Ilmastonmuutos

  • 740 408
  • 6 715

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Viimeinen talvikausi (joulukuu-helmikuu) oli mittaushistorian kahdeksanneksi lämpimin. Lämpimämpiä ovat olleet edeltävät kuusi kautta sekä kausi 12/2016-2/2017. Helmikuu tosiaan oli suhteellisen viileä ja 90-luvultakin löytyy kaksi lämpimämpää noteerausta. Toisaalta 2000-luvulta löytyy kymmenen kylmempääkin. Kokonaisuudessa helmikuu oli kaikkien aikojen tilastossa sijalla 14.

Ehkä tuota voi pitää viilenemisenkin merkkinä, jos oikein lyhyellä otannalla asiaa tarkastelee.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Saksan näkemys ydinvoimasta ja maakaasusta on täysin absurdi. Ymmärrän Itä-Euroopan näkemyksen periaatteessa, mutta Saksa vituttaa jatkuvasti.

Jutusta ei ilmennyt että mikä taho tuon ydinvoiman haluaa luokittelun ulkopuolelle, ainoastaan että Suomi käy kahdenvälisiä neuvotteluja siitä ja Ranska + "Keski-Euroopan maat" ovat muodostaneet blokin joka pyrkii samoin nostamaan ydinvoiman kestävien energiantuotantomuotojen listalle. Toki täysin mahdollista että ydinvoimakielto on Saksan ideoita, ko. maassa on tosiaan todella vinksahtanut käsitys kyseisestä energiamuodosta ja melkein tekisi mieli veikata ettei epäilyksiä ainakaan pyritä vähentämään vihamielisten ulkopuolisten toimijoiden toimesta.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minulla on tilaisuus ostaa muutama hehtaari peltoa sopivasti. Nykyään se on vuokrattu paikalliselle maanviljelijälle, joka käy kerran vuodessa kaatamassa heinät ja nostaa tukiaset (luulisin). Suunnittelen istuttavani siihen puita, vaikka tämä artikkeli ei kuulosta kovin lupaavalta:


Ymmärrän hyvin, että tähän palaa tuhansia euroja, ja ilmastonmuutoksen kannalta sillä on vain symbolinen arvo, jos sitäkään. Jos projekti onnistuu, niin puun kasvu on voimakkaimmillaan 30-60 vuoden kuluttua, jolloin olen jo kuollut. Toisaalta minua lievästi sapettaa ihmiset, jotka meuhkaavat ilmastonmuutoksesta, mutta eivät tee asialle mitään.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kannattaa nyt ennen masentumista lukaista se artikkeli läpi. Tuossa kun mainitaan että on turvepohjainen maa-aines, niin eipä ole ihme nuo ongelmat.
Lieneekö entinen suo, mikä on jossain vaiheessa kuivattu. Ei noita ongelmia ole samalla tavalla kun maaperä on hiekka/multa/savi pohjaisia.
Jos ei sille omalle työlle hintaa laske, niin eipä tuollainen muutaman hehtaarin taimikon istutus ja hoito paljoa maksa. Jos ulkopuolisella teetättää, niin tilanne on täysin toinen.
Luin sen ajatuksella läpi. Koska kyseisen palstan nimi on xxx-suo, niin oletan sen olevan juurikin entinen suo.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Luin sen ajatuksella läpi. Koska kyseisen palstan nimi on xxx-suo, niin oletan sen olevan juurikin entinen suo.
Nuo suosta kuivatetut pellot on melko viheliäisiä, kun ei niillä tahdo kasvaa ilman melko hurjaa lannoitusta ja kemiallisen tasapainon säätelyä ne viljelykasvitkaan. Niiden suhteen fiksuin ympäristöteko olisi soiden ennallistaminen, toki suoluonnon paluu ei ihan hetkessä tapahdu vaikka maaperän saisikin vettymään nopeasti uudestaan.

edit, näköjään mennyt jotenkin lainaus perseelleen niin korjailin
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyseinen palsta rajautuu yhdeltä sivulta metsään, yhdeltä asutukseen ja kahdelta rinnakkaisiin peltoihin. Se voi olla hankala saada soistettua erillään vierekkäisitä pelloista. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta istuttaminen on ratkaisuna helpompi, luulen.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Minulla on tilaisuus ostaa muutama hehtaari peltoa sopivasti. Nykyään se on vuokrattu paikalliselle maanviljelijälle, joka käy kerran vuodessa kaatamassa heinät ja nostaa tukiaset (luulisin). Suunnittelen istuttavani siihen puita, vaikka tämä artikkeli ei kuulosta kovin lupaavalta:


Ymmärrän hyvin, että tähän palaa tuhansia euroja, ja ilmastonmuutoksen kannalta sillä on vain symbolinen arvo, jos sitäkään. Jos projekti onnistuu, niin puun kasvu on voimakkaimmillaan 30-60 vuoden kuluttua, jolloin olen jo kuollut. Toisaalta minua lievästi sapettaa ihmiset, jotka meuhkaavat ilmastonmuutoksesta, mutta eivät tee asialle mitään.

Tämähän on jo iso yksittäisen ihmisen teko.
Itse voisin luetella tekojani, mutta saman tien perusteet sille, miksi ne eivät sitä ole.

Esim. hankittu asunto-osake 100 v tiilitalosta on asumisratkaisuna maailmaa pelastava. Ja ei ole, koska joku muu siinä kuitenkin asuisi.
Työmatkajunailu on maailman pelastamista ja ei ole, koska voisin työllistyä myös kävelymatkan päähän.

Iso uhraus olisi lopettaa sisäliikuntahallien käyttäminen, mutta eihän se mihinkään vaikuttaisi oikeasti. Kenties sitä hallia pitäisi vain lämmittää rippusen enemmän, jos en omaa lämpöenergiaani sinne luovuttaisi.

Tosi vaikeaa on maailman pelastaminen. Tehokkain vaikutus olisi sillä, jos kuolla kupsahtaisi.

Työn iloa istutyshommiin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Kale

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kyseinen palsta rajautuu yhdeltä sivulta metsään, yhdeltä asutukseen ja kahdelta rinnakkaisiin peltoihin. Se voi olla hankala saada soistettua erillään vierekkäisitä pelloista. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta istuttaminen on ratkaisuna helpompi, luulen.
Juu tämmöisiähän nuo voivat helposti olla, alkuperäinen suo ollut toki peltoa laajempi mutta siitä tietenkin erilaisissa käytöissä yhä muut osat. Eikä se tietenkään ole sanottua että olisi mitenkään mahdoton kasvuympäristö, soitakin hyvin monenlaisia eikä kaikki suopellot ole mitenkään automaattisesti yhtä epäkiitollisia kasvatettavia kasveja kohtaan kuin linkkaamassasi jutussa. Toki ympäröivät metsäpalstat antavat jo ihan hyvän ennusmerkin siitä että pelloksikin jääneellä palalla olisi puunkasvatus mahdollista. Jos on halua ja mahdollisuus, niin maaperäanalyysihän on aina mahdollista teettää, tai muuten kysäistä konsulttihenkiseltä vihjeet optimaalisen kasvatuslajin valintaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Rikkaat saastuttaa.

Täysin nollatasoista uutisointia. Jos köyhin 50% elää savimajoissa eikä saastuta mitään niin ei missään prosentuaalisissa vertailussa ole järkeä. Vertailu pitäisi tehdä keskiluokkaan tai keskimääräiseen kuluttajaan. Joku asuntojen lämmittäminen esim on niin älytön nosto että vie pohjaa kaikilta. On myös aivan eri asia että puhutaanko rikkaista jotka lentää paljon vain superrikkaista, joilla on yksityislentokoneet.
 
Suosikkijoukkue
KK
Täysin nollatasoista uutisointia. Jos köyhin 50% elää savimajoissa eikä saastuta mitään niin ei missään prosentuaalisissa vertailussa ole järkeä. Vertailu pitäisi tehdä keskiluokkaan tai keskimääräiseen kuluttajaan. Joku asuntojen lämmittäminen esim on niin älytön nosto että vie pohjaa kaikilta. On myös aivan eri asia että puhutaanko rikkaista jotka lentää paljon vain superrikkaista, joilla on yksityislentokoneet.
Luitko uutisen?

Edit: superrikas saisi helposti hiilijjalanjälkensä miinusmerkkiseksi, kun taas köyhällä ei ole edes vara valita.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Luitko uutisen?

Edit: superrikas saisi helposti hiilijjalanjälkensä miinusmerkkiseksi, kun taas köyhällä ei ole edes vara valita.
kyllä ja siksi juuri kommentoinkin että se oli ihan paska.

Tuossa ei puhuttu mistään superrikaista, vaan maailman rikkaimmasta prosentista. Se tarkoittaa 70 miljoonaa ihmistä, joiden varallisuus on 650 000e eli suomalaisellakin mittapuulla varsin keskiluokkaisia ihmisiä. Suomalaisista tuohon kategoriaan kuuluu pyöreästi viitisen prosenttia kansalaisista. Suuri osa heistä ei koe että he saisivat helposti hiilijalanjälkensä miinusmerkkisiksi. Vaikka heilllä olisi 450 000e omakotitalo ja ihan jees auto, niin ei se tarkoita että heillä olisi 100 000e löysää.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
KK
kyllä ja siksi juuri kommentoinkin että se oli ihan paska.

Tuossa ei puhuttu mistään superrikaista, vaan maailman rikkaimmasta prosentista. Se tarkoittaa 70 miljoonaa ihmistä, joiden varallisuus on 650 000e eli suomalaisellakin mittapuulla varsin keskiluokkaisia ihmisiä. Suomalaisista tuohon kategoriaan kuuluu pyöreästi viitisen prosenttia kansalaisista. Suuri osa heistä ei koe että he saisivat helposti hiilijalanjälkensä miinusmerkkisiksi. Vaikka heilllä olisi 450 000e omakotitalo ja ihan jees auto, niin ei se tarkoita että heillä olisi 100 000e löysää.
Mitä vittua sinä selität?

 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä vittua sinä selität?
Päästäkseen joukkoon "maailman rikkain 1%" henkilöllä pitää olla suurinpiirtein suuruusluokkaa 700 000 euron omaisuus. Sitä vittua se kaiketi selittää. Kaikista rikkaimmilla, jotka kuuluu em joukkoon on tietty helvetin paljon enemmän fyrkkaa, mutta ne "köyhimmät", jotka kuuluu em joukkoon eivät Suomalaisella mittapuulla ole mitään superrikkaita.
 
Suosikkijoukkue
KK
Päästäkseen joukkoon "maailman rikkain 1%" henkilöllä pitää olla suurinpiirtein suuruusluokkaa 700 000 euron omaisuus. Sitä vittua se kaiketi selittää. Kaikista rikkaimmilla, jotka kuuluu em joukkoon on tietty helvetin paljon enemmän fyrkkaa, mutta ne "köyhimmät", jotka kuuluu em joukkoon eivät Suomalaisella mittapuulla ole mitään superrikkaita.
No mutta eihän tuo pidä paikkaansa. Ei tuossa uutisessa puhuta mistään 700k omaisuudesta. @dana77 tuus nyt selittää tota sun lausumaas. Mistä sie keksit tuon 700k? Ei taida ihan päästä 700k:lla maailman rikkaimpaan prosenttiin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä vittua sinä selität?

Mitä vittua sinä selität?
Ei tuossa kerrottu mitä maailman rikkaimpaan prosenttiin pääseminen vaatii.

Tuolla sitä vastoin kerrotaan
" Maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee alle miljoonan omaisuudella. Credit Suissen tutkimus ilmoittaa rajaksi 800 000 dollaria. Ennen vuoden lopun valuuttakurssien laskua se tarkoitti 650 000 euron varoja. "
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Prosentit on siitä mielenkiintoisia, että tulotasoltaan maailman rikkaimman prosentin (1) joukkoon pääsi keskimäärin noin 100 000 dollarin tuloilla vuonna 2018 (Tim Gore, Oxfam. The Guardian haastattelu). Ovat oletaakseni hieman nousseet 100 000 dollarista, mutta luku kertoo siitä, kuinka matalalla tulot ovat 99 prosentilla maailman väestöstä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Prosentit on siitä mielenkiintoisia, että tulotasoltaan maailman rikkaimman prosentin (1) joukkoon pääsi keskimäärin noin 100 000 dollarin tuloilla vuonna 2018 (Tim Gore, Oxfam. The Guardian haastattelu). Ovat oletaakseni hieman nousseet 100 000 dollarista, mutta luku kertoo siitä, kuinka matalalla tulot ovat 99 prosentilla maailman väestöstä.
Tämä on varmasti sinänsä näin, mutta veikkaan Suomen tilanteessa pitäisi huomioida meidän eläkejärjestelmämme.
Suomessa voitaisiin ajatella, että 5700e kuussa riitää periaatteessa tuohon maailman tulotasoltaan parhaaseen prosenttiin. Tuo on dollareissa 6837 josta tulee vuodessa lomarahat huomioiden 85 500 dollaria. Sen lisäksi työntekijälle maksetaan 17% eläkemaksua, joka on tosiasiassa osa palkkaa ja monessa paikassa muualla maailmassa kiertää työntekijän tilin kautta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämä on varmasti sinänsä näin, mutta veikkaan Suomen tilanteessa pitäisi huomioida meidän eläkejärjestelmämme.
Suomessa voitaisiin ajatella, että 5700e kuussa riitää periaatteessa tuohon maailman tulotasoltaan parhaaseen prosenttiin. Tuo on dollareissa 6837 josta tulee vuodessa lomarahat huomioiden 85 500 dollaria. Sen lisäksi työntekijälle maksetaan 17% eläkemaksua, joka on tosiasiassa osa palkkaa ja monessa paikassa muualla maailmassa kiertää työntekijän tilin kautta.
Totta. Ei siis paljon tarvita dollareina tai euroina päästäksemme yhden prosentin kerhoon. Ja jos miettii, miten maailmanmitassa vaikutamme ilmastonmuutokseen, vastaus on paljon. Silti nostamme helposti syyttävän kätemme Brasilian Bolsonaroa vastaan, jonka aikana sademetsien hakkaaminen on lisääntynyt: sika äijä!

Mutta eihän paikalliset maanviljelijät polta sademetsää vittuillaaksen, vaan palvellakseen meitä tuottamalla lihaa ja soijaa. Suomalaisen ruokakaupan tuotteissa jotain 60-70 prosentissa on soijaa eri muodoissaan. EU on suurtekijä markkinoilla. Marinin hallitus pohti brasilialaislihan boikottia 2019. Boikotti, joka ei toteutunut, voitaisiin korvata EU:ssa mielellään toimilla, joka lisäisivät vastuullisuutta erityisesti soijan tuotannossa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
tuollainen simppeli laskuri löytyy netistä, jossa voi omaa tulotasoaan arvioida:
 
Suosikkijoukkue
IFK
Marinin hallitus aloitti 10.12.2019 Haulla "hallitus Brasilia boikotti" ei tule yhtään viitettä tuollaiseen pohdintaan. Aiemmin syksyllä Rinteen hallituksen aikana ainakin kepuministerit Leppä ja Lintilä, ja vihreiden joku julkisuudessa boikottia vaati, mutta Marinin hallitukseen asti nuo vaatimukset eivät yltäneet:

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Marinin hallitus aloitti 10.12.2019 Haulla "hallitus Brasilia boikotti" ei tule yhtään viitettä tuollaiseen pohdintaan. Aiemmin syksyllä Rinteen hallituksen aikana ainakin kepuministerit Leppä ja Lintilä, ja vihreiden joku julkisuudessa boikottia vaati, mutta Marinin hallitukseen asti nuo vaatimukset eivät yltäneet:

Oikein. Muistin asian olleen Marinin hallituksen käsissä, mutta se olikin Rinteen hallituksen käsissä. Pahoitteluni virheestä. Oikeassa olin kuitenkin siinä, että boikottiin asti tuo ei yltänyt, ja ministeri Lintilä asiaa pohti julkisuudessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös