Greenpeace – aktivismia vai terrorismia?

[mjr]

Juuri näin. "Iskut" ovat tapahtumamarkkinointia, jolla haetaan mahdollisimman suurta näkyvyyttä uusien sponsorien houkuttelemiseksi ja vanhojen vakuuttamiseksi. Tästä syystä kohteiden valinnoille on kaupallista näkökulmaa ymmärtämättä erittäin vaikea löytää loogisia perusteita.

Mutta yhtä hyvinhän voi kuvitella, että näkökulma on kuitenkin ideologinen. Tuskinpa kysymys on niinkään rahasta kuin vaikutusvallasta - Greenpeace on sitä merkityksellisempi, mitä laajemmat joukot sitä tukevat ja mitä näkyvämpää sen toiminta on. Vaikka esimerkiksi ydinvoima on ekologisesti yksi järkevimpiä energiamuotoja niin se on kuitenkin Greenpeacen luontaisessa kannattajakunnassa erinomainen motivoija ja liikkeellepanija. Valaat ja hylkeet ovat hyvin pieni detalji modernin teollisen sivilisaation ekologisten ongelmien joukossa, mutta ne takaavat Greenpeacelle näkyvyyttä ja sympatiaa. Minusta tämä on täysin rationaalista toimintaa painostus- ja etujärjestöltä, vaikka toki voi miettiä, miten hyödyllistä toiminta on ekologisesta näkökulmasta. Kieltäminen ja rajoittaminen ovat aika neuvostoliittolaista puuhaa - mielestäni tehokkain tapa marginalisoida Greenpeace on ystävällinen, asiapohjainen dialogi. Järjestöhän pyrkii raflaavaan vastakkainasetteluun ja hakemalla hakee konflikteja. Närkästymisen sijasta tehokasta olisi kohteliaisuus ja houkuttelu asiaväittelyyn. (Tosin ihan kaikissa asioissa ne asia-argumentit eivät mahdollisesti tue kaikkia Greenpeacen toiminnan vastustajia.)

 

[Viljuri]

Kieltäminen ja rajoittaminen ovat aika neuvostoliittolaista puuhaa - mielestäni tehokkain tapa marginalisoida Greenpeace on ystävällinen, asiapohjainen dialogi. Järjestöhän pyrkii raflaavaan vastakkainasetteluun ja hakemalla hakee konflikteja. Närkästymisen sijasta tehokasta olisi kohteliaisuus ja houkuttelu asiaväittelyyn. (Tosin ihan kaikissa asioissa ne asia-argumentit eivät mahdollisesti tue kaikkia Greenpeacen toiminnan vastustajia.)

Ensinnäkin, jatkuviin laittomuuksiin turvautuvia järjestöjä on tiettyyn asti siedettävä, esimerkiksi rikollisia moottoripyöräkerhoja tai keskustapuoluetta. Jokaisessa yhteiskunnassa on tietty määrä rikollisuutta, eikä kukaan haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa sääntöjen noudattaminen olisi sataprosenttista.

En kannata joko/tai -väittelyä asiasta, esittämäsi dikotomia on tietyllä tavalla harhaanjohtava.

Greenpeacen toiminnan lieveilmiöihin puututaan parhaiten määräämällä laittomuuksista ja yleisen turvallisuuden vaarantamisesta sakkoja. Ja kun sakot kumuloituvat (mistä on olemassa kansainvälisiä esimerkkejä), niin julkisella areenalla toimivien järjestöjen tapa toimia rationalisoituu kuin itsestään. Englannissa tosin tuomioistuin katsoi, että Greenpeacella on hallussaan suorastaan korkein mahdollinen totuus (ja muilla ei edes murusia), ja jätti hiilivoimalaiskusta vaaditut sakot tuomitsematta.

Ei ole loppujen lopuksi edes relevanttia, että kuka on muka "oikeassa" ja kuka on muka "väärässä". Reaalimaailma on aika lailla sumea ja harmaa paikka.

 

[finnishninja]

Emme saa myöskään unohtaa, että ydinjätekysymystä ei ole vielä(kään) ratkaistu. Greenpeacen toiminta ei siis keskity suoranaisesti vain itse energian tuotantotapaan, vaan myös siihen, mitä jää kun tavara on toimitettu töpseliin. Debatti on kääntynyt tässä vähän vinoon, jätekysymys jää väistämättä varjoon, kun puhutaan miten puhdasta ja vaaratonta ydinvoima on. Jäte varastoidaan väliaikaisesti ja näin ihmiset saadaan tuuditettua uskoon, ettei mitään jäteongelmaa ole.

Rohkeimmat puhuvat tosin 500000 sukupolven ajanjaksoista ja 43200 tonnista kuparia, kalliohin ja koloihin tungettuina. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei tule toimimaan, eikä metodia ole koskaan kokeiltu.
Asiaa on tutkittu nyt jo 30 vuotta, mutta ongelmalle ei ole vieläkään löydetty tyydyttävää ratkaisua, siitä huolimatta ydinvoimaa rakennetaan lisää.

Greenpeace puhuu paljon tästä(kin)

Muistanette 2008, kun paljastui miten saksalaiset olivat tukkineet vanhaan suolakaivokseen 90 000 tonnia ydinjätettä, ilman lupaa. Ympäristöministeri Sigmar Gabriel sanoi silloin: “Tässä asiassa on tehty katastrofaalisia virheitä”. Eikö ole aika fantasista, että Saksan kaltaisessa maassa voi tapahtua tällaista? Eikö jo tämä osoita, että toiminta tarvitsee valvovia silmiä, sellaisia, joiden kiinnostus asiaa lähtee todellakin ympäristöongelmista?

Mitä tapahtuu ydinjätteelle maissa, joissa ei jostain syystä ole aktiivisia ympäristönsuojelujärjestöjä, kun modernissa Saksassakin voi tapahtua tällaista? Voimme vain arvailla...

Löytyykö vanhasta Itä-Euroopasta yhtään ydinvoimalaa, jolla olisi hallussa ydinjätteiden hoito? Suurin osa ydinvoimaloista varastoi tänä päivänä ydinjätteensä väliaikaisiin paikkoihin, sitä lopullista odotellessa. Se lopullinen löytyisi tosin alta aikayksikön, mutta kun aina on joku vihoviimeinen ympäristöjärjestö kyttäämässä, minne ja miten se jäte kuskataan…

Ruotsissa ydinjätteistä johtuvat kustannukset nousivat parissa vuodessa 42 prosenttia, eikä mikään viittaa siihen, että ydinjätteiden varastointi tulisi tulevaisuudessa halvemmaksi.

 

[mjr]

Nähdäkseni olisi kuitenkin naiivia uskoa, että taustalla olisi merkittävimpänä tekijänä jotain muuta kuin taloudellinen intressi. Realismia, markkinatalouden lakeja ja todennäköisyyslogiikkaa kunnioittaen onkin todettava, että tällaisen suuruusluokan bisnes ei elä hyvällä tahdolla.

No, tämä lienee ratkaisematon kiista - minusta valta pyörittää maailmaa, ei raha. Mikä tahansa merkittävämpi organisaatio on valtaorganisaatio, joka pyrkii jatkumaan ja vahvistamaan asemaansa. Tässä tilanteessa on vaikea tehdä erotusta ideologian ja kyynisyyden välillä. Kai voi sanoa, että mitä vanhemmaksi ja etabloituneemmaksi kansalaisjärjestö tulee, sitä enemmän kyynisyys on taustalla ja sitä vähemmän idealismi. Mutta puhtainkin idealismi joutuu joka tapauksessa inhimillisessä organisaatiossa tekemään kompromisseja pragmaattisuuden kanssa. Tässä mielessä Greenpeace ei ole mikään erityistapaus.

 

[finnishninja]

Greenpeacella ei ole mitään vaihtoehtoja, ainakaan sellaisia, jotka olisivat peräisin tästä maailmantilanteesta.

Kenelläkään ei ole tänä päivänä taikasauvaa energiaan, joka poistaisi kaikki ongelmat käden käänteessä, ei edes Greenpeacilla.

Ihmiskunnan enemmistölle vaihtoehto ei ole teollisuuden alasajo,

Päinvastoin, uusiutuvan energian ei tarvitse tulla kalliimmaksi teollisuudelle. Esimerkkinä esim. tämän päivän tekniikalla rakennetut talot Tanskassa, jotka tuottavat sähköä verkostoon. Teollisuuden sähköntarvehan on erilainen, eikä kukaan esitäkään, että teollisuus pitäisi ajaa alas. Mutta tehokkaalla energian säästöllä ja uusiutuvan energian käytöllä päästään ja hyvään alkuun ja näin tehdäänkin jo. Jokainen yritys tarkistaa tänä päivänä energiankulutustaan, mutta paljon, paljon on tekemättä. Mutta ei silloin, jos paikataan vain koko ajan uudella ydinvoimalla. Tämä on Greenpeacen käsitys asiasta.

yksityisautoista laajassa mitassa luopuminen tai siirtyminen luontaistalouteen.

Tämä asia ei ole Greenpeacesta kiinni. Me joudumme ajattelemaan joka tapauksessa uudelleen yksityisautoilun tarvetta ja sitä miten me ajamme ja miten kauan meillä on siihen varaa ja mahdollisuus. Greenpeacesta riippumattomat seikat vaikuttavat tähän paljon enemmän.
Esim. Kiinassa ei sallittu vielä 1994 yksityisautoja ollenkaan, mutta autojen myyntivauhti siellä nousee 20-35 prosentin vuosivauhdilla. Jokainen varmasti ymmärtää, mitä tämä merkitsee ympäristölle ja sille, mihin meillä on varaa ja mihin ei.

Greenpeacen ideologiaa ei ole reaalisesti mahdollisia toteuttaa ilman perus- ja ihmisoikeuksien huomattavaa kaventamista.

Riippuu nyt aivan siitä, mistä ideologiasta sinä puhut.

ihmiset kuolevat edelleen nälkään.

Esim. kalastus on sellainen asia, joka saa monen näkemään nälkää. Tästä näemme paljon esimerkkejä Afrikan rannikolla, jossa meidän kalastajamme nykyään kalastavat myös. Tämä kalastus johtaa jo se siihen, että monen kalastajan suusta on kadonnut leipä. Greenpeace puhuu paljon myös tästä.

Mitä tulee suuriin luonnokatastrofeihin ja nälänhätiin, niin Greenpeace on niissä aina mukana jollain kantilla, avustamassa, mutta organisaatiolla ei ole varaa, resursseja, eikä mahdollisuuksia hoitaa sellaisia asoita pois. Tällaisiin juttuihin tarvitaan yleensä koko maapallon apua.

Mutta kaltaisesi egoisti saa itsetyydytyksen jostakin kasvitautien saastuttamasta matalasatoisesta ideologiaruoasta.

Tällainen kommentti antaa enemmänkin kuvan hieman hitaasta reppanasta, kuin kommentista, joka avaisi keskustelua jotenkin. Joten toivon, että ymmärrät jos en enää vastaa (ymmärrä: lue) sinun teksteihisi.

 

[Viljuri]

Kai voi sanoa, että mitä vanhemmaksi ja etabloituneemmaksi kansalaisjärjestö tulee, sitä enemmän kyynisyys on taustalla ja sitä vähemmän idealismi.

Onko Greenpeace mielestäsi kansalaisjärjestö? Ei se ainakaan noudata järjestödemokratiaa, ja ylikansallisena viritelmänä on muutoinkin aika kaukana kansalaisjärjestöstä. Siis aivan kuten skientologia seurakunnasta.

 

[mjr]

Onko Greenpeace mielestäsi kansalaisjärjestö? Ei se ainakaan noudata järjestödemokratiaa, ja ylikansallisena viritelmänä on muutoinkin aika kaukana kansalaisjärjestöstä. Siis aivan kuten skientologia seurakunnasta.

Totta on että Greenpeacen järjestörakenne on aika omalaatuinen eikä kovin luottamusta herättävä, mutta kyllähän se ruohonjuuritasolla on aika puhdas kansalaisjärjestö - luulisinpa että yllättävän monetkin näistä ovat aika hierarkisia.

 

[ms.qvist]

Muistanette 2008, kun paljastui miten saksalaiset olivat tukkineet vanhaan suolakaivokseen 90 000 tonnia ydinjätettä, ilman lupaa. Ympäristöministeri Sigmar Gabriel sanoi silloin: “Tässä asiassa on tehty katastrofaalisia virheitä”. Eikö ole aika fantasista, että Saksan kaltaisessa maassa voi tapahtua tällaista? Eikö jo tämä osoita, että toiminta tarvitsee valvovia silmiä, sellaisia, joiden kiinnostus asiaa lähtee todellakin ympäristöongelmista?

Huomioidaan nyt kuitenkin pari seikkaa:

-Assen suolakaivokseen sijoitettiin jätettä 1967-1978, eli aikana jolloin asioita ei tutkittu riittävästi ja toiminta oli muutenkin "leväperäisempää". Esimerkkejä tällaisestä toiminnasta löytyy muualtakin, kuten silloisesta Neuvostoliitosta (Majak/Tsheljabinsk) tai Yhdysvalloista etc. Mainitaan nyt vielä, että Saksassa sijoitettiin myöhemmin vastaavaa materiaalia Morsleben kallioluolastoon, ajanjakso oli 1981-1999.

-Suolakaivokseen varastoitiin pääasiassa lyhytikäistä matala-aktiivista jätettä ja jonkin verran lyhytikäistä keskiaktiivista jätettä. Tällä ei tietenkään pidä puolustella hutilointia ja piittaamattomuutta mutta kyse on kuitenkin eri asiasta kuin korkea-aktiivisesta jätteestä. (lähde: www.stuk.fi - ydinturvallisuus).

Tätä taasen on matala-aktiivinen ja keskiaktiivinen jäte:

Matala-aktiivinen jäte on sekajätettä, johon on tarttunut radioaktiivisia aineita. Näitä jätteitä ovat palokankaat, huoltotöissä kertyvät suojamuovit ja suojavaatteet sekä laitokselta poistetut koneenosat ja putket. Matala-aktiiviset jätteet pakataan 200 litran tynnyreihin ja puristetaan hydraulipuristimella puoleen tilavuuteensa.

Keskiaktiivinen jäte on prosessiveden puhdistuksessa syntyvää käytettyä suodatinmassaa eli ioninvaihtomassaa. Ioninvaihtomassat kuivataan ja sekoitetaan bitumiin, joka valetaan 200 litran tynnyreihin. (lähde: www.tvo.fi).

vlad.

 

[Viljuri]

[...] Tällainen kommentti antaa enemmänkin kuvan hieman hitaasta reppanasta, kuin kommentista, joka avaisi keskustelua jotenkin. Joten toivon, että ymmärrät jos en enää vastaa (ymmärrä: lue) sinun teksteihisi.

No, et varmasti ole ensimmäinen. Tarkoitan sitä mitä kirjoitin, sen verran minussa on moralistin vikaa.

Greenpeacen pelottelukamppanjojen takia, ks. esimerkiksi rubriikin "economic" sabotage alta, maailma on karumpi paikka kuin sen tarvitsisi olla. Itsetehostus vie niukkoja resursseja, esimerkiksi ydinmateriaalin kuljetusten järjestäminen on todella kallista, eikä vain terrorismiriskin vuoksi, vaan rautatiet tukkivien aktivistien.

Se seikka, että et varmaankaan näe ainakaan itseäsi "hitaana reppanana" alleviivaa sitä jokaiselle kykyjensä puitteissa uskottua velvollisuutta ottaa asioista selvää, vastuullisena kansalaisena. Erityisesti myös teknis-taloudellisella tasolla, eikä vain tyytyä lukemaan yhden toimijan ideologista ja kaupallista propagandaa.

 

[Stonewall]

Greenpeace ei estä ketään toimimasta meidän yhteisen ympäristömme hyväksi, päinvastoin, siihen on aina kannustettu ja näin tullaan tekemään myös tulevaisuudessa.

Ei ehkä suoranaisesti itse estä, mutta ongelma onkin, että GP kannattaa ympäristölle haitallista politiikkaa. Ei siis suoraan vaan epäsuoraan. Greenpeacen ajama energiapolitiikka hidastaisi voimakkaasti tai jopa lopettaisi hiilidioksipäästöjen vähentämisen erittäin pitkäksi aikaa. Greenpeacen metsäpolitiikka ajaa tuotantoyhtiöt pois vastuullisesti toimivista maista lisäten siten välillisesti metsän tuhoutumista ja jopa avohakkuita.
Greenpeacen geenimuuntelun järjetön vastustaminen estää kehittämistä paremmin eroosiota vastustavia, tauteja kestäviä lajikkeita lisäten välillisesti nälkää ja eroosiota.
Kaikki edellä mainittu johtuu, kuten ketjussa aiemmin mainittiin, tapahtumamarkkinoinnista. Kohteet on valittu siten, että saadaan keinotekoisesti rakennettua mahdollisimman voimakas vastakkainasettelu. Greenpeacen määrittelemä "hyvä" vastaan kaikkien muiden edustama paha.

Tässä on hyvä muistaa, ettei Greenpeacella ole päätäntävaltaa siitä, miten maailma tuottaa energian.
Pointti on myös se, ettei Greenpeacen vaihtoehto ydinvoimalle ole hiilivoima, vaan uusiutuva energia, yhdessä entistä tehokkaamman energiasäästön kanssa.

Ympäristönsuojelun kannalta ongelmana onkin se, että Greenpeace hakee nimenomaan vaihtoehtoa ydinvoimalle, kun aidosti ympäristönsuojelusta kiinnostuneet hakevat vaihtoehtoa hiilivoimalle.

 

[finnishninja]

Stonewall, esittämäsi ovat siinä määrin omia mielipiteitäsi, että joudut nyt kyllä perustelemaan vähän paremmin. Muuten ne jäävät omaan arvoonsa.

 

[Espen]

Emme saa myöskään unohtaa, että ydinjätekysymystä ei ole vielä(kään) ratkaistu. Greenpeacen toiminta ei siis keskity suoranaisesti vain itse energian tuotantotapaan, vaan myös siihen, mitä jää kun tavara on toimitettu töpseliin.

Uuden sukupolven hyötyreaktorit eliminoivat käytännössä ongelman.

http://en.wikipedia.org/wiki/Breeder_reactor

Aikanaan fuusioreaktorit tuovat lopullisen ratkaisun ihmiskunnan energiakysymykseen, mutta fuusiovoimaan ei päästä sillä että siirrytään kehityksessä taaksepäin.

Mitä jätteisiin tulee kuparikapselit eivät niin vain sieltä kallioperästä nouse pinnalle saatikka liukene pohjaveteen.

Suomessa kuolee pelkästä puun poltosta syntyviin pienhiukkaspäästöihin 30 ihmistä vuodessa. Jos ydinvoiman takia kuolisi näin paljon ihmisiä vuosittain, olisivat vihreät maailmanparantajat kiljumassa siitä, kuinka ihmisiä suorastaan murhataan. He ovat kuitenkin hiljaa, koska ei ole yhtään mediaseksikästä vastustaa polttamalla tuotettua energiaa.

Saahan sitä vaatia kaikenlaista, mutta sen sijaan, että nämä kansalaisaktiivit käyttävät aikaansa ja energiaansa valittamalla siitä mitä pitäisi tehdä, he voisivat itse kouluttautua insinööreiksi ja pyrkiä suunnittelemaan erilaisia menetelmiä. Paitsi, että valittaminen (lue politiikan tekeminen) on paljon helpompi ja vähemmän älyllistä kapasiteettia vaativa keino hankkia hyvä omatunto siitä, että tekee mielestään jotain hyödyllistä ihmiskunnalle.

 

[finnishninja]

Huomioidaan nyt kuitenkin pari seikkaa:

-Assen suolakaivokseen sijoitettiin jätettä 1967-1978, eli aikana jolloin asioita ei tutkittu riittävästi ja toiminta oli muutenkin "leväperäisempää".

Totta.

Mutta miten leväperäistä tämän päivän toiminta on, kun tarkastelemme sitä 20-30 vuoden kuluttua?

-Suolakaivokseen varastoitiin pääasiassa lyhytikäistä matala-aktiivista jätettä

Aivan. Pääasiassa...

 

[Stonewall]

Stonewall, esittämäsi ovat siinä määrin omia mielipiteitäsi, että joudut nyt kyllä perustelemaan vähän paremmin. Muuten ne jäävät omaan arvoonsa.

Väität siis, että ydinvoimalla ei korvata fossiilistenpolttoaineiden poltaamisesta tulevia päästöjä?
Paremmin eroosiota ja tauteja kestävät kasvit estävät eroosiota - faktaa, vai onko tämäkin vain minun ilmeisen merkityksetön mielipiteeni?

 

[ms.qvist]

Greenpeacen geenimuuntelun järjetön vastustaminen estää kehittämistä paremmin eroosiota vastustavia, tauteja kestäviä lajikkeita lisäten välillisesti nälkää ja eroosiota.

Toisaalta ei geenimuunneltu ruokakaan autuaaksi tekevä asia ole niin kauan kuin markkinoita hallitsee lähes yksinoikeudella muutama firma. Erityisesti Monsaton toimintaa on aivan aiheellisestikin arvosteltu yhtiön hyvin yksinvaltaisen toiminnan tähden. Kauppa on hyvin yksipuolista, viljelijöitä painostetaan, naapuri viljelijöiden pelloille tehdään luvattomia pistokokeita ja jos sieltä löytyy vähänkään geenimuunneltua maissia, soijaa tms. aloitetaan uhkailuprosessi. Monsaton taholla ei oteta huomioon sitä, että geenimuunneltu vilja voi levitä myös luontaisesti naapurustoon vaan he katsovat, että jokainen pelto, josta löytyy em viljoja on velvoitettu tekemään sopimuksen heidän kanssa.

Muitakin ongelmia on jo havaittu. Viime ja tämän vuoden puolella Kiinassa on löydetty geenimuunnelluilta pelloilta uusia vahinkoeläimiä, jotka ovat sopeutuneet geenimuunneltua viljaa tms. vastaan. Eli ekologisen lokeron on täyttänyt jokin toinen vahinkoeläin tai kasvi tai tauti, niinpä näillä pelloilla joudutaan turvautumaan uudelleen kasvimyrkkyihin eli tilanne on sama kuin ennen geenimuunnellun viljan käyttöön ottoa.

Eli ei tuo geenimuuntelu vielä ole se kaikkein autuaaksi tekevin asia vaan vaatii vielä paljon tutkittavaa. Mutta ehkäpä tulevaisuus on toinen.

vlad.

 

[finnishninja]

Uuden sukupolven hyötyreaktorit eliminoivat käytännössä ongelman.

Pidetään peukkuja, nyt kun jo ollaan varmoja, ettei uusia onnettomuuksiakaan tule sattumaan.

Uusi tekniikka tekee tosiaankin tuloaan. Mutta ennen kuin se on käytössä, puhutaan vuodesta 2020 ja silloinkin vain prototyypeistä. Meidän käyttöömme tätä viimeistä tekniikkaa saadaan jokus 2040-2050. Ymmärtääkseni se vaatii melkoisia investointeja, uudelleen rakennusta yms. Joten mitään pikaratkaisua ei ole näkyvissä.

 

[finnishninja]

Väität siis, että ydinvoimalla ei korvata fossiilistenpolttoaineiden poltaamisesta tulevia päästöjä?

En.

Mutta tässäkin tulee ottaa huomioon, ettemme me ole päässeet mihinkään ydinvoiman päästöistä. Itse asiassa ydinvoiman päästöjä on varastoituna valtavat määrät eri puolilla maailmaa. Jätteitä, joille ei ole osoitetta.

 

[Stonewall]

... ei tuo geenimuuntelu vielä ole se kaikkein autuaaksi tekevin asia vaan vaatii vielä paljon tutkittavaa. Mutta ehkäpä tulevaisuus on toinen.

vlad.

Jep, olen samaa mieltä, että tutkimusta tarvitaan ja ongelmia todella on. En kuitenkaan ymmärrä asian periaatteellista vastustamista muuten kuin sen tarjoamasta vastakkainasettelun kaupallisen hyödyntämisen näkökulmasta. Fuusioenergia ja onnistunut geenimuuntelu ovat vielä tulevaisuuden asioita, mutta niitä ei edistetä vastustamalla (oho, mikä itsestäänselvyys). Itse en näe, että geenimuuntelu eroaisi valtavasti periaatteen tasolla risteyttämisestä. Molemmissa yritetään saada perimältään toivottuilla ominaisuuksilla varustettu lajike. Geenimuuntelu vain lienee tulevaisuudessa huomattavasti tarkempaa.

 

[Taze]

Esimerkkinä esim. tämän päivän tekniikalla rakennetut talot Tanskassa, jotka tuottavat sähköä verkostoon.

Kerrohan tästä lisää. Olisiko linkkiä tms? Alkoi nimittäin kiinnostamaan, että mistä ne talot sitä energiaa luo.

 

[Viljuri]

En.

Mutta tässäkin tulee ottaa huomioon, ettemme me ole päässeet mihinkään ydinvoiman päästöistä. Itse asiassa ydinvoiman päästöjä on varastoituna valtavat määrät eri puolilla maailmaa. Jätteitä, joille ei ole osoitetta.

Ydinvoiman "päästöt" ovat sekä määrällisesti että vaikutuksiltaan mitättömät verrattuna kaikkiin muihin energiantuotantomuotoihin. Siis sekä tuuli- että vesivoimaan, kun otetaan huomioon koko elinkaari ja esimerkiksi maisemalliset arvot.

Sana "valtava" on tyypillinen niin sanottu weasel word ja omiaan muutoinkin peloittelutarkoituksiin.

Tämä selvennyksenä mahdolliselle satunnaiselle ohikulkijalle, joka tätä keskustelua olisi "lukenut" tähän saakka.

 

[finnishninja]

Kerrohan tästä lisää. Olisiko linkkiä tms? Alkoi nimittäin kiinnostamaan, että mistä ne talot sitä energiaa luo.

Luin näistä taloista ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Nopealla Googletuksella löysin tämän esimerkiksi.

Ruotsissakin on paljon tällaisia projekteja käynnissä.
Tässä homma valmiina.

 

[Taze]

Vastaako nämä oikeastaan passiivienergiataloa? Näin olin pirun huonolla ruotsilla ymmärtävinäni, tanskani on vielä huonompaa, joten sitä en edes alkanut tulkitsemaan. Kuitenkin, jos nämä sitä vastaavat, niin tuo "sähkön tuottaminen" verkkoon on melkoista paskaa. Teoriassa ehkä, jos talossa ei käytetä mitään sähkölaitteita, käytännössä ei varmasti. Lisäksi nuokin talot tarvitsevat tietenkin lisäenergiaa, eli eivät todellakaan ole mitään omavaraisia, puhumattakaan että tuottaisivat energiaa yleiseen käyttöön. Toki niiden kulutus, etenkin lämpöenergian osalta, on merkittävästi perinteisempiä taloja pienempi.

 

[Tarinankertoja]

Kyllä minä toki käsitän, että ympäristöjärjestöt eivät luota metsäteollisuuteen ja päinvastoin. Se, että metsäteollisuus ei luota myöskään ympäristöjärjestöjen ratkaisuehdotukseen ei kuitenkaan oikeuttanut tuota elinkeinon perusteita järisyttävää kampanjaa.

Kyse EI ole ympäristöjärjestöjen ratkaisuehdotuksesta vaan puolueettomasta ratkaisuehdotuksesta, jota sitten suomen metsäteollisuus ei sitten hyväksynytkään (Kuten esim Ruotsissa hyväksyttiin). Mikään elinkeino ei ole eritysasemassa kansalaisaktivismin edessä. elinkeinoelämän hyvät yhteiskuntasuhteet pitävät sisällään suhteet kaikkiin intressiryhmiin. Suomessa metsäteollisuus ei ole tässä onnistunut. Ruotsissa ovat, ja heillä onkin paljon rahallisempi toimintaympäristö.

Edelleen kysyn: Oletko siis oikeasti vakavissasi sitä mieltä, että globaalissa metsänsuojelussa Suomessa tilanne oli akuutein?

Eli jos se ei ole akuutein ongelma, niin siihen ei pidä puuttua? Eikö tuo ole himan erikoinen ajattelutapa? Onko suomen elintaso mielestäsi akuutein ongelma globaalissa elintasovertailussa? Miksi siitä pitäisi huolehtia, kun muualla on vielä huonommin?
Idiotismia. Jokaisessa maassa ihmiset toimivat omista lähtökohdistaan oman elinympäristönsä ja elinolojensa parantamiseksi/puitteissa.

 

[Stonewall]

Mikään elinkeino ei ole eritysasemassa kansalaisaktivismin edessä. elinkeinoelämän hyvät yhteiskuntasuhteet pitävät sisällään suhteet kaikkiin intressiryhmiin. Suomessa metsäteollisuus ei ole tässä onnistunut. Ruotsissa ovat, ja heillä onkin paljon rahallisempi toimintaympäristö.

On tietenkin aivan totta, että ei metsäteollisuuskaan asioitaan parhaalla mahdollisella tavalla hoitanut. Kaikeksi onneksi tilanteessa on kuitenkin jossain määrin saatu puolin ja toisin järkeä päähän, ja tilanne on täälläkin vakiintunut.
Metsäkamppanja on vain tyyppi esimerkki tilanteesta, missä nostetaan mahdollisimman iso meteli asiasta, josssa on helpointa rakentaa vastakkainasettelua. Kaikille lienee kuitenkin selvää, että jos aikomus olisi ollut aidosti toimia maailman metsien pelastamiseksi, niin kohde olisi ollut toinen maa ja toisessa maanosassa. Tähän lopulliseen tavoitteeseen nähden mielestäni GP sortui vähimmilläänkin väärin resursointiin, huonoon taktiikkaan kokonaisstrategiaa ajatellen ja suhteettoman kovaan kampanjaan.

 

[Stonewall]

Onko Greenpeace mielestäsi kansalaisjärjestö? Ei se ainakaan noudata järjestödemokratiaa, ja ylikansallisena viritelmänä on muutoinkin aika kaukana kansalaisjärjestöstä. Siis aivan kuten skientologia seurakunnasta.

Mitenköhän notkeasti yksittäinen jäsen saa Greenpeacen vaihtamaan ajamiansa asioita? Esim. Geenimuuntelun totaalinen vastustaminen saattaisi hyvinkin jostakin jäsenestä tuntua liian jyrkältä. Jos esim. kuukausittaista tukea maksava tukija haluaa vaikuttaa politiikan muutokseen, niin mahtaako hänellä olla yhtikäs minkäänlaista mahdollisuutta mielipiteensä ajamiseen?