Greenpeace – aktivismia vai terrorismia?

[Taze]

Uskaltaisin väittää, että me tuhlaamme yhä sähköä aivan älyttömästi.

Uskaltaisin väittää, että tuo yksittäinen kohde ei vastaa täysin todellisuutta. Keskimääräisen energiakatselmuskohteen sähköenergian säästöpotentiali on noin 8% ja lämpöenergian noin 10%.

 

[Daespoo]

Juuri näin tämä on.

Kyse onkin siitä, että suomessa paperiteollisuus kuluttaa 30% sähköstä, kun esim kotitaloudet 25%. Se vaan, että paperiteollisuus ei ole kauheasti suomeen viimevuosikymmeninä investoinut, joten onko se nyt kauhean järkevää laittaa isoja kansallisia päätöksiä tämän tämän perustella?

Mahdollisuudet uusiutuvien kotimarkkinoiden syntyyn olisi kuitenkin ollut olemassa (pienyrityksiä pilvin pimein ja paljon innovaatiota). Nythän uusiutuvienkin paketti on ”kepulainen” maa ja metsätaloustuottajien eduista lähtevää silppua…

Se on hyvä kysymys. Toki paperiteollisuus on vain osa, konepajateollisuus tarvitsee sekin paljon energiaa. Ja kaivosteollisuus jne.

Ydinvoima ei vie markkinoita uusiutuvilta koska käyttötarpeet ovat niin erilaisia. Ei raskas prosessiteollisuus halua turvata energiantuotantoansa tuulivoiman varaan.

Mihin perustuu väite suurista määristä innovaatioita ja pienyrityksiä? Mitä se olisi vaatinut hallitukselta? Miten hallituksen päätökset olisivat tehneet suomalaiset yritykset kilpailukykyisemmäksi esim. Vestasia vastaan?

 

[Tarinankertoja]

Todella mielenkiintoista. Tarinankertoja osaa ennustaa tieteen ja tekniikan tulevaisuuden. .

en osaa, tiedän vaan missä kehityksessä mennään ja mitä on esim MIT ja vastaavat tutkimuslaitokset tutkineet ja todenneet.

ITER (fuusiovoimala) projektissa olen ollut osaltani jopa mukana suomalaisten osuudessa..

fuusiovoimala ITERin tapaan ei ole saasteeton, vaan se tuottaa radioaktiivista jätettä. Johtuu siitä, ettei tarpeeksi korkeisiin lämpötiloihin päästä. Se minkä propleemon ITER ratkaisee, on polttoaine. Mutta itse infrastruktuurirakentamista se ei pienennä tai vähennä investointipanostuksia. Toki uraania ei UIC (UraniumInormationCenter)mukaan riitä enää kuin about 50 vuodeksi sellaseen hintaan, että sitä voisi sähköntuotannossa käyttää, joten voimalaitosteollisuus panostaa myös IETRIiin.

Hyötöreaktoriteknologiasta taas olen seurannut Intian projektia (voimalatyömaa jäi muuten 2004 tsunamin alle, onneksi se ei vielä ollut käytössä tuolloin!). Bushin hallintohan halusi juuri tästä syystä Intian kanssa yhteistyötä. Intia siis on ydinsulkusopimuksen ulkopuolinen maa, ja sen laitoksia ei IAEA saa tarkastaa… No tästä kyselin sitten USA:n lähetystön edustajalta turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, ja hän vahvisti USA:n kannan siitä, ettei hyötöreaktoreiden syntymistä ja leviämistä edistetä ydinterroririskin lisääntymisen takia.

 

[finnishninja]

Autoilun ongelmissa keskitytään nykyään lähes yksinomaan co päästöihin ja ajatellaan että autoistumisen ongelmat ratkea sähkö/vety autoilla...

Näinhän se on ja tosiaankin, autojen jyrkkä kasvu vaatii paljon erikoistoimia.

Co:kin on varmasti pian hallinnassa, lukemat laskevat koko ajan ja ne suurimmat voitot ovat tulossa lähitulevaisuudessa, kun autonvalmistajien työ alkaa tuottamaan tulosta.

Sen sijaan on vaikea uskoa, että sähkö on se lopullinen ratkaisu meidän liikumiseen pyörien päällä. Jokainen muistaa varmasti, miten monta vuotta esimerkiksi siirto lyijyttömään bensiiniin tarvitsi? 30 vuotta taisi ottaa yksin se - ja yhä löytyy markkinoita, joilla tuprutellaan lyijyllisellä bensiinillä.

 

[Daespoo]

Jokainen muistaa varmasti, miten monta vuotta esimerkiksi siirto lyijyttömään bensiiniin tarvitsi? 30 vuotta taisi ottaa yksin se - ja yhä löytyy markkinoita, joilla tuprutellaan lyijyllisellä bensiinillä.

Mistä lasket tuon 30v? Eli mikä oli se hetki josta kello alkoi raksuttamaan?

 

[finnishninja]

Uskaltaisin väittää, että tuo yksittäinen kohde ei vastaa täysin todellisuutta. Keskimääräisen energiakatselmuskohteen sähköenergian säästöpotentiali on noin 8% ja lämpöenergian noin 10%.

Tässä täytyy ajatella myös missä säästetään. Jos jossain valtavassa lafkassa onnistutaan säästämään tuo 8 prosenttia, puhutaan suuresta säästöstä. Jos se taas tapahtuu kotitaloudessa, se tuntuu pieneltä, ellei se sitten tapahdu monessa taloudessa, joka on jo ihan eri asia.

Kaikki tämäkin perustuu tämän päivän tekniikkaan, tai oikeastaan eiliseen ja sen säästöön. Tulevaisuudessa me rakennamme eri tavalla ja mietimme myös tätä sähkö- ja lämpöjuttua eri tavalla.

 

[Daespoo]

Uraanin riittävyydestä on monenlaisia arvioita, 50v on kaikkein alhaisin näkemistäni. Suurin osa lähteistä arvioi nykyisten tunnettujen uraanivarantojen (sellaisten joita on taloudellista käyttää) riittävän 80-100 vuodeksi.

 

[finnishninja]

Mistä lasket tuon 30v? Eli mikä oli se hetki josta kello alkoi raksuttamaan?

Keskustelu lyijyn vaarallisuudesta alkoi 1962 ja sen jälkeen lyijypitoisuus on laskenut, kunnes se kiellettiin meillä bensiinissä kokonaan - oliko vuonna 1995?

 

[Tarinankertoja]

Se on hyvä kysymys. Toki paperiteollisuus on vain osa, konepajateollisuus tarvitsee sekin paljon energiaa. Ja kaivosteollisuus jne.

niiden kulutus on kuitenkin marginaalista vs. paperiteollisuus, joten kun yksi paperitehdas ajetaan alas, jää paljon varjoa lisätä sähkönkulutusta esim metalliteollisuudessa.

Mihin perustuu väite suurista määristä innovaatioita ja pienyrityksiä? Mitä se olisi vaatinut hallitukselta? Miten hallituksen päätökset olisivat tehneet suomalaiset yritykset kilpailukykyisemmäksi esim. Vestasia vastaan?

Perustuu aikaisempiin kokemuksiin suomessa ja muualla. Toimivilla kotimarkkinoilla syntyy paljon pienyrittäjyyttä, joka luo paljon innovaatioita. Tällänen esimerkki oli suomalaisen kännykänteollisuuden synty. Suomi ja Ruotsi antoivat taajuudet ilmaiseksi käyttöön ja lupasivat tukea yhteistä standardia. Ensin syntyi NMT ja sitten GSM. Se synnytti valtavan määrän pieniä yrityksiä joihin sittemmin Nokian menestys on perustunut. Puhelinvalmistajiakin oli kymmeniä.

Sama on toistumassa saksassa, espaniassa ja tanskassa uusiutuvien suhteen. Kotimarkkinoille on syntynyt paljon pienyrityksiä, joiden varaan suuremmat yritykset rakentuvat ja joista voidaan ammentaa keksintöjä ja osaamista.


Eli jos multa kysytään, mitä hallitus olisi voinut tehdä, se olisi voinut olla päätymättä lisäydinvoimaan ja panostanut hajautettuun energia infrastruktuuriin ja sitä kautta kotimarkkinoihin, johon olisi syntynyt pienyrittäjyyttä’ jne.

Nythän luotetaan siihen, että olemassa olevat isot toimijat panostaisivat tuotekehitykseen ja keksivät ne”avain” keksinnöt. Näinhän vaan ei yleensä käy, vaan nopeinten innovaatioita syntyy pienissä ja ketterissä firmoissa siinä vaiheessa kun teknologiassa on boomi menossa.

no bioteknologiassa on toinen iso potentiaali suomessa, ja sinne onkin syntynyt valtava määrä pienyrityksiä, joista alkaa putkahdella jos jotakin uutta ja maailmalla kiinnostavaa..

Se että Vestasia (Tanskassa on panostettu tuulivoimaan jo pitkään, ei Vestas tyhjästä noussut, vaan kotmarkkinoilta) vastaan ei olla kilpailukykyisiä on jo peruja edellisen risupaketin matonallehautaamiselta. Omia kotimarkkinoita ei ole ollut OL3:a odoteltaessa.

 

[finnishninja]

Uraanin riittävyydestä on monenlaisia arvioita, 50v on kaikkein alhaisin näkemistäni. Suurin osa lähteistä arvioi nykyisten tunnettujen uraanivarantojen (sellaisten joita on taloudellista käyttää) riittävän 80-100 vuodeksi.

Nämä laskutavat vaihtelevat varmasti jo sillä, kun jotkut laskevat sen kulutuksen tämän päivän tarpeen mukaan, kun taas jotkut ottavat huomioon uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja uraanintarpeen lisääntymisen tulevaisuudessa + Kiina...

 

[Stonewall]

Fennovoiman takanahan juuri on Suomalaista teollisuutta esim. Outokumpu, Rautaruukki, Atria jne. Outokummun Tornion terästehdas on suurin yksittäinen sähkönkuluttaja maassamme, ja lisäinvestointeihinsa he tarvitsevat edullista sähköä. Nämä investoinnit ovat varmasti myös yksi syy tulevan ydinvoimalan pohjoiseen sijaintiin.

Itse en lähtisi dissaamaan uusiutuvan energian tulevaa huomattavaa tukea. Kun otetaan teknologian tämän hetkinen taso, on melkoinen investointi laittaa kehittymässä olevaan teknologiaan 3 miljardia €. Kivihiilen aiheuttamat päästöt ainakin tulevat vähenemään, kun puolet siitä korvataan uusiutuvalla vuoteen 2020 mennessä.
Edelleen minua häiritsee myös Venäjällä tuotettu 12 TWh, jonka tuotantotavoista ainakaan minulla ei ole selvyyttä. Varmaankin korvaisimme sen kotimaisella tuotannolla, jos vain rahkeet riittävät?

Nähdäkseni Greenpeace ei ole esittänyt minkäänlaista uskottavaa vaihtoehtoa kasvavan sähkönkulutuksen korvaamiseksi. He vain tyytyvät pelottelemaan ydinvoimalla tarjoamatta todellista vaihtoehtoa. Varmasti ydinvoimasta luopuminen olisikin järkytys järjestölle, sillä tulot epäilemättä romahtaisivat.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ydinvoimaloita voitaisiin hyödyntää huomattavasti laajemmin eli käyttämällä hyväksi myös niiden lämmöntuotanto joka menee tällä hetkellä harakoille.

Helsingillä olisi tämä mahdollisuus mutta poliittista tahtoa tälle ei ole. Sen sijaan poliittista tahtoa näyttää löytyvän biovoimalalle jonka vaatima rekkaralli on mallia älytön.

Tätä aihetta vähän liipaistiin tuossa toisessa ketjussa. Poliittisen tahdon lisäksi raha on varmasti yksi tekijä miksi Helsinki ei ole lähtenyt mukaan toimintaan. Olisiko aihetta selvitetty kevään aikana kaupungin toimesta ja kaupungin johtaja Pajunen taisi tokaista ettei Helsinki lähde mukaan hankkeeseen koska nykyinen järjestelmä tulisi olla varalla jos talvella ei jostain syystä lämmintä vettä Loviisasta tulisikaan. Varajärjestelmän ylläpito lienee kallista. Asiasta saattaa löytyä painettua sanaa jos oikein jaksaisi etsiä.

Ja se toinen syy oli Helsingin Energian voitot jotka kuitataan kaupungin käyttöön. Olisiko ollut ihan sata miltsii vuositasolla.

 

[Tarinankertoja]

Uraanin riittävyydestä on monenlaisia arvioita, 50v on kaikkein alhaisin näkemistäni. Suurin osa lähteistä arvioi nykyisten tunnettujen uraanivarantojen (sellaisten joita on taloudellista käyttää) riittävän 80-100 vuodeksi.

UIC:n arvio on siis järkevän hintaisen uraanin riittävyydestä. Itse uraania riittää, jos se saa maksaa. . . Se korreloi vaan kuitenkin sähkönhintaan siinä määrin, että esim merivedestä erottelu kanttasi vasta jossain 500 dollarin kilohinnassa.

MIT: laski tuota uraaninhinta vs sähkönhinta -korrelaatiota niin, että nykyisellään uraanin vaikutus hintaan tän hetken hinta 92 taalaa/kilo on 4,4% tuotantohinnasta (tutkimusta tehdessä se oli 2,2% uraanin hinta on noussu).

envei, kun uraaninhinta nousee 200$ kilolta, nousee sen vaikutus sähkönhinnassa 14% ja tässä on se kannattavuusraja, jos sähkö ei ala merkittävästi kalistuun. Tuon hintasta uraania siis UIC laskeskelee olevan nykykulutukseen 50 vuotta…

 

[Viljuri]

[...] Sama on toistumassa saksassa, espaniassa ja tanskassa uusiutuvien suhteen.

Tämän tutkimuksen mukaan ainakin Espanjassa voitaisiin puhua suuresta "kuplasta", jos ei jopa suoraan huijauksesta: Álvarez et al: Study of the effects on employment of public aid to renewable energy sources / Universidad Rey Juan Carlos (pdf)

Toiveajattelua ei voida syödä. Ja vaikka sitä meille kaikista tuuteista syötetään, myös dystopioiden muodossa.

Tuossa vielä tuosta ilmastopuolesta ja sen haasteista: A new direction for climate policy / The Hartwell Paper / LSE & Oxford

 

[Tarinankertoja]

Toiveajattelua ei voida syödä. Ja vaikka sitä meille kaikista tuuteista syötetään, myös dystopioiden muodossa.

Kaikesta löytyy tutkimus puolesta ja vastaan. Kyse on siitä, mikä on suunta. Suunta on maailmassa selkeästi uusiutuviin päin, johtuen juurikin EU: päätöksestä veloittaa jäsenvaltioille kiinteitä osuuksia (ottamatta mietekään kantaa asian järkevyyteen tms. näin on päätetty). JA kun tätä lähetään toteutetaan, nousee tuotanto alalla vääjäämättä. Sitä on pitänyt potkia eteenpäin tukiasin, mutta se on taas edellytys sille, että muutos tapahtuisi nopeassa tahdissa (joka taas on poliittinen tahto, huolimatta siitä mitä mieltä minä mahollisesti olen). Ilman tukiasiakin se tapahtuu, mutta markkinoiden ollessa "kylläisiä" ei suurinvestointeja tehdä, eli siitä saa lisää fyffee (ei siirryttäisi kalliimpiin voimalatyyppeihin ja käyttöiältään kuranttein voimaloiden alasajoihin).


ei tässä mitään toiveajattelua ole tarkoitus harrastaa, vaan kysehän siitä poliittisesta valinnasta minkä suunnan uskoo olevan pitkällä tähtäimellä edullinen. Nykysuunta voi olla edullinen kymmenen vuoden tähtäimellä, mutta entäpä 80 vuoden? (sen ajan ne uudet voimalat puksuttaa täst etiäppäin)

 

[ms.qvist]

Osa valaista elää todellakin muulla ravinnolla, esim. pohjan pikkuelikoilla. Mutta osa valasta elää myös myös kalalla.

Suurin osa hetulavalaista elää pieneliöstöllä - plankton sekä krillit (katkojen kaltaisia eläimiä). Osa hetulavalaista syö myös kalaa, esim. ryhävalaat pyydystävät parvina suuriakin kalaparvia tainnuttaen kalat lopulta pyrstöjen iskuin muodostetuin paineaalloin ja tämän jälkeen pökertyneet kalat syödään. Sen sijaan hammasvalaat syövät pääasiassa kalaa, hylkeitä, toisia valaita, haita, kalmareita tms. Pienet hammasvalaat esim. delfiinit syövät kalaa ja matalien merenpohjien pohjaeläimistöä, suuremmat hammasvalaat - kuten miekkavalaat, syövät periaatteessa kaikkea minkä tapettua saavat. Laumoina jopa suuria hetulavalaita ja niiden poikasia, ne yksinkertaisesti joko puskevat ja purevat saalista niin kauan kunnes tämä kuolee verenhukkaan tai sitten hukuttavat sen siten, että estävät sitä hengittämästä. Suurimmat hammasvalaat eli kaskelotit pyydystävät pääasiassa erilaisia mustekaloja ja kalmareita mutta ravintoon voi kuulua myös kaloja sekä pienempiä haita. Kaskelotit voivat pyydystää saaliinsa jopa 3000 metrin syvyydestä ja voivat olla sukelluksissa kaksikin tuntia.

vlad.

 

[Viljuri]

ei tässä mitään toiveajattelua ole tarkoitus harrastaa, vaan kysehän siitä poliittisesta valinnasta minkä suunnan uskoo olevan pitkällä tähtäimellä edullinen. Nykysuunta voi olla edullinen kymmenen vuoden tähtäimellä, mutta entäpä 80 vuoden? (sen ajan ne uudet voimalat puksuttaa täst etiäppäin)

Kysymyshän on siitä, että jos meidän verojärjestelmänne kannustaisi yrittäjyyteen, kansa olisi toisenlainen, sijainti lähempänä maailmanmarkkinoita, sää suotuisampi, niin silloin meillä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia.

Mutta kun kansa on kateellinen, yrittäjyyttä vierastetaan, eikä innovaatioita synny, itsekin olen kovin tyhmä (saati sitten muut), niin on tehtävä jotakin sellaista mitä vaan voimme. Olkoon se sitten vaikka energiaintensiivistä sellua ja paperia. Kyllä minäkin mielelläni näkisin, että saisimme puun jalostusarvoja nostettua, ja mieluummin pääsisimme koko teollisuudenalasta eroon (saati sitten korporatismista!), mutta kun se ei vaan onnistu.

 

[finnishninja]

Nähdäkseni Greenpeace ei ole esittänyt minkäänlaista uskottavaa vaihtoehtoa kasvavan sähkönkulutuksen korvaamiseksi.

Vaikka Greenpeace esitteleekin vaihtoehtoja, heidän tehtänsä ei ole lyödä sitä parasta tiskille, vaan toimia myös mielipiteiden muokkaajana, joka on vähintään yhtä tärkeää. Sillä mitä hyötyä uudesta tekniikasta ja uudesta ajattelutavasta on tulevaisuudessa, joska sitä ei omaksuta?

Varmasti ydinvoimasta luopuminen olisikin järkytys järjestölle, sillä tulot epäilemättä romahtaisivat.

Ei olisi.

Greenpeacen toimintaperiaate ei ole rahan ansaitseminen.

Sitäpaitsi, jos ydinvoimasta luovuttaisiin, Greenpeacin henkilökunta keskittyisi vastaavasti muihin ympäristöongelmiin.

Muista myös, Greenpeacin toiminta ydinvoimaa vastaan ei tuota rahaa. Joten miten se voisi menettää rahaa, jos ydinvoimasta luovuttaisiin??

 

[finnishninja]

Suurin osa hetulavalaista elää pieneliöstöllä - plankton sekä krillit (katkojen kaltaisia eläimiä). Osa hetulavalaista syö myös kalaa, esim...

Kiitos tuosta infosta. En lähtenyt leikkiin mukaan, kun en tiedä noiden elukoiden nimiä suomeksi.

 

[Taze]

Tässä täytyy ajatella myös missä säästetään. Jos jossain valtavassa lafkassa onnistutaan säästämään tuo 8 prosenttia, puhutaan suuresta säästöstä. Jos se taas tapahtuu kotitaloudessa, se tuntuu pieneltä, ellei se sitten tapahdu monessa taloudessa, joka on jo ihan eri asia.

Totta kai, ja jokainen kohde on yksilö. Mutta kylmä fakta on se, että pelkkä energiansäästö ei oikein riitä mihinkään, vaikka tuo 8% tiputettaisiin heti pois koko Suomen vuotuisesta sähköenergiankulutuksesta, niin ei se paljon taida missään tuntua. Esim. vuonna 2008 kulutus putosi 3,5% vuoteen 2007 verrattuna ja silti rakennetaan kahta uutta ydinvoimalaa. Hauskaa kyllä, jotkut uskovat energian kokonaiskulutuksen tippuvan 11% vuoteen 2020 mennessä, mitenköhän ne kuvittelevat tämän käytännössä tapahtuvan?

Onpas muuten motivoivaa oman duunin kannalta, kun noita energiansäästöhommia työkseen tekee :).

Linkki vie Uuden-Suomen sivuille.

 

[finnishninja]

UIC:n arvio on siis järkevän hintaisen uraanin riittävyydestä. Itse uraania riittää, jos se saa maksaa. . .

Periaatteessa voi siis käydä samalla tavalla kuin öljyn kanssa. Ensin se on niin halpaa, että sitä voi roiskia vaikka mihin, mutta sitten maksetaan siitä itsemme kipeiksi.

 

[Tarinankertoja]

Kysymyshän on siitä, että jos meidän verojärjestelmänne kannustaisi yrittäjyyteen, kansa olisi toisenlainen, sijainti lähempänä maailmanmarkkinoita, sää suotuisampi, niin silloin meillä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia.

yksikään näistä ei estä tekemästä teknologiainnovatiivista politiikkaa. Nimenomaan sääoltohan olisivat meille vahvuus. Meidän on kehitettävä teknologioita muiden silmissä ”äärioloissa”, eli ratkausja, joita muut ei edes älyä

Olkoon se sitten vaikka energiaintensiivistä sellua ja paperia.

Raaka-ainetuottajan suomi e tule menestymään. Se tehdään halvemman kustannuskin maissa edullisemmin. Me ei voida kilpailla hinnalla, meidän on kilpailtava laadulla ja uusilla innovaatiolla. Sillä me paperimahdiksi noustiin. Nyt vana on yhteiskuntainfrastruktuuri kunnossa paikoissa, joissa puu kasvaa 10 kertaa nopeammin kuin tällä. On aika selvää, missä sitä paperia tulevaisuudessa tuotetaan (Siksi se UPM on eteläamerkiikassa). Paperin raaka-aineet on puu ja sähkö. Me ei millään sähköhinnalla päästä niin alas, että se kompensoisi eucaleptuksen nopean kasvun. JA kun se meidän kehittämä innovaatio toimii sielläkin… miksi sitä paperikonetta tänne rakentaa?

Peruskoulutustaso on suomessa korkea, ja sitä pitää hyödyntää, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyy. Bulkkituotteita osaa tehä kuka vaan. Nyt jo ohjelmointialakin siirtyy intiaan, kun koulutettuja on siellä tarpeeksi 10/osa palkalla suomeen verrattuna. Se on muuttunut rutiinityöksi.

Eikä tämä nyt ole pelkkä ydinvoimakysymys, mutta toki korostunut tässä viimeaikoina sattuneesta syystä…

 

[finnishninja]

Totta kai, ja jokainen kohde on yksilö. Mutta kylmä fakta on se, että pelkkä energiansäästö ei oikein riitä mihinkään, vaikka tuo 8% tiputettaisiin heti pois koko Suomen vuotuisesta sähköenergiankulutuksesta, niin ei se paljon taida missään tuntua.

Itse uskon, että ne suurimmat säästöt meillä on vasta edessäpäin, mutta niin kauan kun näihin ei ole mitään suurempia pakotteita, tai porkkanoita, mennään pikku hiljaa ja yleensä niin kuin aina menty.

Meillä esim. sai yhteen aikaan hyviä korvauksia siitä, jos äkkäsi tällaisia paikkoja, joissa pystyi säästämään sähköä. Yhdessä vaiheessa tuntui siltä, että kaikilta löytyi joku paikka, jossa säästää sähköä. Yksi vanha ämmäkin sai suljettua toisen vessan, kun sai vakuuttettua, että sillä yhdelläkin pärjätään. Mutta sitten tuo palkitsemisjärjestelmä poistettiin, eikä sen jälkeen ole sitten tullut noita uusia ehdotuksia säästämiseen. Siksi tuo mainitsemani työryhmä perustettiin ja heti alkoi tapahtumaan. He löysivät esim. ilmastontijärjestelmiä, jotka puhalsivat lämpöä täysillä halleihin, joiden ovet eivät olleet koskaan suljettuna yms.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tarinankertoja tuo viestisi #85 oli aika mielenkiintoista luettavaa. Kiitos siitä.

Enpä ole itsekään moisesta kuullut aikaisemmin. Olisiko mahdollista saada linkkejä joissa käsitellään hyötyreaktoreiden ongelmia? En ole niin paljon asiaan perehtynyt että osaisin heti oikeasta paikasta etsiä. Kiitos etukäteen.

 

[Tuamas]

Kerrohan tästä lisää. Olisiko linkkiä tms? Alkoi nimittäin kiinnostamaan, että mistä ne talot sitä energiaa luo.

Samantyylisiä projekteja on jo pitkälle valmisteltuna Suomessakin.

Homman kluu on lyhykäisyydessään se, että rakennetaan asuinalue, jonne rakennetaan matalaenergia-/passiivitaloja. Tänne asuinalueelle sitten rakennetaan kohtuullisen tehokkaat maalämpölaitteistot, jotka tuottavat ainakin osan vuodesta enemmän energiaa kuin alueella olevat kiinteistöt kuluttavat.

Tällä hetkellä ongelmana on lähinnä se, että vielä ei yksityistalouksien ole mahdollista myydä "ylijäämäenergiaa" verkkoon.