Ihminen on käynyt kuussa – totta vai tarua?

[rosba70150]

Oletko koskaan matkaillut jonnekin. Sitten, kun joku paikka on nähty, niin se on nähty. Joillekin voi olla mukavaa asua Vantaalla ja se on ihan kohtuullinen paikka olla ja elää. Mutta turistille siellä ei ole mitään miksi tulla uudelleen.

Miksi joku haluaisi tuhlata lomapäivänsä Vantaalla joka vuosi, kun siellä on jo käyty ja se on nyt nähty.

Laitoit sitten kuun ja Vantaan samaan koppaan.

Kyl mä ymmärrän et Hifkiä kannattamalla ei kaikkea ymmärrä, mutta joku roti sentään.

 

[teppana]

En ainakaan itse tiedettä tekevänä ihmisenä (liian harvoin ja vähän nykyään pääsen tiedettä tekemään, mutta joskus) koe tiedettä samanlaisena pragmaattisena työkaluna kuin muutama nimimerkki tässä on sen ilmaissut. Tieteen kehityksen kannalta sen kahlitseminen ei ole järkevää. Sitä varten ihmiskunta on kehittänyt tuotantotekniikkaa. Kun tieteen kautta saadaan uusia sovellusmahdollisuuksia voidaan valjastaa uusia tai hioa vanhoja prosesseja. Tiede on alasta riippumatta aina verrannollinen ihmisiin jotka sitä tiedettä tekevät. Kehityksen edellytys on se, että ihmiset kokevat mielekkääksi tutkimuksen. Tässä mielessä on todella hankala, ellei jopa tieteen vastainen näkemys, ajatella että esim. aurinkokunnan valloitus tulisi hylätä ja keskittyä maan päällä oleviin asioihin. On aivan ymmärrettävää, että osa ihmiskunnan tieteilijöistä panostaa elämäänsä aurinkokunnan valtaamiseen nykyisen tekniikan avulla, osa taas panostaa esim. energialäpimurtoon. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita. On myöskin erikoinen ajatus, että nykyisen tekniikan puolella työskentelevät tieteilijät vain joko sivuutettaisiin tai siirrettäisiin täysin toiselle kentälle.

Tieteen luonteesta puhuttaessa täytyy mielestäni aina ottaa huomioon ihmisen käyttäytyminen. Tiede sellaisena kuin me sen ymmärrämme on kehittynyt ihmisen luontaisen käytöksen ympärille. Yksi peruspilareista on tutkimus niin matkailun kuin teorian osalta. Ihmisen vietti tutkia uutta vierittää sitä kiveä eteenpäin. Se ei vieri pakottamalla eikä ohjaamalla. Se vierii vapaana kuin Kolumbus ja muut tutkimusmatkailijat. Yhteiskunta voi parhaimmillaankin tuottaa vain taloudelliset raamit, joiden sisällä tutkijat toimivat. Läpimurtoja ei voi pakottaa eikä intohimoa siirtää työehtosopimuksella.

Mitä taas tulee ajatukseen rahasta. Energiateollisuuden panostukset kehitykseen ovat jo mittaluokaltaan sellaisia, että siellä ei yksi NASAN vuosibudjetti näy kuin vessapaperin laadussa. Tavallaan resurssit ovat nollasummapeliä, mutta mittaluokat on muistettava. Esimerkiksi miehitetyn lennon suunnittelu ja toteutus Marsiin on hintaluokaltaan sellaista näpertelyä ettei se haittaa yhtään mitään kehitystä. Päinvastoin, siellä on vähintäänkin teoreettinen mahdollisuus oppia jotain uutta.

 

[El Gordo]

Näin se kävi myös kuun kohdalla, ja nimenomaan tähän JFK viittasi kun totesi, että sitä ei tehdä siksi että se olisi helppoa, vaan siksi koska se on vaikeaa.

JFK oli hyvä puhumaan. Todellisuudessa kuuhun mentiin koska oli tämä kylmä sota, ja USA sekä NL kävivät tiukkaa todellista ja propagandataistelua siitä, kummalla on parempi avaruusteknologia. Neuvostoliitto otti alkuvaiheessa erävoittoja mutta lopulta USA korjasi koko potin viemällä lippunsa kuuhun.

Marsiin mennään varmaan siinä vaiheessa kun USA:n ja Kiinan välit kiristyvät sopivasti.

 

[Cobol]

.Marsiin mennään varmaan siinä vaiheessa kun USA:n ja Kiinan välit kiristyvät sopivasti.

Myös tilanne, jossa Kuun ja/tai Marsin luonnovarojen realistinen hyödyntäminen ihmiskunnan toimesta on kannattavaa, lähettää alukset matkaan.

 

[Jörgen van Rectum]

Itse pohtinut taas sitä että jos ja kun ihminen kävi kuussa 50 vuotta sitten niin onko silloin tai sen jälkeen löytynyt jotain jonka takia sinne ei olla haluttu uudestaan mennä. Luulisi että jollain taholla sinne olisi ollut sen verran kiinostusta että olisi edes yritetty vaikka hieman isommalla riskillä. Jossain kohti tuntuu itsestä että joku kohta ei täsmää, joko ei olla käyty siellä tai sitten joku estää uudestaan menemisen. Jotenkin en vain usko että selitys on ettei haluta mennä ja rahaa ei ole.

Kilpajuoksu kuuhun päättyi jo 50 vuotta sitten. Kilpajuoksun pääkohde on nyt Mars, johon massit käytetään. Se että uhraa edes pienenkin ajatuksen salaliitolle ettei olisikaan käyty on vain tosi typerää. Aikamoinen vatipää täytyy olla jos uskoo jenkkien laukaisseen 6 kertaa tyhjän raketin taivaalle ja sillä aikaan filmatisoineet uusilla näyttelijöillä kuukävelyitä, ihan kuin se yksi kerta ei olisi riittänyt? Sen jälkeen Neuvostoliitto ottivat huijaustappion vastaan tyytyväisinä, niille kun ei varmaan ole ihan yhdentekeväänii oliko kuussa vai studiossa. Melko hyvät vaitiolosopparit tehty yli 400 000 kuuprojektin työntekijöille kun 50 vuodessa kukaan ei ole vuotanut, edes kuolinvuoteella. Nämä salaiitot on internetin aikaansaannosta kun nettisankarit kotona tietokoneillaan tihrustavat paskoista videoista ja kuvista jotain virheitä saadakseen jännemmän tarinan foliohattu päässä.

 

[Byvajet]

Itse pohtinut taas sitä että jos ja kun ihminen kävi kuussa 50 vuotta sitten niin onko silloin tai sen jälkeen löytynyt jotain jonka takia sinne ei olla haluttu uudestaan mennä.

Se on edelleen teknisesti niin haastavaa, ettei riskejä tahdota ottaa ja resursseja tuhlata.

Kuussa käymisen vaikeus kertoo oleellisen avaruuden valloituksen aikataulusta. Jopa lähimmällä kivellä käyminen on suuri haaste, vaikka siellä käytiin jo 50 vuotta sitten. Sen jälkeen uutta merkittävää askelta avaruuden valloituksessa ei ole astuttu.

Nykyaikana tieteeseen vetoaminen näyttää olevan keino tukahduttaa keskustelu toiminnan rationaalisuudesta. Aina parempi, jos tieteeseen vedotessa vedotaan myös ilmastonmuutokseen.

Jos hyönteistutkija tarvitsee muutaman kontillisen teknisiä apuvälineitä ja palveluskuntaa pystyäkseen tutkimaan trooppisessa sademetsässä elävää kovakuoriaista ja kovakuoriaisen elämän yhteyttä ilmastonmuutokseen, niin mitäpä me kuluista nillittämään. Kuluilla ei ole väliä, koska kysymys on tieteestä. Vai onko sittenkin?

Jos hyväksymme loputtoman rahojen kaadon avaruustutkimukseen tieteen nimissä, niin hyväksymmekö saman perustelun kaikkea tiedettä koskien?

 

[Sako]

JFK oli hyvä puhumaan. Todellisuudessa kuuhun mentiin koska oli tämä kylmä sota, ja USA sekä NL kävivät tiukkaa todellista ja propagandataistelua siitä, kummalla on parempi avaruusteknologia. Neuvostoliitto otti alkuvaiheessa erävoittoja mutta lopulta USA korjasi koko potin viemällä lippunsa kuuhun.

Marsiin mennään varmaan siinä vaiheessa kun USA:n ja Kiinan välit kiristyvät sopivasti.

Kisa kuuhun juonsi juurensa ohjuksiin eli haluttiin näyttää, että osaamme rakentaa ydinaseelle kantolaitteen, jonka voi suunnata mihin tahansa maapallolla. Kiinalaiset on jo rakettinsa sinne saaneet eli kykynsä yleismaailmalliseen tuhoon on osoitettu...

Jenkkien kuulennoilla oli tiedemies mukana vasta vikalla ja kokonaismäärä 1. Kertoo aika paljon.


Toivottavasti Marsiin mennään, se potkisi kunnolla tekniikkaa ja tiedettä eteenpäin. Aivan kuten kuulennot.

 

[Boulerice]

Kuussa taisi olla kuupölyä, joka tunkeutui joka paikkaan ja oli vaarallista niin ihmisille kuin laitteille.
https://www.wired.com/story/moondust-nasa-lunar-ambitions/

 

[Huerzo]

Mutta hienoa ajankuvaa. Mukana studiossa myös "Täällä Yrjö Länsipuro, Moskova" sekä "Erkki Toivanen, Lontoo".

Yleensä YLE:ssä kierrätettiin arkistonauhat hyvin tehokkaasti (uusia ohjelmia vanhojen päälle), mutta kuulennon seuranta on näemmä ollut arkistokaapissa pyhitetyllä paikalla tallessa myöhempien sukupolvien ihmeteltäväksi. Pitkästä kestostaan huolimatta.

Avaruuden valloitusta muistellessa myös kotoplaneetan tutkimusmatkaajille osaa antaa arvon. Purjehdustaidon ja -välineistön kehittyminen on hyvin verrattavissa avaruustutkimuksen ottamiin loikkiin.

 

[kamrat]

Sen jälkeen uutta merkittävää askelta avaruuden valloituksessa ei ole astuttu.

Näkisin että kaikista avaruuteen liittyvistä projekteista suurin ja merkittävin on ISS kokonaisuudessaan. Eli kyllähän kuulentojen jälkeenkin on tapahtunut vaikka mitä merkittävää.

 

[pernaveikko]

Intian raketti on nyt ilmassa. Ihmistä siellä ei ole, mutta kaikenlaista muuta tekniikkaa.

Odotellaan mitä saavat selville. Voi toki olla, että mitään rakettia ei olekaan kuin elokuvastudiossa.

 

[ms.qvist]

Saturn V on ainoa raketti, joka on lähettänyt ihmisen kiertorataa kauemmas - tuon jäätyä eläkkeelle ei ole ollut (vielä) mitään riittävän järeää rakettia kuumatkailua varten. Eikä mistään halvasta touhusta puhuta, jokainen laukaisu maksoi nykyrahassa yli miljardi dollaria.

Tarkennetaan sen verran, että Neuvostoliitossa suunniteltiin osana sukkulaohjelmaa 70- ja 80-luvulla TsAGI:n toimesta Energija (ven. Энергия) kantorakettia, jolla pystyi nostamaan matalalle kiertoradalle noin 98 000 kg eli hiukan vähemmän kuin Saturn V:llä. Suunnitteilla oli myös raskaampia malleja, joiden nostokyky matalalle kiertoradalle olisi ollut jopa 175 000 kg. Mutta tämä nyt on ehkäpä turhaa pilkunnussimista, koska, kuten tiedämme, Neuvostoliitto otti ja hajosi 90-luvun puolella, jolloin Energijalla oli tehty vasta kaksi koelaukaisua (1. avaruuteen yritettiin viedä sotilaallinen Poljus-satelliitti ja 2. laukaisulla rahtina oli miehittämätön Buran-sukkula) eikä Energijasta saatu koskaan valmiiksi muita malleja.

 

[Ollakseni]

Sen jälkeen uutta merkittävää askelta avaruuden valloituksessa ei ole astuttu.

No miten tuonkin nyt ottaa. Ensimmäiset ihmisten tekemät laitteet ovat poistuneet aurinkokunnasta. Ollaan saatu laitettua liikkuvalle komeetalle laskeutua ja useampi Marsin kamaralle. Samalla ollaan saatu tarkempaa dataa mm. Neptunuksen, Pluton ja muiden taivaankappaleiden koostumuksesta ja massasta.

 

[Sistis]

Näkisin että kaikista avaruuteen liittyvistä projekteista suurin ja merkittävin on ISS kokonaisuudessaan. Eli kyllähän kuulentojen jälkeenkin on tapahtunut vaikka mitä merkittävää.

Kyllä. Ja kaiken maailman Mars-mönkijät ovat myös hyvä esimerkki tutkimuksen kehityksestä. Tänä päivänä tutkimusta voidaan hoitaa hyvin näillä miehittämättömillä laitteilla, ja niiden kautta saadaan jo paljon uutta tietoa ilman riskejä ihmishenkien menetyksistä.

Muistelen lukeneeni sellaista, että viimeisimpien kuulentojen kohdalla suuren yleisön kiinnostus oli jo laantunut, ja näitä alettiin pitää melkein arkipäiväisinä asioina. Se olisi ollut yksi syy sille, että lennot lopetettiin. Niiden tavoitteet oli saavutettu, ja uudet lennot eivät olisi enää tuoneet sellaista lisäarvoa, että ne olisivat olleet kannattavia kuluihin nähden.

 

[Minor]

Muistelen lukeneeni sellaista, että viimeisimpien kuulentojen kohdalla suuren yleisön kiinnostus oli jo laantunut, ja näitä alettiin pitää melkein arkipäiväisinä asioina. Se olisi ollut yksi syy sille, että lennot lopetettiin. Niiden tavoitteet oli saavutettu, ja uudet lennot eivät olisi enää tuoneet sellaista lisäarvoa, että ne olisivat olleet kannattavia kuluihin nähden.

Joo, tämä kuulentojen "arkipäiväistyminen" vei suuren yleisön mielenkiinnon vaikka missään nimessä helppoa ja vaaratonta se ei ollut, kuten Apollo 13 osoitti. Kuussa oli jo tehty oikeastaan kaikki mitä haluttiin, siellä pelattiin jo golfia ja ajeltiin kuuautolla. NASA alkoi myös siirtää resursseja avaruussukkula-ohjelmaan ja vaikka NASA olikin hyvässä nosteessa niin kahteen isoon ohjelmaan ei olisi riittänyt rahoitusta.

 

[Roger Moore]

No miten tuonkin nyt ottaa. Ensimmäiset ihmisten tekemät laitteet ovat poistuneet aurinkokunnasta. Ollaan saatu laitettua liikkuvalle komeetalle laskeutua ja useampi Marsin kamaralle. Samalla ollaan saatu tarkempaa dataa mm. Neptunuksen, Pluton ja muiden taivaankappaleiden koostumuksesta ja massasta.

Joo ja Voyager 1 taitaa jatkaa matkaansa vielä jonkin aikaa ennen kuin se hajoaa lopullisesti. Ilmeisesti vielä ainakin ensi vuonna pitäisi toimia, mutta sen jälkeen voi olla että hajoaa. Matkalla se on ollut vuodesta 1977 asti ja jossain tuolla tähtienvälisessä aineessa se kulkee.

Mitä tulee kuusalaliittoihin niin parhaan luin Facebookista vähän aikaa sitten. Tai oikeastaan perustelu sille että ihminen ei ole käynyt kuussa, se meni näin "Se on MUN HENKILÖKOHTAINEN MIELIPIDE ETTÄ EI OO KÄYNYT! Ette voi siihen vaikuttaa". En muista oliko caps lockia ihan noin paljon mutta pointtina se että se oli sen mielipide. Joku taisi vielä jatkaa sanomalla että voiko kukaan todistaa aukottomasti että ihminen on käynyt kuussa?

Mun mielestä kuuta ei ole oikeasti olemassa. Se on MUN mielipide.

 

[pernaveikko]

Joo ja Voyager 1 taitaa jatkaa matkaansa vielä jonkin aikaa ennen kuin se hajoaa lopullisesti. Ilmeisesti vielä ainakin ensi vuonna pitäisi toimia, mutta sen jälkeen voi olla että hajoaa. Matkalla se on ollut vuodesta 1977 asti ja jossain tuolla tähtienvälisessä aineessa se kulkee.

Se fyysinen laite itsessään ei hajoa mihinkään, mutta yhteys kyllä menetetään, jos se tarkoittaa hajoamista.

Välimatka on vain kohta liian pitkä.

 

[Roger Moore]

Se fyysinen laite itsessään ei hajoa mihinkään, mutta yhteys kyllä menetetään, jos se tarkoittaa hajoamista.

Välimatka on vain kohta liian pitkä.

Joo siis nimenomaan sitä tarkoitin että ainakin vielä vuonna 2020 tuo laite vielä tuottaa yhteyden tänne, mutta tosissaan itse vekotin kyllä kulkee eteenpäin.

 

[pernaveikko]

Joo siis nimenomaan sitä tarkoitin että ainakin vielä vuonna 2020 tuo laite vielä tuottaa yhteyden tänne, mutta tosissaan itse vekotin kyllä kulkee eteenpäin.

Jokainen tiedemies tai muu kannattaja varmaan antaisi toisen munuaisensa tietääkseen mihin se lopulta päätyy.

Sitä tietoa ei ole mitenkään mahdollista saada ja nyt kun ollaan noin kaukana, niin ei voi edes arvioida. Toivottavasti joku löytää sen ja tekee tarvittavat toimenpiteet.

 

[pernaveikko]

Mahtaa harmittaa, kun pitkän uran tekee eikä edes kuuhun pääse:

"Chris Kraft, NASA's first flight director, dies at 95"

https://edition.cnn.com/2019/07/22/...sa-first-flight-director-obit-trnd/index.html

 

[Sistis]

Joo, tämä kuulentojen "arkipäiväistyminen" vei suuren yleisön mielenkiinnon vaikka missään nimessä helppoa ja vaaratonta se ei ollut, kuten Apollo 13 osoitti.

Lukaisin ihan mielenkiinnosta suomenkielisen Wikipedian artikkelit aiheesta. En ota kantaa niiden luotettavuuteen, sillä en jaksanut tarkistaa asioita ns. virallisemmista lähteistä. Jos kuitenkin artikkelien antama tieto on edes jokseenkin validia, niin kiinnostus alkoi laskea jo Apollo 12:a lennon jälkeen. Toki tämä selittynee osaltaan sillä, että 11 sai luonnollisesti niin suuren mediahuomion, että kiinnostuksen normalisoituminen näyttää kiinnostuksen laskulta.

Ja sekin kerrottiin, että melkein jokaisella lennolla oli vakaviakin teknisiä ongelmia. Esimerkiksi Apollo 12 sai lähdössä osuman salamasta, ja oli epävarmaa, että miten käy lennon loppupuolella palattaessa maan ilmakehään. Oli ilmeisesti mahdollista, että moduuli olisi voinut tuhoutua tuolloin.

 

[pernaveikko]

Lukaisin ihan mielenkiinnosta suomenkielisen Wikipedian artikkelit aiheesta. En ota kantaa niiden luotettavuuteen, sillä en jaksanut tarkistaa asioita ns. virallisemmista lähteistä.

Onhan tästä paljon puhuttu eri lähteissä. Ei tähän enää kai tarvitse mitään erikoisempaa raporttia.

Siinä vaiheessa, kun homma saatiin rullaamaan, niin jossain kohtaa siihen piti saada stoppi. Ketään ei enää kiinnosta, jos käytiin kuussa missä oltiin viime kuussakin.

Kyllä siinä ihan syy oli miksi loput Apollo-lennot jätettiin lentämättä. Ei olisi ollut mitään järkeä eikä tv-yhtiökään olisi enää ostanut mainosaikaa.

Tämä ei ole sillä lailla mikään mielipideasia.

 

[kamrat]

Muistelen lukeneeni sellaista, että viimeisimpien kuulentojen kohdalla suuren yleisön kiinnostus oli jo laantunut, ja näitä alettiin pitää melkein arkipäiväisinä asioina. Se olisi ollut yksi syy sille, että lennot lopetettiin. Niiden tavoitteet oli saavutettu, ja uudet lennot eivät olisi enää tuoneet sellaista lisäarvoa, että ne olisivat olleet kannattavia kuluihin nähden.

Apollo 13 -leffastakin muistamme, että jo sillä, siis kolmannella lennolla kuuhun, yleisön kiinnostus oli romahtanut. Astronauttien tv-ohjelmaa ei laitettu maassa eetteriin, koska kuulennot oli jo nähty. Leffa lienee tältäosin todenmukainen. Apollo 13 tuli kiinnostavaksi vasta, kun tuli ongelmia.

Kuulentojen motivaattori poliittisesti ja imagollisesti oli puhtaasti ehtiä tehdä se ennen venäläisiä. Ohjelma saavutti ehkä vähän puhtaasti tieteellisiä tuloksia, mutta olihan se huikea panostus ja edistys teknologisesti ja mahdollisti monia asioita myöhemmin niin siviili- kuin avaruuspuolella. Kun Apollo-ohjelmaan lähdettiin, amerikkalaista ei oltu vielä saatu edes maan kiertoradalle. Alle 10 vuodessa oltiinkin sitten jo kuun pinnalla. Ajatelkaapa vastaava projekti nykypäivänä.....kauanko menisi....

Kustannuksista muuten, niin samaan aikaan käyty Vietnamin sota maksoi amerikkalaisille puolitoistakertaisesti(pieni?) Apollo-ohjelman verran. Että eihän tuota nyt voi kovin huonona sijoituksena pitää....

 

[Jesus Shaves]

Kustannuksista muuten, niin samaan aikaan käyty Vietnamin sota maksoi amerikkalaisille puolitoistakertaisesti(pieni?) Apollo-ohjelman verran. Että eihän tuota nyt voi kovin huonona sijoituksena pitää....

Niin - joko Apollo-ohjelma oli helvetin kallis - tai sitten Vietnamin sota suhteessa todella edullinen.

En nyt tiedä millainen "sijoitus" tuo kuuohjelma on ollut? Onhan avaruusohjelmien tuloksena tullut paljonkin keksintöjä - tosin ei suoranaisesti Apollo-ohjelman tuloksena. Joku voisi väittää, että paremman ROI:n olisi saanut sijoittamalla saman summan tieteeseen kuin kuuohjelmaan - tosin tuo sijoitus ei varmastikaan olisi tapahtunut ilman kisaa kuuhun ylipäätänsä.

 

[Ollakseni]

Niin - joko Apollo-ohjelma oli helvetin kallis - tai sitten Vietnamin sota suhteessa todella edullinen.

En nyt tiedä millainen "sijoitus" tuo kuuohjelma on ollut? Onhan avaruusohjelmien tuloksena tullut paljonkin keksintöjä - tosin ei suoranaisesti Apollo-ohjelman tuloksena. Joku voisi väittää, että paremman ROI:n olisi saanut sijoittamalla saman summan tieteeseen kuin kuuohjelmaan - tosin tuo sijoitus ei varmastikaan olisi tapahtunut ilman kisaa kuuhun ylipäätänsä.

Apollo ohjelma maksoi kokonaisuudessaan 25.4 miljardia dollaria (inflaatiokorjattuna 153 miljardia nykyrahassa). 20 miljardia tuosta meni ihan R&D hommiin kun piti keksiä kaikkea jännää mm. miten ihminen pysyy hengissä tyhjiössä ja miten avaruuspuvut reagoivat suurin lämpötilaeroihin, miten saadaan alus takaisin ilmakehään jne. Apollo ohjelma työllisti suurimmillaan 400 000 henkilöä ja kun ohjelma lopetettiin, niin sitten nuo henkilöt menivät tietotaitonsa kanssa yksityiselle sektorille töihin. NASA:n budjettihan oli suurimmillaan 4,41% Liittovaltion budjetista. Sijoitus oli kaiketi ihan hyvä mikäli uskomme vuonna 1971 tehtyä tutkimusta jossa todetaan seuraavasti:
"...the $25 billion in 1958 dollars spent on civilian space R & D during the 1958–1969 period has returned $52.5 billion through 1971 – and will continue to produce payoffs through 1987, at which time the total payoff will have been $181 billion. The discounted rate of return for this investment will have been 33 percent."
Koko raportin voi lukea tuosta alta:
https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19730012250.pdf

Voisi kai puhua siitä, että osa näistä asioista olisi kehitetty muutenkin, mutta avaruuteen meneminen aiheutti paljon tarvetta kehittää nuo laitteet ja teknologiat. Neil DeGrasse Tyson on kirjoittanut kirjan siitä, miten tiedettä on aina hyödynnetty sodankäynnissä ja miten ollaan saatu rahoitusta tieteellisiin kokeiluihin valtiolta, kun on kerrottu ne sodankäyntiin liittyvät sovellukset. Esimerkiksi kun ollaan haluttu tietokone jolla voidaan laskea tähtien tuottamia energiamääriä, ollaan sanottu että samalla tietokoneella voi laskea myös ydinaseiden latauksia.