Ilmastonmuutos

[Ouninpohja]

Tämä selvä. Koska sinä et ole omassa elämässäsi huomannut säässä suuria muutoksia, niin eihän silloin mitään ilmastonmuutosta voi olla olemassakaan. Tästäpä onkin helppo jatkaa faktapohjaista keskustelua.

Yksi selitys tähän minua suuresti hämmästyttävään seikkaan, että porukka ei ole havainnut Suomen ilmastossa tapahtuneita muutoksia, voi tietysti olla se, että ovat sen verran nuorempia, etteivät muista tai tiedä, millaisia esim. talvet olivat aikana ennen muutoksia (siis 1980-luvulla ja sitä aiemmin).

 

[opelix]

Yksi selitys tähän minua suuresti hämmästyttävään seikkaan, että porukka ei ole havainnut Suomen ilmastossa tapahtuneita muutoksia, voi tietysti olla se, että ovat sen verran nuorempia, etteivät muista tai tiedä, millaisia esim. talvet olivat aikana ennen muutoksia (siis 1980-luvulla ja sitä aiemmin).

No olin itse teini 80-luvulla. Silloin oli talvi 86-87 todella kylmä, samoin edeltävä kesä lähellä katovuotta kesän 2017 tapaan. 40 raatia pakkasta kuukauden päivät tuona talvena. Sitä seuraava taas olikin lämmin ja vähäluminen. Ei mitään uutta auringon alla.

 

[Walrus21]

Havaintoja eiliseltä:

Vihreät osoittavat mieltä itseään vastaan. Ilmastokärjellä hallitukseen menneen puolueen edustajat vaativat, että "nyt on pakko toimia". "Päättäjät" pitää kuulemma saada vastuuseen. Tavanomaisen imago-politikoinnin lisäksi ilmassa on hurskastelun makua. Ville Niinistö ehti julistamaan, että eduskuntatalolle oli kokoontunut 10 000 ihmistä (poliisin arvio 5000-6000).

Li Andersson jatkoi vihreiden linjoilla, mutta totesi myös, että kevään vaalit olivat ilmastovaalit ja että kansa äänesti ilmastopolitiikan puolesta. Olen hieman eri mieltä: ilmasto oli kiistatta tärkeä kysymys, mutta ei siinä mielessä kuin Li ja vihreät toivoivat. Vaalitenttejä sekä toteutuneita paikkalukuja arvioimalla havaitsee, että ihmiset äänestivät pikemminkin ilmastotoimia vastaan. Persujen 17 prosenttia ei tullut ainoastaan maahanmuutosta.

Demareiden Haatainen tivasi, että nuoria lakkoilijoita pitää kuunnella. Samaan aikaan Antti Rinteen hallitus panostaa talouskasvuun ja parempaan työllisyyteen. Hallitusohjelmassa ei ole juuri mitään toimia, joilla ihmisten elintaso laskisi vaikkapa nyt sen 5% (aktiivimalli). Vaaleissa Rinne sekoili lihaveron kanssa, eikä ollut kaukana, että vihertäminen olisi pilannut vaalituloksen.

Välimatka julistusten ja toimien välillä on siis häkellyttävä. Poliittisesti Suomi jatkaa vanhalla ladulla: ykköstavoitteet ovat elintason ylläpitäminen ja talouskasvu. Tälle alisteiset teemat esiintyvät suunnitelmien tai visioiden tasolla. Hallitus pyrkii nimeämään tavoitteita, kuten "hiilineutraali Suomi", mutta konkreettiset toimet tavoitteen saavuttamiseksi jäävät ideoinnin tasolle. Siteeraan päivän Hesarista ilmastolakkoilijaa: "Me emme voi ajatella, mikä on realistista ja mikä ei. Meidän pitää olla kunnianhimoisia". Missähän olen kuullut samansuuntaisen argumentin talousajattelua kohtaan?

Viesti eduskuntatalolta on ylipäänsä ristiriitainen, sillä "päättäjiltä" vaaditaan mahdottomia. Ihmiset ovat puoli vuotta sitten äänestäneet suuria muutoksia vastaan. Päättäjät, eli poliitikot, tekevät sellaisia toimia, jotka johtavat oletusarvoisesti uudelleenvalintaan. Radikaalit ilmastotoimet eivät kuulu em. määrittelyyn. Realistista on odottaa, että ilmastonmuutos otetaan jollain tavalla huomioon mutta että se ei jyrää niitä teemoja, joilla nykyinen eduskunta on tullut valituksi. Olen katsonut vaalitentit kolmeen kertaan, joten voin aika suurella varmuudella todeta, että niistä on ilmaston osalta kunnianhimo erittäin kaukana. Tämä johtuu siitä, että kunnianhimolla ei voiteta vaaleja.

Vallalla oleva vastakkainasettelu lietsoo epäuskoa poliittista järjestelmää kohtaan. Kun ilmastonmuutoksesta tehdään kansallisen tason (!) ongelma, ollaan epärehellisiä kansalaisia kohtaan. Ilmiön kehystäminen moraaliseksi dilemmaksi johtaa tilanteeseen, jossa keskimääräinen ihminen kokee olevansa voimaton. Ilmastopuhe on kuin fitness-villityksen lomassa syntynyt mielikuva arkikuntoilijasta, josta tulee tahdonvoimalla huippu-urheilija.

Paljon olisi kuitenkin tehtävissä ilmaston - ja Suomen tulevaisuuden - hyväksi. Tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan yllä kansan huulille, sillä kuka nyt jaksaisi vaivata päätään liikenteen sähköistämisen yksityiskohdilla, kun vieressä tunteikkaat nuoret puhuvat menetetystä lapsuudesta. Talouden ja energiamarkkinoiden rakenteeseen kohdistuvat toimet ovat kuitenkin niitä, joilla on konkreettista painoarvoa. Suomi voisi kehittää verrattain pienilläkin summilla esim. sähköautojen latausverkkoa. Sille tulee joka tapauksessa olemaan kysyntää lähitulevaisuudessa, ja arvioitu hinta kokonaisuudelle on sekin melko maltillinen (1,5 mrd.)

Liikenteen lisäksi olisi järkevää, että ihmisiä kannustettaisiin nykyistä enemmän muuttamaan kasvukeskuksiin. Suomen haulikolla ammuttu aluepolitiikka johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa palvelut synnytyssairaaloista kirjastoihin ovat purku-uhan alla. Resursseja menee hukkaan, kun palveluja pitää ripotella pitkin pientareita. Ihmisiä on vaikea kannustaa auton hylkäämiseen, mikäli tarjolla ei ole realistisia vaihtoehtoja liikkumiselle. Kun tarkastelee Suomen tulevaisuutta, kylmää ajatella, millaiseen "priorisointiin" nykykehitys johtaa - huolimatta siitä, onko kepu hallituksessa pelaamassa aikaa maaseudun hyväksi. Otin asian esille, sillä se alleviivaa intressipolitiikan merkitystä.

Yle on pitänyt ilmastonmuutos-teemaa isosti esillä. Samalla se on kuitenkin jumittunut retoristen yläpilvien tasolle. Päivästä toiseen saa hämmästyä, miten konkreettiset muutosehdotukset ammutaan alas mutta moralistiset pyörittelyt nostetaan uutisvirran timanteiksi. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että kansallisesta maatalouspolitiikasta tehdään pyhä lehmä, jota ei voi kritisoida tai muuten Mansikille ja nivalalaiselle perunanviljelijälle tulee paha mieli. Jostain syystä närpiöläinen tomaatti on niin paljon parempi kuin espanjalainen serkkunsa, vaikka tiedämme ihan faktuaalisesti, että ruoan päästöistä viisi (5) prosenttia on johdettavissa logistiikkaan.

Monin paikoin pitäisi pyrkiä siihen, että ilmastotoimissa haetaan realistisia ratkaisuja. Julkisissa hankinnoissa voitaisiin suosia nykyistä runsaammin kasvisruokaa. En ole kuullut tähän liittyen vielä ainuttakaan järkevää vasta-argumenttia. Lihan verottaminen tai kieltäminen on hankalaa (käytännössä epärealistista), mutta miksei julkinen sektori voisi ohjata ihmisiä terveellisen ja ekologisesti kestävämmän ruokavalion äärelle? Kaupasta voi jokainen ostaa lihaa, mikäli niin haluaa.

Ja sitten viimeiseen mutta tärkeimpään asiaan. Ilmastokysymyksessä pitäisi yhdistää kaksi asiaa: tieteellinen tieto ja poliittinen realismi. Joku puhui edellä kasvatuksesta, jonka ei pitäisi perustua pelotteluun. On totta, että pelottelu ei ehkä se ole kehittävin menetelmä, mutta siitä huolimatta faktat pitäisi voida tunnustaa. Minulle ladattiin ilmastofaktoja koulussa 2000-luvun alkuvuosina, jolloin Al Gore oli kova nimi. Keskustelu oli silloinkin yhtä kiihkeää, mutta tähän päivään mennessä tutkimustieto ei ole kumonnut silloista isoa linjaa, vaan ennemminkin tietopohja on kumuloitunut ja vankistunut. Ei ole varteen otettavaa syytä epäillä, etteikö tilannekuva olisi juuri niin paha kuin miltä se näyttää tutkimustiedon perusteella.

Mainitessani poliittisen realismin tarkoitin sitä, että ilmastotietouden lisäksi pitäisi kertoa rehellisesti, mitä rivakoiden muutosten toteuttaminen tarkoittaisi. Samalla kun kannustetaan aktivismiin, voisi olla paikallaan ohjata tiedonjanoisia nuoria politiikan teorian äärelle. En sano, että Machiavellin tankkaaminen karistaisi idealismin, mutta ainakin se voisi tuoda perspektiiviä ilmiön ymmärtämiseen. Kun ihminen ymmärtää, millaisia vaikutuksia erilaisilla päätöksillä on, hän voi paremmin arvioida näkemyksiään. Retoriikan ja todellisuuden välinen kuilu sen sijaan voi johtaa tilanteeseen, jossa on psykologisesti helpompaa kuunnella sitä Youtuben denialistipappia, jota ei hillitse liioin ikävät tosiasiat tai monimutkaiset syy-seuraussuhteet.

 

[Ouninpohja]

Sitä seuraava taas olikin lämmin ja vähäluminen. Ei mitään uutta auringon alla.

Menee pilkun viilaamiseksi, mutta ei ainakaan meilläpäin ollut, toki lämpimämpi kuin edeltävä talvi. Mutta siitä eteenpäin alkoivat olla, lämpimiä ja vähälumisia.

Ja todellakin on tapahtunut uutta auringon alla, mm. punkit ja hirvikärpäset (jotka siis myös liittyvät muuttuneisiin sääolosuhteisiimme).

 

[Cobol]

Onhan tuo skenaario mahdollinen vuosisadan lopulla, mutta pääsyy siihen on liikakansoitus. Ilmastonmuutoksen vastustuksella ei siihen juurikaan voida vaikuttaa, huomattavasti tehokkaampia keinoja ainakin löytyy, ja kustannustehokkaampaa sekä nopeavaikutteisempaa olisi pyrkiä muuttamaan Afrikan maiden hallintorakenteita ja tapoja.

Muuten samaa mieltä, mutta pointti olikin, että ilmastonmuutos Afrikassa pahentaa todennäköisesti tilannetta. Oudon hiljaista on keskustelu tästä asiasta. YK:n ennusteiden mukaan Afrikan väestö kasvaa noin miljardista noin 4.5 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Tämä on monessa suhteessa ykkösasia ratkaistavaksi myös Euroopan kannalta, koska tuollainen väkimäärä ei jää Afrikkaan. Toimilla olisi erittäin kiire, mutta koko asiasta ei juuri keskustella tai riittävän suuria ratkaisuja ei suunnitella.

Mitä pienemmät ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset Afrikassa, mitä paremmin saadaan mm. koulutus ja hallinto sekä kaupungistuminen työpaikkoineen toimimaan ja mitä paremmin Afrikka kehittyy taloudellisesti ja sosiaalisesti, sitä pienempi on paine siirtolaisuuteen.

 

[Ollakseni]

Sieltähän se sana tuli mitä olen odotellut tässä keskustelussa ketjun alusta alkaen. Usko. Kuka uskoo mitäkin tulevan. Tästä on kysymys.

Minä toivon ja uskonkin ettei tämä ilmiö ole lähellekään sitä mitä maailmanlopunodottajat ennustavat.

Entä jos olet väärässä? Jos kyse on mahdollisesti nykyistä maailmanjärjestystä uhkaavasta asiasta, eikö olisi järkevämpää toimia worst case scenarion mukaan, kuin toivoa että mitään ei tapahdukaan? Vähän sama kuin se, että rakentaa talon, joka ei kestä maanjäristystä, koska ei usko maanjäristyksen tulevan? Voi myös sanoa, että Suomen ei kannata pitää yllä armeijaa, eikä asepalveluksessa ole järkeä, koska kukaan ei kuitenkaan hyökkää Suomeen ja jos hyökkää niin emme kuitenkaan pystyisi estämään Suomen valloittamista. Samoin voisin sanoa, että maailma ei lopu siihen, että Suomessa syntyvyys on laskussa ja eläkkeitä ei pystytä maksamaan. Täten asiasta ei kannata huolestua, koska asiat järjestyvät aina.

 

[vsmo]

Entä jos olet väärässä? Jos kyse on mahdollisesti nykyistä maailmanjärjestystä uhkaavasta asiasta, eikö olisi järkevämpää toimia worst case scenarion mukaan, kuin toivoa että mitään ei tapahdukaan?

Ei kai tuossa ilmiötä kielletty, vaan kritisoitiin tätä älytöntä vouhkaamista. Esimerkkejä voisi olla, että rakennetaan ydinpommin kestävä talo maanjäristyksen varalta tai hyökätään naapurimaahan, koska saattavat hyökätä ja hyökkäys on paras puolustus ym yliampuvaa.

 

[Sinkka]

Mitä pienemmät ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset Afrikassa, mitä paremmin saadaan mm. koulutus ja hallinto sekä kaupungistuminen työpaikkoineen toimimaan ja mitä paremmin Afrikka kehittyy taloudellisesti ja sosiaalisesti, sitä pienempi on paine siirtolaisuuteen.

Jos liikakansoitus noudattelee ennusteita, eikä Afrikan yhteiskuntien toimivuutta saada todella nopeasti huomattavasti paremmalle tasolle, on ilmastonmuutoksen vaikutukset Afrikassa mahdolliseen muuttoliikkeeseen pienet. Huomattavasti pienemmät vielä on muutoksen hidastamikseksi tehtävien toimien seuraukset, jos niitä ylipäänsä pystytään tekemään niin, että vaikutuksia on tällä vuosisadalla havaittavissa.

Paljon tärkeämpää on lain ja järjestyksen vahvistaminen, koulutus ja yhteiskuntarakenteiden vahvistaminen ja ympäristönsuojelu.
Yleensäkin jos seuraavien vuosikymmenien aikana elinympäristön muutoksien takia tapahtuu muuttoliikettä, se johtuu ympäristön, ei ilmaston, tilasta.

 

[Sinkka]

Huomaan, että helposti ymmärrät väärin.

Ilmaston lämpenemisen negatiiviset vaikutukset maanviljelylle, terveydelle, talouselämälle ja ympäristölle voittavat selvästi positiiviset vaikutukset. Niin Suomessa kuin kaikkialla muualla.

Kadunkulmassakin kannattaa hidastaa, vaikka ei voi tietää, että sieltä tulee varmasti auto, kuten Soninvaara on joskus verrannut.

Voi johtua siitä että kirjoitit näin:
"Mihin tämän väitteen, ettei näy Suomessa kuin korkeintaan tilastoissa 50-luvulle mennessä, perustat?
Maapallo on nyt lämmennyt ilmastonmuutoksen vuoksi asteen verran, Suomessa vaikutus on kaksi astetta.
Vaikutus erityisesti näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla."

Luulin tosiaan että kirjoitit, "on lämmennyt, vaikutus näkyy".

Mutta hyvä tosiaan, että vaikutukset ei siis näy. Olemme samaa mieltä.

 

[Cobol]

Jos liikakansoitus noudattelee ennusteita, eikä Afrikan yhteiskuntien toimivuutta saada todella nopeasti huomattavasti paremmalle tasolle, on ilmastonmuutoksen vaikutukset Afrikassa mahdolliseen muuttoliikkeeseen pienet. Huomattavasti pienemmät vielä on muutoksen hidastamikseksi tehtävien toimien seuraukset, jos niitä ylipäänsä pystytään tekemään niin, että vaikutuksia on tällä vuosisadalla havaittavissa.

YK:n alainen Unep arvioi, että ilmastonmuutokseen vaikutukset Afrikassa ovat todella suuret. Sateet vähenevät, viljelymahdollisuudet heikkenevät ja puhtaasta vedestä tulee satojen miljoonien ongelma. Kuivuus johtaa eroosion lisääntymiseen ja uusien viljelykelvottomien alueiden syntymiseen. Merien lämpeneminen johtaa muutoksiin kalakannoissa. Kun elämisen mahdollisuudet supistuvat, mutta väestö lisääntyy, lähtijöitä löytyy aivan varmasti.

Paljon tärkeämpää on lain ja järjestyksen vahvistaminen, koulutus ja yhteiskuntarakenteiden vahvistaminen ja ympäristönsuojelu.
Yleensäkin jos seuraavien vuosikymmenien aikana elinympäristön muutoksien takia tapahtuu muuttoliikettä, se johtuu ympäristön, ei ilmaston, tilasta.

Itse pidän näitä kaikkia tärkeinä, kuten kirjoitinkin. Mutta myös ilmastonmuutos on uhka Afrikalle ja lisää uhkaa Euroopalle.

 

[Sinkka]

YK:n alainen Unep arvioi, että ilmastonmuutokseen vaikutukset Afrikassa ovat todella suuret. Sateet vähenevät, viljelymahdollisuudet heikkenevät ja puhtaasta vedestä tulee satojen miljoonien ongelma. Kuivuus johtaa eroosion lisääntymiseen ja uusien viljelykelvottomien alueiden syntymiseen. Merien lämpeneminen johtaa muutoksiin kalakannoissa. Kun elämisen mahdollisuudet supistuvat, mutta väestö lisääntyy, lähtijöitä löytyy aivan varmasti.



Itse pidän näitä kaikkia tärkeinä, kuten kirjoitinkin. Mutta myös ilmastonmuutos on uhka Afrikalle ja lisää uhkaa Euroopalle.

Sehän se on, kun kaikki maksaa rahaa ja vie resursseja. Priorisointia on pakko tehdä.

Unep:n arvioon, en osaa sanoa kuin, ken elää, se näkee.

Tosin 2008 UNEP:n tekemän arvion mukaan, tietyissä osissa Afrikkaa kasvumahdollisuudet ja kasvukaudet paranee, ja osassa heikkenee. Tosin niissäkin on epävarmuutta ja pääasialliset vaikutukset tapahtuisi kuitenkin vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.

 

[Vahva tunne]

Kuten sanottu, kun bisnes kärsii, puheet loppuu. Ostakaa ihmiset Kiinasta paskaa, niin laivat ja lentokoneet pörrää. Eihän sitä omaa persettä liikuteta, se on muiden hommia. Minä lennän etelään lomalle, ei se ilmasto siitä kärsi, kun vaan mää meen. Ja tilaan halvalla kamaa idästä.
Ainoa oikea teko olisi ostaa lähituotettua ruokaa ja vaatteita sun muuta. Mutta kun mulla ei oo varaa, Kiinasta tulee halvemmalla, miksiköhän? Olen saninut ennenkin, että nuo itä saisi polvilleen, jos jengi järjestäytyisi. Mutta ei onnistu, huvittavaa kun nykyaikana se olisi niin helppoa.
Mitä olet tehnyt viime aikoina henkilökohtaisesti ilmastomuutoksen eteen?

 

[Randall Flagg]

Voi johtua siitä että kirjoitit näin:
"Mihin tämän väitteen, ettei näy Suomessa kuin korkeintaan tilastoissa 50-luvulle mennessä, perustat?
Maapallo on nyt lämmennyt ilmastonmuutoksen vuoksi asteen verran, Suomessa vaikutus on kaksi astetta.
Vaikutus erityisesti näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla."

Luulin tosiaan että kirjoitit, "on lämmennyt, vaikutus näkyy".

Mutta hyvä tosiaan, että vaikutukset ei siis näy. Olemme samaa mieltä.

Ahaa, tästä syystä ymmärrät väärin. Siinä on kaksi lausetta. Ilmasto on lämmennyt tuon asteen verran, tämä näkyy tilastoissa. Ja vaikutus tulee näkymään erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, (ja on jo näkynyt, kuten esimerkiksi @dana77 linkkasi aiemmin, etsi siihen linkki itse jos kiinnostaa), tuossa lauseessa viittasin erityisesti tuleviin muutoksiin, jos muutosta ei saada aikaan.

 

[Cobol]

Sehän se on, kun kaikki maksaa rahaa ja vie resursseja. Priorisointia on pakko tehdä.

Unep:n arvioon, en osaa sanoa kuin, ken elää, se näkee.

Tosin 2008 UNEP:n tekemän arvion mukaan, tietyissä osissa Afrikkaa kasvumahdollisuudet ja kasvukaudet paranee, ja osassa heikkenee. Tosin niissäkin on epävarmuutta ja pääasialliset vaikutukset tapahtuisi kuitenkin vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.

Kaikki maksaa, totta. Priorisointia tulisi käyttää ja itse nostaisin Afrikan väestönkasvun miljardista noin 4.5 miljardiin prioriteettiluokkaa Euroopankin toimina korkeimpaan mahdolliseen. Ja kyse oli tosiaan vuosisadan lopusta, kuten tästä vastauksestani huomaa. Unepin tuoreemman arvion yhteenvetoa löytyy tästä. Se on kalkuloitu IPCC:n arvioiden pohjalta.

 

[opelix]

Tätä Afrikan väestöennustetta tunnutaan täällä kovasti korostettavan. Muistakaa nyt että siellä on Sahara välissä. Ei sieltä nyt niin vaan Eurooppaan tulla puhumattakaan Suomesta joka on edelleen KKK, kylmä, kallis ja kaukana. Nukkukaamme yömme ihan rauhassa.

 

[Vahva tunne]

Tätä Afrikan väestöennustetta tunnutaan täällä kovasti korostettavan. Muistakaa nyt että siellä on Sahara välissä. Ei sieltä nyt niin vaan Eurooppaan tulla puhumattakaan Suomesta joka on edelleen KKK, kylmä, kallis ja kaukana. Nukkukaamme yömme ihan rauhassa.

Noo, hiukan sponsorointia hallitukselta, niin yrittäjiä riittää. Vaikka prosentin verran.

 

[Cobol]

Tätä Afrikan väestöennustetta tunnutaan täällä kovasti korostettavan. Muistakaa nyt että siellä on Sahara välissä. Ei sieltä nyt niin vaan Eurooppaan tulla puhumattakaan Suomesta joka on edelleen KKK, kylmä, kallis ja kaukana. Nukkukaamme yömme ihan rauhassa.

Eipä tuo ongelma ole lähivuosikymmeninä. Minun tekstini käsitteli vuosisadan loppua eli ollaan lähellä vuotta 2100. En koe itseäni uhatuksi ja nukun yöni rauhassa.

 

[Vahva tunne]

Eipä tuo ongelma ole lähivuosikymmeninä. Minun tekstini käsitteli vuosisadan loppua eli ollaan lähellä vuotta 2100. En koe itseäni uhatuksi ja nukun yöni rauhassa.

Nyt pitää olla tarkkana, mitä suurvallat tekevät. Nuo massat saadaan liikkeelle muutamalla peliliikkeellä, kuten nähty on. Eurooppa on tällä hetkellä kovin heikko tekemään mitään kovia päätöksiä, jos Venäjä ja USA päättävät toimia. Molempien suurvaltojen etu on heikko Eurooppa, lisäksi keskinäinen nokittelu saattaa yltyä. Putinin asema on koko ajan heikompi ja Trump sössii asemiaan jatkuvasti. Mikäs sen mukavampaa, kuin siirtää huomio muualle.
EU:n pitäisi nyt tehdä todella tiukat päätökset noista leireistä, muuten alkaa vuotaa joka puolella rajat.

 

[opelix]

Nyt pitää olla tarkkana, mitä suurvallat tekevät. Nuo massat saadaan liikkeelle muutamalla peliliikkeellä, kuten nähty on. Eurooppa on tällä hetkellä kovin heikko tekemään mitään kovia päätöksiä, jos Venäjä ja USA päättävät toimia. Molempien suurvaltojen etu on heikko Eurooppa, lisäksi keskinäinen nokittelu saattaa yltyä. Putinin asema on koko ajan heikompi ja Trump sössii asemiaan jatkuvasti. Mikäs sen mukavampaa, kuin siirtää huomio muualle.
EU:n pitäisi nyt tehdä todella tiukat päätökset noista leireistä, muuten alkaa vuotaa joka puolella rajat.

Erittäin ansiokas huomio. Ihan ilmiöstä riippumatta on surullista huomata miten EU on loppupeleissä täysi paperitiikeri. Kaikissa asioissa viedään kuin pässiä narussa. No ilmastoasioissa ollaan mukaedelläkävijöitä. Täysin yhdentekevää ja naurettavaa. Katsotaanpa viiden vuoden päästä miten maailmalla asiat kehittyy. Minä veikkaan että olemme aivan helvetinmoisessa kusessa.

 

[Metukka]

Mitä olet tehnyt viime aikoina henkilökohtaisesti ilmastomuutoksen eteen?

Wautsi miten Gretamaista paatosta ja tilitystä!
Kokeilin yhtenä iltana heiluttaa käsiä ja jalkoja joka suuntaan samalla huutaen.
Ei tapahtunut mitään joten päätin lopettaa sen.

 

[vsmo]

Noo, hiukan sponsorointia hallitukselta, niin yrittäjiä riittää. Vaikka prosentin verran.

Sen lisäksi menee Jutta Urpilainen verkkosukkiensa ja eurorahasalkkunsa kanssa sanomaan, jotta "Welllcome".

 

[Cobol]

Nyt pitää olla tarkkana, mitä suurvallat tekevät. Nuo massat saadaan liikkeelle muutamalla peliliikkeellä, kuten nähty on. Eurooppa on tällä hetkellä kovin heikko tekemään mitään kovia päätöksiä, jos Venäjä ja USA päättävät toimia. Molempien suurvaltojen etu on heikko Eurooppa, lisäksi keskinäinen nokittelu saattaa yltyä. Putinin asema on koko ajan heikompi ja Trump sössii asemiaan jatkuvasti. Mikäs sen mukavampaa, kuin siirtää huomio muualle.
EU:n pitäisi nyt tehdä todella tiukat päätökset noista leireistä, muuten alkaa vuotaa joka puolella rajat.

Tämä on valitettavasti totta. Ja valitettavasti siltä osin, että niin nykyinen USA kuin Venäjä pyrkivät heikentämään EU:ta. Tilannetta helpottaisi EU:ssa paljon, ellei Venäjän aggessiivisen politiikkaa kannattavia ryhmi olisi EU:n sisällä.

 

[El Gordo]

Voi johtua siitä että kirjoitit näin:
"Mihin tämän väitteen, ettei näy Suomessa kuin korkeintaan tilastoissa 50-luvulle mennessä, perustat?
Maapallo on nyt lämmennyt ilmastonmuutoksen vuoksi asteen verran, Suomessa vaikutus on kaksi astetta.
Vaikutus erityisesti näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla."

Luulin tosiaan että kirjoitit, "on lämmennyt, vaikutus näkyy".

Mutta hyvä tosiaan, että vaikutukset ei siis näy. Olemme samaa mieltä.

Tietysti näkyy, muun muassa helleaaltojen lisääntymisenä, pakkaskausien vähenemisenä, lumipeiteajan lyhenemisenä, järvien ja jokien jäänlähdön aikaistumisena, eläin- ja kasvilajien levinneisyysalueiden muutoksina.

Suomen ihmisille ja yhteiskunnalle merkittävämpää saattaa olla ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset muualla maailmassa, kuin naalin häviäminen kotoisilta tuntureiltamme ja rusakkojen työntyminen pohjoiseen.

Olemme pieni (ja enimmäkseen harmiton), korkean elintason pohjoinen maa ilman huikeita luonnonvaroja. Elintasomme on kokonaan muun maailman armoilla (elämme viennistä). Jos muualla maailmassa tulee vaikeaa ilmastonmuutoksen vuoksi, niin täällä tulee kaksinverroin vaikeaa, ja korkean elintason päivät on siinä kohtaa sitten taakse jäänyttä elämää meiltä.

Eli Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittajia kuin kaikkein naiiveimmissa ruusunpunaisissa kuvitelmissa. Meidän etuna sen sijaan olisi vahvasti, että status quo säilyisi.

Eikä se ilmasto ole aina muuttunut. Sitä slogania voisi lakata heittelemästä joka väliin. On monta vuosisataa historiassa, jolloin ei ole paljon mikään muuttunut ilmastossa. Ja sellaista muutosvauhtia kuin nyt on päällä ei ole historiassa ollut juuri koskaan.

 

[arvee]

Ulkojäillä nuoreeden viettäneenä ihmettelen tätä kyvyttömyyttä rankasti. Tässä listaa vaikutuksista. Punkit ja hirvikärpäset sekä vieraslajit kuten sakaali olisi listaan voitu lisätä.

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa – WWF Suomi

Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Talvikuukaudet ovat lämmenneet selkeästi kesäkuukausia enemmän, joulukuut ovat lämmenneet peräti viisi astetta.

wwf.fi

Kyllä minunkin kokemuksella talvet ovat muuttuneet usein leudoiksi, enää ei hangella fillaroida.
Toki ei vanhalle tule mieleenkään koko ajatus, kun on internet keksitty. Silloin kloppina haki mielenkiintoja ulkoilmaelämässä.

Tuo aikajana kaksi astetta 1850-luvun puolivälistä tähän päivään ei vakuuta minua.
Nykyään painotetaan jokaisen kansalaisen tekoja ja kansallisia toimia, yritysten panostusta ympäristönsuojeluun.
Se on hyvä asia, eli kuluttakaa mahdollisimman vähän ja tuottakaa puhtaasti, ekologisesti.
No kuvitelkaapa suomalaisten käytöstä 1850-1950. Kuinka suurella hiilijalanjäljellä ovat mammat ja paapat tassutelleet?
Kuinka paljon suomalainen saha-, metalli tai paperiteollisuus on noina vuosina lämmittänyt palloa?
Vesistöjä raiskattiin, mutta suomalaisten panos kahden asteen lämmitykseen on marginaalinen. Aivan kuten kuten nykyäänkin.

Minua kiinnostaisi enemmän viimeisen viidenkymmenen vuoden lämpeneminen, se huolestuttaa. Ja sen aikaansaajat.
Ja painotan pitäväni ilmaston lämpenemistä todellisena uhkana, jonka ihmisten toimeliaisuus on aiheuttanut.

Ja nyt melkein jotain muuta, tai siis arvailua eläimistä:

Peltokanalintujen suurin ongelma ei ole ilmastonmuutos, vaan maatalouden tuotannon tehostuminen: pellot eivät enää Suomessakaan ole tilkkuja, joissa olisi suojaisia ojia vaan laakeita hehtaareja. Hyönteisiin ja muihinkn lintulajeihin tuo muutos on iskenyt rankasti, mutta leipämme on aika edullista.
Hirvikärpäsistä: käsittääkseni ne ovat Ruotsissa voineet hyvin iänkaiken. Suomessa meni heillä huonosti, koska hirvet tapettiin sukupuuton partaalle. Eli nekin muutamat terävimmät ja vahvimmat kärpääset silloin varmaan lensivät Ruotsiin elämään...
Puutiaiset on mielenkiintoisempi juttu, eli ehkä näiden kauriiden ja peurojen lisääntyminen. Siinä voi olla lämpövaikutusta, osittain myös ruokintaa takana.

Summaukseni tuosta WWFn jutusta: olisin toivonut parempaa, siihen olisi ollut jutunjuuria kyllä, mutta nyt meni halpahintaiseksi tunteiluksi.

 

[dana77]

Mä en voi kun ihmetellä tätä itkun ja ahdistuksen määrää. Kuinka sitä pystyy nauttimaan elämästä edes.

Nämä ovat mielipidekysymyksiä mutta minun näkövinkkelistä kaikkein masentavinta keskustelussa on tieteellisten tuloksien kiistäminen. Ihan samalla tavalla kuin evoluution vastustus vie uskoa koko ihmiskunnalla, niin samoin tekevät ihmiset jotka ylpeilevät sillä että kiistävät ilmastonmuutoksen. Sen rinnalla Gretat on ihan harmittomia tapauksia. En tiedä onko se sattumaa, mutta taitaa niin usassa kuin Euroopassakin näihin joukkoon kuuluvien määrät olla suhteellisen samaa luokkaa ja kun kotimaan persuja katsoo, niin ei voi välttyä ajatukselta että he ovat usein yhtä ja samaa porukkaa.