Ilmastonmuutos

[Redimor]

Niinpä. Presidentti Niinistökin kehtasi matkustaa suihkukoneella New Yorkiin esittämään maailman johtajille huolensa ilmastonmuutoksesta. Olisi uinut niin ehkä joku ison maan johtaja ehkä tietäisi, kuka Niinistö edes on.

Nykypäivän teknologiaa kun ajattelee niin miksi nämä minnekkään edes matkustavat? Videoseinät ja yhteydet kyllä toimivat.

 

[opelix]

Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.

 

[steierwrass]

Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.

Kiitos aamun nauruista.

 

[opelix]

Kiitos aamun nauruista.

Mitäs nauramista tuossa on. Meinaatko että matkailu olisi jotenkin vähenemässä/loppumassa?

Eipä siinä, sehän on vapaaehtoista toimintaa. Kotonakin voi pysyä.

 

[benicio]

Kieltämättä oli pieni hämmennyksen hetki, kun tässä jokin aika sitten aamun radiouutisissa kovin voivottelevaan sävyyn kerrottiin matkailualan ennusteista:

Matkailu | Ennuste: Suomessa matkailun kulutus jää vielä tänäkin vuonna jopa 40 prosenttia pandemiaa edeltävistä luvuista

Arvion mukaan vuoden 2019 matkailukysyntä saavutetaan aikaisintaan vuonna 2023.

www.hs.fi

Onhan tuo otsikkokin ihan perverssi: Eikö matkailu ja kulutus ole juuri ne asiat mitkä pitäisi saadakin kestävälle tasolle, ts vähenemään.
Koko matkailulle ja matkustelulle pitäisi käsitteenä saada se mainearvo joka sille kuuluu, eli samaa sarjaa oleilun, nojailun, pelailun ym kanssa; tarkoituksentonta ja hyödytöntä ajan (ja luonnonvarojen) kulutusta.
Jos ihminen ei viihdy kotona, suosittelen muuttoa.

 

[opelix]

Kieltämättä oli pieni hämmennyksen hetki, kun tässä jokin aika sitten aamun radiouutisissa kovin voivottelevaan sävyyn kerrottiin matkailualan ennusteista:

Matkailu | Ennuste: Suomessa matkailun kulutus jää vielä tänäkin vuonna jopa 40 prosenttia pandemiaa edeltävistä luvuista

Arvion mukaan vuoden 2019 matkailukysyntä saavutetaan aikaisintaan vuonna 2023.

www.hs.fi

Onhan tuo otsikkokin ihan perverssi: Eikö matkailu ja kulutus ole juuri ne asiat mitkä pitäisi saadakin kestävälle tasolle, ts vähenemään.
Koko matkailulle ja matkustelulle pitäisi käsitteenä saada se mainearvo joka sille kuuluu, eli samaa sarjaa oleilun, nojailun, pelailun ym kanssa; tarkoituksentonta ja hyödytöntä ajan (ja luonnonvarojen) kulutusta.
Jos ihminen ei viihdy kotona, suosittelen muuttoa.

No ehkei nyt ihan noin jyrkästi mutta kestävämmäksihin matkailua on saatava ihan niinkuin muutakin ihmisen toimintaa muokataan.

Perverssiä tosiaan on varmaan hallituksen kokouksessa kun ensin riidellään päivätolkulla päästövähennyksistä. Kun on saatu vaikea sopu aikaan siirrytään miettimään miten britit saadaan piipahtamaan päiväksi Lontoosta joulupukkia katsomaan.

En mitenkään puolustele kaukomatkoja tai viikon kanarian reissuja muttajos verrataan vaikka "päivä Rovaniemellä"-matkapaketit briteille ovat kyllä kestävän matkailun irvikuva, kiinalaiset saattavat sentään viipyä jonkun päivän. Mutta niitä me tänne kumminkin halutaan.

 

[steierwrass]

Mitäs nauramista tuossa on. Meinaatko että matkailu olisi jotenkin vähenemässä/loppumassa?

Eipä siinä, sehän on vapaaehtoista toimintaa. Kotonakin voi pysyä.

Jos tuo aloitus yleisesti ei ole huvittava, niin sun palstahistorialla se on. Kysymyksessä on yhtä paljon vilpitöntä kuin Putinin kehuissa Trumpille USA:n parhaana presidenttinä.

 

[olkikuukkeli]

Greta Thunberg antoi taas runtua maailmanjohtajille, mutta luultavasti Greta itsekin on mukavoitunut matkustamaan eri paikkoihin ihan suihkulentokoneella. Jos ajelis polkupyörällä tai käyttäis purjevenettä niin painoarvo voisi olla hieman painavampi.

Mitä sitten? Jos vaatii rakenteellisia muutoksia yksilöiden syyllistämisen sijaan, on ihan ok käyttää olemassa olevia rakenteita esim. liikkumiseen. Tekopyhää on osoittaa jonkun lihalautasta ja kuluttaa omilla elämänvalinnoillaan saman verran. Sen sijaan hiiliveron vaatiminen ei ole tekopyhää, ihan sama miten omaa elämää elää.

Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.

Ihmisen luontaisen uteliaisuuden takia olevan mahdotonta, että turismi "kiellettäisiin" tulevaisuudessa. Se on selvää, että hintaohjaus voi muokata turismia siten, että se a) kohdistuu lähemmäksi omaa asuinpaikkaa ja b) varsinkin aluksi hitaammaksi, koska vähäpäästöinen matkustaminen sitä on.

Varsinkin lentäen matkustaminen on niitä aiheita, jotka saavat suhteettomat mittasuhteet ja hämärtävät esim. ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen kokonaiskuvaa. Lentäminen aiheuttaa ~2,5% kaikista hiilidioksidipäästöistä, eli se ei missään tapauksessa ole merkityksetön päästölähde. Se korostuu kuitenkin päästökeskusteluissa suhteettomasti juuri tämän yksilö vs. yhteiskunta-näkökulmaharhan takia - yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki saattaa huomattavasti kasvaa matkustamisen takia. Usein törmää käsityksiin, joiden mukaan lentäminen olisi jopa yksi suurimmista päästölähteistä maailmassa. Usein lentäminen on edelleen mahdollista lähinnä varakkaimmille ja/tai kuuluu aika harvan ihmisen elämään.

Jos talouteen saadaan tehtyä vihreä uudistus lähitulevaisuudessa, se voisi tarkoittaa esim. lentoyhtiöiden velvoittamista kompensoimaan aiheuttamansa päästöt nykyisten veroetujen sijaan. Se tarkoittaisi tietysti lentojen kallistumista, mikä ei olisi varsinaisesti huono asia. Matkustamisen rajoittaminen yksioikoisesti olisi jo filosofinenkin kysymys ainakin kaltaiselleni seikkailijapersoonalle. En näkisi paikallaan vietettävää elämää mielekkäänä.

 

[palle fontän]

Mutta netinkäyttäjä ei voi valita millaista sähköä datakeskus käyttää, kun vaikka kirjoitan tämän tekstin ja te sen luette.

@Ylläpito nyt Jatkoajan hiilijalanjälki esiin!

 

[Ylläpito]

@Ylläpito nyt Jatkoajan hiilijalanjälki esiin!

Tarkkaan hiilijälkeen ei nyt ole heti vastausta, mutta Jatkoajan palvelimet pyörivät 100% uusiutuvalla energialla, pääasiassa vesivoimalla.

 

[Byvajet]

Varsinkin lentäen matkustaminen on niitä aiheita, jotka saavat suhteettomat mittasuhteet ja hämärtävät esim. ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen kokonaiskuvaa.

Lentämiseen liittyy oikeudenmukaisuusnäkökulma.

Edestakainen Thaimaan lento kuluttaa henkilöä kohti taloudellisimmillakin koneilla vähintään 600 litraa polttoainetta. Edestakaisin Thaimaahan pääsee Skyscannerin mukaan 470 eurolla.

Jos tuon saman matkan ajaisi pienikulutuksisella autolla, se tulisi maksamaan pelkkinä polttoainekuluina yli puolitoista tonnia. Jollain vanhalla rämällä hinta olisi reilusti yli kaksi tonnia.

Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.

Ainoa oikeudenmukainen keino ympäristön suojelemiseksi on perustaa henkilökohtainen kiintiö. Sen tulee koskea myös yrittäjää ja yrityksiä. Haitalliselle yritystoiminnalle eli yli kestokyvyn luonnonvaroja kuluttavalle yrittämiselle ei ole nykymaailmassa sijaa. Luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen perustuva yrittäminen tulee alkaa nähdä ympäristörikoksena.

Vai oletko sitä mieltä, että ympäristöä saa tuhota tietyllä tavalla, mutta ei toisella? Jos olet, miksi? Minusta kaikki kansalaiset täytyy asettaa samanarvoiseen asemaan ja katsoa yksilön aiheuttamiin päästöihin kaikilla elämänalueilla. Vain sillä tavalla haitalliset päästöjä ja kulutusta kasvattavat rakenteet saadaan purettua.

 

[benicio]

Matkustamisen rajoittaminen yksioikoisesti olisi jo filosofinenkin kysymys ainakin kaltaiselleni seikkailijapersoonalle. En näkisi paikallaan vietettävää elämää mielekkäänä.

Osittain kyse on tietysti luonteesta ja eikös se joku kaukokaipuugeenikin ole löydetty. Osittain kyse on kyllä myös opitusta käytöksestä ja lentämisen tuomien mahdollisuuksien valjastamisesta omaan persoonaan. Jos et tietäisi että on mahdollista lentää 16 tuntia katsomaan toisen näköisen ihmisen Kouvolaa jota hän vain sattuu kutsumaan Kuala Lumpuriksi, niin saisit samat fiilikset siitä että pääsisit retkelle eri metsään kuin viime viikolla.
Lentämiselle voisikin olla pääsykoe, ennen kuin tunnet omat kotikadut ja -metsät viimeistä oksaa myöten, et pääse vittu mihinkään.

 

[Derrick]

Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.

Tässä nyt unohtuu myös se että vaikka sähköauton CO2 päästöt olisivat 0 g/km, niin se sähkö on kuitenkin tuotettu jollakin tapaa, joko fossiilisilla tai uusiutuvilla luonnonvaroilla. Ja kuitenkin tuossa prosessissa tulee CO2 päästöjä väistämättäkin.

Bensa ja diesel autoilla tämä ketju on toki vielä vähän pidempi - raakaöljyn kuljetus, sen jalostaminen ja sitten auton moottorin aiheuttamat päästöt.

 

[opelix]

@Byvajet in kanssa on muistaakseni ollut joskus muinoin kovinkin eriäviä mielipiteitä mutta jostain syystä ne ovat lähentyneet.

Matkailun kestävyys voisi vaatia kaksi keinoa. Joko molemmat tai toinen:

1. Lentopetrooli verolle(haloo Glasgown kokous), lippujen hinnat nousevat, toinen vaihtoehto on päästöoikeudet, tämän miinuspuolena toki se ettei vaikuta varakkaiden matkailuun, palattaisiin 1960-1970-luvuille.
2. Henkilökohtainen hiilipankki, käytät oman kiintiösi miten haluat. Ylimenevälle sitten maksua kehiin, tässä toki myös miinuspuolena ettei taitaisi varakkaita koskea.

Mutta ylipäätään kaikissa malleissa eliitti/ylempi keskiluokka porskuttavat mutta jos ilmastonmuutosta ajatellaan, alempaa keskiluokkaa ei pidä päästää laajamittaisesti lentämään. Sitä ei ympäristö kestä. Euro taitaa olla vahvin konsultti. Kategorisiin kieltoihin en usko koskaan.

 

[disco-stu]

2. Henkilökohtainen hiilipankki, käytät oman kiintiösi miten haluat. Ylimenevälle sitten maksua kehiin, tässä toki myös miinuspuolena ettei taitaisi varakkaita koskea.

Tämähän pitäisi ulottua sitten kaikkeen muuhunkin elämään eikä pelkästään lentämiseen. Eli jos esimerkiksi ei lisäänny laisinkaan, saisi sikailla oikeastaan ihan niin paljon kun huvittaa, koska nuo vitun kakarat ie. uudet kuluttajat ne vasta ilmaston vihollisia ovatkin!

Tuossa lentomatkustuksessa kannattaa huomioida sekin, että se lento kuormittaa (lähes) saman verran ilmastoa, oli siellä koneessa 1 tai 400 matkustajaa, eli sikäli alemman keskiluokan matkustaminen ei välttämättä lisää ongelmia - olettaen, ettei lentojen määrä, varsinkaan vanhoilla paskoilla koneilla, lisäänny. Kenties jonkinlaisia kapasiteettirajoituksia voisi kuvitella asetettavan?

 

[olkikuukkeli]

Lentämiseen liittyy oikeudenmukaisuusnäkökulma.

Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.

Ainoa oikeudenmukainen keino ympäristön suojelemiseksi on perustaa henkilökohtainen kiintiö. Sen tulee koskea myös yrittäjää ja yrityksiä. Haitalliselle yritystoiminnalle eli yli kestokyvyn luonnonvaroja kuluttavalle yrittämiselle ei ole nykymaailmassa sijaa. Luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen perustuva yrittäminen tulee alkaa nähdä ympäristörikoksena.

Ymmärrän tuon oikeudenmukaisuusnäkökulman oikein hyvin, mutta ei se mielestäni tässä asiassa ole kuitenkaan sen merkittävämpi kuin muussakaan elämässä. Joku ajaa uudella Bentleyllä ja toinen 90-luvun Mazdalla, joku käy pienen karhunkierroksen ja toinen alpeilla. En näe, että elintasoeroja voidaan täysin tasoittaa mitenkään.

Tuo on kyllä hyvä pointti, että voi tuntua epäreilulta jos päivittäistarpeiden kustannuksia nostetaan ja hyvätuloisten hupailua päinvastoin rahallisesti tuetaan. Siksi pitäisikin tehdä niin, että muun liikenteen päästömaksut voitaisiin lisätä vaikka kaksinkertaisena lentoliikenteeseen. En välttämättä vastustaisi sitäkään, että lyhyet lentoreitit (joita on paljon!), joilla on päästöttömiä kohtuunopeita muita yhteyksiä, voitaisiin vaikka sääntelemällä lakkauttaa.

Itse en usko hiilikiintiöihin, koska niiden perustaminen olisi käytännössä mahdoton lainsäädännöllinen himmeli, mittaustavat ovat epätarkkoja yms. Suorat haittaverot esim. hiilidioksidipäästöille ovat yksinkertaisempia toteuttaa ja muunnella ja tutkitusti ne myös toimisivat.

Vai oletko sitä mieltä, että ympäristöä saa tuhota tietyllä tavalla, mutta ei toisella? Jos olet, miksi? Minusta kaikki kansalaiset täytyy asettaa samanarvoiseen asemaan ja katsoa yksilön aiheuttamiin päästöihin kaikilla elämänalueilla. Vain sillä tavalla haitalliset päästöjä ja kulutusta kasvattavat rakenteet saadaan purettua.

Kuten yllä kuvailen, minusta yksilökeskeinen lähestymistapa ei näin valtavassa ilmiössä toimi tai ole edes perusteltua. Tehdään säännöksiä, jotka pudottavat päästöjä. Yksilöllinen näkökulma voidaan ottaa esim. helpottavana sääntelynä haja-asutusalueille yms.

Osittain kyse on tietysti luonteesta ja eikös se joku kaukokaipuugeenikin ole löydetty. Osittain kyse on kyllä myös opitusta käytöksestä ja lentämisen tuomien mahdollisuuksien valjastamisesta omaan persoonaan. Jos et tietäisi että on mahdollista lentää 16 tuntia katsomaan toisen näköisen ihmisen Kouvolaa jota hän vain sattuu kutsumaan Kuala Lumpuriksi, niin saisit samat fiilikset siitä että pääsisit retkelle eri metsään kuin viime viikolla.
Lentämiselle voisikin olla pääsykoe, ennen kuin tunnet omat kotikadut ja -metsät viimeistä oksaa myöten, et pääse vittu mihinkään.

Ihmisillä on varmasti hyvin erilaisia suhtautumistapoja matkustukseen ja merkityksetkin siten vaihtelevat. Minulle esim. kuukauden Euroopan matkat ovat käsi sydämellä olleet elämäni parhaita kokemuksia. Kulttuurikylvyt, arkkitehtuuri, erilainen luonto ja silkka matkailijan vapaus tekevät psyykelleni jotain, mitä mikään muu ei korvaa. Toisen näköisen ihmisen Kouvola kuulostaa sekin aika mielenkiintoiselta lähestymistavalta, ei erityiseltä paljastukselta matkustamisen turhuudesta.

 

[Jani82]

Jos Suomen hallitus oikeasti haluaisi tehdä vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa niin tässä olisi niitä keinoja, joilla voidaan oikeasti vaikuttaa myös maailmalla. Vastaaville teknologiahankkeille tukea niin tuotekehitykseen kuin vientiponnisteluihin, jotta tehdään asioita, joilla on oikeasti vaikutusta verrattuna mm. polttoaineen hinnan nostamiseen.
Tosin kaikesta päätellen tämä on ihan liian vaikea asia, tälle hallitukselle jotta voidaan ymmärtää kuinka iso juttu mm. tuo leikkuunesteiden kierrätys olisi koko maailman mittakaavassa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Jos Suomen hallitus oikeasti haluaisi tehdä vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa niin tässä olisi niitä keinoja, joilla voidaan oikeasti vaikuttaa myös maailmalla. Vastaaville teknologiahankkeille tukea niin tuotekehitykseen kuin vientiponnisteluihin, jotta tehdään asioita, joilla on oikeasti vaikutusta verrattuna mm. polttoaineen hinnan nostamiseen.
Tosin kaikesta päätellen tämä on ihan liian vaikea asia, tälle hallitukselle jotta voidaan ymmärtää kuinka iso juttu mm. tuo leikkuunesteiden kierrätys olisi koko maailman mittakaavassa.

En haluaisi olla pessimisti, mutta näitä stooreja on tekniikka&talous pullollaan. Tyypillistä on että vain taivas on rajana, mutta aika harva niistä valloittaa maailman. En yllättyisi jos jokin iso korporaatio ostaa puljun muutamalla miljoonalla ja tekisi idean keksijöistä rikkaita. Mitä siitä jää lopulta Suomeen, voi olla aika minimaalista. Mitä sitten vaadittaisiin olisi liuta kotimaisia samanhenkisiä pääomasijoittajia jotka uskovat tuotteeseen ja olisivat valmiita kasvattamaan firmaa askel askeleelta isoksi firmaksi. Rahoituksesta tuskin tulee pulaa jos idea on hyvä. Löysää rahaa markkinoilla on ollut jo pitkään.

Omasta näkökulmastani posiitiivisinta jutussa oli että kyseinen kaveri lähti ideansa siivittämänä lukemaan dippa-inssiksi. Tuskin hänen ideansa tähän loppuvat. Tässä mielessä koulutuspolku on onnistunut, siitä pisteet nykysysteemille.

 

[Cobol]

En haluaisi olla pessimisti, mutta näitä stooreja on tekniikka&talous pullollaan.

Tähän haluan sanoa ja en pahalla, että hyvin suomalainen suhtauminen. En tarkoita yksin lainaamasi @Jani82 tekstiä ja sen sisältöä. Meillä hapuillaan vielä rahoitusta miettien joissakin uusissa ilmastonmuutoksen merkittävyyttä vähentävissä tuotannoissa, joissa esimerkiksi Ruotsi investoi jo miljardeilla ja EU-tuilla.

 

[mike owen]

Suomessa on aivan liian vähän miljonäärejä, jotka kykenevät rahoittamaan uusia ekologisesti toimivia vihreää energiaa tuottavia "tehtaita". Toisinsanoen Suomi on pääoma köyhä valtio.

Suomessa kehitetään uutta teknologiaa ja tekniikkaa voimavaroihin nähden kiitettävästi, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, jos vertaa mitä muualla tehdään.

Suomeen tarvitaan lisää pääomaa ja osaajia maailmalta. Se onkin laajempi ongelma miten tänne saadaan osaajia, jos yhteiskunta ei ole valmistunut ratkaisemaan kyseisiä asioita.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tähän haluan sanoa ja en pahalla, että hyvin suomalainen suhtauminen. En tarkoita yksin lainaamasi @Jani82 tekstiä ja sen sisältöä. Meillä hapuillaan vielä rahoitusta miettien joissakin uusissa ilmastonmuutoksen merkittävyyttä vähentävissä tuotannoissa, joissa esimerkiksi Ruotsi investoi jo miljardeilla ja EU-tuilla.

Kieltämättä asia taitaa olla näin. Ehkä meillä loppuu usko omiin ideoihin liian aikaisin.

B2B:ssa vaikutetaan olevan sellaista perinteistä insinöörikansaa, kun se mahtava idea on keksitty ja kehitelty autotallissa, se myydään nopeasti eteenpäin ennen kuin joku keksii jotain parempaa. Valtiolta saa kyllä tukea, lainaa ja takauksia idean eteenpäin viemiseksi, mutta markkinointiosaamisessa taidetaan olla aika pitkällä takamatkalla muihin.

Seuraava steppi olisi idean koeajot ja toimiessaan panostaa isosti tuotantoon, myyntiorganisaatioon sekä muihin tukitoimintoihin. Siihen tarvitaan omaa pääomaa ja rutosti kokemusta ja osaamista. Valtio voi niin halutessaan lainottaa pienyritystä, mutta ei kai valtiota tarvita omistajaksi missään vaiheessa? Lopulta omistajat päättävät kuinka projektia viedään eteenpäin ja omistajaksi pääsee jos pystyy sijoittamaan riittävästi omaa pääomaa.

Näen asian ongelman jotenkin siten ettei meiltä löydy pääomia eikä riskinsietokykyä viedä hyviä ideoita maailmalle. En sanoisi että isoin ongelma olisi valtion tarjoama tuki. Hyville ideoille saa rahoitusta.

 

[Jani82]

En haluaisi olla pessimisti, mutta näitä stooreja on tekniikka&talous pullollaan. Tyypillistä on että vain taivas on rajana, mutta aika harva niistä valloittaa maailman. En yllättyisi jos jokin iso korporaatio ostaa puljun muutamalla miljoonalla ja tekisi idean keksijöistä rikkaita. Mitä siitä jää lopulta Suomeen, voi olla aika minimaalista. Mitä sitten vaadittaisiin olisi liuta kotimaisia samanhenkisiä pääomasijoittajia jotka uskovat tuotteeseen ja olisivat valmiita kasvattamaan firmaa askel askeleelta isoksi firmaksi. Rahoituksesta tuskin tulee pulaa jos idea on hyvä. Löysää rahaa markkinoilla on ollut jo pitkään.

Omasta näkökulmastani posiitiivisinta jutussa oli että kyseinen kaveri lähti ideansa siivittämänä lukemaan dippa-inssiksi. Tuskin hänen ideansa tähän loppuvat. Tässä mielessä koulutuspolku on onnistunut, siitä pisteet nykysysteemille.

Mutta Suomeen ei tuota riskirahaa tule kun se verotetaan sen verran tehokkaasti pois.
Tehokkaampaa ja kovempaa pääomaverotusta tämä hallitus on nimenomaan halunnut.
Yrityksen tekemä voitto tulisi olla verovapaata niin pitkään kun se pidetään yrityksessä ja sillä tehdään investointeja, jos se nostetaan pois niin sitä kuuluukin verottaa.
Tällöin voittovaroilla olisi mahdollista investoida yritysten kasvuun, nyt se estetään tehokkaasti kun voitosta pitää maksaa verot vaikka raha pysyy kassassa.

Yleensä nämä kaverit jatkavat keksimistä, vaikka yrityskaupalla tulisi tulevaisuuden turvaava summa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Mutta Suomeen ei tuota riskirahaa tule kun se verotetaan sen verran tehokkaasti pois.
Tehokkaampaa ja kovempaa pääomaverotusta tämä hallitus on nimenomaan halunnut.
Yrityksen tekemä voitto tulisi olla verovapaata niin pitkään kun se pidetään yrityksessä ja sillä tehdään investointeja, jos se nostetaan pois niin sitä kuuluukin verottaa.
Tällöin voittovaroilla olisi mahdollista investoida yritysten kasvuun, nyt se estetään tehokkaasti kun voitosta pitää maksaa verot vaikka raha pysyy kassassa.

Yleensä nämä kaverit jatkavat keksimistä, vaikka yrityskaupalla tulisi tulevaisuuden turvaava summa.

Mainitsemillasi veropäätöksillä ei juuri auteta kyseistä siilinjärveläistä keksijää. Hänellä ei ole vielä myyntiä eikä sitä myöten verotettavaa voittoa. Jos kyse on rahoitusjärjestelyistä, ensimmäinen askel tässä tapauksessa olisi löytää pääomia yritykseensä, vierasta tai omaa. Alkupääoman voi saada pankista mutta siihen tarvitaan varmasti jokin asunto ym lainan takuudeksi. En usko että jokin yritys antaisi velkarahaa, vaan mielummin lähtisi osakkaaksi, ehkä jokin yhteisyrityksen kautta. Pankkien ydintehtävä on lainottaa yrityksiä ja arvioida riskiä ja he varmasti osaavat sen paremmin kuin jokin yksittäinen teollisuusyritys.

Ministeri Lintilä totesi jo jokin aika sitten että Suomessa yrityksien poistot ovat suuremmat kuin investoinnit. Viime vuosikymmenen aikana yritysveroa on alennettu, kikyn paransi kilpailukykyä ja osinkojen verotusta taidettiin tiputtaa jokus 2010-luvun alussa. Viimeisin kikkailu liittyy tuplapoistoihin joilla yritetään saada investoinnit käyntiin. Miksi näilläkään toimilla investoinnit eivät ole lähteneet kasvuun? Yritykset mielummin maksavat kassasta osingot ulos kuin pitäisivät ne firmassa ja investoisivat tuotantotekijöihin. Poikkeus on tuulivoimalat jotka toimivat markkinaehtoisesti eikä rahoituksen saaminen ole ongelma, veropolitiikasta huolimatta.

Suomen pääomaköyhyys paranee sukupolvien saatossa. Perinnöt kasvavat ja osalla tämän päivän lapsista tulee olemaan merkittäviä omaisuuksia eläkkeellä jäädessään. En jaksa uskoa että pääomaköyhyys ratkeaa millään verotusratkaisuilla, pääomien kertyminen vie vaan aikaa ja Suomi on päässyt vaurastumaan vasta noin yhden sukupolven verran.

 

[El Gordo]

Ilmaston lämpeneminen pahenee edelleen – Ilmatieteen järjestö: Amazonin sademetsä muuttumassa päästölähteeksi laajojen hakkuiden takia

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli tällä tasolla viimeksi 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin merenpinta oli ainakin kymmenen metriä korkeammalla.

yle.fi

Ilmastonmuutos pysyy uutisissa. Kasvihuonekaasujen määrä jatkaa kasvamistaan koronapandemian aiheuttamasta hidastetöyssystä huolimatta. Ratkaisuja on olemassa, mutta päätöksiä ei saada tehtyä, joten maailma näyttäisi olevan suuntaamassa vähintään 4 asteen lämpenemistä kohti.

Oletettavasti jutun 149 % kasvu hiilidioksidipitoisuudessa korjataan pienemmäksi jossain vaiheessa (esiteollinen pitoisuus ~260 ppm, nykyään ~410 ppm, on kai reilun 50 % nousu).

 

[mike owen]

Ilmaston lämpeneminen pahenee edelleen – Ilmatieteen järjestö: Amazonin sademetsä muuttumassa päästölähteeksi laajojen hakkuiden takia

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli tällä tasolla viimeksi 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin merenpinta oli ainakin kymmenen metriä korkeammalla.

yle.fi

Ilmastonmuutos pysyy uutisissa. Kasvihuonekaasujen määrä jatkaa kasvamistaan koronapandemian aiheuttamasta hidastetöyssystä huolimatta. Ratkaisuja on olemassa, mutta päätöksiä ei saada tehtyä, joten maailma näyttäisi olevan suuntaamassa vähintään 4 asteen lämpenemistä kohti.

Oletettavasti jutun 149 % kasvu hiilidioksidipitoisuudessa korjataan pienemmäksi jossain vaiheessa (esiteollinen pitoisuus ~260 ppm, nykyään ~410 ppm, on kai reilun 50 % nousu).

Yksi hyvä tapa on lisätä metsäpinta-alaa maapallolla. Istutetaan puita Saharan alueen verran maapallolla.

On myös muita tapoja suojella luontoa, mutta ihminen ei ole se paras eläin tähän hommaan valitettavasti. Ihminen valmistaa tehtaissa tarpeettomia huonolaatuisia tuotteita sillä periaatteella ettei niiden ole tarkoituskaan kestää isältä pojalle. Luontoa tuhotaan tarpeettomasti.