Ilmastonmuutos

  • 747 798
  • 6 750

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ihmiskunnan väkiluku pitäisi saada laskuun ja ainoa eettinen keino on naisten steriloisointi ensimmäisen elävänä syntyneen lapsen jälkeen. Minusta näyttää aika lailla puuhastelulta se, että ilmastonmuutos irrotetaan omaksi keskustelukseen, kun samaan aikaan on niin, että ihmisten pitää löytää jostakin toimeentuloa ja ravintoa. Ei Amazonaskaan sattumalta pala. Ja ihmisten lukumäärä ylittää vielä sen 10 miljardiakin... suojele siinä sitten sademetsiä tai meriä.

En näe eettisenä 1930-luvun keinoja. En edes syytä pakkosterilointeihin. Kysehän on siitä, että ne pitäisi kohdistaa afrikkalaisiin ja aasialaisiin. Siis maanosiin, joiden väkiluku kasvaa. Samaan aikaan Euroopassa väkiluku laskee ennusteiden mukaan, joten me säästyisimme tältä...Maapallo kestää myös 10-12 miljardin ihmisen elämän samaan aikaan, jos järkestämme elämämme paremmin. Toimiva keino on lukutaidon ulottaminen sekä kaupungistumisen tukeminen sekä luopuminen fossiilisista polttoaineista. Ilman kaupungistumista ja siihen liittyvää palvelu- ja teollista toimintaa Afrikassa, maanosan noin 4 miljardia ihmistä eivät ole ainakaan Afrikassa vuonna 2100. Tässä on myös syy, miksi ns. liiallista ilmastonmuutosta ei voida ehkäistä vähentämällä absoluuttista kulutusta maapallolla. Euroopasta katsoen joidenkin mielestä kenties, mutta todellisuudessa nopeasti kasvavat väestöt kuten afrikkalaiset kuluttavat yhä enemmän, kun lukutaito kasvaa ja elintaso nousee. Meidän on siis paitsi kehitettävä tulevaisuuden teknologiaa, myös muutettava omia kulutustottumuksiamme rasitusperusteisesti.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
En näe eettisenä 1930-luvun keinoja. En edes syytä pakkosterilointeihin. Kysehän on siitä, että ne pitäisi kohdistaa afrikkalaisiin ja aasialaisiin. Siis maanosiin, joiden väkiluku kasvaa. Samaan aikaan Euroopassa väkiluku laskee ennusteiden mukaan, joten me säästyisimme tältä...Maapallo kestää myös 10-12 miljardin ihmisen elämän samaan aikaan, jos järkestämme elämämme paremmin. Toimiva keino on lukutaidon ulottaminen sekä kaupungistumisen tukeminen sekä luopuminen fossiilisista polttoaineista. Ilman kaupungistumista ja siihen liittyvää palvelu- ja teollista toimintaa Afrikassa, maanosan noin 4 miljardia ihmistä eivät ole ainakaan Afrikassa vuonna 2100. Tässä on myös syy, miksi ns. liiallista ilmastonmuutosta ei voida ehkäistä vähentämällä absoluuttista kulutusta maapallolla. Euroopasta katsoen joidenkin mielestä kenties, mutta todellisuudessa nopeasti kasvavat väestöt kuten afrikkalaiset kuluttavat yhä enemmän, kun lukutaito kasvaa ja elintaso nousee. Meidän on siis paitsi kehitettävä tulevaisuuden teknologiaa, myös muutettava omia kulutustottumuksiamme rasitusperusteisesti.

No maapallon kantokyky on yksi mittari, jolla mitataan sitä, miten maapallo kestää kulutusta vuodessa. Viime vuonna maapallon kantokyky ylittyi jo 1.8. Tuona vuonna kulutettiin siis 1,7 maapallollista.

Erilaisia toimia on paljon, mutta niistä yksimielisyyteen pääsy on kokonaan eri asia. Elämme samalla maapallolla, joten paikalliset toimet eivät riitä. Ei voi olla niin, että pieni joukko punaniskoja pitää grillijuhlia ja kuluttaa sikahalpaa bensaa kun toinen vähän suurempi joukko ponnistelee täyttääkseen kaikki pelastamisen tarpeelliset ja vähemmän tarpeelliset toimet.

Minulle ei oikein välity yhtälö, jonka mukaan ihmisiä saa syntyä entiseen tahtiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja näille ihmisille tietenkin pitää pyrkiä takaamaan koulutus ja kaikki muu tarpeellinen, ja kuitenkin tämä tehdään siten, että maapallon kantokyky pysyisi yhdessä per vuosi. Tämä kuulostaa jo poliitikon puheelta. Syntyvyyden väheneminen kehityksen tietä on aivan liian hidas tie maapallon nykyisten ongelmien, joista suurin on ylikansoitus, ratkaisemiseen.

Yhtä mieltä varmaan olemme siitä, että kaikkia ihmisiä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet, linkolalaisuus on eri sfääreissä. Meidän länsimailla pitäisi luopua fossiiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta olemme itse hyötyneet näistä 300 vuotta. On vaikea perustella tätäkään muille. Syntyvyyden rajoittaminen onnistui kohtuullisesti Kiinassa, mutta tämä ei riitä. Rajoittamisen tulisi koskea kaikkia ihmisiä, meillä ei ole aikaa odottaa kaupungistumisen & teollistumisen vaikutuksia joskus tulevaisuuudessa. Meilläkään ei ole oikeutta suurperheisiin.

Toiminnan järkeistäminen on helppoa sanoa, mutta käytännössä tämä vaatii voimakkaan hallitusvallan toimia. Ja kun hallitukset ovat mitä ovat tyyliin Brasilia, järkeistäminen jää hartaaksi toiveeksi. Miten ihmisiä estetään fossiilisten polttoaineiden käytöstä niillä alueilla, joilla ei ole tarjolla korkeaa teknologiaa sähköntuotantoon? Miten ruoantuotanto järjestetään liikakansoittuneissa maissa?

Ruoantuotanto tämänhetkisellä populalla voitaisiin osassa maapalloa järjestää luopumalla länsimaiden oikeuksista eksoottisiin hedelmiin. Perunalinjalla eteenpäin. Toisin sanoen, hyvä viljelysmaa tulisi paikallisten käyttöön eikä suurten yritysten, jotka vievät tuotteensa muualle. Tämäkin on utopiaa, sillä ei-teollistuneet maat tarvitsevat vientituloja näistäkin tuotteista (sikäli kuin saavat).

On myös olemassa valistuksen myytti tai harha. Suurin osa maapallon ihmisistä ei luovu katsomuksistaan edes lukutaidon kehittymisen myötä: suuri osa maapallon väestä näet lukee Koraania, ei vihreää manifestia. Toisaalta, oikeistopopulismi valtaa alaa länsimaissa: Trump on voimaannuttanut ihmisiä, joiden mielestä luonnonsuojelu rajoittaa teollisuuden aktiviteettejä liikaa. Luonnonsuojelu on tarpeeton asia, jos pois lasketaan se, että omalle takapihalle tai golfklubiin ei kukaan saa kipata jätteitä.

On suuri joukko ihmisiä, jotka elävät päivän kerrallaan ottamatta lainkaan kantaa edellämainittuihin asioihin. Maapallo vaikuttaa siten laivalta, jota ohjaa humalainen rakastajansa kanssa vehtaava italialainen kapteeni, kukaan päällystöstä ei puhu samaa kieltä, miehistö elää täysin omaa elämäänsä taistellen vähenevistä ruokavaroista ja majoitustiloista. Tämän laivan kurssi muuttuu päivittäin, rakenteet repeävät liitoksistaan ja polttoaineestakin on pula. Laivan ylimmissä hyteissä globaalit vihreät ehdottavat aurinkopaneeleja voimalähteeksi ja pyydystelevät hyttysiä, joita voidaan tarjota miehistölle proteiinilähteeksi. Itse tietysti yläluokka nauttii mehevistä pihveistä voimaannuttavin syyllisyyden tuntein.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sun esimerkkisi ei kuvaa tilannetta lainkaan, sorry vaan.

Ei varmaan kaikille kuvaa. Mutta varmaan osalle kuvaa hyvin sen, että kovia hyötyjä tavoittelevat olivat aikanaan tupakkateollisuuden avustusten/tukien varassa tai palkoissa ja nykyään sitten öljyteollisuus on samaa tasoa oleva lobbari. On myös ilmastonmuutoksesta omaa etua tavoittelevia henkilöitä, jotka tekevät rahaa esimerkisi tietoisella liioittelulla suuntaan tai toiseen.

Oleellista olisi ymmärtää fakta. Riippumatta siitä kuka pyrkii hyödyntämään ilmastonmuutosta ja mihin tarkoitukseen, ilmastonmuutos tapahtuu parhaillaan. Fiksuimmat myöntävät tämän ja pyrkivät hyödyntämään liiallisen ilmastonmuutoksen rajoittamista.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Syntyvyyden rajoittaminen onnistui kohtuullisesti Kiinassa, mutta tämä ei riitä. Rajoittamisen tulisi koskea kaikkia ihmisiä, meillä ei ole aikaa odottaa kaupungistumisen & teollistumisen vaikutuksia joskus tulevaisuuudessa. Meilläkään ei ole oikeutta suurperheisiin.

Kuten totesin, en kannata pakkosterilisointia.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Lainauksesta otettu paljon tekstiä pois, mutta mielestäni en sisältöä ja merkitystä tällä muuttanut.

Kun otetaan huomioon, että maapallon kokonaishedelmällisyysluku taitaa tällä hetkellä olla 2.4 ja maita, jossa se on yli kolmen taitaa olla vain Afrikassa (+ pari säännön vahvistavaa poikkeusta), niin taitaa alempi osa lainauksesta olla itseironinen demonstraatio ylemmästä.

Korvaustaso on 2.1, joten Afrikasta ei tarvitse saada kuin vähän vähemmän persläpi, niin ollaan siellä.
Lapsilukuhan laskee nopeasti elintason noustessa, mutta ihmisten saaminen pois äärimmäisestä köyhyydestä ei tokikaan ole niin eettistä kuin pakkosterilointi.

Joku halukas voisi myös kirjoittaa meille tänne tiivistyksen äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän kehityksestä ja mikä on lapsiluku maailman sillä populaatiolla, joka ei elä äärimmäisessä köyhyydessä. Ihan vaan että voidaan vetää ranteet auki kun kaikki on perseestä eikä millekään voi mitään.

Maapallon väestönennusteet antavat hyvin suuria eroja: Tilastokoulu

Johtopäätös on, että emme tiedä, paljonko ihmiskunnan määrä vielä lisääntyy vuoteen 2100 mennessä. Toinen kysymys on se, paljonko maapallon kantokyky on: tämä on koko ongelman ydinkysymys. Eli kuinka paljon suhteellisen hyvissä oloissa olevia ihmisiä maapallolla voisi olla, ideaalina olisi 100%. Ei olisi siis yhtään todella köyhää, aliravittua, lukutaidotonta ihmistä.

Jos kantokyky määritellään tämän mukaan, epäilen vahvasti, että tätä voitaisiin ylläpitää edes nykyisen suuruisella väestöllä.

Kun tähän ongelmakenttään tuodaan ilmaston lämpeneminen luultavasti ainakin 2 asteella vuoteen 2050 mennessä, ollaan todella hankalien ongelmien kanssa tekemisissä.

Esiinnousevat erilaiset rajoitukset ihmisten taloudelliseen toimintaan ja muuhun elämään liittyen. Minulla ei tietääkseni ole harhakuvia tästä asiasta. Lähes kaikki ihmiset ovat valmiina rajoituksiin, kunhan nämä rajoitukset koskevat toisia ihmisiä.

Makaaberi esimerkki, joka saattaa koskettaa joitakin, on kotimainen jokavuotinen Veronmaksajien keskusliiton kitinä veroista, kun kuulemma nytkin verotus kiristyy kokonaista 0,4 prosenttia, mikä tekee joillekin peräti 160 euroa vuodessa. Ja tämä tekee kuukaudessa hirveät 14 euroa! Tämähän vastaa paria drinkkiä etelän lämmössä allasbaarissa.

Miten tällaisten pilallehemmoteltujen länsimaisten ihmisten kanssa voitaisiin saada aikaan ns. kestävää kehitystä, menee minun ymmärrykseni yli. Tosin nuoret eivät ehkä piittaa tällaisesta poroporvarillisuudesta, mutta nuorien valtaantuloon on vielä aikaa. Ilmasto sen sijaan ei odota ihmisten valtarakenteiden muutoksia.
 
Viimeksi muokattu:

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Maapallon väestönennusteet antavat hyvin suuria eroja: Tilastokoulu

Johtopäätös on, että emme tiedä, paljonko ihmiskunnan määrä vielä lisääntyy vuoteen 2010 mennessä.
Meidän ei tarvitse tietää, mikä maapallon väkimäärä on. Meidän tarvitsee vain tietää, miten saada syntyvyys laskemaan. Ja tiedostaa, että se laskee koko ajan. Eli todeta, että toimenpiteet väestönkasvua vastaan toimivat jo ihan hyvin. Ja tutkia, että mikä toimii ja pyrkiä kaikin voimin viemään sitä sinne, missä se vielä ei toimi.

Sekin on ihan hyvin tiedossa, että mikä toimii. Googleta ja tutki. Lapsikuolleisuus pitää saada alas. Väestönkasvun logiikka yksinkertaistettuna: jos lapsista kuolee kolmasosa, lapsia hankitaan 6, henkiin jää 4 ja seuraava sukupolvi on kaksinkertainen. Jos lapsia ei kuole, niitä hankitaan kaksi ja väestö ei kasva vaan pienenee pikkuhiljaa. Haluatko pelastaa maailman? Järjestä 2 köyhimmälle miljardille järkevä elämä. Teoriassa helppoa, käytönnössä kuvittelisin pienen ihmisen parhaan tavan olevan se, että sijoittaa afrikkalaiseen bisnekseen. En ole kylläkään mikään asiantuntija.

Tärkeintä on vetää henkeä ja ymmärtää, että noi steriloidaan kaikki-jutut ei ole mitään muuta kuin peruspopulismia, jossa ehdotetaan asioita, jotka ei vaan tule tapahtumaan ja sitten käytetään sitä tekosyynä olla tekemättä mitään. Jotain voi tehdä ja tehdään koko ajan.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vastaan omasta puolestani. En usko että nuo maalaillut kauhukuvat 20 metrin merenpinnan noususta toteutuvat tuon lasketun 2 asteen nousun takia. En myöskään usko moneen muuhun tulevaisuuden laskelmaan, koska jo 10-15 vuotta sitten väitettiin, että sen hetkinen päästöjen taso olisi nostanut merien pintaa useammalla metrillä tähän päivään. Näin ei ole käynyt, vaikka annettujen lukujen valossa päästöt ovat kasvaneet ja paljon.
Tämän asian suhteen olisi varmaan fiksuinta lopettaa se rahanjako tuon ilmiön tutkimiseen ja jakaa vaikka 70% sellaisen teknologian kehitykseen millä saadaan nuo päästöt puolitettua.

Ei ole väitetty. Tai ainakin haluan viitteen siihen 10-15 vuoden takaiseen tutkimukseen jossa on usean metrin nousua ennusteltu vuoteen 2019 mennessä.

Nykyinen nousutahti tuo keskimäärin 0,3 metriä 100 vuodessa, ja sen on ennusteltu toki kiihtyvän, joten joku metrin hujakoilla oleva nousu vuoteen 2100 mennessä on mahdollinen. Mutta useampien metrien noususta kun on puhuttu, niin aina on kyllä ollut kyse sadoista vuosista.

Yleensä ottaen ilmastotieteen ennustukset on ollut menestys. Isossa kuvassa ovat pitäneet paikkansa jo monta vuosikymmentä. Sen sijaan skeptikot on hokeneet sitä mantraansa 'ihan kohta alkaa kylmeneminen" jo sen 10-15 vuotta ainakin. Jotkut pitempäänkin. Eipä ole viilenemistä tullut.
 
Supermyrskyjä, nouseva merenpinta ja ikiroudan sulaminen – YK-raportti maalaa yönsynkän kuvan ihmiskunnan tulevaisuudesta IPCC:n tuomiopäivänraportti pelottelee merenpinnan nousulla ja satojen miljoonien ihmisten pakkomuutolla kodeistaan. Jos kerran huippuvuorilla oli 1100 vuotta sitten paljasta maata paikassa, jossa nyt on kaksi kilometriä jäätä ja Grönlannin jäätikötkin olivat olennaisesti pienempiä, niin miten on mahdollista, että vanhat keskiaikaiset suurkaupungit ovat edelleen samassa paikassa minne ne kerran syntyivät. Brugge, Hampuri, Lyypekki, Danzig, Tukholma, Riika, Tallinna, Barcelona, Marseille, Genova, Napoli. Kaikki nämä ovat merenrantakaupunkeja, jotka perustettiin keskiajan lämpökauden aikana. Meren pinnan olisi pitänyt olla tuolloin huomattavasti korkeammalla, jos noita tuomionpäivän ennustuksia on uskominen. Ja nämä ovat kaupunkeja pohjoisella pallonpuoliskolla. Nouseeko merenpinta sittenkään, jos jäätiköt sulavat ilmaston lämmetessä?

Yleensä ottaen ilmastotieteen ennustukset on ollut menestys. Isossa kuvassa ovat pitäneet paikkansa jo monta vuosikymmentä. Sen sijaan skeptikot on hokeneet sitä mantraansa 'ihan kohta alkaa kylmeneminen" jo sen 10-15 vuotta ainakin. Jotkut pitempäänkin. Eipä ole viilenemistä tullut.

1970-luvullahan ennustettiin jopa pikkujääkautta useamman vuosikymmenen viilenemisen seurauksena. Alan uranuurtaja Arrheniuksen ennustukset eivät toteutuneet likimainkaan ja 2000-luvun alussa oli useampi vuosi kun keskilämpötila ei noussut. Lätkämaila-huijaus ainakin on osoittaunut siinä määrin menestykseksi, että täälläkin sitä pidettiin muutama päivä sitten "ihan pätevänä".
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Nouseeko merenpinta sittenkään, jos jäätiköt sulavat ilmaston lämmetessä?
No jos mannerjäätikkö sulaa niin siinä tulee mereen lisää vettä. Eli vedenpinnan pitäisi nousta ihan sen takia. Veden lämpölaajeneminen on asia josta en osaa sanoa mitään, mutta kai sekin vaikuttaa. Tuota mannerjäätikköjen sulamista voi verrata siihen, että otat lasin vettä ja heität sinne pari palaa jäätä. Nousiko vedenpinta?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Lätkämaila-huijaus ainakin on osoittaunut siinä määrin menestykseksi, että täälläkin sitä pidettiin muutama päivä sitten "ihan pätevänä".

Totesin sen olevan täysin ok, vaikka lavan pituudesta voidaan keskustella. Tässä alla mainio esimerkki, jossa Suomen keskilämpötilan lapa (1980 ->) on varttakin (1930-1985) pidempi.


Pohjoisessa (Alaska, Siperia, Lappi ym) näkyy hyvin myös mittauksissa, mitä luonnossa tapahtuu. Ja lapa liikkuu ylös, jos tämä kiekkomailana halutaan nähdä.
 
No jos mannerjäätikkö sulaa niin siinä tulee mereen lisää vettä. Eli vedenpinnan pitäisi nousta ihan sen takia. Veden lämpölaajeneminen on asia josta en osaa sanoa mitään, mutta kai sekin vaikuttaa. Tuota mannerjäätikköjen sulamista voi verrata siihen, että otat lasin vettä ja heität sinne pari palaa jäätä. Nousiko vedenpinta?

Taitavat vain valtameret olla huomattavasti monimutkaisempi järjestelmä, kun vedet kiertävät ja höyrystyvät "vähän" eri tavalla kuin vesilasissa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
1970-luvullahan ennustettiin jopa pikkujääkautta useamman vuosikymmenen viilenemisen seurauksena.

Tuosta taas kerran faktaa, mitä 1970-luvulla ennustettiin:


Yksikään näistä järjestöistä ei tukenut 70-luvun jääkausiennusteita.

Enemmisto tutkimuksista ennusti lämpenevää jo 70-luvulla. Tänään kasapäin tutkimuksia ja tutkijoiden ylivoimainen enemmistö ovat ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen kannalla. 70-luvun viilenemisennusteiden vertaaminen tämän päivän lämpenemisennusteisiin on sekä virheellistä että harhaanjohtavaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Taitavat vain valtameret olla huomattavasti monimutkaisempi järjestelmä, kun vedet kiertävät ja höyrystyvät "vähän" eri tavalla kuin vesilasissa.
Mihinkäs se mereen tuleva ylimääräinen vesi sitten menee? Niin ja kuinka paljon pienempiä Grönlannin mannerjäätikön aikanaan olivat?
 
Totesin sen olevan täysin ok, vaikka lavan pituudesta voidaan keskustella. Tässä alla mainio esimerkki, jossa Suomen keskilämpötilan lapa (1980 ->) on varttakin (1930-1985) pidempi.


Pohjoisessa (Alaska, Siperia, Lappi ym) näkyy hyvin myös mittauksissa, mitä luonnossa tapahtuu. Ja lapa liikkuu ylös, jos tämä kiekkomailana halutaan nähdä.

Tämän mukaan Sodankylän mittausaseman lämpötilat näyttävät aivan jotain muuta kuin lätkämailaa.




Ilmastonmuutos ilmiönä - Ilmasto-opas.fi Samainen sivusto otsikoi kuinka auringon vaikutus ilmastoon on vähäinen. Jättää vain kokonaan mainitsematta, että Maunderin minimin aikaan, jolloin auringonpilkut katosivat ja oli pikkujääkausi. Auringossa lienee monta vaikuttavaa tekijää.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämän mukaan Sodankylän mittausaseman lämpötilat näyttävät aivan jotain muuta kuin lätkämailaa

Niin näyttää Naurunkin. Mutta kirjoitin Suomen keskilämpötilasta ja annoin linkin kuvaan Suomen keskilämpötilasta. Paikalliset poikkemat ovat suuria ja joskus kun ehdit, voit lukea linkistäni vertailua mm. Sodankylään.

Kun näytät hallitsevan pikkunäppäryydet, löytyisikö niiden lisäksi jotain tutkimusta, missä tieteellisesti kumotaan esimerkiksi Suomen keskilämpötilan nousu syineen? Mistä esimerkiksi johtuu lämpeneminen alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta? Onko kyseessä väärennetyt tilastot vai onko lämpeneminen "todellisuudessa" ollut jotain, mutta ei kuitenkaan noin paljon?
 
Niin näyttää Naurunkin. Mutta kirjoitin Suomen keskilämpötilasta ja annoin linkin kuvaan Suomen keskilämpötilasta. Paikalliset poikkemat ovat suuria ja joskus kun ehdit, voit lukea linkistäni vertailua mm. Sodankylään.

Kun näytät hallitsevan pikkunäppäryydet, löytyisikö niiden lisäksi jotain tutkimusta, missä tieteellisesti kumotaan esimerkiksi Suomen keskilämpötilan nousu syineen? Mistä esimerkiksi johtuu lämpeneminen alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta? Onko kyseessä väärennetyt tilastot vai onko lämpeneminen "todellisuudessa" ollut jotain, mutta ei kuitenkaan noin paljon?

Virtasen kirjassa on graafi, jos on yhdistetty Helsingin ja Sodankylän yhdistetyt keskilämpötilat. Molemmat ovat samansuuntaisia. Todennäköisesti siis sama alkutalven lämpeneminen on tapahtunut myös 1930-luvulla, jolloin lämpötilat olivat vain vähän matalampia kuin nykyisin. Myös linkkaamasi artikkeli vahvistaa tämän.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Virtasen kirjassa on graafi, jos on yhdistetty Helsingin ja Sodankylän yhdistetyt keskilämpötilat. Molemmat ovat samansuuntaisia. Todennäköisesti siis sama alkutalven lämpeneminen on tapahtunut myös 1930-luvulla, jolloin lämpötilat olivat vain vähän matalampia kuin nykyisin. Myös linkkaamasi artikkeli vahvistaa tämän.

Oliko se linkittamani kuva siis väärennetty?
 
Mihinkäs se mereen tuleva ylimääräinen vesi sitten menee? Niin ja kuinka paljon pienempiä Grönlannin mannerjäätikön aikanaan olivat?

Termohaliinikierto – Wikipedia Sinulla taitaa olla hieno vesilasi. Ilmeisesti Greenlandissa oli jäätä merkittävästi vähemmän kuin nykyään. SItekässä elävät tarinat viikinki-uudisasukkaista.

Oliko se linkittamani kuva siis väärennetty?

Täh? Toiseksi ylin tilasto, jossa on Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä. Sen mukaan 1930-luvulla lämpötilat olivat lähes samoissa luvuissa kuin 2010.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Täh? Toiseksi ylin tilasto, jossa on Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä. Sen mukaan 1930-luvulla lämpötilat olivat lähes samoissa luvuissa kuin 2010.

Todellisuudessa Suomen keskilämpötila oli linkittämässäni kuvassa 1930-luvulla noin +1.5 astetta (ja 1850 luvulla noin -05. astetta), jossa se pysyi lähes 1990-luvulle. Sitten nousu noin +3.25 asteeseen. Vaikka sinä et näköjään ymmärrä eroa +1.5 ja +3.5 asteen välillä, valtaosa ymmärtää. Se tarkoittaa merkittävää eroa 1930-lukuun verrattuna.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Todellisuudessa Suomen keskilämpötila oli linkittämässäni kuvassa 1930-luvulla noin +1.5 astetta (ja 1850 luvulla noin -05. astetta), jossa se pysyi lähes 1990-luvulle. Sitten nousu noin +3.25 asteeseen. Vaikka sinä et näköjään ymmärrä eroa +1.5 ja +3.5 asteen välillä, valtaosa ymmärtää. Se tarkoittaa merkittävää eroa 1930-lukuun verrattuna.
Nii mutku sä et ymmärrä että Virtasen kirja. Siihen on paha sanoa mitään vastaan.
 
Todellisuudessa Suomen keskilämpötila oli linkittämässäni kuvassa 1930-luvulla noin +1.5 astetta (ja 1850 luvulla noin -05. astetta), jossa se pysyi lähes 1990-luvulle. Sitten nousu noin +3.25 asteeseen. Vaikka sinä et näköjään ymmärrä eroa +1.5 ja +3.5 asteen välillä, valtaosa ymmärtää. Se tarkoittaa merkittävää eroa 1930-lukuun verrattuna.

Mielenkiintoinen ristiriita siinä ainakin on, jos verrataan kolmen mittauspisteen Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän lukuihin. Kuten jo viime viikolla kävi ilmi linkkaamassani Osmo Soininvaara blogi-tekstissä, keskiarvoihin vaikuttaa paljon käytetty tilastollinen menetelmä. Lisäksi on muuttujia kuten kaupunkilämpö.

Esimerkiksi mainittu Humlum kertoo Virtasen kirjassa: "Kun Humlum aloitti vanhojen ja uusien aikasarjojen vertailun keväällä 2008, vuosien 1910 ja 2000 tammikuiden välinen lämpötilaero oli 0,45 astetta. Kymmenen vuoden aikana ero on kasvanut 0,67 asteeseen, eli jostakin on tullut 0,22 astetta lisää ilmastomuutosta." Koska Virtasen kirja.

Suomen keskilämpötilan kehitys - ymparisto.fi Tämä esimerkiksi ei ole lätkämaila, eikä 2 astetta.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
1930-luku oli tavallista lämpimämpi erityisesti pohjoisen napa-alueen ympäristössä. Sillä ne erot Sodankylän vs Helsingin lämpötilasarjoissa selittyy. Sodankylä kun on pohjoisempana, jopa melko lailla.

Jostain löytynee vielä se vuoden-parin takainen viraalivideo pallon lämpötilakehityksestä, jossa näkee miten 1930-luvulla pohjoiskalotti ähöttää punaisena, kun muualla on vielä sinisen viileää. 2010-luvulla sitten jokseenkin koko pallo ähöttää punaisena. Siinä se ero.

Suomessa 30-luvun säät muistetaan pitkistä kuumista kesistä ja leudoista talvista, talvisota 39-40 taas kylmyydestä, ja oliko ne muutkin sotatalvet kylmänpuoleisia. 40-luvusta on siis paljon viileämmät mielikuvat kuin 30-luvusta. Mutta maailman keskilämpötilassa nousu jatkui vielä 40-luvun puolenvälin paikkeille. Paikallinen ja globaali muutos menee monesti ihan eri reittejä, vaikka kytköksissä ovatkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös