Nuorten huonot renkaat voi johtua myös tietämättömyydestä. Vanhemmat ihmiset osaavat ehkä katsoa käytettyä autoa ostaessaan, että siinä on hyvät renkaat ja jos ei ole niin tietävät, mitä se tarkoittaa. Nuori ostaa auton, jossa on kahdet renkaat, mutta molemmat voivat olla mallia loppu. Sitten hänen pitäisi satsata vielä yli tonni renkaisiin, eikä tuloja ole, jos pappa ei betalaa, eikä myöskään mitään luottokorttia 18 vuotiaalla, jolloin ei voi maksaa osissa. Siinä on vähän sellainen tilanne, että käytettyjen autojen myyjät voivat ikäänkuin käyttää hyväksi sinisilmäisiä nuoria, jotka eivät tajua tuollaisista asioista mitään. Rengasasioissa ei valisteta kansalaisia tarpeeksi. Lasketaan nopeusrajoitukset yli alas ja luodaan väärää turvallisuudentunnetta. Pitäisi olla korkeammat rajoitukset ja kunnolliset renkaat sekä autot.
Juu tietämättömyydestähän se johtuu. Tosin minun mielestäni ei niinkään sen vuoksi että ei osaa renkaita katsoa tai ei ole varaa ostaa kunnon renkaita. Näkemykseni voi olla aika suppea, mutta seuraavanlaisen kuvan olen jostain saanut:
Yleensä nuori ostaa ensimäiseksi autokseen noin kymmenen vuotta vanhan kärryn. Omilla rahoillaan tai sitten isukin. Merkillä ei ole niinkään yleensä ole väliä. Joillakin varmasti on joku tietty merkki minkä ehdottomasti haluaa. Tästä voisi mainita esimerkkinä vaikka BMW:n. Aika suosittu nuorten miesten autoksi. 3-sarjan kymmenen vuotta vanhat bemarit ovat aika yleinen näky nykyään. Eivät maksa paljoa ja tehoa löytyy enemmän kuin on omissa käsissä taitoa viedä. Tämä valitettavasti vaikuttaa negatiivisesti ko. mallin osalta vakuutusmaksuihin myös muilla ihmisillä. No nuorella on kuitenkin rahat tiukassa ja hän on ostanut itselleen sen haluamansa auton. Rahaa olisi vielä ostaa kunnon renkaatkin, mutta mitä tekee tämä teiden ritari? Hän laittaa loput rahat niinkin tärkeään asiaan kuin stereoihin. Ei pysty ymmärtämään. Auton arvo on alle kymppitonnin ja stereoihin laitetaan helposti parikin tonnia. Samalla kuitenkin alla on nippanappa lailliset renkaat. Ne renkaat ovat kuitenkin ainoa asia, joka on kosketuksessa maahan siitä autosta. Ja tämän kosketuspinnan soisi olevan mahdollisimman hyvä. Ja sitten ne ylisuuret poppisvehkeet. Läheltä asiaa seuranneena, nykyään yhä useammalla nuorella miehellä on jonkinasteinen kuulovaurio kun hän astuu varusmiespalvelukseen. En voi tietysti suoraan syyttää tästä autossa olevaa jenkkakonetta, mutta aika usein kuulee "kylillä" menevän autoja, jotka tuntuvat liikkuvan subbarin voimalla. Ajeleeko nämä nuoret autolla kuulonsuojaimet päässä? Jos ei, niin mitä semmoinen äänenpaine tekee kuulolle? Ääni kuitenkin kuuluu auton ulkopuolellekin todella kauas.
Itselläni ei ollut 18-vuotiaana rahaa kuin rakennusmestarilla ja autoakaan en omilla rahoilla ostanut. Autossa ei ollut mikään kummoinen radio. Semmoinen tosi vanhanaikainen kasettimankka, jossa oli molemmissa reunoissa kaksi semmoista kierrettävää nupikkaa. Joillakin kavereilla oli autoon viritelty kaikenmoisia soittovehkeitä. Osa oli käyttänyt kaikki säästönsä niihin ja osa oli matkassa budjettiluokan laitteila. Renkaat oli kaikilla kuitenkin mallia sekalainen ja paljon käytetty. Mieli teki itsenikin ostaa parempi soitin kuplaan, mutta en ostanut. Syynä oli se että minulla on periaate soittimeen laitettavasta rahamäärästä. En koskaan laita auton soittimeen rahaa kiinni älyttömiä määriä, mikäli auto ei muuten ole turvallisessa kunnossa. Ja soitin ei ikinä tule maksamaan enemmän kuin auto. Ei vaikka auto olisi muuten täysin priimakunnossa. Yleensä rahat ovat menneet
uusien renkaiden hankintaan tai sitten niillä on korjattu jotain muuta. Väitän että aika moni saisi autoonsa hyvät ja uudet renkaat sillä rahalla mitä soittimeen menee.
Siinä vaiheessa kun lapseni on siinä iässä että on aika mennä autokouluun ja ostaa auto, niin olen kyllä mukana molemmissa myös rahallisesti. Näin pystyn omalta osaltani vaikuttamaan siihen millaisella autolla lapseni ajelee. Auton pitää olla turvallisessa kunnossa ja etenkin renkaiden pitää olla hyvät. Ajamista aletaan harjoitelemaan heti kun ylettää polkimille ja samaan aikaan näkee tuulilasista pihalle. Itse olen ajanut henkilöautolla ekan kerran varmaan noin 7-vuotiaana. Siis sillä tavalla että en ole istunut isän sylissä. Isän sylistä ajoin ekan kerran kuulemma noin neljän vanhana jääradalla mummolassa. Kuorma-auton rattiin pääsin 8-vuotiaana. Setä tosin istui silloin vieressä, mutta itse ajoin kuitenkin. Seisoin polkimilla ja tähystin ratin ja kojelaudan välistä edessä olevaa tietä. Lapsena kun pääsi opettelemaan auton käsittelyä turvallisessa ympäristössä, niin se oli 18-vuotiaana jo aika hyvin hallussa.
Vaikka vanhemmilla ei olisikaan rahaa tukea lapsensa autoilua ja auton hankintaa, niin voisi kuitenkin yrittää takoa sen verran järkeä päähän, että nuori osaa pistää asiat tärkeysjärjestykseen.