En näe eettisenä 1930-luvun keinoja. En edes syytä pakkosterilointeihin. Kysehän on siitä, että ne pitäisi kohdistaa afrikkalaisiin ja aasialaisiin. Siis maanosiin, joiden väkiluku kasvaa. Samaan aikaan Euroopassa väkiluku laskee ennusteiden mukaan, joten me säästyisimme tältä...Maapallo kestää myös 10-12 miljardin ihmisen elämän samaan aikaan, jos järkestämme elämämme paremmin. Toimiva keino on lukutaidon ulottaminen sekä kaupungistumisen tukeminen sekä luopuminen fossiilisista polttoaineista. Ilman kaupungistumista ja siihen liittyvää palvelu- ja teollista toimintaa Afrikassa, maanosan noin 4 miljardia ihmistä eivät ole ainakaan Afrikassa vuonna 2100. Tässä on myös syy, miksi ns. liiallista ilmastonmuutosta ei voida ehkäistä vähentämällä absoluuttista kulutusta maapallolla. Euroopasta katsoen joidenkin mielestä kenties, mutta todellisuudessa nopeasti kasvavat väestöt kuten afrikkalaiset kuluttavat yhä enemmän, kun lukutaito kasvaa ja elintaso nousee. Meidän on siis paitsi kehitettävä tulevaisuuden teknologiaa, myös muutettava omia kulutustottumuksiamme rasitusperusteisesti.
No maapallon kantokyky on yksi mittari, jolla mitataan sitä, miten maapallo kestää kulutusta vuodessa. Viime vuonna maapallon kantokyky ylittyi jo 1.8. Tuona vuonna kulutettiin siis 1,7 maapallollista.
Erilaisia toimia on paljon, mutta niistä yksimielisyyteen pääsy on kokonaan eri asia. Elämme samalla maapallolla, joten paikalliset toimet eivät riitä. Ei voi olla niin, että pieni joukko punaniskoja pitää grillijuhlia ja kuluttaa sikahalpaa bensaa kun toinen vähän suurempi joukko ponnistelee täyttääkseen kaikki pelastamisen tarpeelliset ja vähemmän tarpeelliset toimet.
Minulle ei oikein välity yhtälö, jonka mukaan ihmisiä saa syntyä entiseen tahtiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja näille ihmisille tietenkin pitää pyrkiä takaamaan koulutus ja kaikki muu tarpeellinen, ja kuitenkin tämä tehdään siten, että maapallon kantokyky pysyisi yhdessä per vuosi. Tämä kuulostaa jo poliitikon puheelta. Syntyvyyden väheneminen kehityksen tietä on aivan liian hidas tie maapallon nykyisten ongelmien, joista suurin on ylikansoitus, ratkaisemiseen.
Yhtä mieltä varmaan olemme siitä, että kaikkia ihmisiä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet, linkolalaisuus on eri sfääreissä. Meidän länsimailla pitäisi luopua fossiiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta olemme itse hyötyneet näistä 300 vuotta. On vaikea perustella tätäkään muille. Syntyvyyden rajoittaminen onnistui kohtuullisesti Kiinassa, mutta tämä ei riitä. Rajoittamisen tulisi koskea kaikkia ihmisiä, meillä ei ole aikaa odottaa kaupungistumisen & teollistumisen vaikutuksia joskus tulevaisuuudessa. Meilläkään ei ole oikeutta suurperheisiin.
Toiminnan järkeistäminen on helppoa sanoa, mutta käytännössä tämä vaatii voimakkaan hallitusvallan toimia. Ja kun hallitukset ovat mitä ovat tyyliin Brasilia, järkeistäminen jää hartaaksi toiveeksi. Miten ihmisiä estetään fossiilisten polttoaineiden käytöstä niillä alueilla, joilla ei ole tarjolla korkeaa teknologiaa sähköntuotantoon? Miten ruoantuotanto järjestetään liikakansoittuneissa maissa?
Ruoantuotanto tämänhetkisellä populalla voitaisiin osassa maapalloa järjestää luopumalla länsimaiden oikeuksista eksoottisiin hedelmiin. Perunalinjalla eteenpäin. Toisin sanoen, hyvä viljelysmaa tulisi paikallisten käyttöön eikä suurten yritysten, jotka vievät tuotteensa muualle. Tämäkin on utopiaa, sillä ei-teollistuneet maat tarvitsevat vientituloja näistäkin tuotteista (sikäli kuin saavat).
On myös olemassa valistuksen myytti tai harha. Suurin osa maapallon ihmisistä ei luovu katsomuksistaan edes lukutaidon kehittymisen myötä: suuri osa maapallon väestä näet lukee Koraania, ei vihreää manifestia. Toisaalta, oikeistopopulismi valtaa alaa länsimaissa: Trump on voimaannuttanut ihmisiä, joiden mielestä luonnonsuojelu rajoittaa teollisuuden aktiviteettejä liikaa. Luonnonsuojelu on tarpeeton asia, jos pois lasketaan se, että omalle takapihalle tai golfklubiin ei kukaan saa kipata jätteitä.
On suuri joukko ihmisiä, jotka elävät päivän kerrallaan ottamatta lainkaan kantaa edellämainittuihin asioihin. Maapallo vaikuttaa siten laivalta, jota ohjaa humalainen rakastajansa kanssa vehtaava italialainen kapteeni, kukaan päällystöstä ei puhu samaa kieltä, miehistö elää täysin omaa elämäänsä taistellen vähenevistä ruokavaroista ja majoitustiloista. Tämän laivan kurssi muuttuu päivittäin, rakenteet repeävät liitoksistaan ja polttoaineestakin on pula. Laivan ylimmissä hyteissä globaalit vihreät ehdottavat aurinkopaneeleja voimalähteeksi ja pyydystelevät hyttysiä, joita voidaan tarjota miehistölle proteiinilähteeksi. Itse tietysti yläluokka nauttii mehevistä pihveistä voimaannuttavin syyllisyyden tuntein.