En mielestäni vastannut eri asiaan. Tässä puhut arvon kasvattamisesta, mutta edellä puhut tuotteen kehittämisestä - "Liiga oy on kuitenkin tuotettaan onnistunut Suomen mittakaavassa kehittämään täysin poikkeuksellisella tavalla (verrattuna muihin kotoisiin joukkueurheilu sarjoihin)" - Suora lainaus sinulta. Ei ollut tarkoitus kinastella kanssasi tästä, ainoastaan udella sinulta mitä poikkeuksellisen kehittävää Liiga Oy on mielestäsi tehnyt. Jääkiekon asema kotimaisilla urheilumarkkinoilla oli jo hyvin suuri ennen kuin Liiga Oy astui puikkoihin. Väitän, että suurempi asema kuin nyt - ja siihen viittasin sillä, että jalkapallo ja koripallo ovat päässeet nakertamaan jääkiekon osuutta itselleen. Ja vaikka annan kunniaa siitä, että osasivat hyödyntää tuon dominoivan markkina-aseman paremmin kuin joku jähmeä liitto ja kääntää sen bisnekseksi, en näe miten Liiga Oy olisi kehittänyt tätä tuotetta. He hyödynsivät tuotetta, ja siinä on iso ero jos heitä halutaan pitää jotenkin Suomi jääkiekon kehittäjinä.
Kyllähän nyt yleensä jos tuotteen rahallinen arvo kehittyy suotuisaan suuntaan, niin puhutaan samalla tuotteen kehittymisestä. Mutta toki jos tässä nyt johonkin semantiikka vääntöön haluat mennä, niin niinkuin aikaisemminkin sanoin, ei minulla ole mitään ongelmaa myöntää, että esim. jalkapallon ja koripallon asema nimenomaan
joukkueurheilulajeina on noussut Suomessa ja vuosituhanteen vaihteesta jopa suhteellisesti enemmän, kuin jääkiekon. Mutta tuotteistamisessa ei sitten noiden lajien kohdalla olla osattu tehdä yhtä hyvää rahassa mitattavaa työtä kuin Liigassa. Enkä tässä nyt siis puhu lajista jääkiekko vaan nimenomaan Liigasta, koska niinkuin todettua, muut Suomessakin pelattavat kiekkokilpailut eivät ole kauhean hyvin onnistuneet tuossa tuotteistamisessa, rahallisesti mitattuna.
Ja kun kyse on kuitenkin ammattiurheilusta, niin rahalla se nyt vaan pyörii, oli siitä mitä mieltä tahansa. Ja jos sitten bisnesmiehet ahdistaa, niin aina voi siirtyä seuraamaan Mestistä, Suomisarjaa tai divarikiekkoa. Siellä on niitä nousuja ja tippumisia. Jännitystä "koko rahan edestä" ja siellä niille kiekkokuluttajien euroille olisi myös varmasti kovastikin tarvetta.
Taloudellisten erojen kasvettua pienten ja keskisuurten joukkueiden on entistä vaikeampaa taistella mestaruudesta, joten tuote on kokonaisuudessaan aika paljon tylsempi - varsinkin kun peräpäästäkin puuttuu se jännite. Koska viimeksi on ns. ison talouden joukkue jäänyt playoffeista pois? Nopealla vilkaisulla Ilves kaudella 2017-18, mutta silloin he eivät olleet ns. ison talouden joukkue.
Sm-Liiga perustettiin vuonna 1975 ja sen aikana, kun se oli traditionaalisella tavalla auki (25 kautta) niin mestaruus valui Suomen mittakaavassa isojen keskusten (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu)
yhden ainoan kerran. Kun Liiga on ollut modernilla tavalla auki (meinaa joukkueitahan on noussut Liigaan myös vuosituhannen vaihteen jälkeenkin), on mestaruus valunut noiden samojen isojen keskusten ulkopuolelle 23 kauden aikana peräti
kuudesti. Pelkästään viimeisen viiden kauden aikana kahdesti, joka on siis tuplasti enemmän, kuin sinä viisi kertaa pidempänä ajanjaksona, kuin sm-liiga oli traditionaalisella tavalla auki. Ja tuohon viimeisimmän viiden kauden ajanjaksoon mahtuu myös yksi kausi, kun mestaruutta ei ratkaistu. Eli kyllä mä sanoisin, että vaikka sulla on mielipide pienten ja keskisuurien mahdollisuudesta taistella mestaruudesta (modernilla tavalla avoinna olevassa Liigassa versus traditionaalisella tavalla olevassa Liigassa), niin se ei kyllä nyt vaan millään tavalla vastaa todellisuutta.