@Carlos
Itse asiassa (kohta 12) aurinko ja etäisyys siitä ei riitä, tarvitaan lisäksi kasvihuoneilmiö jotta on riittävän lämmintä elämälle, ainakin tällaiselle runsaalle ja monisoluiselle mitä maan pinnalla nyt havaitaan.
Kasvihuoneilmiön merkitys maapallon pintalämpötilalle kun on yli 30 astetta.
Siitä seuraa ainakin maalaisjärjellä että havaittu lämpeneminen (noin asteen) voi hyvinkin aiheutua kasvihuoneilmiön voimistumisesta kun erään tärkeän kasvihuonekaasun pitoisuus on kohonnut 40 %.
Hiilellä on luonnossa normaali kiertonsa jonka volyymit on hyvinkin suuria verrattuna ihmisen tuprutteluun. Mutta kun se fossiilinen polttoaine on ollut poissa kierrosta, joka on muuten tasapainossa, niin juuri sen lisäys saa aikaan pitoisuuden kasvun. Koska hiilidioksidipitoisuudet lähti kasvuun vasta teollisen vallankumouksen myötä, ja ilmakehän lisääntynyt hiilimäärä vastaa 45 % ihmiskunnan kumulatiivisesta tupruttelusta (loput 55 % on mennyt meriin, kasvillisuuteen ja maaperään), niin eipä asiassa juuri epäselvyyttä ole. Ollut aikoihin
Itse lämpenemistä lähtisin katsomaan ihan fysikaalisista tekijöistä, eli säteilypakotteista (enkä niinkään tilastollisista yhteyksistä). Wattia per neliömetri. Jos ilmasto lämpenee (merien pintakerrokset mukaan lukien), niin jokin lämmittää jollakin teholla. Ei ilmasto itsestään lämpene, sen enempää kuin kattilakaan kiehuu hellalla jos hella ei ole päällä.
Menneisyyden ilmastonmuutoksillakin on ollut säteilypakotteensa, vaikka välttämättä niistä ei tarkkaa tietoa enää saa. Ne kertovat ainakin sen, että ilmastolla on herkkyyttä, se voi muuttua jos joku tekijä muuttuu tarpeeksi. Monia ihmisiä tuntuu hämäävän se, että entiset ilmastonmuutokset ovat olleet luontaisia, ja nyt meneillään olevan sanotaan olevan ihmisen aiheuttama. Totta kai se on mahdollista, ei ilmasto välitä luontoko sitä muuttaa vai ihminen, se vain mukautuu lämmittävään säteilypakotteeseen.
Aurinko lämmittää maan pintaa keskimäärin noin 240 watin teholla, ja maanpinnan avaruuteen karkaava lämpösäteily pitää sitten asiat tasapainossa ollen samansuuruinen toiseen suuntaan. Kasvihuonekaasut ilmassa johtaa siihen, että lämpösäteily karkaa avaruuteen vasta ylempää ilmakehästä eikä suoraan pinnalta. Näin pinnan lämpötila on sen reilun 30 astetta lämpimämpi kuin olisi ilman tätä elämälle välttämätöntä luontaista kasvihuoneilmiötä.
Jos joku tekijä muuttuu lämmittävään suuntaan, esim. auringon teho kasvaa joitakin watteja, tai kasvihuoneilmiö voimistuu kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntyessä, niin säteilytasapaino järkkyy, ja pintalämpötilan on noustava jotta tasapaino jälleen saavutetaan.
Ihmiskunnan tupruttelujen aiheuttama säteilypakote koostuu toisaalta hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen (metaani ym.) lisääntymisestä, jotka lämmittävät ilmastoa, sekä toisaalta aerosolien lisääntymisestä, jotka viilentävät. Ihmiskunnan vaikutuksen kokonaissumman arvioidaan olevan +1,6 W/m^2, plusmiinus useita kymmenyksiä. Epävarmuutta aiheutuu lähinnä aerosolien osuudesta, kasvihuonekaasujen osuus tunnetaan aika hyvin lähes watin kymmenyksien tarkkuudella.
Auringon säteilyn muutoksien vaikutus samaan aikaan on ollut vain 0,1 W/m^2, ja tämä tunnetaan tarkkaan. Joten se on pieni tekijä kasvihuonekaasujen lisääntymiseen verrattuna.
Säteilypakote sinällään ei vielä kerro, paljonko lämpenee, koska ilmastosysteemissä on erilaisia palauteilmiöitä, joista osa voimistaa ja osa vaimentaa muutosta. Näiden kokonaisvaikutusta voi tutkia ilmastomalleilla. Yleisimmät arviot ovat, että ilmakehän hiilidioksipitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa kolmen asteen nousun pintalämpötilaan, plusmiinus aste. Tällä hetkellä ollaan vasta siinä 40 % kohdalla menossa kohti tuplausta, ja ollaan saatu noin asteen verran lämpenemistä, joten kolmen asteen konsensusarvio tuntuisi olevan kohtuu hyvin kohdallaan. Kun otetaan huomioon, että osa jo aiheutetusta lämpenemisestä näkyy tilastoissa vasta viiveellä merten suuren lämpökapasiteetin vuoksi.
Sen lisäksi, että auringon viimeaikainen säteilypakote on pieni kasvihuonekaasujen lisääntymiseen verrattuna, niin havaittu lämpeneminen on myös "sormenjäljeltään" sellainen (esim. napaseudut ovat lämmenneet enemmän kuin päiväntasaajan tienoo), että käytännössä varmasti tiedämme havaitun lämpenemisen olevan kasvihuoneilmiön voimistumisen eikä auringon aiheuttamaa.
Ilmastonmuutostiede itse asiassa on verrattain varsin vankalla pohjalla, ja sellainen löytö, että nykyinen lämpeneminen ei aiheutuisikaan fossiilisten poltosta, vertautuisi siihen että tupakointi ei aiheutakaan syöpää. Tieto on myös poikkeuksellisen hyvin saatavilla, muutaman vuoden välein julkaistavien IPCC-raporttien johdosta. Vaan harvapa niitä ehkä jaksaa kahlata läpi, joten kannattaa käydä vaikka kirjastosta hakemassa joku helppotajuinen yleisteos. Olen ennenkin suositellut Karttakeskuksen julkaisemaa kirjaa "Muutamme ilmastoa", joka tosin on jo vuodelta 2008, perustiedot asiasta siitä kyllä hyvin selviää.