Ilmastonmuutos

[opelix]

Aamulla oli juttua jälleen telkkarissa jäätköiden/Arktiksen sulamisesta. Tätä nyt on monien satelliittikuvien mukaan tapahtunut jo 20-30 vuotta, sama ilmiö hieman heikompana Antarktiksella. Meille on kerrottu merenpinnan nousevan niin kauan kuin muistan. Yhteen kysymykseen haluaisin silti vastauksen jos jollain on.

Venetsia on rakentunut nykyiseen muotoonsa n.1500 vuotta sitten. Miksi merenpinta ei ole kaupungissa noussut eikä merenpinta ylipäätään? Venetsia tässä käy nyt vain hyvänä esimerkkinä.

 

[Cobol]

Aamulla oli juttua jälleen telkkarissa jäätköiden/Arktiksen sulamisesta. Tätä nyt on monien satelliittikuvien mukaan tapahtunut jo 20-30 vuotta, sama ilmiö hieman heikompana Antarktiksella. Meille on kerrottu merenpinnan nousevan niin kauan kuin muistan. Yhteen kysymykseen haluaisin silti vastauksen jos jollain on.

Venetsia on rakentunut nykyiseen muotoonsa n.1500 vuotta sitten. Miksi merenpinta ei ole kaupungissa noussut eikä merenpinta ylipäätään? Venetsia tässä käy nyt vain hyvänä esimerkkinä.

Alla oleva vaikutti pätevältä tekstiltä. Siinä tosin keskitytään (1880) 1990-2020 väliseen ajanjaksoon. Tarkastelutavasta ja tutkimuksesta riippuen merenpinnan nousu on ollut luokkaa 1.0-2.2 millimetriä vuodessa ja luokkaa 20 senttiä koko aikana 1880-2020. Venetsian osalta laskentaa vaikeuttaa sedimentit ja vajoaminen sekä tietenkin ennen 1970-lukua satelliittimittausten puuttuminen. Lisäksi Venetsian laguuniin laskevan joen virtauksella on pieni vaikutuksensa merenpinnan korkeuteen laguunissa ja NAO vaikuttaa myös. Tutkimuksessa esitetään myös useita muita pinnan korkeuteen vaikuttavia tekijöitä.

Kuten artikkelissa todetaan, ihmisen vaikutusta on kaikkien muuttujien keskellä vaikea lukuna esittää. Ennusteena kaikki vaikutukset yhteensä vaihteluväli voisi olla 29 - 110  cm vuoteen 2100 mennessä ja vuosien 1986–2005 keskiarvoon verrattuna. Haarukka on siis todella suuri, kuten varmasti olla pitääkin.

Sea-level rise in Venice: historic and future trends (review article)

Abstract. The city of Venice and the surrounding lagoonal ecosystem are highly vulnerable to variations in relative sea level. In the past ∼150 years, this was characterized by an average rate of relative sea-level rise of about 2.5 mm/year resulting from the combined contributions of vertical...

nhess.copernicus.org

Omana näkemyksenä voisi sanoa, että merenpinnan nousu on mittauksin (kuten satelliitit) havaittu, mutta nousuun vaikuttaa monet tekijät, ja se on hitaampaa kuin monet tutkimukset aikanaan ennustivat. Lisäksi osassa meriä maan kohoaminen neutralisoi nousun vaikutusta ja muut tekijät (kuten mainittu NAO, North Atlantic Oscillation) tulee nekin huomioida.

 

[Randall Flagg]

Jäätikköjen vääjäämättömän sulamisen, veden lämpenemisestä johtuvan laajenemisen aiheuttaman vedenpinnan nousun lisäksi välittömämpi ongelma ja uhka rannikkokaupungeille, kuten Venetsia, on ilmastonmuutoksen aikaansaamat äärimmäiset sääilmiöt, myrskyt, rankkasateet ja niistä aiheutuvat tulvat.

Sää | Ainakin yksi ihminen on kuollut ja parikymmentä on kateissa Italian ja Ranskan tulvissa, Venetsiassa uusi tulvapato suojasi kaupunkia ensimmäistä kertaa

Tulvan nähty huuhtovan ihmisiä mukanaan. Italiassa kuoli palomies kaatuvan puun alle.

www.hs.fi

 

[opelix]

@Cobol

Tuo selvensi paljon. Kun nykyään eetteriin tuntuvat pääsevän aina vain synkimmät ennusteet niin ne syövät kovasti uskottavuutta kaikkien ilmastomallien ennustuksilta. On otettu strategiaksi pelottelu vaikka voi olla että meidän kävisi ihan hyvinkin. En ole ihan varma tuon strategian viisaudesta.

 

[Cobol]

Tuo selvensi paljon. Kun nykyään eetteriin tuntuvat pääsevän aina vain synkimmät ennusteet niin ne syövät kovasti uskottavuutta kaikkien ilmastomallien ennustuksilta. On otettu strategiaksi pelottelu vaikka voi olla että meidän kävisi ihan hyvinkin. En ole ihan varma tuon strategian viisaudesta.

Kun WMO tai jokin muu tekee ennusteita, joissa on esimerkiksi viisi skenaariota, media tarttuu pahimpaan (todennäköisyys luokkaa pienempi kuin 2.5 prosenttia), ja peloittelu alkaa. Tämä ei koske Suomessa vain iltapäivälehtiä, vaan YLE (joskus) ja poliitikot häärivät mukana. Kauhukuvilla ostetaan kannatusta ja tehdään politiikkaa. Media saa klikkauksensa tai katsojansa.

Samaan aikaan Petteri Taalas kertoo, että 1.5 asteen nousun sijasta ollaan nyt matkalla 4.0 asteen nousuun. Mutta keinot estää nousua löytyvät ja jos nämä keinot otettaisiin käyttöön ilmastonmuutoksen estämiseksi, ei se aiheuttaisi kovin suuria muutoksia ihmisten arkielämään. Ei pelottelua vaan toteamus, mihin suuntaan tulee katsoa. Eteenpäin, mutta myös poliitikkojen suuntaan.

Meillä on hyvin vähän asiantuntevasti ja ilman kauhukuvien maalailuja toteutettuja ohjelmia ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä. Alfa tv on näitä ainakin yhden erinomaisen tehnyt. Siinä Virtanen haastattelee St1 Anttosta ja Virtanen antaa rauhallisesti Anttoselle tilan kertoa ratkaisumahdollisuuksista.

 

[Rommeli]

Merenpinnan noususta sen verran, että kyllähän kyseessä on ihan todellinen ilmiö ja nousunopeus kasvaa jatkuvasti. Käytännössä, jos tarkastellaan aikaa, joka on kulunut kolmen tuuman nousuun, niin vuodesta 1880 eteenpäin se on mennyt seuraavasti.

1880-1940 on ~60 vuotta (13 mm /10a)
1940-1985 on ~45 vuotta (17 mm /10a)
1985-2010 on ~ 25 vuotta (30 mm /10a)

Jos ja kun lämpötila edelleen nousee, jatkuu myös tuo merenpinnan nousun kiihtyvä trendi myös tulevaisuudessa.

Edit. Viimeiset kymmenen vuotta tahti on ollut suunnilleen 50 mm /10a.

 

[opelix]

Merenpinnan noususta sen verran, että kyllähän kyseessä on ihan todellinen ilmiö ja nousunopeus kasvaa jatkuvasti. Käytännössä, jos tarkastellaan aikaa, joka on kulunut kolmen tuuman nousuun, niin vuodesta 1880 eteenpäin se on mennyt seuraavasti.

1880-1940 on ~60 vuotta (13 mm /10a)
1940-1985 on ~45 vuotta (17 mm /10a)
1985-2010 on ~ 25 vuotta (30 mm /10a)

Jos ja kun lämpötila edelleen nousee, jatkuu myös tuo merenpinnan nousun kiihtyvä trendi myös tulevaisuudessa.

Epäilemättä. Mutta kun jopa Al Gore höpötteli joskus 2000-luvun alkupuolella metreistä ja tuossa tuo viimeisin stintti on 3 cm, voidaan jo sovitella hänelle ja muille hänen opetuslapsilleen aasinhattua päähän.

Toinen juttu on nuo sään ääri-ilmiöt jotka ainakin meillä Suomessa ovat pääosin iltapäivälehtien "käristyskupoli"-tasoa. Viime viikon lumi-infernoakin olisi 1990-luvulla kutsuttu vielä lumisateeksi. Lappiin 10-20 cm lunta ja etelämmäksi hento lumipeite. Peloteltiin ajokeliä suunnilleen tekemättömäksi paikaksi ja hurjaksi keliksi.

 

[Randall Flagg]

IPCC:n raportin mukaan merenpinnan nousu olisi 65 metriä, jos mannerjäätiköt sulaisivat kokonaan. Viimeisimmän raportin viidestä ilmastoskenaariosta synkimmän mukaan merenpinta nousisi noin metrin tämän vuosisadan aikana.

Merenpinnan nousu on nyt nelisen milliä vuodessa, joka on kaksi kertaa nopeammin kuin viime vuosisadalla. Vaihteluvälit edellä mainituissa ennusteissa vuoteen 2050 on nousua kymmenen ja 25 sentin välillä. Mahdollisista päästövähennyksistä ja siten ilmastonmuutoksen hidastumisesta huolimatta nousu tämän vuosisadan loppuun mennessä tulee olemaan 28–62 senttimetriä verrattuna nykyiseen tasoon.

 

[steierwrass]

Epäilemättä. Mutta kun jopa Al Gore höpötteli joskus 2000-luvun alkupuolella metreistä ja tuossa tuo viimeisin stintti on 3 cm, voidaan jo sovitella hänelle ja muille hänen opetuslapsilleen aasinhattua päähän.

Toinen juttu on nuo sään ääri-ilmiöt jotka ainakin meillä Suomessa ovat pääosin iltapäivälehtien "käristyskupoli"-tasoa. Viime viikon lumi-infernoakin olisi 1990-luvulla kutsuttu vielä lumisateeksi. Lappiin 10-20 cm lunta ja etelämmäksi hento lumipeite. Peloteltiin ajokeliä suunnilleen tekemättömäksi paikaksi ja hurjaksi keliksi.

Ehkä niitä raportteja kannattaa lukea, eikä vain etsiä yksittäisiä lauseita. Sama varmaan sitten tuohon median asioiden nimeämiseen, ehkei kannata lukea iltalehteä.

Kyse on muutoksissa toki pitkistä ajoista, missä nämä asiat tapahtuvat, mutta toisaalta samalla se tarkoittaa sitä, että me ei voida ensin katsoa, että mitä tapahtuu ja sitten päättää toimia, kun ei ollutkaan kivaa. Jos toimitaan vasta sitten, kun merentaso on noussut metrin, niin todennäköisesti käännös nousussa tapahtuu sitten, kun se on noussut 3, 10 tai 15 metriä. Jos sittenkään.

 

[Rommeli]

Epäilemättä. Mutta kun jopa Al Gore höpötteli joskus 2000-luvun alkupuolella metreistä ja tuossa tuo viimeisin stintti on 3 cm, voidaan jo sovitella hänelle ja muille hänen opetuslapsilleen aasinhattua päähän.

Gore on poliitikko, ei suinkaan mikään tiedemies. Hän luonnollisesti esitteli pahimpien skenaarioiden mukaisia juttuja. Sovittelisin niitä aasinhattuja kyllä ihan muulle porukalle.

 

[El Gordo]

Epäilemättä. Mutta kun jopa Al Gore höpötteli joskus 2000-luvun alkupuolella metreistä ja tuossa tuo viimeisin stintti on 3 cm, voidaan jo sovitella hänelle ja muille hänen opetuslapsilleen aasinhattua päähän.

Goren elokuva "An inconvenien Truth" vuodelta 2006 sai paljolti oikein ilmastonmuutokseen liittyvät tietonsa.

Merenpinnan nousuun liittyen siinä taidettiin sanoa, että jos Grönlannin tai Länsi-Antarktiksen jäätiköt sulavat niin merenpinta nousee (kummastakin erikseen) 20 ft, eli noin 6 metriä.

Väite on totta, ja on jopa todennäköistä että nämä metrien nousut tulevat oikeasti tapahtumaan, mutta aikaskaala on satoja vuosia. Sen osalta Goren elokuva oli huolimaton/harhaanjohtava ettei aikataulua näin tarkkaan kerrottu.

 

[Kiekkokatsoja]

Intialla ei aikomustakaan vähentää päästöjä. Kiinalla ei mitään kiirettä aloitella päästövähennyksiä. Usa hieman mysteeri, mutta varmaankin he jonkunverran vähentävät, mutta tuskin tarpeeksi..? Uusia lupauksia on ainakin annettu.
Eli eipä tässä mitään oleellista parannusta tapahdu, kun nuo eivät lähde mukaan.
Lisäksi on muitakin maita, joilla ei niin kiireitä päästövähennyksissä.

No mitä tekee Suomi? Sen tietänee kaikki, joilla asia kiinnostaa. Miten Suomen toiminta vaikuttaa kokonaispäästöön, miten se vaikuttaa Suomen talouteen, ja miten se vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään tulevassa?
Luulen että lähes jokainen suomalainen kykenee periaatteelliseen päätökseen omassa toiminnassaan +hyväksyy ajatuksen ilmastonmuutoksen parantamiseen.. siis ainakin jonkinverran. Mutta minkä verran, se onkin eri asia.

 

[opelix]

Intialla ei aikomustakaan vähentää päästöjä. Kiinalla ei mitään kiirettä aloitella päästövähennyksiä. Usa hieman mysteeri, mutta varmaankin he jonkunverran vähentävät, mutta tuskin tarpeeksi..? Uusia lupauksia on ainakin annettu.
Eli eipä tässä mitään oleellista parannusta tapahdu, kun nuo eivät lähde mukaan.
Lisäksi on muitakin maita, joilla ei niin kiireitä päästövähennyksissä.

Tämähän tässä onkin asian ydin.

Me voimme ja olemme tekemässäkin vähintään oman osamme mutta sillä ei ole ilmiöön minkäänlaista merkitystä. Itseasiassa EU:nkin tekemisillä puhumme asteen sadasosista. Olisiko järkevä ottaa tavoitteeksi realistinen 2.5 astetta? Jos olet lihava ja huonokuntoinen, saattaa olla ettei maratonia kannata laittaa tavoitteeksi vaan se puolikas että tulee edes yritettyä. Liiallinen kunnianhimo kaataa tavoitteet mahdottomina heti alkuun.

En sano että hanskoja täytyisi heittää tiskiin mutta uhkana vihreissä voimissa on se että kun huomataan muiden saamattomuus ollaan valmiita tekemään vielä omaa osaa isompikin urakka jolla ei ole merkitystä.

Jo nyt tämän syksyn niin sähkön hintapiikit ja öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu tekevät asiasta meidän leveysasteilla kohtuullisen riskialttiin ja herkän asian. Toivotaan että Glasgowssa saadaan tuloksia muiltakin kuin EU-mailta.

Ja älkää tulko nyt kukaan kertomaan enää että Kiina/Intia/USA voidaan jakaa 5 miljoonan slotteihin niinkuin Suomikin. Vanha juttu joka vääristää asioita. Nuo ovat valtioita jotka päättävät valtavien ihmismassojen asioista toisin kuin Suomi.

 

[Karpat46]

Intialla ei aikomustakaan vähentää päästöjä. Kiinalla ei mitään kiirettä aloitella päästövähennyksiä.

Ehkä ne odottavat, että Suomi saa vähennettyä päästönsä niiden tasolle?

 

[mike owen]

Sen ymmärrän, että hallitukselle on tärkeää miettiä miten saadaan ilmastonmuutoksen haittavaikutukset mahdollisimman pieneksi. Mutta samalla on huomioitava se, että Suomessa on myöskin hyvin tärkeää turvata energian ja elintarvikkeiden huoltovarmuus jatkossakin.

 

[LuKi]

Ehkä ne odottavat, että Suomi saa vähennettyä päästönsä niiden tasolle?

Oliko tämä sarkasmia? Viitaten päästö/hlö? Jos ei ollut, niin olet myöhässä vuosikymmenen, ehkä kaksi. Kiinan päästöt ovat yli 25% maailman päästöistä, koko EU:n päästöt reilut 6%. Kiinan väkiluku on kolminkertainen verrattuna EU:n väkilukuun, mutta päästöt nelinkertaiset ja tulevat kasvamaan Kiinan omankin ilmoituksen mukaan reilusti seuraavan kymmenen vuotta. Ero päästöissä suhteessa Eurooppaan tulee kasvamaan merkittävästi. Kiina on imperialistinen suurvalta, joka putsaa pöytää omiin taskuihinsa, on kyseessä maatalous (Afrikka), teollisuus, informaatioteknologia (5G), tai poliittinen ja sotilaallinen vaikutusvalta. Ilmastonmuutoksen estäminen on kaukana jäljessä, joskus sitten Taiwanin (ja avaruuden) valloittamisen jälkeen. Hiilineutraalisuus häämöttää vuonna 2060, mikäli muut Kiinan tavoitteet on saavutettu.

Suomenniemellä polttomoottorit vaihdetaan sähköön, jota tulee... jostain, jonka lähteet keksii aktiivinen nuoriso istumalla maantiellä. Turvesuot laitetaan kiinni ja hakepuusta maksetaan Venäjälle kiskurihinta. Mutta se ei haittaa. Energian hinnalla ei ole väliä, kun kuljemme eturintamassa, emme pelastamassa maailmaa, koska siihen emme kykene, mutta näytämme kunniakkaasti ekologisen vastuunkantamisen mallia, jonka ehkä joku jossakin huomaa. Suomalaisen ostovoima ei ole polkenut viime vuodet paikallaan, vaan se on surkastunut, mutta sitä ei anneta muiden huomata. Ei ainakaan EU:n tärkeissä pöydissä, koska esitämme esikuvallisina edelleen "Kauniita ja rohkeita", jotka tietysti ovat rikkaita ja valmiita antamaan köyhien serkkujen auttamisrahastoihin miljoonia, tai miljardia (onko niillä edes eroa?). Julkinen talous tosin pidetään toiminnassa velkarahalla, jotta tämä friikkishow pyörii viimeiseen näytökseen asti, ennen loppua.

 

[Karpat46]

Oliko tämä sarkasmia? Viitaten päästö/hlö? Jos ei ollut, niin olet myöhässä vuosikymmenen, ehkä kaksi.

Kaksi vuosikymmentä sitten Suomen päästöt per capita olivat, laskentatavasta riippuen, n. 3 kertaa suuremmat kuin Kiinan ja 7-14 kertaa suuremmat kuin Intian.

Noista ajoista Suomi on merkittävästi vähentänyt päästöjään, mutta tuottaa vieläkin 4-5 kertaa enemmän per capita kuin Intia.

Kiinaan verrattuna Suomi on laskeutunut jo lähes samalle tasolle. Jos onnistumme Suomessa vielä vähentämään, niin osat saattavat vaihtua lähivuosina. Kiinan päästöt eivät tosin myöskään ole merkittävästi lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

 

[mike owen]

Vihervasemmisto ei ole kertonut miten tämä ilmastonmuutoksen rahoitus hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa.

Samoin tulisi selvittää miten Sote-uudistus rahoitetaan ja miten saadaan osaajia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia palkattua lisää hoiva-alalle. Mitä vaikutuksia on Kela-korvauksien poistolla eri sektoreilla hoiva-aloilla.

Lisäksi haluaisin tietää miten Suomi selviää kansantaloutta rasittavista ongelmista.

Kototetaanko veroja vai leikataanko etuuksia. Saadaanko tuottavuus nousuun julkisella puolella ja miten se toteutetaan. Miten suhtaudutaan yksityiseen terveysalan palveluihin.

Vihervasemmisto tietää ja kertoo toimenpiteet....

 

[opelix]

Kaksi vuosikymmentä sitten Suomen päästöt per capita olivat, laskentatavasta riippuen, n. 3 kertaa suuremmat kuin Kiinan ja 7-14 kertaa suuremmat kuin Intian.

Noista ajoista Suomi on merkittävästi vähentänyt päästöjään, mutta tuottaa vieläkin 4-5 kertaa enemmän per capita kuin Intia.

Kiinaan verrattuna Suomi on laskeutunut jo lähes samalle tasolle. Jos onnistumme Suomessa vielä vähentämään, niin osat saattavat vaihtua lähivuosina. Kiinan päästöt eivät tosin myöskään ole merkittävästi lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kiinan/Intian yhteiskunnan rakenteita ja päästöjä on täysin mahdotonta verrata Suomen vastaaviin.

Toistan itseäni. Suomen valtio pystyy vaikuttamaan 5 miljoonan ihmisen elinkeino-ja yhteiskuntarakenteisiin. Kiina ja Intia yhteensä jo lähes 3 miljardin ihmisen elämään. Siinä sinulle vertailua. Jos he nakkaavat hommalle paskat on se ja sama mitä Suomessa tapahtuu. Vieläkin on maailmanhalaajia joiden mielestä kaikilla maailman ihmisillä tulee olla sama koulutus,sama elintaso ja samat päästöt riippumatta mistään.

Yhdysvaltoihin vertaamonen on relevanttia kuten muihin teollisiin länsimaihin. Toki tässäkin huomioitava leveysasteet missä operoimme.

 

[Karpat46]

Kiinan/Intian yhteiskunnan rakenteita ja päästöjä on täysin mahdotonta verrata Suomen vastaaviin.

Ei ole. Vertailu on verrattain yleistä ja sitä ovat kaikki mediat pullollaan nykyään.

Toistan itseäni. Suomen valtio pystyy vaikuttamaan 5 miljoonan ihmisen elinkeino-ja yhteiskuntarakenteisiin. Kiina ja Intia yhteensä jo lähes 3 miljardin ihmisen elämään. Siinä sinulle vertailua. Jos he nakkaavat hommalle paskat on se ja sama mitä Suomessa tapahtuu.

Yritätkö sanoa, että Kiina on suurempi kuin Suomi vai mikä on pointtisi?

 

[Kiekkokatsoja]

Kiinan/Intian yhteiskunnan rakenteita ja päästöjä on täysin mahdotonta verrata Suomen vastaaviin.

Toistan itseäni. Suomen valtio pystyy vaikuttamaan 5 miljoonan ihmisen elinkeino-ja yhteiskuntarakenteisiin. Kiina ja Intia yhteensä jo lähes 3 miljardin ihmisen elämään. Siinä sinulle vertailua. Jos he nakkaavat hommalle paskat on se ja sama mitä Suomessa tapahtuu. Vieläkin on maailmanhalaajia joiden mielestä kaikilla maailman ihmisillä tulee olla sama koulutus,sama elintaso ja samat päästöt riippumatta mistään.

Yhdysvaltoihin vertaamonen on relevanttia kuten muihin teollisiin länsimaihin. Toki tässäkin huomioitava leveysasteet missä operoimme.

Jep, ok kirjoitusta, kuten tuo sun edellinenkin oli.
Hyväähän on se, että neuvottelupöytään on saatu paljon saastuttavia maita. Huonoa, ja jopa huolestuttavaa on se, että joillakin suurilla saastuttajilla ei joko kiinnosta, tai sitten on hidas/heikko suunnitelma päästövähennyksiin.
Eli näyttää, että tavoite on hyvin utopistinen. Pitäisi harkita boikotointia, lisämaksuja tai yms. Tietyille maille.

Se että Suomi tavoittelee paljon ja nopeasti, voi kääntyä vielä moneksi huonoksi asiaksi. Ainakin vastakkainasettelu, riitaisuus ja kenties myös välinpitämättömyys voi kasvaa. Siis kun havaitaan kotimaan kasvavat haittavaikutukset, matkalla koviin tavoitteisiin.

Katsotaan miten käy.

 

[Rommeli]

Me voimme ja olemme tekemässäkin vähintään oman osamme mutta sillä ei ole ilmiöön minkäänlaista merkitystä. Itseasiassa EU:nkin tekemisillä puhumme asteen sadasosista. Olisiko järkevä ottaa tavoitteeksi realistinen 2.5 astetta? Jos olet lihava ja huonokuntoinen, saattaa olla ettei maratonia kannata laittaa tavoitteeksi vaan se puolikas että tulee edes yritettyä. Liiallinen kunnianhimo kaataa tavoitteet mahdottomina heti alkuun.

EU:n osuus kokonaispäästöistä on suunnilleen 10 %. Millä logiikalla tuosta saa väännettyä asteen sadasosien vaikutuksen?

 

[mike owen]

Samalla kun keskustellaan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista on syytä ottaa huomioon myös se, että Suomen energian saatavuus paukkupakkasessa turvataan Suomessa. Pelkästään aurinko- ja tuulivoimalla Suomi ei selviä ympäri vuoden vaan tarvitaan myös muita energialähteitä kriisitilanteissa ympäri Suomea. Huoltovarmuutta tarvitaan. Miksi Suomessa halutaan lopettaa kaikki turvevoimalat ja kivihiilivoimalat.

Pelkästään tuontisähkön varaan ei kannata tuudittautua vaan täällä tarvitaan myös täällä tuotettua energiaa ja energian talteenottojärjestelmiä.

Suomen tulisi lisätä ydinvoimaloita huomattavasti (pieniä/suuria).

 

[opelix]

EU:n osuus kokonaispäästöistä on suunnilleen 10 %. Millä logiikalla tuosta saa väännettyä asteen sadasosien vaikutuksen?

No tarkemmin ajatellen ehkäpä vaikutus saattaisi olla 0.2-0.3 astetta riippuen miten skenaariot toteutuu. Eli jos nyt olemme ehkä menossa kohti 2.7 asteen lämpenemistä, EU:n hoitaessa oman osansa 2050 mennessä lämpenee vain 2.5 astetta. Kuitti.

 

[LuKi]

EU:n osuus kokonaispäästöistä on suunnilleen 10 %. Millä logiikalla tuosta saa väännettyä asteen sadasosien vaikutuksen?

Väärin. Vuonna 2019 EU:n osuus oli 6,4% ja jos Saksan ydinvoiman alasajo ei ole muuttanut trendiä radikaalisti, on EU:n päästöjen osuus globaaleista päästöistä jatkanut laskuaan myös vuonna 2020 ja 2021.