Ilmastonmuutos

[Cobol]

Tuollainen "ei koske Suomea" -meininki. Kun maailmantalous sakkaa, näkyy se Suomessakin.

Tunnetuin lienee sternin raportti, jonka mukaan bkt:n lasku olisi viisi prosenttia vuosittain.

Maailman talousfoorumin raportti, joka perustuu 750 asiantuntijan riskiarvioihin, näkee
ilmastonmuutoksen aiheuttaman katastrofin suurimpana mahdollisena uhkana maailmantaloudelle.

Tämä on hyvä lähtökohta. Voidaan edelleen kysyä, onko maailmassa tapahtunut ilmaston osalta 50 vuodessa eli vuoteen 2070 mennessä niin suuri muutos, että se vaikuttaa maailmantalouteen negatiivisesti. IPCC arvioi vaihteluvälin eri aikoina ja eri selvitysten pohjalta 1.5 - 4.5 asteen välille vuoteen 2100 mennessä. Tiivistäen IPCC:n näkemystä voisi sanoa, että 3.5 asteen lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä olisi IPCC:n mukaan katastrofi, siviilisaatiomme uhka.

Mutta entäs, jos lämpeneminen jää 1.5-2.0 asteeseen? Se vaatisi IPCC:n mukaan isoja toimia heti. Pariisin ilmastosopimus lähtee tästä haarukasta. Mikäli tähän päästäisiin, IPCC:n arvoilla lämpeneminen olisi Euroopassa keskimäärin noin 1.0-1.5 asteen välillä noin vuoteen 2080. Pohjoisessa eli Suomessa se olisi enemmän. En tiedä kuinka hyvin tätä on tutkittu, mutta ainakin useampi vuosikymmen vuodesta 2019 menisi Suomen osalta edelleen plussalla johtuen energiatarpeen vähentymisestä, kasvukaudesta, jäättömästä merestä yms.

Iso kysymys on, kyetäänkö Pariisin sopimuksen mukaiseen tasoon ja riittääkö se jatkossa. Ja jos IPCC:n luvut pitävät paikkansa + niistä koituvat arviot seurauksista myös, ihmiskunta suurissa ongelmissa ilman konkreettisia suuria toimia, kun 2.0 astetta ylittyy joskusa 2100 tai vähän ennen. Mitä enemmän ylittyy, sitä suuremmat ongelmat.

 

[Jesus Shaves]

Joo, laitetaan kaikki tuet saman tien poikki. Eihän meillä riitä paukut tukea koko loppumaailmaan nytkään.

Kovin on hiljaista tutkimuksen ympärillä Suomessa edelleen. Oisko syynä se, että moni luuli toisin.

Kommentoin tuohon esittämääsi pohdintaan siitä, pitäisikö Suomen mahdollisesti tukea maita joiden saldo tulee olemaan negatiivinen. Minusta näin ei pitäisi toimia tuon saldon perusteella - perusteena voi olla kyllä muita tekijöitä ihan hyvin jos ja kun tukea halutaan antaa. Luonnollisesti saat täysin vapaasti olla asiasta eri mieltä - eihän siinä mitään. Henkilökohtaista tukeahan voi toki nyt antaa vapaaehtoisesti mikäli haluaa ja tuon voi tehdä ihan minkä tahansa kuviteltavissa olevan tekijän perusteella.

Siitä eittämättä samaa mieltä, että puheista pitäisi siirtyä tekoihin ja esimerkkinä (omasta mielestäni) 100% järkevämmästä teosta negatiiviseen saldoon perustuvan tuen antamisesta muille maille olisi se, että panostettaisiin ihan oikeasti siihen ilmastonmuutokseen positiivisesti vaikuttavaan teknologian kehittämiseen antamalla helpotuksia / tukea etc. ko. alan teknologiaa kehittäville yrityksille. Kotimaassa.

Tuon mainitsemasi tekijän ei siis minusta pitäisi olla missään määrin minkään tuen perusteena mitä Suomi maksaisi yhdellekään maalle. Siihen siten vedät bonuksena, että kaikki tuet poikki heti etc. joka oli omaa tulkintaasi asian suhteen siitä mitä kirjoitin - jota en siis tarkoittanut.

En tiedä sitä miksi on ollut hiljaista ko. tutkimuksen suhteen? Sinänsähän tuo tutkimus ei oikein mitään kovin erikoista tuonut esiin: viileän ilmanalan maat hyötyvät ilmaston lämpenemisestä kasvukauden pitenemisen muodossa etc. etc. etc. kuten täällä on jo mainittukin.

Sanani olisin toki voinut valita aiemmin paremmin, mutta ajatus kuitenkin toivottavasti selvisi jo tuolloin?

 

[Cobol]

Kommentoin tuohon esittämääsi pohdintaan siitä, pitäisikö Suomen mahdollisesti tukea maita joiden saldo tulee olemaan negatiivinen. Minusta näin ei pitäisi toimia tuon saldon perusteella - perusteena voi olla kyllä muita tekijöitä ihan hyvin jos ja kun tukea halutaan antaa.

Itse olen tukevasti toista mieltä. Näkisin esimerkiksi Suomen maksaman kehitysavun olennaiseksi tavoitteeksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien paikallisten ongelmien torjuminen kohteissa. Esimerkiksi Planin pääsihteeri Ossi Heinänen pitää tätä polttavimpana asiana kehitysavun osalta:

Ilmastonmuutos, koulutuksen ja työn puute – näihin asioihin kehitysavun pitäisi nyt puuttua, sanovat kansalaisjärjestöt

Asiantuntijat peräänkuuluttavat hallituskaudet ylittävää suunnitelmallista kehitysyhteistyötä.

yle.fi

En tiedä sitä miksi on ollut hiljaista ko. tutkimuksen suhteen? Sinänsähän tuo tutkimus ei oikein mitään kovin erikoista tuonut esiin: viileän ilmanalan maat hyötyvät ilmaston lämpenemisestä kasvukauden pitenemisen muodossa etc. etc. etc. kuten täällä on jo mainittukin.

Sanani olisin toki voinut valita aiemmin paremmin, mutta ajatus kuitenkin toivottavasti selvisi jo tuolloin?

Totesin aiemmin, että avoin keskustelu siitä, että Suomi on hyötynyt ja hyötyy jatkossakin XX vuotta ilmastonmuutoksesta, olisi muutaman A-studion yms paikka. Meillä on muiden maiden tapaan turhaa vastakkainasettelua ja leiriytymistä. Olisi myös syytä YLE:nkin kysyä Rinteen hallitukselta, että kun ette suomalaisten ilmaston huippuasiantuntijoiden mielestä tee mitään konkreettista puheiden ja julistusten sijasta, onko kyse siitä, että Suomi itse asiassa hyötyy ilmastonmuutoksesta paitsi hallituskautenne, myös sen jälkeen, ja te ette todellisuudessa haluakaan tehdä mitään.

Erilaisia näkökulmia voi kukin pohtia.

 

[Oto Hascak]

Onkohan tämä ilmastonmuutos pahis siteenkään niin paha? Noo, eiköhän tämän Ilta Sanomien jutun asiantuntijat paljastu mistään mitään tietämättömiksi toopeiksi, ainakin jos vanhat merkit paikkansa pitää.

Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt – tutkija: ”Keskusteluun kopioitu uhkia, joita täällä ei ole”

Naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.

www.is.fi

 

[Toxic Enema]

Pallastunturi ei tiettävästi ole tulivuori. Muuhun pläjäykseen en jaksa puuttua, kun suurinpiirtein joka lauseen saisi kiistää.

Pitoisuudet - Ilmatieteen laitos

Hiilidioksidin, metaanin ja hiilimonoksidin pitoisuudet Pallas-Sammaltunturin, Sodankylän, Helsinki-Kumpulan ja Utön asemilla esitetään pitkäaikaisena usean vuoden aikasarjana (päiväkeskiarvot), sekä

ilmatieteenlaitos.fi

Mistä tulikin mieleen, että ilmastosadun kirjoittajat väittävät viilenemisen vuosina 1940-1970 johtuneen mm. tulivuorenpurkauksista. Kun perehdyin kirjallisuuteen paljastui, että lämpimällä 1930-luvulla purkauksia oli 9. 1940-luvulla 4 ja 1960- ja 1970-luvuilla 7 lähes kaikki VEI-asteikolla 4. VEI-asteikolla Cerro Azulin purkaus Chilessa vuonna 1932 oli voimmakkain 5+. Esim. lämmenneellä 1980-luvulla purkauksia oli 8.

 

[Petri1981]

Maailman talousfoorumin raportti, joka perustuu 750 asiantuntijan riskiarvioihin, näkee
ilmastonmuutoksen aiheuttaman katastrofin suurimpana mahdollisena uhkana maailmantaloudelle.

Minä näen asian toisin. Ihmiskunta on läpi historiansa tehnyt suurimpia harppauksia suurimpien vastoinkäymisten vuoksi. En osaa nähdä ilmastonmuutosta poikkeuksena.

Täysin totta. Ahdistukseen ja paniikkiin ei ole mitään syytä. Lastenkaan hankkimista ei tule rajoittaa. Mutta ymmärrän hyvin sen, jos nyt parikymmppiset pohtivat, millaisessa maailmassa heidän lapsensa viettävät keski-ikäänsä tai vanhuuttaan.

Barack Obama aikoinaan esitti erinomaisen kysymyksen, että jos et tietäisi syntyväsi mihin maahan, sukupuoleen, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen taikka minkälaiseen perheeseen, niin mihin aikakauteen haluaisit syntyä, jos saisit vapaasti valita. Itse haluaisin syntyä nyt. Maailma on kokonaisuudessaan ihmiselle parempi paikka kuin koskaan ennen ja siksi tällä hetkellä on hienoa elää. Lapsillanikin on onneksi nykyään mahdollisuus mennä muualle työskentelemään jos ei kiinnosta tulevaisuuden mahdollisesti poskettomia eläkemaksuja maksella, mutta ei siitä enempää tässä ketjussa.

 

[BlackWolf]

Täällä kun porukka kysellyt, että kuka hyötyy ilmastonmuutoksesta vouhottamisesta, niin tässä yksi ihan hyvä esimerkki asiasta. En nyt väitä että mikään hoax kyseessä, tai että asia näin on, mutta tässä on yksi esimerkki mitän tälläisellä voi tahkota rahaa.

Linkki: https://youtu.be/-0Rtystv7dc

 

[Sonny Burnett]

Vapo ottaa sarkastiseen sävyyn kantaa turpeen verotukeen:

Neova - Creating Green Growth

Neova on kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan tavoitteena on varmistaa elämän perusedellytykset kaikille: puhdasta ruokaa, ilmaa ja vettä.

www.vapo.com

(Linkki kolumniin yhtiön kotisivuille)

 

[opelix]

Vapo ottaa sarkastiseen sävyyn kantaa turpeen verotukeen:

Neova - Creating Green Growth

Neova on kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan tavoitteena on varmistaa elämän perusedellytykset kaikille: puhdasta ruokaa, ilmaa ja vettä.

www.vapo.com

(Linkki kolumniin yhtiön kotisivuille)

Erittäin hyvä kommentti. On tuo kyllä päättäjillä sellaista sekoilua asian ympärillä ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.

Winter is coming. Muusta emme kai varmoja voi olla.

 

[Cobol]

Erittäin hyvä kommentti. On tuo kyllä päättäjillä sellaista sekoilua asian ympärillä ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.

Winter is coming. Muusta emme kai varmoja voi olla.

Mutta ivaileeko Vapo myös itselleen? Pääkritiikki on kohdistunut siihen, että turpeen verotukea ei poistettu ensi vuoden budjetista. Ympäristölle haitallisten tukien arvo on vuositasolla noin 3.5 miljardia euroa. Kaikki energiaveropäätökset lykättiin opposition mukaan vuodella eteenpäin ja näillä päätöksillä ei olla opposition mukaan hiilineutraalisuuden 2035-uralla. Hallituksen linjaa ei pidetä tehokkaana edes persujen Talvion mielestä, kun puhutaan hiilidioksidipäästöistä.

Hallitusohjelmassa ei ole turpeen verotuen poistamista, koska keskusta ei sitä hyväksynyt. Lohduttaakseen vassareita ja vihreitä, Rinne on höpissyt verotuen poistamisesta viime aikoina, mutta ei ole ole määrittänyt verotuen poistamiselle takarajaa. Turpeen verokohtelu selvitetään vasta noin vuoden päästä, kun keväällä käynnistettävä työryhmä aloittaa. Silloin tehdään päätös, jossa turvetta pyritään kehittämään korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin.

Kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta näin hallitusohjelmassa lukee. Ja mitä väliä sillä on, mitä se tarkoittaa, koska konkretiat Rinteen hallitus jättää muissakin asioissa seuraaville hallituksille.

 

[Cobol]

Hallitusohjelma ja hallituksen käytännön toimenpiteet eivät siis poikkea Vapon sivujen näkemyksestä, jonka mukaan antaa nykyisen kehityksen jatkua, jossa ilman taloudellisia vahinkoja energiaturpeen päästöt ja käyttö puolittuvat 2030 mennessä ja käyttö painuu marginaaliin seuraavan vuosikymmenen aikana. Vaikka vihreät ja vassarit olivatkin eri mieltä, Rinteen hallituksen linja allekirjoittaa Vapon sivuilla esitetyn näkemyksen: ei pyritä näkemään ongelmaa siellä, missä sitä ei ole. Ellei hallitusohjelmasta myöhemmin poiketa.

Nyt pitäisi vielä ratkaista, kumpi näkemys on merkittävämpi. Vapon sivuilla esitetty näkemys laskelmineen vai Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen näkemys. Ollikainen vaatii turpeen verotuen välitöntä purkamista. Ympäristön kannalta turpeen korvaaminen fossiilisilla tuontipolttoaineilla lämmitystä varten ei ainakaan maallikon silmin ole välittömästi pelkästään järkevä ratkaisu. Taloudellisessa mielessä se olisi jo typerää.

 

[Walrus21]

Otin yhden kappaleen artikkelista ja muokkasin sitä hieman:

B-Studio. Miten tuotantoalan X lopettaminen vaikuttaisi valtion ja kuntien talouteen?

Ahti M.: Lyhyellä tähtäyksellä tuotetta X valmistavat laitokset joutuisivat käyttämään resurssia Y, mikä nostaisi lopputuotteen Z hintaa muutaman kymmenen prosenttia ja hieman pidemmällä tähtäyksellä parisataa laitosta jouduttaisiin Suomessa uusimaan ennen aikojaan sellaisiksi, että ne pystyvät sopeutumaan kilpailuun.

***​

Tuohon voi sitten mielensä mukaisesti laittaa minkä tahansa valtion tukia nauttivan toimialan. Mitä tahansa haitallista tai kilpailuun sopeutumatonta liiketoimintaa voidaan puolustaa samoilla työllisyysvaikutuksilla ja vaihtoehdottomuudella.

Turvetta tuotetaan muutamassa hassussa maassa. Tietääkseni kaikki muut tulevat toimeen ilman. Niin kauan kun energiasektoria ei patisteta selkeillä aikarajoilla uudistuksiin, jatkuu viivytystaistelu ja vaihtoehdottomuuden retoriikka. Tämäkin "Ahti M." puhuu energiakäytön puolittamisesta tilanteessa, jossa uusia turvesoita ja -investointeja suunnitellaan täyttä häkää. Ei kuulosta siltä, että Ahti M:n porukka olisi vapaaehtoisesti ajamassa alas tuotantoaan.

Ymmärrän realiteetit, joita Ahti M. tuo esille. On kuitenkin aikamoista lapsenuskoa väittää, etteikö poliittisella ohjauksella olisi vaikutusta. Kyse on tässä myös siitä, minkälaista energiantuotantoa tuetaan. Jos tukeminen tuottaa negatiivisia ulkoisvaikutuksia, siitä voidaan luopua. Mutta se ei taas tälle Ahti M:n jengillä kelpaa.

 

[BigRedCat]

Tuohon voi sitten mielensä mukaisesti laittaa minkä tahansa valtion tukia nauttivan toimialan. Mitä tahansa haitallista tai kilpailuun sopeutumatonta liiketoimintaa voidaan puolustaa samoilla työllisyysvaikutuksilla ja vaihtoehdottomuudella.

Ei minusta ihan näinkään. Näillä leveysasteilla lämmöntuotanto ei ole mikään sellainen hyödyke jolle vaihtoehtona on että "ei osteta". Siinä missä vaikkapa Reino-tohveleita ei ole pakko ostaa ollenkaan, jokainen tupa Suomessa pitää lämmittää, oli hinta mikä tahansa. Kuten toteat, muuallakin pärjätään hienosti ilman turvetta ja se on Suomessakin mahdollista. Se ei kuitenkaan hävitä sitä tosiasiaa että meillä nyt tällä hetkellä on tietynlainen infrastruktuuri ja rakenne joka ei muutu taikaiskusta samanlaiseksi kuin valtiolla X. Muutoksen toteuttaminen välittömästi väkipakolla kuluista viis voi hyvinkin olla eksponentiaalisesti kalliimpaa kuin vaiheittainen hallittu toteutus. Eikä vähiten siksi että parempaa ja tehokkaampaa teknologiaa tulee käyttöön ajan saatossa.

 

[Cobol]

Turvetta tuotetaan muutamassa hassussa maassa. Tietääkseni kaikki muut tulevat toimeen ilman.

Turve on Etelä-Pohjanmaan tärkein raaka-aine kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa. Turpeella on merkittävä osuus lämmöntuotannossa myös ainakin Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Suomessa. Alasajo tullaan tekemään suunnittellusti. Päästökauppa ja verotukselliset keinot ovat käytössä. Vapon kannalta tilanne on jo niinkin selvä, että yhtiö etsii aktiivisesti muita energianlähteitä.

Menee jo hassuttelun puolelle, jos veroetu olisi poistettava välittömästi ensi vuonna vastoin hallituksen ohjelmaa. Kyse ei olekaan turpeesta, vaan vasemmiston ja vihreiden tarpeesta saada edes jotain konkretiaa.

 

[Cobol]

Se ei kuitenkaan hävitä sitä tosiasiaa että meillä nyt tällä hetkellä on tietynlainen infrastruktuuri ja rakenne joka ei muutu taikaiskusta samanlaiseksi kuin valtiolla X. Muutoksen toteuttaminen välittömästi väkipakolla kuluista viis voi hyvinkin olla eksponentiaalisesti kalliimpaa kuin vaiheittainen hallittu toteutus. Eikä vähiten siksi että parempaa ja tehokkaampaa teknologiaa tulee käyttöön ajan saatossa.

Näinhän se on ja tähän pyritään. Ongelma juuri nyt ja ensi budjettia katsoen ei kuitenkaan mielestäni liity turpeeseen sinänsä.

 

[BigRedCat]

Pieni kiinniotto edellissivujen mielenkiintoisiin linkkeihin. Ensinnä @Cobol :n linkittämä tutkimus, jota vilkaisin pintapuolisesti. Tulosten merkitystä en lähtisi liioittelemaan mutta kyllähän tuo täydeltää osaltaan nimenomaan sitä tietoa kuinka ilmastonmuutos lisää valtioiden välistä eriarvoisuutta nostamalla esille vähemmän ajatellun hyötymismekanismin. Siinä missä länsimaat keskimäärin ovat hyötyneet saastuttavasta teollisuudestaan, on osa niistä hyötynyt myös itse ilmaston lämpenemisestä. Samaan aikaan vaikkapa Afrikassa on teollisuuden hyöty mennyt sivu suun ja ilmaston lämpenemisestäkin on ainoastaan kärsitty. Ts. osa valtioita on vaurastunut aiheuttamalla haittaa toisille. Epäsymmetrinen tilanne ja mielestäni voimakas moraalinen argumentti päästöjen rajoittamisen puolesta riippumatta siitä hyötyykä Suomi ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa.

Sitten IS:n juttu nautakarjan päästöistä oli oikein oivallinen. Keskustelu ohjautuu helposti lillukanvarsiin joista ihmiset argumentoivat kaikenlaisilla aggregoiduilla luvuilla joiden alkuperästä ja sopivuudesta tilanteeseen heillä ei ole hajuakaan. Tällä on seurauksia poliittiseen päätöksentekoon. Helsingin maitouudistuskohu on hyvä esimerkki uudistuksesta jossa saadaan iso haloo marginaalisella hyödyllä maksimoiden samalla eripura. Ehdottomasti ensin olisi poimittava niitä matalalla roikkuvia hedelmiä joissa yhdistyy pienet vaikutukset ja suuri päästövähennys.

edit: Stanfordin tutkimuksesta piti vielä sanoa että älkää ankkuroituko siihen 48%:iin. Sisältää melkoisen määrän epävarmuutta joka tyypilliseen taloustutkimuksen tapaan jää syrjään kun keskusteluun jää vain tuo piste-estimaatti. Taidettiinhan tuossa antaa peräti 10% todennäköisyys sille että Suomi olisi itseasiassa kärsinyt ilmaston lämpeämisestä hyötymisen sijaan.

 

[Kiekkokatsoja]

Luulen että lähes kaikki (Suomessa) myöntää ilmastonmuutoksen tulevan, ja olisivat valmiita tekemään ainakin jotain, sen estämiseksi.
Mutta tämä ilmastovouhotus, jota varsinkin hallituspuolueet ja heidän kannattajansa pyrkivät tekemään, saattaa aikaansaada sen.. että osa ihmisistä enää paskanvertaa välittää tehdä mitään tekoja, ilmastonmuutoksen vähentämiseksi.
Vuohotuksella tarkoitan päätöksiä, joita tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan veronkorotuksilla ja lisääntyvällä valtionvelalla. + erityisesti niillä vouhotuksilla, joilla on kovin vähän hyödyllistä merkitystä, kun tarkastellaan kokonaisuutta.
Elikkä lopulta ilmastonmuutos vouhotus, voi kääntyä vouhottajia vastaan.

 

[Cobol]

Epäsymmetrinen tilanne ja mielestäni voimakas moraalinen argumentti päästöjen rajoittamisen puolesta riippumatta siitä hyötyykä Suomi ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa.

Tämä on tietenkin ainoa järkevä lähtökohta. Esitin sen lisäksi myös mm. kehitysavun painottamista nykyistä enemmän liiallisen ilmastonmuutoksen torjuntaan Afrikassa paikallistasoilla.

 

[Jesus Shaves]

Tämä on tietenkin ainoa järkevä lähtökohta. Esitin sen lisäksi myös mm. kehitysavun painottamista nykyistä enemmän liiallisen ilmastonmuutoksen torjuntaan Afrikassa paikallistasoilla.

Aluksi kirjoitit näin: "Minusta olisi hyvä pohtia sitäkin, onko Suomi pelkästään saamapuolella seuraavat vuosikymmenet. Samaan aikaan on eri tutkimuksessa esitetty laskelmia, joiden mukaan Intian bkt on noin 30 % pienempi ilmastonmuutoksen takia ja kielteisiä vaikutuksia on ollut esimerkiksi Espanjassa lisääntyneen kuivuuden takia. Kun Suomi on iso hyötyjä, pitäisikö meidän tukea niitä maita, joiden saldo on negatiivinen? "

(Jälkimmäinen boldaus minun.)

Johon totesin, että minusta tuon "saldon negatiivisuus" per se ei ole mikään peruste tuelle - tuolla listalla kun on jatkossa melkoisen moni maa. Näin minun mielestäni ja oma näkemyksesi on toki sallittua - mikäli tukea siis pitäisi jakaa tuon saldon mukaan mielestäsi.

Tämän jälkeen otit esimerkiksi kehitysavun - jonka perusteet ovatkin sitten aivan muut kuin tuo alunperin mainitsemasi "negatiivinen saldo". Kehitysapu ja muu apu esim. Afrikan maille on siis asia erikseen - joskin kehitysavunkin tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä. Se on sitten tosin eri keskustelu.

Pohtia toki voi asioita vaikka miltä kantilta. Usein se kannattaakin.

 

[Cobol]

Tämän jälkeen otit esimerkiksi kehitysavun - jonka perusteet ovatkin sitten aivan muut kuin tuo alunperin mainitsemasi "negatiivinen saldo". Kehitysapu ja muu apu esim. Afrikan maille on siis asia erikseen - joskin kehitysavunkin tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä. Se on sitten tosin eri keskustelu.

Tämä ei pidä paikkaansa. Mutta toki sen saa siltä näyttämään, kunhan lainaa tekstini ja pudottaa viimeisen kappaleen kokonaan pois. Siinä kerroin, miten maksaminen tapahtuisi. Laitan alle nyt sen puuttuvan osan:

Kyllä minä voisin maksaa ilmastoroponi maihin, jotka kärsivät eniten. Se olisi reilua, mielestäni.

Jos Plan - josta itselläni on kokemusta - tai jokin muu luotettava taho ryhtyisi organisoimaan liiallisen ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumista paikallistasolla, olen mukana. Minusta meidän olisi syytä tuke maita, joiden ilmastonmuutossaldo on jo nyt negatiivinen. Tuskin olen ainoa, joka olisi tähän valmis. Valtiolla on oma tukensa, kuten kehitysapu yms, ja kansalaisilla voisi sitten olla omia projekteja ilmastonmuutokseen liittyen. Oleellista on, että ne suunnittelisi alusta asti ammattitaitoinen, paikalliset olot tunteva ja luotettava suomalainen tai kansainvälinen yhtiö tai muu taho.

En siis näe, että lisää verorahoja tulisi käyttää. Ainoastaan tehostaa nykyistä kehitysapua kohdentamalla se oikein. Ja lisäksi vapaaehtoinen kansalaisten kanava asioiden konkretiaan.

 

[Sonny Burnett]

Ympäristön kannalta turpeen korvaaminen fossiilisilla tuontipolttoaineilla lämmitystä varten ei ainakaan maallikon silmin ole välittömästi pelkästään järkevä ratkaisu. Taloudellisessa mielessä se olisi jo typerää.

Hyvin kiteytetty. Käytännössä kaupunkien lämmitys ja römpsän pesuveden lämmitys aamusuihkua varten tuotettaisiin (tuonti) öljyllä ja/tai (tuonti) kivihiilellä kun turpeen käyttö tulisi kertaheitolla liian kalliiksi.

Ainahan olisi tietysti mahdollista alkaa säännöstelemään lämmitystä ja lämpimän veden kulutusta esim kaupunginosittain kellonaikojen mukaan. Tämä olisi jo konkreettinen ilmastoteko jos kaupunki x tällaiseen kykenisi. Ja kykenisihän se jos yhteiskunta tähän määräisi=vääntäisi lämpöhanaa pienemmälle. Mutta parku siitä tulisi.

Toisaalta paineessa ja epämukavuudessa niitä hyviä ja ennakkoluulottomia keksintöjä usein syntyy. Kuten vähäpäästöinen ja huoltovarma energianlähde.

 

[El Gordo]

Hyvin kiteytetty. Käytännössä kaupunkien lämmitys ja römpsän pesuveden lämmitys aamusuihkua varten tuotettaisiin (tuonti) öljyllä ja/tai (tuonti) kivihiilellä kun turpeen käyttö tulisi kertaheitolla liian kalliiksi.

No nyt unohtui puu. Laittakaas joku tietäjä prosentteja Suomen lämmöntuotannosta, paljonko on puun, turpeen ja fossiilisten osuudet.

 

[Sonny Burnett]

No nyt unohtui puu. Laittakaas joku tietäjä prosentteja Suomen lämmöntuotannosta, paljonko on puun, turpeen ja fossiilisten osuudet.

Vapon mukaan turpeen ja kivihiilen lopettaminen vaatisi 25 miljoonan puukuution lisähakkuita vuodessa. Ja uuden kattila-infran.

Puu ja turve ovat yhdessä hybridikattiloissa tehokkaampia yhdessä kuin erikseen. Eli pelkän puun poltto yksinään on jonkun mielestä puun tuhlausta.

 

[Jesus Shaves]

Poliisi on pidättänyt kymmeniä ilmastomielenosoittajia Lontoossa ja Amsterdamissa.

Lainaus jutusta:

"Amsterdamissa pidätettiin 50 aktivistia, jotka tukkivat yhden kaupungin pääkaduista ja kieltäytyivät siirtymästä läheiselle aukiolle. Mielenosoitukselle oli lupa, mutta sen ehtona oli, että mielenosoituksesta ei ole haittaa liikenteelle.

Liikenne kuitenkin meni sekaisin, kun noin 900 mielenosoittajaa kokoontui Hollannin kansallismuseon eteen vaatimaan lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

"Anteeksi, että tukimme tien, mutta tämä on hätätilanne", mielenosoittajien kylteissä luki. He muodostivat ihmisketjun korttelin ympäri ja laittoivat kadulle telttoja. Järjestäjien mukaan he aikoivat pysyä paikalla viikkoja.

Mellakkapoliisi kuitenkin puuttui peliin vain tuntien jälkeen ja kantoi putkaan kaikki mielenosoittajat, jotka eivät totelleet lähtökäskyä."

Sovittujen pelisääntöjen mukaan kun olisi toiminut, niin ei olisi tarvinnut poliisin sekaantua mielenilmaukseen.

Berliinissä vastaavassa mielenosoituksessa ei tarvinnut ketään pidättää.

Poliisi pidätti kymmeniä ilmastomielenosoittajia Lontoossa ja Amsterdamissa

Poliisi on pidättänyt kymmeniä ilmastomielenosoittajia Lontoossa ja Amsterdamissa.

www.aamulehti.fi

 

[dana77]

Vuohotuksella tarkoitan päätöksiä, joita tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan veronkorotuksilla ja lisääntyvällä valtionvelalla. + erityisesti niillä vouhotuksilla, joilla on kovin vähän hyödyllistä merkitystä, kun tarkastellaan kokonaisuutta.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että olisiko turpeen tuen lopettaminen tällainen päätös vai ei? Siis valtio kerää kansalaisilta 3,5 miljardia euroa verotuloja, että saadaan tuettua turpeen tuotantoa. Vastineeksi kaukolämmöllä asuvat saavat mahdollisesti halvempaa lämpöä.