Olettaisi Jovin ottavan piakkoin käyttöönsä taustanauhat vokaaliensa tueksi. (Livenä toki edelleen vetäisi spiikit ja soittaisi kitaraa.) Paul Stanley luottanut tähän toimintamalliin jo useamman vuoden, eikä suuri yleisö ole juuri asiaa harmitellut, tai edes tiedostanut.
Kyllähän tästä taisi viime vuonna olla jo videoita, kuinka Livin' on a Prayerin aikaan mies oli lavalla selkä yleisöön päin (häpeästä?), samalla kun laulu kuulosti yhtäkkiä selkeästi paremmalta mitä muuten keikan aikana...
Minulla on hyllyssä 23 Bon Jovin julkaisua, mukaan lukien kaikki albumit debyytistä This House Is Not for Saleen asti. What About Now oli vielä sellainen levy josta oikeasti pidin, mutta Burning Bridges oli aikamoinen jämäkokoelma, jota ei ole kiinnostanut montaa kertaa kuunnella. This House Is Not for Salea sitten taasen en ole tainnut edelleenkään jaksaa soitattaa koskaan edes kokonaan läpi, vaikka se hyllyssä onkin (ostin, kun tuli hyvä tarjous vastaan). Ja 2020 on jäänyt tämän myötä hankkimatta ja oikeastaan en tiedä olenko kuullut edes mitään sinkkuakaan siltä.
Vaikka Bon Jovi on saanut toki paljon naureskelua osakseen ns. "tyttöjen bändinä", on glam metal aikakautensa huikeaa kamaa kaikille genrestä pitäville ja 90-luvun hard rock -vaiheessa bändin voisi väittää olleensa parhaimmillaan, kun Jonin & Richien lauluäänet olivat ihan huikeassa kunnossa ja musiikkiinsa tuli vielä vähän lisää sävyjä. Crush --> What About Now on sitten askel kevyempään pop rockiin, mutta tuo aikakausi toimii itselleni edelleen, kun sieltä löytyy niin paljon kovia biisejä (ja etenkin Crush on ihan levynäkin todella hyvä). Sitten lähti Richie ja Jonin jo pahasti nasaaliutunut ääni lähti aikamoiseen syöksykierteeseen.
2000-luvun alussa bändi oli vielä kunnon rock-bändi kahdella huikealla rock-vokalistilla. Nykyisellään se "rock" on aika hukassa, vaikka toki ikääntyminen tekee luonnollisesti tehtävänsä. Phil X:t ja Bobby Bandierat* eivät oikein vakuuta, kun vertailukohtana on Richie, vaikka toki Richiekään ei ole enää se Richie joka hän oli 20v sitten. Enpä siis tiedä kuinka paljon Samboran mahdollinen paluu lopulta hommaa enää tässä vaiheessa voisi piristää. Kai se mahdollisuus ainakin olisi, että studiotaikuutta käyttäen saataisiin vielä jotain hyviä biisejä aikaiseksi.
*Kertoo aika paljon miten aktiivisesti on tullut bändiä seurattua What About Nown jälkeen, kun muistin taas nyt Wikipediaa katsoessa, että Bandierahan ei ole ollut bändin kiertuekokoonpanossa 2015 vuoden jälkeen.