Prosentit on siitä mielenkiintoisia, että tulotasoltaan maailman rikkaimman prosentin (1) joukkoon pääsi keskimäärin noin 100 000 dollarin tuloilla vuonna 2018 (Tim Gore, Oxfam. The Guardian haastattelu). Ovat oletaakseni hieman nousseet 100 000 dollarista, mutta luku kertoo siitä, kuinka matalalla tulot ovat 99 prosentilla maailman väestöstä.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja rapster
- Alkaa
- 730 264
- 6 699
Tämä on varmasti sinänsä näin, mutta veikkaan Suomen tilanteessa pitäisi huomioida meidän eläkejärjestelmämme.
Suomessa voitaisiin ajatella, että 5700e kuussa riitää periaatteessa tuohon maailman tulotasoltaan parhaaseen prosenttiin. Tuo on dollareissa 6837 josta tulee vuodessa lomarahat huomioiden 85 500 dollaria. Sen lisäksi työntekijälle maksetaan 17% eläkemaksua, joka on tosiasiassa osa palkkaa ja monessa paikassa muualla maailmassa kiertää työntekijän tilin kautta.
Totta. Ei siis paljon tarvita dollareina tai euroina päästäksemme yhden prosentin kerhoon. Ja jos miettii, miten maailmanmitassa vaikutamme ilmastonmuutokseen, vastaus on paljon. Silti nostamme helposti syyttävän kätemme Brasilian Bolsonaroa vastaan, jonka aikana sademetsien hakkaaminen on lisääntynyt: sika äijä!
Mutta eihän paikalliset maanviljelijät polta sademetsää vittuillaaksen, vaan palvellakseen meitä tuottamalla lihaa ja soijaa. Suomalaisen ruokakaupan tuotteissa jotain 60-70 prosentissa on soijaa eri muodoissaan. EU on suurtekijä markkinoilla. Marinin hallitus pohti brasilialaislihan boikottia 2019. Boikotti, joka ei toteutunut, voitaisiin korvata EU:ssa mielellään toimilla, joka lisäisivät vastuullisuutta erityisesti soijan tuotannossa.
tuollainen simppeli laskuri löytyy netistä, jossa voi omaa tulotasoaan arvioida:
howrichami.givingwhatwecan.org
How Rich Am I?
Calculate how rich you are compared to the rest of the world. Are you in the top global income percentile? Does your household income make you wealthy?
howrichami.givingwhatwecan.org
Lätty-ylämummo
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- IFK
Marinin hallitus aloitti 10.12.2019 Haulla "hallitus Brasilia boikotti" ei tule yhtään viitettä tuollaiseen pohdintaan. Aiemmin syksyllä Rinteen hallituksen aikana ainakin kepuministerit Leppä ja Lintilä, ja vihreiden joku julkisuudessa boikottia vaati, mutta Marinin hallitukseen asti nuo vaatimukset eivät yltäneet:
hallitus brasilia boikotti - Google-haku
www.google.com
Oikein. Muistin asian olleen Marinin hallituksen käsissä, mutta se olikin Rinteen hallituksen käsissä. Pahoitteluni virheestä. Oikeassa olin kuitenkin siinä, että boikottiin asti tuo ei yltänyt, ja ministeri Lintilä asiaa pohti julkisuudessa.
Onko porukka katsonut Netflixistä palkitun dokumentin "Seaspiracy". Kertoo teollisen kalastuksen vaikutuksesta meriin ja sitä myöten koko maapalloon ja ilmastoon. Olihan niin että maailman kalakannat ovat vähentyneet 80% viimeisen 30 vuoden aikana - joka on aivan järkyttävä lukema. Lisäksi kalastuksen sivuvaikutuksena aiheutuu järkyttävää haittaa mm. delfiineille ja haille.
Itse yritän aika kriittisesti asennoitua kaikkiin väitteisiin, mutta kyllä tämä dokumentti vaikutti siihen että tästä eteenpäin kun syön kalaa, niin se saa olla tästä Tampereen lähivesistä kalastettua. Tonnikalaa en ole muutenkaan ostanut oikeastaan ikinä.
Katsokaa ohjelma. Pisti melkein masentumaan.
Itse yritän aika kriittisesti asennoitua kaikkiin väitteisiin, mutta kyllä tämä dokumentti vaikutti siihen että tästä eteenpäin kun syön kalaa, niin se saa olla tästä Tampereen lähivesistä kalastettua. Tonnikalaa en ole muutenkaan ostanut oikeastaan ikinä.
Katsokaa ohjelma. Pisti melkein masentumaan.
Kilohinnan mukaan halvinta kalaa ostoskoriin. Pirkan tonnikala on muuten paljon paremman makuista kuin rainbow.
Oto Hascak
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
Tässä artikkelissa hieman oiotaan noita dokkarin väitteitä.
Seaspiracy antaa vääristyneen kuvan kalastuksesta ja vesiviljelystä – kalaa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla - Luonnonvarakeskus
Luin tuon linkkaamasi jutun lähes heti elokuvan katsomisen jälkeen. Elokuva varmasti vetää mutkia suoraksi ja joissakin tapauksissa liioittelee lukuja. Mutta se on sen tehtävä. Järkyttää, jotta ihmiset alkavat ajattelemaan ja tekemään valintoja kestävän kalastuksen kannalta.
steierwrass
Jäsen
Vielä noiden oikaisujenkin jälkeen huomaa, että ongelmaa on osin. Eli syytä olla tarkkana ja kriittinen toiminnalle, vaikka se ei olekaan niin pahaa kuin ilmeisesti dokkarissa väitetään. Suomeenkin on päätynyt ja päätyy kalaa, joka ei kestäisi nykyisen kaltaista kalastusta.
Täysin vastaava juttu tässä.
Turve | Suomalaisille kaupattava multa sisältää turvetta, Biolan luopuu ensimmäisenä alan suuryrityksenä turpeesta mullan tuotannossa
Euralaisyhtiön teettämän tutkimuksen mukaan harva suomalainen tietää, että Suomessa myytävä multa on turvetta.
www.hs.fi
Maa- ja metsätalous - josta siis Biolan aikoo multansa joskus hankkia - aiheuttaa ympäristöongelmia myös.
Olisiko turvallisinta nyt vaan kieltää kaikenlainen multa.
Kyseessä lienee melko lailla erilainen ongelma.
Turvettahan viedään Suomesta jokaiselle asutulle mantereelle kasvualustakäyttöön aikalailla isoja määriä. Kai senkin joku osaa laskea mikä on ympäristön kannalta hyötysuhde, kun vaikka Keniaan rahdataan kymmenkunta konttia tavaraa. En mä sitä hirveän rikollisenakaan toimintana näe.
Sinänsä toki on huomattava, että turpeenkäytössä kasvualustakäyttö on lähinnä kuriositeetti, nostetusta turpeesta energiakäyttöön menee pyöreästi 90%.
Massiivinen energiakäyttö, sen kokonaispäästöt ja energiakäytön tukeminen on se varsinainen ongelma joka olisi syytä ratkaista pikimmiten.
Ohessa Sitran hyvä raportti asian tiimoilta.
Massiivinen energiakäyttö, sen kokonaispäästöt ja energiakäytön tukeminen on se varsinainen ongelma joka olisi syytä ratkaista pikimmiten.
Ohessa Sitran hyvä raportti asian tiimoilta.
Liitteet
Niin eihän kai täällä kukaan ole kiistänyt, että turve ei saastuttaisi (poltettuna) merkittävästi? Turve on kuitenkin uusiutuva luonnonvara, joskin helvetin hitaasti, mutta soita täällä riittää, joten myös sillä uusiutumisella on jokin laskennallinen määrä, kai jotain 0,jotain cm/vuosi mitä sitä kuollutta tavaraa vajoaa pohjaan. Se, että tässä keskustelussa nostetaan multa/kasvuturve johonkin mystiseen rooliin suhteessa yhtään mihinkään on se ongelma. Olisiko mullantuotto kannattavaa turpeella ilman sen turpeenpolttamista, siitä ei puhuta, vaan maalataan kuvaa turpeesta multana ja kasvihuoneissa jonain suurena pahana. Samaten käsitääkseni kosmetiikassa käytetään turvetta. Noi käyttökohteet lienee ihan mutuillen pienempiä kuin turpeen uusiutumiskyky. Mutta tämä siis mutu, koska juurikin tästä ei jostain syystä puhuta, niputetaan vain kaikki sen pahan poltettavan turpeen alle.
Käytännössä siis huudetaan juurikin sitä sutta, siellä missä sitä ei edes ole, kaikki se käyttö, saattaa olla, ihan perusteltua jopa ilmastollisesti, vaan kun sitä ei edes selvitetä tai kerrota, linjataan vain, että turvee = paha ja sillä hyvä. Mitäs jos se ei olekaan paha jos sitä vain käyttää ekologisesti ja kestävästi oikein, eikä vain poltettuna?
PS. mun chilit on kasvaneet jo vuosia turpeessa. En kyllä pitäisi itseäni minään ilmaston tuhoajana tuon suhteen, tuskin montaa tonnia on siitä ilmastoon vapautunut CO2 päästöjä, sadot syöty ja loput maatuneet takaisin kiertoon. Kasvaessaan sitoivat hiilidioksidia ilmasta, tuottivat happea, toki menivät kulutukseen, joten aika +-0 lienee tuon lopun osalta se touhu. Ainoa kulutus siinä kun joku keräsi ja toimitti turpeen minulle hankittavaksi. Uskoakseni päästöt aika minimaaliset ja saman vähintään maksaisi se, että kerätään jotain muuta tavaraa josta tuotetaan multaa ja kärrätään sitä kauppaan muovisäkissä.
Viimeksi muokattu:
Sambialaisesta Julietista tuli äiti ja vaimo 13-vuotiaana – ilmastonmuutos lisää alaikäisten tyttöjen raskauksia ja avioliittoja Afrikan maaseudulla
HS tapasi Sambian maaseudulla kolme teiniäitiä. Kaksi heistä haaveilee kouluun paluusta ja yksi neljästä lehmästä.
www.hs.fi
Helsingin Sanomat tietää kertoa, että ilmastonmuutos lisää alaikäisten tyttöjen raskauksia ja avioliittoja Afrikan maaseudulla.
Kohta sama ilmiö on varmaan myös Euroopan maaseudulla. Kaikkea se ilmastonmuutos aiheuttaakin. Itse pohdin, että lisääkö ilmastonmuutos myös tupakointia, huumeidenkäyttöä sekä alkoholin juontia Etelä-Amerikassa.
Eoseeni – Wikipedia
Eoseenikaudella ilmasto oli paljon nykyistä lämpimämpi ja etelämantereen jääkerros merkittävästi ohuempi.
" Eoseenin lopussa noin 38 miljoonaa vuotta sitten lähellä eoseenin-oligoseenin rajaa lämpötila romahti äkkiä 8–13 °C päätellen Uuden-Seelannin brakiopodeista."
Jos tuollainen lämpötilan romahtaminen tapahtuu lähiaikoina, niin silloin haikaillaan polttomoottoriautojen perään ja turpeen polttamista ei kyseenalaisteta.
Ja jos maahan tippuu jättimeteoriitti tai ufomies ampuu kuolemansäteellä, niin silloinkaan ei ole paskan vertaa väliä antropologisesta ilmastonmuutoksesta. Eikä turpeen polttoa jää kukaan kyseenalaistamaan.
steierwrass
Jäsen
Haluatko kertoa, että mistä tuo johtui ja mitä tarkoittaa "romahti äkkiä" vaikka ajassa?
Oligoseeni alkoi 32 miljoonaa vuotta sitten ja kylmeneminen alkoi ilmeisesti 49 miljoonaa vuotta sitten. Eli kauden lämpöhuipusta mentiin kohti kylmempää aikaa 17 miljoonaa vuotta. Tällaisen käsityksen sain kun luin englanninkielistä Wikipedia artikkelia.
steierwrass
Jäsen
Mä ihan tarkoituksella siis osoitin kysymyksen Jannaccille. Kyllä mä osaan löytää vastauksen. Olisi vaan niin mukavaa kuulla, että mitä ne puheet tarkoittaa ja miten ne vertautuu vaikka tämän hetken tilanteeseen, missä ilmasto lämpenee 100 vuodessa reilusti ilman minkäänlaista yksittäistä luonnonkatastrofia, jos ei ihmistä sellaiseksi laske (joku tuleva laji varmasti laskee).
Toxic Enema
Jäsen
Ei tarvitse kuin mennä 8000 vuotta taakse päin niin löytyy ajanjakso, jolloin Tieteen kuvalehden Historia-lehden muutaman numeron takaisen artikkelin mukaan Pohjanmeren pinta nousi kaksi metriä sadassa vuodessa jättäen alleen Doggerlandin eli maakaistaleen nykyisen Britannian ja Tanskan välissä kun nykyisen lämpenemiskauden aikana noin sadassa vuodessa merenpinta on noussut noin 20 senttiä. Miten on mahdollista, että lämpeneminen on poikkeuksellisen voimakasta viimeisen sadan vuoden aikana, jos merenpinta on taannoin huomattavasti nopeammin. Oliko jäätä niin paljon, että matalammalla lämpenemistahdilla merenpinta nousi 10-kertaisesti nykyiseen verrattuna?
Mielenkiintoista, että Luonnontieteellisen keskusmuseon sivulla todetaan toisaalla näin:
www.luomus.fi
Salpausselkävaiheen päätyttyä jää alkoi sulaa kiihtyvään tahtiin. Viimeksi Suomessa jään alta paljastui Kolari 9 000 vuotta sitten. Silloin täällä oli suunnilleen yhtä lämmintä kuin nyt, mutta vielä lämpimämpää oli tulossa: 6 000 – 5 000 vuotta sitten Suomessa oli niin lämmintä, että Keski-Suomessa asti kasvoi yleisesti jaloja lehtipuita ja Lapissa metsänraja oli nykyistä pohjoisempana.
Lämpötilat ovat viimeisen jäätiköitymisen jälkeisellä ajalla heilahdelleet ylös ja alas, mutta vaihtelut ovat olleet jääkauteen verrattuna pieniä. Uudella ajalla Euroopassa oli pikku jääkauden nimellä tunnettu kolea ajanjakso, joka usein rajataan vuosiin 1550 –1850. Kuluva vuosisata taas on ollut verrattain lämmin.
Ja toisaalla taas näin:
www.luomus.fi
Kautta vuosimiljoonien elollinen luonto on sopeutunut ilmastonmuutoksiin. Nykyinen muutos poikkeaa aiemmista kuitenkin nopeutensa takia. Luomuksen tutkijat selvittävät yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa eliöryhmien reaktioita nykyiseen muuttuvaan ilmastoon sekä niiden sopeutumista menneisiin muutoksiin.
Vaikuttaa siltä, että riippuu keneltä kysyy, onko lämpeneminen poikkeuksellisen nopeaa. Meteorologilta vai geologilta.
Mielenkiintoista, että Luonnontieteellisen keskusmuseon sivulla todetaan toisaalla näin:
Jääkauden jälkeen | LUOMUS
www.luomus.fi
Salpausselkävaiheen päätyttyä jää alkoi sulaa kiihtyvään tahtiin. Viimeksi Suomessa jään alta paljastui Kolari 9 000 vuotta sitten. Silloin täällä oli suunnilleen yhtä lämmintä kuin nyt, mutta vielä lämpimämpää oli tulossa: 6 000 – 5 000 vuotta sitten Suomessa oli niin lämmintä, että Keski-Suomessa asti kasvoi yleisesti jaloja lehtipuita ja Lapissa metsänraja oli nykyistä pohjoisempana.
Lämpötilat ovat viimeisen jäätiköitymisen jälkeisellä ajalla heilahdelleet ylös ja alas, mutta vaihtelut ovat olleet jääkauteen verrattuna pieniä. Uudella ajalla Euroopassa oli pikku jääkauden nimellä tunnettu kolea ajanjakso, joka usein rajataan vuosiin 1550 –1850. Kuluva vuosisata taas on ollut verrattain lämmin.
Ja toisaalla taas näin:
Finnish Museum of Natural History
Delve into our scholarly research and valuable national collections in the heart of Helsinki! Welcome!
Vaikuttaa siltä, että riippuu keneltä kysyy, onko lämpeneminen poikkeuksellisen nopeaa. Meteorologilta vai geologilta.
Lyhyesti, kyllä oli. Jäätä oli ihan helvetisti enemmän. Nykyisen Suomen päällä jäätä oli niin paljon, että maankuori painui sen painon takia "mutkalle" ja maankuoren korjausliikkeen takia maanpinta kohoaa Suomen länsirannikolla edelleen. Vielä 9 500 vuotta sitten mannerjäätikkö ulottui yli koko Skandinavian niemimaan ja nykyiselle Perämerelle. 8 500 vuotta sitten se ulottui nykyisen Norjan pohjoisrannikolle ja 6 000 vuotta sitten vielä Huippuvuorien ja Novaja Zemljan pohjoisosiin. Eli kyllä, kun tuo määrä jäätä suli, niin siillä oli aika merkittäviä vaikutuksia.
Jos lasket mannerjäätikön tilavuutta 8 000 vuotta sitten vs. nykyään ihan karkeilla maallikkoarvioilla kynä-paperi -menetelmällä, niin huomaat nopeasti, että ero on astronominen.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy