Ilmastonmuutos

  • 724 861
  • 6 665

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nyt sun @dana77 täytyy käydä lukemassa artikkeli uudestaan.. Ilmeisesti otit nyt sieltä yhden vuoden aikana (2017) tapahtuneen muutoksen, jota siinä käsiteltiin. Eli 2017 vuonna jäätiin 27 miljoonaa tonnia plussalle. Kokonaisuudessaan Suomessa vuonna 2019 suomen puustojen hiilinielu on yhteensä tuo 200 miljoonaa.
Joka vuosi jäädään 27 miljoonaa plussalle, mutta joka vuosi myös tuotetaan 50 miljoonaa miinusta.
Se jossain pankissa on pidempiaikaisessa säilytyksessä 200 miljoonaa tonnia ei muuta isoa kuvaa.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Joka vuosi jäädään 27 miljoonaa plussalle, mutta joka vuosi myös tuotetaan 50 miljoonaa miinusta.
Se jossain pankissa on pidempiaikaisessa säilytyksessä 200 miljoonaa tonnia ei muuta isoa kuvaa.


Nyt en enää tiedä mitä sanoisin... Koitetaan vielä kerran. Suomessa on nyt tällähetkellä puustoa niin paljon, että sidotaan 250 miljoonaa tonnia vuodessa. Eli ensi vuonna, jos kaikki jatkuu samaan malliin, niin meillä on puustoa joka sitoo hiiltä noin 275 miljoonaa tonnia (koska kasvua on noin 27 miljoonaa tonnia). Sitä seuraavana on 300 tonnia. Ja kuitenkin joka vuosi suomalaisten kulutus on vain 50 miljoonaa tonnia per vuosi. Jos se puusto on kerran sitonut se hiilen, niin se sitoo myös seuraavana vuonna. Se ei mene niin, että kun puu on kerran sitonut, niin sitten se ei enää voisi sitoa hiiltä...


Sano nyt, että ymmärsit jo, niin ei tarvitsisi tätä uudestaan alkaa selittää...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nyt en enää tiedä mitä sanoisin... Koitetaan vielä kerran. Suomessa on nyt tällähetkellä puustoa niin paljon, että sidotaan 250 miljoonaa tonnia vuodessa. Eli ensi vuonna, jos kaikki jatkuu samaan malliin, niin meillä on puustoa joka sitoo hiiltä noin 275 miljoonaa tonnia (koska kasvua on noin 27 miljoonaa tonnia). Sitä seuraavana on 300 tonnia. Ja kuitenkin joka vuosi suomalaisten kulutus on vain 50 miljoonaa tonnia per vuosi. Jos se puusto on kerran sitonut se hiilen, niin se sitoo myös seuraavana vuonna. Se ei mene niin, että kun puu on kerran sitonut, niin sitten se ei enää voisi sitoa hiiltä...


Sano nyt, että ymmärsit jo, niin ei tarvitsisi tätä uudestaan alkaa selittää...
Siinä jutussa on kuva että 140+10 miljoonaa on kasvu ja postuma on 115 miljoonaa jolloin erotus on 27 miljonaa.
näen sen kommentin, mutta kerro sinä miten saat noista luvuista 250 miljoonaa jos kasvu on 140 miljoonaa.

Jutussa myös sanotaan, että " Suomen on hyvin vaikea saavuttaa paperilla nollatasoa. "
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Noista luvuista sitä ei saakkaan, koska se on vain vuotuinen tapahtuma (Yhdessä vuodessa saadaan 27miljoonaa kuutiota hyviä, eli puusto kasvaa sen verran vuoden aikana plussalle, jos näin asian haluaa ilmaista). Kun sen jutun lukee, niin siellä kerrotaan, että tällähetkellä kokonaismäärä mitä suomen puusto sitoo on 250 miljoonaa tonnia. ja se kasvaa joka vuosi tuon 27 miljoonaa tonnia.

Nollatasolla siinä tarkoitetaan sitä, että puuston täytyisi kasvaa niin, että se sitoisi 50 miljoonaa tonnia vuodessa. Eli puuta kasvaisi vuodessa niin paljon, että se uusi puusto sitoisi heti sen 50 miljoonaa tonnia, jonka suomalaiset käyttävät.

Onneksi Suomessa on niin paljon metsää, että pystytään sillä jo olemassa olevalla sitomaan 250 miljoonaa tonnia vuodessa (nykyisin varmaan 300 miljoonaa tonnia, koska puusto kasvaa sen noin 27 miljoonaa tonnia vuodessa)
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nollatasolla siinä tarkoitetaan sitä, että puuston täytyisi kasvaa niin, että se sitoisi 50 miljoonaa tonnia vuodessa. Eli puuta kasvaisi vuodessa niin paljon, että se uusi puusto sitoisi heti sen 50 miljoonaa tonnia, jonka suomalaiset käyttävät.
Hyvä eli päästiin yhteisymmärrykseen, että puusto ei kasva niin paljon että se sitoisi sen 50 miljoonaa tonnia vuodessa (tai 60 miljoonaa joka oli jutussa mainittu), vaan siitä ainoastaan sen puolet. Tai alle.

Eli Luke siis ilmoittaa 30-40 miljoonaa isomman luvun kasvuksi kuin UPM ja luonnonsuojelu järjestöt kyseenalaistavat laskentatapaa. Suomen metsän kasvun on kerrottu kiihtyneen ilmastonmuutoksen seurauksena eli hyvin mahdollisena pidän että metsän määrä on kyseisenä vuonna kasvanut, mutta näkymyseroa on että mikä on raja, että kuinka paljon metsiä voidaan hakata ilman että nielujen määrä kääntyyn kasvuun (ja ollaanko jo sen rajan yli).
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Niin, eihän se hiilivarasto itsessään sido mitään, se säilyttää aiemmin sidottua hiiltä. Päästötasapainon kannalta oleellista on tuo sitominen ts. hiilinielu vs. vapautettu hiili. Nieluna vanha metsä on huono, varastona toki verraton. Suomen kasvuvyöhykkeellä parasta hiilen sidontaa olisi kasvattaa leppää, todella nopeakasvuinen puu joka lannoittaa ympäristöä ja tarjoaa muitakin ekosysteemipalveluita. Haapa kasvaisi nopeammin muttei tehosta ympäröivän muun kasviston kasvua ja lisäksi on alttiimpi taudeille ja tuholaisille.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Auringon toiminta pitää myös ottaa huomioon. Näitä ei niin pystytä ennustamaan. Paitsi, että airingon aktiivius on kasvamassa joidenkin tiedemiesten mukaan. Mitä tämä sitten vaikuttaa maan ilmastoon? En mä ainakaan osaa sanoa.
 
Niin, eihän se hiilivarasto itsessään sido mitään, se säilyttää aiemmin sidottua hiiltä. Päästötasapainon kannalta oleellista on tuo sitominen ts. hiilinielu vs. vapautettu hiili. Nieluna vanha metsä on huono, varastona toki verraton. Suomen kasvuvyöhykkeellä parasta hiilen sidontaa olisi kasvattaa leppää, todella nopeakasvuinen puu joka lannoittaa ympäristöä ja tarjoaa muitakin ekosysteemipalveluita. Haapa kasvaisi nopeammin muttei tehosta ympäröivän muun kasviston kasvua ja lisäksi on alttiimpi taudeille ja tuholaisille.

Haapaa ja majavia. Elämänlaatu paranee, kun katselleen jyrsijöitä.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Haapaa ja majavia. Elämänlaatu paranee, kun katselleen jyrsijöitä.
Majavaliveä tulee itse asiassa vilkuiltua aina välillä, hypnoottista on niiden otusten touhujen seuraaminen. Näyttisi tosin loppuneen nyt lähetys.

Niin eikä viestini tarkoittanut että Suomen maapinta-ala pitäisi muuttaa mielestäni lepikoksi tai että se olisi optimaalinen lähestymistapa ilmastonmuutoksen kampitukseen, monimuotoisuus siinä kärsisi ikävästi ja monomuotoisuus altistaa toki monenlaisille riskeillekin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Majavaliveä tulee itse asiassa vilkuiltua aina välillä, hypnoottista on niiden otusten touhujen seuraaminen.
Nyt en ihan varma ole, mistä keskustelu lähti, mutta joo. Tuleehan noita majavia joskus viikonloppuisin googlailtua ja varsin rentouttavaa touhuahan se on.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Auringon toiminta pitää myös ottaa huomioon. Näitä ei niin pystytä ennustamaan. Paitsi, että airingon aktiivius on kasvamassa joidenkin tiedemiesten mukaan. Mitä tämä sitten vaikuttaa maan ilmastoon? En mä ainakaan osaa sanoa.

Jossain oli muistaakseni juttua, että Suomessa se aiheuttaa sen, että puusto pystyy sitomaan 17% enemmän hiiltä. Voin olla nyt väärässä, kun menen ihan muistini varassa...
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Auringon toiminta pitää myös ottaa huomioon. Näitä ei niin pystytä ennustamaan. Paitsi, että airingon aktiivius on kasvamassa joidenkin tiedemiesten mukaan. Mitä tämä sitten vaikuttaa maan ilmastoon? En mä ainakaan osaa sanoa.

Olen ollut siinä käsityksessä, että näiden joidenkin tiedemiesten mukaan auringon aktiivisuus on laskemassa, ei suinkaan kasvamassa. Ovat nimenomaan perustelleet nykyistä lämpenemistä auringon korkealla aktiivisuudella ja nyt povaavat lämpötilan laskua, kun aktiivisuus on laskussa. Näissä pohdinnoissa ei toki kovin paljon oteta kantaa siihen, että aktiivisuus oli maksimissaan jo 1950-luvulla ja on isossa kuvassa laskenut tuon jälkeen.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Auringon aktiivisuuden pitäisi muuttua paljon enemmän kuin se on tässä viime vuosikymmeninä ja vuosisatoina tehnyt, jotta se nousisi merkittävimmäksi tekijäksi.

Hiilidioksidin lisääntyminen 280 --> 400 ppm aiheuttaa ~2 W/m^2 lämmittävän pakotteen.

Auringon säteilytehossa samaan aikaan tapahtuneet muutokset on aiheuttaneet vain luokkaa 0,3 W/m^2 olevan pakotteen samaan aikaan.

Auringossa pitäisi tapahtua jotain aika kummaa että auringon aktiivisuuden muutos nousisi ykköstekijäksi.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Itse aiheesta en paljon ymmärrä ja olen viisaampien varassa, mutta sen verran uskallan sanoa, että tuohon auringon säteilytehoon emme pysty ihmiskuntana paljon vaikuttamaan. Hiilidioksidin lisääntymiseeen sen sijaan paljonkin. Vaikka olisikin skeptinen asian suhteen, niin ihan varmuuden vuoksikin kannattanee ne esitetyt toimet tehdä. Pahin mitä voi tapahtua on, että maailmaa pelastuu enemmän kuin oli tarkoitus.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itse aiheesta en paljon ymmärrä ja olen viisaampien varassa, mutta sen verran uskallan sanoa, että tuohon auringon säteilytehoon emme pysty ihmiskuntana paljon vaikuttamaan. Hiilidioksidin lisääntymiseeen sen sijaan paljonkin. Vaikka olisikin skeptinen asian suhteen, niin ihan varmuuden vuoksikin kannattanee ne esitetyt toimet tehdä. Pahin mitä voi tapahtua on, että maailmaa pelastuu enemmän kuin oli tarkoitus.


Niin, mutta kannattaako se tehdä suomalaisten lompakkoa lypsämällä vai pitäisikö niiden maiden ryhdistäytyä, joissa et edes taivasta näe savusumulta. Oon siis itsekin sitä mieltä, että luonnosta tulee pitää huolta ja se on todella tärkeä asia. Mutta tässäkin taitaa Suomen osalta käydä niin, että siitä on tullut keino rahastaa. Suomen rajojen sisällä ihmisten tuottamat hiilidioksidipäästöt pystyy jo suomalainen metsä sitomaan moninkertaisesti.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Niin, mutta kannattaako se tehdä suomalaisten lompakkoa lypsämällä vai pitäisikö niiden maiden ryhdistäytyä, joissa et edes taivasta näe savusumulta. Oon siis itsekin sitä mieltä, että luonnosta tulee pitää huolta ja se on todella tärkeä asia. Mutta tässäkin taitaa Suomen osalta käydä niin, että siitä on tullut keino rahastaa. Suomen rajojen sisällä ihmisten tuottamat hiilidioksidipäästöt pystyy jo suomalainen metsä sitomaan moninkertaisesti.
Huomautin jo aiemmin, että minusta on aivan perverssi tapa ajatella asiaa joidenkin karttaan piirrettyjen viivojen perusteella. Se että olet sattunut syntymään sinne päin maapalloa jossa on metsää, ei oikeastaan oikeuta sinua "ilmastosikailemaan" yhtään sen enempää kuin tavan kiinalaista tai beduiinia jossain aavikolla. Oikeastaan päin vastoin, jos olet suomalainen metsänomistaja ja siten maailman mittakaavassa satumaisen rikas, niin sinulla pitäisi olla erittäin hyvät taloudelliset edellytykset tehdä vaikuttavia ilmastotoimia. Eikä se edes suuremmin vaikuta elintasoosi.
Sama koskee Suomea yleisesti, eli eihän ne ole mitään Oy Suomi Ab:n metsiä vaan osa maapallon ekosysteemiä. Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ilmastobusineksessa, ja uskoisin että tällä olisi mahdollista jopa tehdä rahaa.
Minusta on ihan kertakaikkisen pöljä ajatus, että Suomen tai sinun tai minun pitäisi odotella savusumun hälventymistä jossain Tsingtsongissa.

Ja en tietenkään tarkoita mitään maakuoppaan muuttamista, mutta noita muttakunmetsät- tai muttakunkiina-argumentteja en ymmärrä.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Huomautin jo aiemmin, että minusta on aivan perverssi tapa ajatella asiaa joidenkin karttaan piirrettyjen viivojen perusteella. Se että olet sattunut syntymään sinne päin maapalloa jossa on metsää, ei oikeastaan oikeuta sinua "ilmastosikailemaan" yhtään sen enempää kuin tavan kiinalaista tai beduiinia jossain aavikolla. Oikeastaan päin vastoin, jos olet suomalainen metsänomistaja ja siten maailman mittakaavassa satumaisen rikas, niin sinulla pitäisi olla erittäin hyvät taloudelliset edellytykset tehdä vaikuttavia ilmastotoimia. Eikä se edes suuremmin vaikuta elintasoosi.
Sama koskee Suomea yleisesti, eli eihän ne ole mitään Oy Suomi Ab:n metsiä vaan osa maapallon ekosysteemiä. Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ilmastobusineksessa, ja uskoisin että tällä olisi mahdollista jopa tehdä rahaa.
Minusta on ihan kertakaikkisen pöljä ajatus, että Suomen tai sinun tai minun pitäisi odotella savusumun hälventymistä jossain Tsingtsongissa.

Ja en tietenkään tarkoita mitään maakuoppaan muuttamista, mutta noita muttakunmetsät- tai muttakunkiina-argumentteja en ymmärrä.


Tuo on yksi tapa ajatella asiaa ja näinhän se isossa kuvassa onkin. Mutta kysytään näin päin, että olisitko valmis luopumaan lähes kaikista mukavuuksista, jos sellaista vaaditaan? Sanotaan vaikka että kaikki kulttuuri ja urheilu kielletään, koska ne ei oo elämisen kannalta pakollisia asioita Ja samalla olisit tietoinen, että muualla eletään niinkuin huvittaa? Afrikassa tietyissä paikoissa eletään olki-/savimajoissa ja heidän hiilijalanjälkensä on lähes olematon, muuttaisitko sellaiseen, jos käsky kävisi?

Nuo esimerkit on nyt todella vahvaa kärjistämistä, mutta ihminen on kiinnostunut varmasti elämään mieluisaa elämää, vielä kun tietää, että suomen rajojen sisällä nuo asiat ovat kuitenkin jo kunnossa. Kuitenkin jokaisella ihmisellä on omat rajansa, mihin asti suostuu asioissa venymään ja väitän, että Suomessakin suurin osa alkaa olemaan sitä mieltä, että kohta raja paukkuu vastaan.

Täytyy myös muistaa, että täällä suomalainen hankkii hyvin paljon vähemmän jälkeläisiä, kuin vaikka afrikassa. Pitäisikö muissa maissa alkaa ajattelemaan enemmän yhden tai kahden lapsen hankkimista sen sijaan, että hankitaan 10 lasta...?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Niin, mutta kannattaako se tehdä suomalaisten lompakkoa lypsämällä vai pitäisikö niiden maiden ryhdistäytyä, joissa et edes taivasta näe savusumulta. Oon siis itsekin sitä mieltä, että luonnosta tulee pitää huolta ja se on todella tärkeä asia. Mutta tässäkin taitaa Suomen osalta käydä niin, että siitä on tullut keino rahastaa. Suomen rajojen sisällä ihmisten tuottamat hiilidioksidipäästöt pystyy jo suomalainen metsä sitomaan moninkertaisesti.
Vai pystyykö? Olet laittanut aiemmin noita lukemia joissa menee iloisesti sekaisin varasto ja nielu ts. se hiilen sitominen. Suomalaisten (tai siis Suomen alueen) vaikutus on alueella tuotettu - alueella sidottu uusi hiili, ei alueella tuotettu hiili - alueella oleva stabiili hiili ja lisäksi uusi sidottu hiili. Ei puutalojakaan lasketa hiilinieluihin, vaikka niihin onkin hiiltä sitoutunut pitkäksi aikaa ihan merkittäviä määriä.

Kiina ja Intia ovat kasvattaneet metsäpinta-alaansa ja Kiina on sitoutunut lopettamaan päästöjen lisäämisen, minkä jälkeen vähentämään päästöjä ja pyrkimään edelleen hiilineutraaliuteen. Toki saa olettaa että kyseessä on pelkkä sanahelinä, mutta parempaakaan ei ole oikeastaan saatavilla kun millään taholla ei ole muskeleita pakottaa Kiinaa lopettamaan hiilenpolttoa ja uudisrakentamista (mikä siis se suurin CO2 päästölähde kun sementin tekemisessä vapautuu aivan tolkuttomia määriä hiiltä).
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vai pystyykö? Olet laittanut aiemmin noita lukemia joissa menee iloisesti sekaisin varasto ja nielu ts. se hiilen sitominen. Suomalaisten (tai siis Suomen alueen) vaikutus on alueella tuotettu - alueella sidottu uusi hiili, ei alueella tuotettu hiili - alueella oleva stabiili hiili ja lisäksi uusi sidottu hiili. Ei puutalojakaan lasketa hiilinieluihin, vaikka niihin onkin hiiltä sitoutunut pitkäksi aikaa ihan merkittäviä määriä.

Kiina ja Intia ovat kasvattaneet metsäpinta-alaansa ja Kiina on sitoutunut lopettamaan päästöjen lisäämisen, minkä jälkeen vähentämään päästöjä ja pyrkimään edelleen hiilineutraaliuteen. Toki saa olettaa että kyseessä on pelkkä sanahelinä, mutta parempaakaan ei ole oikeastaan saatavilla kun millään taholla ei ole muskeleita pakottaa Kiinaa lopettamaan hiilenpolttoa ja uudisrakentamista (mikä siis se suurin CO2 päästölähde kun sementin tekemisessä vapautuu aivan tolkuttomia määriä hiiltä).


Puutalo ei lasketa nieluksi, enkä niin ole missään väittänytkään. IS:n linkki uutiseen. Niinkun tuolla sanottiin: "

Granholmin mukaan eri tonnimääriä vilisevässä keskustelussa on syytä pitää mittakaava ja suunta mielessä.

– Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt."

Tuo tarkoittaa ihan yksiselitteisesti hiilen sitomista joka vuosi, ei varastona toimimista. Lukekaa se vaikka läpi, niin ei tarvitse joka kertaa alkaa asiasta vänkäämään.

Jo kasvun lopettaneet metsät ovat varasto, ei nielu, puusta rakennetut tuotteet ovat varasto, ei nielu. Kasvava metsä ja tietty maaperä ovat hiilinieluja.

Kiinalle täytyy hattua nostaa, siellä asiaan on alettu todenteolla panostamaan. Ja siellä se onnistuukin hyvin, jos jotain päätetään, niin se pitää.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Huomautin jo aiemmin, että minusta on aivan perverssi tapa ajatella asiaa joidenkin karttaan piirrettyjen viivojen perusteella. Se että olet sattunut syntymään sinne päin maapalloa jossa on metsää, ei oikeastaan oikeuta sinua "ilmastosikailemaan" yhtään sen enempää kuin tavan kiinalaista tai beduiinia jossain aavikolla. Oikeastaan päin vastoin, jos olet suomalainen metsänomistaja ja siten maailman mittakaavassa satumaisen rikas, niin sinulla pitäisi olla erittäin hyvät taloudelliset edellytykset tehdä vaikuttavia ilmastotoimia. Eikä se edes suuremmin vaikuta elintasoosi.


Tuohon täytyy vielä palata, että suomessahan metsänomistajat pääasiassa hoitavat erinomaisesti metsää ja sen takia metsät meillä toimivatkin niin hyvin hiilen sidonnassa, mitä ne toimivat.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Puutalo ei lasketa nieluksi, enkä niin ole missään väittänytkään. IS:n linkki uutiseen. Niinkun tuolla sanottiin: "

Granholmin mukaan eri tonnimääriä vilisevässä keskustelussa on syytä pitää mittakaava ja suunta mielessä.

– Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt."

Tuo tarkoittaa ihan yksiselitteisesti hiilen sitomista joka vuosi, ei varastona toimimista. Lukekaa se vaikka läpi, niin ei tarvitse joka kertaa alkaa asiasta vänkäämään.

Jo kasvun lopettaneet metsät ovat varasto, ei nielu, puusta rakennetut tuotteet ovat varasto, ei nielu. Kasvava metsä ja tietty maaperä ovat hiilinieluja.

Kiinalle täytyy hattua nostaa, siellä asiaan on alettu todenteolla panostamaan. Ja siellä se onnistuukin hyvin, jos jotain päätetään, niin se pitää.
Tuossa IS:n jutussa on kyllä todella outoja ja perättäisissä kappaleissa jopa itsensä kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Tuosta boldaamastasi seuraava kappale kertoo että metsänkasvu on 140Mt ja vapautuminen suoraan metsästä 115Mt CO2. Ristiriita Granholmin kasvun kanssa voi mahdollisesti selittyä sillä että sekoittaa puunkasvun ja CO2 sidonnan, olikohan hiha-arviolla että puun kuivamassasta 60% hiiltä. Esim MMM:n virallinen laskelma toissavuodelta olisi seuraava:

"
Vuonna 2019 Suomen metsien nettohiilinielu oli tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 25,6 milj.t CO2 ekv. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Suomi on kansainvälisesti osana Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 milj.t CO2 ekv vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2019 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 52,8 milj. tonnia CO2 ekv.
"
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joko toimittaja tai Granholm sekoilevat tuossa lauseessa. Tuota hiilinielun suuruutta voi googlettaa muistakin lähteistä ja Suomen metsät eivät tosiaan joka vuosi sido 250 miljoonaa tonnia, vaan se on nielun suuruus. Voidaanhan nielun suuruutta verrata vuosittaisiin päästöihin, mutta tuo "joka vuosi" on ilmaisuna joko täysin väärä tai ainakin täysin harhaanjohtaja.

nim. minulla on joka vuosi pankissa 250 euroa, joka on neljä kertaa enemmän enemmän kuin vuosittaiset menoni 60 euroa tai tuloni 25 euroa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Täysin virheellistä tietoa IS:n jutussa. Kannattaa luottaa esimerkiksi UPM:n ja maa- ja metsätalousministeriön tuottamaan dataan, jossa kerrotaan metsien sitovan noin 30-60 prosenttia päästöistä vuodessa:

 
UPM on hieman eri mieltä luvuista ja kertoo sitomiseksi reilun 100 miljoonaa ja hakkuiksi 70 miljoonaa jolloin lopputuloksen metsät sitovat 30-60%:

En ole omia tutkimuksia asiasta tehnyt
Tuossa artikkelissa puhutaan hakkuumääristä ja metsän kasvusta kuutioina, ei hiilen sitomisesta tonneina.
Kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksiidia kuin hakkuuikäinen metsä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuossa artikkelissa puhutaan hakkuumääristä ja metsän kasvusta kuutioina, ei hiilen sitomisesta tonneina.
Kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksiidia kuin hakkuuikäinen metsä.

Toki, mutta jos luet hieman pidemmälle, puhutaan prosenteista kuten yllä kirjoitettiin. Löytyy myös linkki mainittuun lähteesen. Tässä vielä mmm:n versio:

Jos metsien nettohiilinielua verrataan Suomen kokonaispäästöihin, voidaan sanoa että nielu on vastannut vuositasolla keskimäärin reilua kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä

ja UPM:n teksti sekä linkki yllä olevaan:

Suomen metsien hiilinielun koko on vaihdellut vuosikymmenien aikana, mutta keskimäärin Suomen metsät sitovat Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä 30—60 prosenttia

Joten näillä mennään. Aivan typerähän IS:n juttu oli.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös