Ilmastonmuutos

  • 683 267
  • 6 524

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves

– Näemme skenaarioista, että sateissa on suuret riskit. Sateisuutta näemme analyyseista varmemmin. Esimerkiksi tuulisuus ei ole niin kasvava riski, mutta sade on, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen päällikkö Hilppa Gregow.

Tähän mennessä sateisuus on kasvanut arviolta 2–3 prosenttia. Jo nyt rankkasateet kuormittavat erityisesti kaupunkialueita. Seuraavien 10 vuoden aikana sateisuuden ennakoidaan kasvavan 2–4 prosenttia lisää.

– Se on kolminkertainen määrä. Jos mennään vielä eteenpäin, sademäärän lisäys on 8–9 prosenttia vuositasolla. Se on tähänastiseen verrattuna mennessä nähdystä viisinkertainen, Gregow havainnollistaa.

Saksan kesäisissä tuhotulvissa sateen määrä oli kuusinkertainen.

– Ja siellä oli ihan järkyttävät katastrofit. Se on vasta alkua, emmehän me ole vielä nähneet mitään, Gregow sanoo.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jyväskylän yliopistolla on kaikille avoin ja ilmainen kurssi Johdatus planetaariseen hyvinvointiin. Olen suorittanut pari ekaa osiota, ja vaikka osa asioista on tuttuja, niin on siinä paljon uuttakin tietoa. Lisäksi se on hyvin jäsenneltyä ja selkeyttää omia ajatuksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
  • Osaa selittää ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen juurisyyt, mekanismit ja mahdolliset seuraukset.
  • Osaa pääpiirteissään selittää ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin ja ilmastoon esihistoriasta nykypäivään ja kuvata näiden vaikutusten taustalla olevia yhteiskunnallisia prosesseja, arvoja, normeja ja alueellisia eroja.
  • Osaa kertoa mitä planetaarinen hyvinvointi tarkoittaa ja miksi/mihin sitä tarvitaan.
  • Osaa perustella monialaisen lähestymistavan merkityksen tutkittaessa kestävyysongelmia.
Suosittelen kurssia kaikille em. asioista kiinnostuneilel.

 

ipaz

Jäsen
Jutussa tarjottu ratkaisuehdotuskin on kyllä jotenkin aika typerä. Väestömäärän hillitseminen koulutuksen ja feminismin avulla. Tuo menetelmä ei nyt ehdi tähän hätään, päästöt pitäisi saada vuosikymmenissä lasku-uralle ja väestömäärän vähentäminen syntyvyyden laskun kautta ei tuossa tahdissa tapahdu.

Koulutus ja varsinkin tyttöjen koulutus on kyllä yksi ratkaisu siihen, ettei kehitys- tai kehittyvissä maissa naiset enää synnytä 6-7 lasta per nainen, vaan lapsiluku on laskenut lähempää kahta. Bangladesh on yksi hyvä esimerkki, miten perhekohtainen lapsilukumäärä on laskenut koko 2000-luvun, kun tyttöjä on saatu enemmissä määrin koulunpenkille ja päästy opettamaan heille rauhassa sekä ehkäisystä että yleisestikin seksuaalisuudesta. Nykyisin lapsiluku per nainen Bangladeshissa on 2,04, kun se vuonna 2000 oli 3,17 ja vuonna 1980 6,36.

Aasiassa väkimäärä lähtee laskuun jo 2040 jälkeen. Afrikka on tällä hetkellä se mantere, jossa väkimäärä räjähtää lähitulevaisuudessa ja sinne tietoa ja koulutusta pitäisi suunnata nyt isosti.
 
Koulutus ja varsinkin tyttöjen koulutus on kyllä yksi ratkaisu siihen, ettei kehitys- tai kehittyvissä maissa naiset enää synnytä 6-7 lasta per nainen, vaan lapsiluku on laskenut lähempää kahta. Bangladesh on yksi hyvä esimerkki, miten perhekohtainen lapsilukumäärä on laskenut koko 2000-luvun, kun tyttöjä on saatu enemmissä määrin koulunpenkille ja päästy opettamaan heille rauhassa sekä ehkäisystä että yleisestikin seksuaalisuudesta. Nykyisin lapsiluku per nainen Bangladeshissa on 2,04, kun se vuonna 2000 oli 3,17 ja vuonna 1980 6,36.

Aasiassa väkimäärä lähtee laskuun jo 2040 jälkeen. Afrikka on tällä hetkellä se mantere, jossa väkimäärä räjähtää lähitulevaisuudessa ja sinne tietoa ja koulutusta pitäisi suunnata nyt isosti.

Kyse oli siitä, ettei se ole ratkaisu niin nopealla aikavälillä kuin nyt olisi tarve. Jos pitäisi saada tuloksia vuoteen 2050 mennessä, niin tuo ainoana ratkaisuna ei vaan tee yhtään mitään.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Greta Thunberg antoi taas runtua maailmanjohtajille, mutta luultavasti Greta itsekin on mukavoitunut matkustamaan eri paikkoihin ihan suihkulentokoneella. Jos ajelis polkupyörällä tai käyttäis purjevenettä niin painoarvo voisi olla hieman painavampi.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Greta Thunberg antoi taas runtua maailmanjohtajille, mutta luultavasti Greta itsekin on mukavoitunut matkustamaan eri paikkoihin ihan suihkulentokoneella. Jos ajelis polkupyörällä tai käyttäis purjevenettä niin painoarvo voisi olla hieman painavampi.

Niinpä. Presidentti Niinistökin kehtasi matkustaa suihkukoneella New Yorkiin esittämään maailman johtajille huolensa ilmastonmuutoksesta. Olisi uinut niin ehkä joku ison maan johtaja ehkä tietäisi, kuka Niinistö edes on.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Greta Thunberg antoi taas runtua maailmanjohtajille, mutta luultavasti Greta itsekin on mukavoitunut matkustamaan eri paikkoihin ihan suihkulentokoneella. Jos ajelis polkupyörällä tai käyttäis purjevenettä niin painoarvo voisi olla hieman painavampi.

Näitkö lentokentällä vai mikä juttu tämä on? Viimeksihän se juuri meni purjeveneellä Atlantin yli.

Eipä sillä että tuolla juurikaan väliä olisi. Ihan tavallinen keski-ikäinen autoa ajaessaan lihaa syövä heteromieskin pystyy sanomaan, että se on juuri näin kuin Greta sanoo. Maailman johtajat ovat ihan saatanan tyhmää ja ilkeää porukkaa, ja todennäköisesti tuhoavat tulevaisuutemme tällä pallolla. Toki se keski-ikäinen autoileva lihansyöjämies ei ole likimainkaan viaton itsekään, mutta totta tuo silti on.
 

Redimor

Jäsen
Niinpä. Presidentti Niinistökin kehtasi matkustaa suihkukoneella New Yorkiin esittämään maailman johtajille huolensa ilmastonmuutoksesta. Olisi uinut niin ehkä joku ison maan johtaja ehkä tietäisi, kuka Niinistö edes on.

Nykypäivän teknologiaa kun ajattelee niin miksi nämä minnekkään edes matkustavat? Videoseinät ja yhteydet kyllä toimivat.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: moby

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.
 
Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.

Kiitos aamun nauruista.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kieltämättä oli pieni hämmennyksen hetki, kun tässä jokin aika sitten aamun radiouutisissa kovin voivottelevaan sävyyn kerrottiin matkailualan ennusteista:
Onhan tuo otsikkokin ihan perverssi: Eikö matkailu ja kulutus ole juuri ne asiat mitkä pitäisi saadakin kestävälle tasolle, ts vähenemään.
Koko matkailulle ja matkustelulle pitäisi käsitteenä saada se mainearvo joka sille kuuluu, eli samaa sarjaa oleilun, nojailun, pelailun ym kanssa; tarkoituksentonta ja hyödytöntä ajan (ja luonnonvarojen) kulutusta.
Jos ihminen ei viihdy kotona, suosittelen muuttoa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kieltämättä oli pieni hämmennyksen hetki, kun tässä jokin aika sitten aamun radiouutisissa kovin voivottelevaan sävyyn kerrottiin matkailualan ennusteista:
Onhan tuo otsikkokin ihan perverssi: Eikö matkailu ja kulutus ole juuri ne asiat mitkä pitäisi saadakin kestävälle tasolle, ts vähenemään.
Koko matkailulle ja matkustelulle pitäisi käsitteenä saada se mainearvo joka sille kuuluu, eli samaa sarjaa oleilun, nojailun, pelailun ym kanssa; tarkoituksentonta ja hyödytöntä ajan (ja luonnonvarojen) kulutusta.
Jos ihminen ei viihdy kotona, suosittelen muuttoa.

No ehkei nyt ihan noin jyrkästi mutta kestävämmäksihin matkailua on saatava ihan niinkuin muutakin ihmisen toimintaa muokataan.

Perverssiä tosiaan on varmaan hallituksen kokouksessa kun ensin riidellään päivätolkulla päästövähennyksistä. Kun on saatu vaikea sopu aikaan siirrytään miettimään miten britit saadaan piipahtamaan päiväksi Lontoosta joulupukkia katsomaan.

En mitenkään puolustele kaukomatkoja tai viikon kanarian reissuja muttajos verrataan vaikka "päivä Rovaniemellä"-matkapaketit briteille ovat kyllä kestävän matkailun irvikuva, kiinalaiset saattavat sentään viipyä jonkun päivän. Mutta niitä me tänne kumminkin halutaan.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Greta Thunberg antoi taas runtua maailmanjohtajille, mutta luultavasti Greta itsekin on mukavoitunut matkustamaan eri paikkoihin ihan suihkulentokoneella. Jos ajelis polkupyörällä tai käyttäis purjevenettä niin painoarvo voisi olla hieman painavampi.

Mitä sitten? Jos vaatii rakenteellisia muutoksia yksilöiden syyllistämisen sijaan, on ihan ok käyttää olemassa olevia rakenteita esim. liikkumiseen. Tekopyhää on osoittaa jonkun lihalautasta ja kuluttaa omilla elämänvalinnoillaan saman verran. Sen sijaan hiiliveron vaatiminen ei ole tekopyhää, ihan sama miten omaa elämää elää.

Kysäisenpäs täällä ihan vilpittömästi palstalaisilta.

Mitä mieltä olette turismista? Monen maan talous taitaa nojata vahvasti matkailuun, se kaventaa myös hyvinvointieroja.

Eli montako lomamatkaa lentämällä on mielestänne vielä ihan fine vai pitäisikö matkailusta luopua kokonaan vai rajoittaa sitä jotenkin vauraissa maissa. Tiedän että joillekin lomamatkat ovat harvinaista herkkua(kerran viiteen vuoteen) kun taas jotkut tekevät useita kaukomatkojakin vuodessa.

Ihmisen luontaisen uteliaisuuden takia olevan mahdotonta, että turismi "kiellettäisiin" tulevaisuudessa. Se on selvää, että hintaohjaus voi muokata turismia siten, että se a) kohdistuu lähemmäksi omaa asuinpaikkaa ja b) varsinkin aluksi hitaammaksi, koska vähäpäästöinen matkustaminen sitä on.

Varsinkin lentäen matkustaminen on niitä aiheita, jotka saavat suhteettomat mittasuhteet ja hämärtävät esim. ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen kokonaiskuvaa. Lentäminen aiheuttaa ~2,5% kaikista hiilidioksidipäästöistä, eli se ei missään tapauksessa ole merkityksetön päästölähde. Se korostuu kuitenkin päästökeskusteluissa suhteettomasti juuri tämän yksilö vs. yhteiskunta-näkökulmaharhan takia - yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki saattaa huomattavasti kasvaa matkustamisen takia. Usein törmää käsityksiin, joiden mukaan lentäminen olisi jopa yksi suurimmista päästölähteistä maailmassa. Usein lentäminen on edelleen mahdollista lähinnä varakkaimmille ja/tai kuuluu aika harvan ihmisen elämään.

Jos talouteen saadaan tehtyä vihreä uudistus lähitulevaisuudessa, se voisi tarkoittaa esim. lentoyhtiöiden velvoittamista kompensoimaan aiheuttamansa päästöt nykyisten veroetujen sijaan. Se tarkoittaisi tietysti lentojen kallistumista, mikä ei olisi varsinaisesti huono asia. Matkustamisen rajoittaminen yksioikoisesti olisi jo filosofinenkin kysymys ainakin kaltaiselleni seikkailijapersoonalle. En näkisi paikallaan vietettävää elämää mielekkäänä.
 

Byvajet

Jäsen
Varsinkin lentäen matkustaminen on niitä aiheita, jotka saavat suhteettomat mittasuhteet ja hämärtävät esim. ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen kokonaiskuvaa.

Lentämiseen liittyy oikeudenmukaisuusnäkökulma.

Edestakainen Thaimaan lento kuluttaa henkilöä kohti taloudellisimmillakin koneilla vähintään 600 litraa polttoainetta. Edestakaisin Thaimaahan pääsee Skyscannerin mukaan 470 eurolla.

Jos tuon saman matkan ajaisi pienikulutuksisella autolla, se tulisi maksamaan pelkkinä polttoainekuluina yli puolitoista tonnia. Jollain vanhalla rämällä hinta olisi reilusti yli kaksi tonnia.

Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.

Ainoa oikeudenmukainen keino ympäristön suojelemiseksi on perustaa henkilökohtainen kiintiö. Sen tulee koskea myös yrittäjää ja yrityksiä. Haitalliselle yritystoiminnalle eli yli kestokyvyn luonnonvaroja kuluttavalle yrittämiselle ei ole nykymaailmassa sijaa. Luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen perustuva yrittäminen tulee alkaa nähdä ympäristörikoksena.

Vai oletko sitä mieltä, että ympäristöä saa tuhota tietyllä tavalla, mutta ei toisella? Jos olet, miksi? Minusta kaikki kansalaiset täytyy asettaa samanarvoiseen asemaan ja katsoa yksilön aiheuttamiin päästöihin kaikilla elämänalueilla. Vain sillä tavalla haitalliset päästöjä ja kulutusta kasvattavat rakenteet saadaan purettua.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Matkustamisen rajoittaminen yksioikoisesti olisi jo filosofinenkin kysymys ainakin kaltaiselleni seikkailijapersoonalle. En näkisi paikallaan vietettävää elämää mielekkäänä.
Osittain kyse on tietysti luonteesta ja eikös se joku kaukokaipuugeenikin ole löydetty. Osittain kyse on kyllä myös opitusta käytöksestä ja lentämisen tuomien mahdollisuuksien valjastamisesta omaan persoonaan. Jos et tietäisi että on mahdollista lentää 16 tuntia katsomaan toisen näköisen ihmisen Kouvolaa jota hän vain sattuu kutsumaan Kuala Lumpuriksi, niin saisit samat fiilikset siitä että pääsisit retkelle eri metsään kuin viime viikolla.
Lentämiselle voisikin olla pääsykoe, ennen kuin tunnet omat kotikadut ja -metsät viimeistä oksaa myöten, et pääse vittu mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.
Tässä nyt unohtuu myös se että vaikka sähköauton CO2 päästöt olisivat 0 g/km, niin se sähkö on kuitenkin tuotettu jollakin tapaa, joko fossiilisilla tai uusiutuvilla luonnonvaroilla. Ja kuitenkin tuossa prosessissa tulee CO2 päästöjä väistämättäkin.

Bensa ja diesel autoilla tämä ketju on toki vielä vähän pidempi - raakaöljyn kuljetus, sen jalostaminen ja sitten auton moottorin aiheuttamat päästöt.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
@Byvajet in kanssa on muistaakseni ollut joskus muinoin kovinkin eriäviä mielipiteitä mutta jostain syystä ne ovat lähentyneet.

Matkailun kestävyys voisi vaatia kaksi keinoa. Joko molemmat tai toinen:

1. Lentopetrooli verolle(haloo Glasgown kokous), lippujen hinnat nousevat, toinen vaihtoehto on päästöoikeudet, tämän miinuspuolena toki se ettei vaikuta varakkaiden matkailuun, palattaisiin 1960-1970-luvuille.
2. Henkilökohtainen hiilipankki, käytät oman kiintiösi miten haluat. Ylimenevälle sitten maksua kehiin, tässä toki myös miinuspuolena ettei taitaisi varakkaita koskea.

Mutta ylipäätään kaikissa malleissa eliitti/ylempi keskiluokka porskuttavat mutta jos ilmastonmuutosta ajatellaan, alempaa keskiluokkaa ei pidä päästää laajamittaisesti lentämään. Sitä ei ympäristö kestä. Euro taitaa olla vahvin konsultti. Kategorisiin kieltoihin en usko koskaan.
 
Viimeksi muokattu:

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
2. Henkilökohtainen hiilipankki, käytät oman kiintiösi miten haluat. Ylimenevälle sitten maksua kehiin, tässä toki myös miinuspuolena ettei taitaisi varakkaita koskea.

Tämähän pitäisi ulottua sitten kaikkeen muuhunkin elämään eikä pelkästään lentämiseen. Eli jos esimerkiksi ei lisäänny laisinkaan, saisi sikailla oikeastaan ihan niin paljon kun huvittaa, koska nuo vitun kakarat ie. uudet kuluttajat ne vasta ilmaston vihollisia ovatkin!

Tuossa lentomatkustuksessa kannattaa huomioida sekin, että se lento kuormittaa (lähes) saman verran ilmastoa, oli siellä koneessa 1 tai 400 matkustajaa, eli sikäli alemman keskiluokan matkustaminen ei välttämättä lisää ongelmia - olettaen, ettei lentojen määrä, varsinkaan vanhoilla paskoilla koneilla, lisäänny. Kenties jonkinlaisia kapasiteettirajoituksia voisi kuvitella asetettavan?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Lentämiseen liittyy oikeudenmukaisuusnäkökulma.

Autoilu on kuitenkin monille ihmisille välttämättömyys esimerkiksi työssä käymiseksi. En yhtään ihmettele, miksi ihmiset kritisoivat sitä, että hyväpalkkaiset kansanedustajat matkustelevat sinne ja tänne samaan aikaan kun vaativat, että köyhän kainuulaisen pitäisi haudata öljylämmityksensä ja ostaa kallis sähköauto.

Ainoa oikeudenmukainen keino ympäristön suojelemiseksi on perustaa henkilökohtainen kiintiö. Sen tulee koskea myös yrittäjää ja yrityksiä. Haitalliselle yritystoiminnalle eli yli kestokyvyn luonnonvaroja kuluttavalle yrittämiselle ei ole nykymaailmassa sijaa. Luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen perustuva yrittäminen tulee alkaa nähdä ympäristörikoksena.

Ymmärrän tuon oikeudenmukaisuusnäkökulman oikein hyvin, mutta ei se mielestäni tässä asiassa ole kuitenkaan sen merkittävämpi kuin muussakaan elämässä. Joku ajaa uudella Bentleyllä ja toinen 90-luvun Mazdalla, joku käy pienen karhunkierroksen ja toinen alpeilla. En näe, että elintasoeroja voidaan täysin tasoittaa mitenkään.

Tuo on kyllä hyvä pointti, että voi tuntua epäreilulta jos päivittäistarpeiden kustannuksia nostetaan ja hyvätuloisten hupailua päinvastoin rahallisesti tuetaan. Siksi pitäisikin tehdä niin, että muun liikenteen päästömaksut voitaisiin lisätä vaikka kaksinkertaisena lentoliikenteeseen. En välttämättä vastustaisi sitäkään, että lyhyet lentoreitit (joita on paljon!), joilla on päästöttömiä kohtuunopeita muita yhteyksiä, voitaisiin vaikka sääntelemällä lakkauttaa.

Itse en usko hiilikiintiöihin, koska niiden perustaminen olisi käytännössä mahdoton lainsäädännöllinen himmeli, mittaustavat ovat epätarkkoja yms. Suorat haittaverot esim. hiilidioksidipäästöille ovat yksinkertaisempia toteuttaa ja muunnella ja tutkitusti ne myös toimisivat.

Vai oletko sitä mieltä, että ympäristöä saa tuhota tietyllä tavalla, mutta ei toisella? Jos olet, miksi? Minusta kaikki kansalaiset täytyy asettaa samanarvoiseen asemaan ja katsoa yksilön aiheuttamiin päästöihin kaikilla elämänalueilla. Vain sillä tavalla haitalliset päästöjä ja kulutusta kasvattavat rakenteet saadaan purettua.

Kuten yllä kuvailen, minusta yksilökeskeinen lähestymistapa ei näin valtavassa ilmiössä toimi tai ole edes perusteltua. Tehdään säännöksiä, jotka pudottavat päästöjä. Yksilöllinen näkökulma voidaan ottaa esim. helpottavana sääntelynä haja-asutusalueille yms.

Osittain kyse on tietysti luonteesta ja eikös se joku kaukokaipuugeenikin ole löydetty. Osittain kyse on kyllä myös opitusta käytöksestä ja lentämisen tuomien mahdollisuuksien valjastamisesta omaan persoonaan. Jos et tietäisi että on mahdollista lentää 16 tuntia katsomaan toisen näköisen ihmisen Kouvolaa jota hän vain sattuu kutsumaan Kuala Lumpuriksi, niin saisit samat fiilikset siitä että pääsisit retkelle eri metsään kuin viime viikolla.
Lentämiselle voisikin olla pääsykoe, ennen kuin tunnet omat kotikadut ja -metsät viimeistä oksaa myöten, et pääse vittu mihinkään.

Ihmisillä on varmasti hyvin erilaisia suhtautumistapoja matkustukseen ja merkityksetkin siten vaihtelevat. Minulle esim. kuukauden Euroopan matkat ovat käsi sydämellä olleet elämäni parhaita kokemuksia. Kulttuurikylvyt, arkkitehtuuri, erilainen luonto ja silkka matkailijan vapaus tekevät psyykelleni jotain, mitä mikään muu ei korvaa. Toisen näköisen ihmisen Kouvola kuulostaa sekin aika mielenkiintoiselta lähestymistavalta, ei erityiseltä paljastukselta matkustamisen turhuudesta.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Jos Suomen hallitus oikeasti haluaisi tehdä vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa niin tässä olisi niitä keinoja, joilla voidaan oikeasti vaikuttaa myös maailmalla. Vastaaville teknologiahankkeille tukea niin tuotekehitykseen kuin vientiponnisteluihin, jotta tehdään asioita, joilla on oikeasti vaikutusta verrattuna mm. polttoaineen hinnan nostamiseen.
Tosin kaikesta päätellen tämä on ihan liian vaikea asia, tälle hallitukselle jotta voidaan ymmärtää kuinka iso juttu mm. tuo leikkuunesteiden kierrätys olisi koko maailman mittakaavassa.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos Suomen hallitus oikeasti haluaisi tehdä vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa niin tässä olisi niitä keinoja, joilla voidaan oikeasti vaikuttaa myös maailmalla. Vastaaville teknologiahankkeille tukea niin tuotekehitykseen kuin vientiponnisteluihin, jotta tehdään asioita, joilla on oikeasti vaikutusta verrattuna mm. polttoaineen hinnan nostamiseen.
Tosin kaikesta päätellen tämä on ihan liian vaikea asia, tälle hallitukselle jotta voidaan ymmärtää kuinka iso juttu mm. tuo leikkuunesteiden kierrätys olisi koko maailman mittakaavassa.

En haluaisi olla pessimisti, mutta näitä stooreja on tekniikka&talous pullollaan. Tyypillistä on että vain taivas on rajana, mutta aika harva niistä valloittaa maailman. En yllättyisi jos jokin iso korporaatio ostaa puljun muutamalla miljoonalla ja tekisi idean keksijöistä rikkaita. Mitä siitä jää lopulta Suomeen, voi olla aika minimaalista. Mitä sitten vaadittaisiin olisi liuta kotimaisia samanhenkisiä pääomasijoittajia jotka uskovat tuotteeseen ja olisivat valmiita kasvattamaan firmaa askel askeleelta isoksi firmaksi. Rahoituksesta tuskin tulee pulaa jos idea on hyvä. Löysää rahaa markkinoilla on ollut jo pitkään.

Omasta näkökulmastani posiitiivisinta jutussa oli että kyseinen kaveri lähti ideansa siivittämänä lukemaan dippa-inssiksi. Tuskin hänen ideansa tähän loppuvat. Tässä mielessä koulutuspolku on onnistunut, siitä pisteet nykysysteemille.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös