nähdäkseni ole vakio, vaan kysyntä näkyy tuotannon ja investointien kasvuna.

 

[Jesus Shaves]

Eli viittaat juuri WWF: tapaan laskea ekologisesta jalanjälki per capita suhteessa maailman kestokykyyn. Kommentoin siitä, että minusta se on perusteltu tapa lähestyä globaalia ongelmaa. Jos luit vastaukseni, niin olisit toki voinut vastata että kyllä, sitä tarkoitit.

Ei se mitään, että se sinusta Linkolaisuuden kritiikki on ala-arvoista.

Niin - numeroista saadaan sellaisia kun halutaan sopivasti valitsemalla. Kenen tahansa toimesta.

Linkolan vetäminen ilmastokeskusteluun on hieman eri asia kuin kieli poskessa Breivikin toimien olleen suurin viime vuosien pohjoismainen ilmastoteko. Oletettavammin kykenet tämän ymmärtämään itsekin.

 

[Outsider]

Samaa mieltä tuosta, että kokonaispäästöt ratkaisevat, mutta sähköautojen tarjonta ei nähdäkseni ole vakio, vaan kysyntä näkyy tuotannon ja investointien kasvuna.

Ei tietenkään ole vakio, mutta yritin sanoa, että käsittääkseni tällä hetkellä kysyntä ylittää tarjonnan ilman tukiakin. Jos tukia halutaan jakaa, niin olisiko joku toinen tapa parempi kuin tukea suoraan auton ostohintaa? Entä mikä on hankintatukien vaikutus autojen hintoihin, jos miettii vaikka paljon puhuttuja asumistukia täällä Suomessa? Itse ajattelen, että nykytekniikalla ja tarjonnalla paras kokonaishyöty sähköautoista saataisiin sähköistämällä ensimmäiseksi sellaiset paikat, joissa olosuhteet ovat optimaalisimmat, eli esim. paljon aurinkoa lataukseen ja lyhyet välimatkat. Toisaalta sähköautojen tuominen pienille markkinoille pohjoisen haastavampiin olosuhteisiin auttaa varmasti omalta osaltaan tekniikan kehitystä, joten kuten jo todettua, niin asioilla on monta puolta.

 

[Walrus21]

Ihmetyttää tuo ydinvoiman kategorinen vastustaminen (ja surettaakin kun saivat sillä Saksasta todella ison luokan hiilenpolttajan kun piti ajaa ydinvoimalat alas). Siinä on kyllä yksi sellainen keissi missä on menty vahvasti tunne edellä ja missä ympäristöväki on ampunut itseään ihan helvetin pahasti jalkaan. Eikä sillä etteikö neuvostovalmisteisissa laitoksissa tai edes riskikohteisiin rakennetuissa länsistandardit täyttävissä laitoksissa voisi olla riskejä tai ongelmia, mutta kyllähän tuo esim. siellä Saksassa olisi aika turvallinen ja vähäpäästöinen keino tuottaa energiaa verrattuna vaikkapa siihen ruskeaan hiileen.

Saksa on myös moninkertaistanut uusiutuvien osuuden energiantuotannosta. Hiilestä on vaikea päästä eroon, koska voimalat sijaitsevat poliittisesti herkässä Itä-Saksassa. Senpä takia tavoite on asetettu vasta 2030-luvulle.

En ole sinällään ydinvoimaa vastaan. Mikäli voimaloille löytyy taloudellisesti kestävä rahoitus, niin miksipä ei. Neljännen sukupolven reaktoreissa on ymmärtääkseni monia etuja verrattuna mm. Arevan toimittamaan OL3-voimalaan, joka ei vielä tänä päivänäkään tuota sähköä.

Huomauttaisin kuitenkin, että ydinvoima on äärimmäisen investointivetoinen energianmuoto, joka sisältää suuria taloudellisia riskejä. Koska voimalat suunnitellaan yli 50 vuodeksi, on ilmeistä, että tekniikka ehtii vanhentua ja energiajärjestelmän painopiste muuttua. Fennovoiman tuottaman sähkön myyntihinta vaikutti vuonna 2007 edulliselta, mutta tänä päivänä tilanne on hieman toinen.

Ydinvoima ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa bisnestä. Senpä takia voimaloita nousee lähinnä autoritääriisin maihin, kuten Kiinaan ja Venäjälle, jotka voivat keskusjohtoisesti rahoittaa vähän huonompiakin projekteja. Länsimaissa ydinvoimaan investointi on muutamia poikkeuksia (Ranska, Suomi, Kanada) lukuun ottamatta vähäistä.

Ilmastonmuutoksen kannalta ydinvoima on toki potentiaalinen osa energiapalettia. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että suurinvestoinnit syövät panostuksia uusiutuvilta, jotka kuitenkin kehittyvät kovaa vauhtia ja ovat jo markkinaehtoisesti toimivia energiamuotoja. Voimmeko ennustaa luotettavasti, että vuonna 2048 on kannattavaa tuottaa sähköä ydinvoimalla? Kyse on kuitenkin kansallisesti ja globaalisti erittäin tärkeästä kysymyksestä, jossa luodaan infra ja rahoituskanavat vuosikymmeniksi. Ydinvoimaan verrattuna esim. merituulivoima on huikeasti pienempi riskisijoitus, joka siirtä painopistettä uusiutuvan energian suuntaan.

 

[dana77]

Entä mikä on hankintatukien vaikutus autojen hintoihin, jos miettii vaikka paljon puhuttuja asumistukia täällä Suomessa? Itse ajattelen, että nykytekniikalla ja tarjonnalla paras kokonaishyöty sähköautoista saataisiin sähköistämällä ensimmäiseksi sellaiset paikat, joissa olosuhteet ovat optimaalisimmat, eli esim. paljon aurinkoa lataukseen ja lyhyet välimatkat.

Sanoisin että nykyisillä sähköauton hinnoilla hankintaedun vaikutus on merkittävä. Ilman niitä ne ovat todella pienen joukon haarukassa, mutta sen kanssa ne kannattavuuden suhteen jo lähellä. En näe että ne missään tapauksessa ainakaan nostaisi nykyisillä tuotantokustannuksilla hintoja, toisin kuin asumistuki. Tällaisten asioiden miettiminen on silti ehdottoman hyvä idea ja tilanne voi muuttua, jolloin hankintatukeakin voidaan harkita uudestaan.

Sähköautot sopivat erittäin hyvin maihin, joissa on paljon ydinvoimaa. Niiden lataus tapahtuu paljolti yöaikaan, jolloin ydinvoima on ns. ilmaista. Norjassa toki on edullista ja päästötöntä vesivoimaa, joten miksei se sopisi sinnekin. Välimatkojen mitta on sitten käyttäjäkohtaista.

 

[Byvajet]

Jos autoilun hiilidioksidipäästöjä tahdottaisiin pienentää, tuki kannattaisi kohdistaa kaikkein likaisimpiin maihin. Helpointa se olisi tehdä ostamalla niihin nykyaikaisia pienikulutuksisempia polttomoottoreita.

Kun Suomen osuus maailman päästöistä on 0,14 % ja henkilöautoliikenteen osuus Suomen kokonaispäästöistä 10 %, niin siitä hoksaa, että tukieurojen syytäminen sähköautoihin Suomessa on naurettavaa hommaa. Tuossa kokonaisuudessa rahalla saatava hyöty on mitätön.

Kaikki tämä pöhinä kasvissyönnin ja autoilun ympärillä on pelkkää identiteettihumppaa, jolla esitetään ratkaisuja, vaikka ainoa todellinen ratkaisu on tuhota kulutuskulttuuri. Sitä ei vain tahdota, joten sitten tyydytään tähän naurettavaan teatteriin. Poliitikot eivät uskalla edes puhua siitä, mitä tapahtuu, kun sadat miljoonat tai miljardit ihmiset alkavat nousta kulutuskulttuurin piiriin. Ongelmaa ei uskalleta edes nimetä, saati että siihen esitettäisiin ratkaisuja.

Nythän Euroopan autoilun hiilidioksidipäästöt lähtivät taas nousuun, kun ihmiset alkoivat vieroksua dieseleitä. Suo siellä, vetelä täällä.

Katsokaapa tuosta oikeanpuoleista. Eurooppa on puhdas, Japani on puhdas, muualla lisätään härskisti fossiilisia. Silti ilmastovimma on ylivoimaisesti ankarinta EU:n alueella, vaikka ilmastoteot ja investoinnit kannattaisi tilastojen mukaan keskittää ihan muualle kuin tänne.

https://i.imgur.com/4ogTHjT.png