Sanotaan nyt vaikka näin: jos vietät aikaa yliopistossa, niin kieliä (ja joitakin marginaalisia alueita) lukuunottamatta tilastollinen päättely on asia, jonka jokaisen tulisi ainakin jollakin tasolla sisäistää. Mitä kovempi tiede, sitä enemmän tilastomatematiikkaa tarvitaan. Yksi tilastollisiin menetelmiin liittyvä keskeinen asia on se, että niiden avulla saadaan eristettyä satunnainen vaihtelu todellisista vaihteluista. Satunnaisuus tarkoittaa ilmastossa lyhyesti sitä, että jotkut vuodet ovat selvästi toisia kylmempiä/ lämpimämpiä. Myös vuosikymmenien välillä on eroa.
Jos nyt tehtävänä on tehdä johtopäätöksiä siitä, onko ilmasto lämmennyt tosiasiassa vai ei, tarvitaan raskaan tilastollisen päättelyn apua. Emme voi julistaa ilmastoa lämmenneeksi, ennenkuin olemme saaneet selvitetyksi millä todennäköisyydellä ilmasto ei ole lämmennyt. Ja jos tämä todennäköisyys on hyvin pieni, silloin ihan tilastotieteellisen päättelyn kautta voimme julistaa ilmaston lämmenneeksi.
Lisätään vielä, että tilastolliseen päättelyyn kuuluu myös virhetekijöiden eliminointi. Mittaukset, jotka ovat tehty 1800-luvulla vaativat tilastollista käsittelyä, jotta saadaan todennäköisin tulos suodatettua ei-niin-perusteellisesti tehdyistä mittauksista, laitteet mukaanlukien. Tieteiden välillä on eroja käytettävässä tilastollisessa päättelyssä, joten ei ole ihme, jos ei biologi osaa ilmastotieteilijöiden käyttämiä menetelmiä.
Kun tällaisia perusasioita ei hallita, silloin syntyy juuri tuollaisia Virtasen hengentuotteita. Pitäisikö tässä siteerata Galileita: "Luonnonkirja (maailmankaikkeus) on kirjoitettu matematiikan kielellä". Ja sitten toinen uutinen: neula ja heinäsuova eivät tule ensimmäisenä mieleen, kun etsitään professoreita, jotka eivät tiedä toisen tutkimusalan metodeista juuri mitään. Tämä pätee myös fyysikoihin, saati muihin luonnontieteilijöihin. Ja tässä tulee sitten denialistien käyttämä toimintatapa samalla: etsitään joku besserwisser-kompleksia poteva professori ja pyydetään häntä kumoamaan ilmastotieteilijöiden päätelmät. No se käy helposti tietämättömyyden syvällä rintaäänellä. Ja eikun tekemään MOTia, tuota kaikkien journalististen susien emäsutta.
Olisikohan niin, että denialismin on synnyttänyt yksinkertaisesti tietämättömyys ja nöyryyden puute. Tieteessä ei mikään ole täysin varmaa ja juuri tätä denialisti ei vain käsitä. Denialisti näet olettaa, että kun joku ei ole 100% varmaa ja mikäpä olisi, tällöin pienempi varmuus jotenkin toimii heidän hyväkseen. Mutta, jos minun tulisi luottaa vaikkapa 97% varmuuksiin verrattuna denialistien 3%, kummanko valitsisin. Hmmmm.......
