Suomessa AY on varmasti vilpittömästi kuvitellut, että kun työntekijät saavat vuosittain korotuksen riippumatta siitä, että onko heidän osaamisensa ja tuottavuutensa kasvaneet, niin siitä seuraa se että vuosikymmenien myötä he ovat kalliita työntekijöitä eikä heitä ei kannata kouluttaa uusiin hommiin, vaan palkata uusiin hommiin uudet kaverit.Minusta olisi viisaampi toimia siten, että pyritään muuttumaan ajan mukana ja tähän kuuluu ihmisten kouluttaminen uusiin mahdollisesti syntyviin tehtäviin. Nythän pistetään pihalle pää märkänä ja otetaan uudestaan ihmiset sisään. Ilman AY-liikettä aika varmasti vaihtuisi ison massan työehdot samalla heikompiin automaattisesti ja varmasti ilman todellisia muutoksiakaan.
Suomessa AY on varmasti vilpittömästi kuvitellut, että kun työntekijät saavat vuosittain korotuksen riippumatta siitä, että onko heidän osaamisensa ja tuottavuutensa kasvaneet,
Mun ymmärryksen mukaan, työntekijän kannattaisi huolehtia osaavan henkilökunnan riittävästä kouluttamisesta, jotta he olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä.Minusta olisi viisaampi toimia siten, että pyritään muuttumaan ajan mukana ja tähän kuuluu ihmisten kouluttaminen uusiin mahdollisesti syntyviin tehtäviin. Nythän pistetään pihalle pää märkänä ja otetaan uudestaan ihmiset sisään. Ilman AY-liikettä aika varmasti vaihtuisi ison massan työehdot samalla heikompiin automaattisesti ja varmasti ilman todellisia muutoksiakaan.
Mutta mitä ihmisten pitäisi käsittää on se, että työtehtävät todellakin muuttuvat ja jotkut loppuvat. Minusta AY-liikkeiden änkyröinti on johtanut siihen, että ihmisten työtehtäviä ja työmotivaatiota muutoksissa ei pystytä tekemään tehokkaasti tai ainakaan tarpeeksi nopeasti. Näin ei oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa ensin työtehtävät ja sitten vasta kerätä uusi porukka. Aivan liikaa porukkaa pistää hanttiin muutoksille, jotka suurin osa on varmasti välttämättömiä.
Mun ymmärryksen mukaan, työntekijän kannattaisi huolehtia osaavan henkilökunnan riittävästä kouluttamisesta, jotta he olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä.
Se, että jotkut työtehtävät tulevat loppumaan, on aivan saletti asia, eikä siihen ole kellään mitään vaikutusta. Eikä ay-liike sitä änkyröi yhtään sen enempää. Enemmän sitä änkyröi yksittäinen ihminen, joka ei ymmärrä sitä, että työ-elämä elää jatkuvassa murroksessa, minkä mukana myös syntyy uusia töitä.
Haluaisin oikeasti tietää, miten ay-liike on estänyt esimerkisi työntekijöiden motivoinnin koulutuksen ? On aivan päivänselvää, että tavalliset duunarit kyynistyvät tässä nykyajan menossa, missä työntekijöitä tarkastellaan vain numeroina exelissä, pelkkänä kulueränä. Olin mukana koulutuksessa, missä meillä oli ta-puolen konsultti kertomassa ison metsäkonsernin kulurakenteesta. Konsultin mukaan on painetta hakea säästöä toiminnoille, ja tietysti henkilöstökulut olivat listalla ensimmäisenä (Vuorokierron kalleus, seisakit, yms.) Kuitenkin kokonaiskulusta henkilöstön kulu oli noin 5%. Mistään muusta säästön kohteesta ei edes keskusteltu tarkemmin. Kollega kysyi, että paljonko hänen palkastaan pitäisi saada pois, kun jo nyt asuminen vie puolet käteen jäävästä liksasta. Eipä tuo siihen osannut enää vastata. Näiden tilanteiden jälkeen vielä kysytään, että miksi ihmeessä henkilökunta tuntuu kovin joustamattomalta. Samalla konserni paukuttelee ennätystuloksia kvartaali kerrallaan.
Mun pointti tässä lähinnä on se, että henkilökunta on työntantajansa näköinen. Kun pidät hyvää huolta duunareista, duunarit pitävät kyllä hyvää huolta pomoistaan. Ja siinä samalla ovat tehokkaampia työntekijöitä. Paska, ja poukkoileva hr-politiikka taas oireilee "oontäällävaantöissä"-asenteena työpaikalla.
Loppua kohden meni aika pitkälle aiheesta, mutta eipä ne asiat ole koskaan niin yksiselitteisiä.
Ottamatta kantaa tähän kyseiseen yhtiöön, mistä en tiedä mitään, niin onhan tämä huvittavaa. Joka toinen rakennustyömaan apumies on sitä mieltä, että insinöörit on kaikki perseestä ja arkkitehdit ei tiedä taloista mitään. Ettei nyt vaan olisi niin, että se talonrakennus siinä apumiehen tontilla vaikuttaa hieman helpommalta kuin mitä se oikeasti kokonaisuutena on.@Pula-ajan Tretjak
...
Kun katselee vaikka metson/Valmetin tapaa toimia, niin onhan siellä ihan järkyttävän paska tapa tehdä asioita. Nimenomaan yläkerran puolella, mikä taas heijastuu vääjäämättä lattiatason töihin. ...
Ottamatta kantaa tähän kyseiseen yhtiöön, mistä en tiedä mitään, niin onhan tämä huvittavaa. Joka toinen rakennustyömaan apumies on sitä mieltä, että insinöörit on kaikki perseestä ja arkkitehdit ei tiedä taloista mitään. Ettei nyt vaan olisi niin, että se talonrakennus siinä apumiehen tontilla vaikuttaa hieman helpommalta kuin mitä se oikeasti kokonaisuutena on.
Sitä että sinä kutsut faktojen kertomista lällätykseksi voitaisiin pitää oppikirjaesimerkkinä todellisuuspaosta. Sormet vaan korviin, silmät kiinni ja mumisemaan ettei maailma ole muuttunut.Sama tyhjä lällätys täällä tuntuu vaan jatkuvan, no kun ilman aivoja selviää, neen helppoahan se on. Montakos kierrosta se Ay on suostunut nollalinjalla vetelemään? Oletko asiaa seurannut. Siihen kannattaa myös laittaa järjen rippunen, kun tämän työelämän niin massiivista muutosta toitottaa, että niin ei asiat tule menemään, ennen kuin yhteiskunta lakkaa kokonaan toimimasta ja päätyy tämmöiseen rosvojen dystopiaan. Ei ole näköpiirissä, eikä tulossa. Yhä edelleen hommat perustuu siihen, että työllään on mahdollista elää ja vain, jos yhteiskuntarauhasta tahtoo päästä eroon, voi muuta toivoa.
Tuosta sen verran että yleensä suurin osa kuluista joilla voi "keinotella" on vedetty jo minimiin. Niissä lasketaan ihan todennäköisyyksien perusteella kuinka paljon kannattaa laittaa huoltoon, kuinka usein kannattaa laitteistoa uusia, kannattaako toimipaikkaa vaihtaa halvempaan jne. Nuo ovat yleensä oikeasti aika tarkkaan laskettuja. En toki sano että 95% ei pystytä vaikuttamaan, mutta sanotaan että 80% saattaa olla oikeasti sellaisia että niistä ei voida tinkiä, enkä ihan usko että henkilöstö oli vain 5%, värikynää pikkaisen mukana? Vai oliko alihankintanta tehty työ lasketta henkilöstökulujen ulkopuolelle?Olin mukana koulutuksessa, missä meillä oli ta-puolen konsultti kertomassa ison metsäkonsernin kulurakenteesta. Konsultin mukaan on painetta hakea säästöä toiminnoille, ja tietysti henkilöstökulut olivat listalla ensimmäisenä (Vuorokierron kalleus, seisakit, yms.) Kuitenkin kokonaiskulusta henkilöstön kulu oli noin 5%. Mistään muusta säästön kohteesta ei edes keskusteltu tarkemmin.
Tietämättä tapauksesta tarkemmin, niin varmaan parempi että konsultti ei vastannut mitään. Ensiksi tulee itselle mieleen että kollega asuu aika kalliisti, mahdollisesti kämppä liian iso/kallis tai lyhennys tosi iso? Ajattelin että saan minäkin 100% netosta menemään asuntolainaan.Kollega kysyi, että paljonko hänen palkastaan pitäisi saada pois, kun jo nyt asuminen vie puolet käteen jäävästä liksasta. Eipä tuo siihen osannut enää vastata.
Tässä on tietysti sekin että yleensä (fiksu) konserni valmistautuu ajoissa. Seuraavan taantuman aikaan saattaa tällä konsernilla olla kaikki kunnossa ja valmiina puskemaan tavaraa maailmalle, ilman leikkaustarpeita. Myös ennätystuloksien taakse pitäisi pystyä henkilökunnan katsomaan, tässä on oikeasti jo peruskoulutuksessa mielestäni puutteita, jos velka on kasvanut uuteen huippuunsa, kassavirta on negatiivinen, mutta silti on saatu pyöräytettyä ennätystulos (case Orava), niin eipä siitä ennätystuloksesta kauheasti hyötyä ole. Ja jos tulos on ihan oikeasti kaikin puolin mahtavan ihana, niin firman vakaavaraisuus saattaa näyttäytyä usein pienempinä korkoina ja monissa tapauksissa heijastua suoraan kilpailukykyyn.Näiden tilanteiden jälkeen vielä kysytään, että miksi ihmeessä henkilökunta tuntuu kovin joustamattomalta. Samalla konserni paukuttelee ennätystuloksia kvartaali kerrallaan.
Sitä että sinä kutsut faktojen kertomista lällätykseksi voitaisiin pitää oppikirjaesimerkkinä todellisuuspaosta.
Sitä että sinä kutsut faktojen kertomista lällätykseksi voitaisiin pitää oppikirjaesimerkkinä todellisuuspaosta. Sormet vaan korviin, silmät kiinni ja mumisemaan ettei maailma ole muuttunut.
Tuossa on kuvattu vuosituhannnen TES-korotukset. Yhtään nollakierrosta ei ole ollut kokonaisuudessaan, mutta toki muutamina vuosina (joskin liian myöhään) ovat korotukset olleet maltillisia. Tästä toki Työnantajapuolella on myös vastuunsa.
https://static.ilcdn.fi/kotimaa/reagoi260517kj_u0.jpg
Tarkoitatko tällä sitä että sitä ei myyty työntekijöille? Vai yleisesti sen lakkauttamista? Sen lakkauttamista en osaa kommentoida tarkemmin ilman perehtymistä, mutta se että sitä ei myyty työntekijöille oli ihan normaalia liiketaloutta. Lisäksi miten ympäristölupien ja muiden siirtämiset toimisivat jos uudet omistajat jotain möhlisivät. Käsittääkseni sitä olisi kuulunut vakuuksia vanhankin omistajan puolelta.Tähän sopinee hyvänä esimerkkinä kuuluisa Kemijärven sellutehdas.
Tarkoitatko tällä sitä että sitä ei myyty työntekijöille? Vai yleisesti sen lakkauttamista? Sen lakkauttamista en osaa kommentoida tarkemmin ilman perehtymistä, mutta se että sitä ei myyty työntekijöille oli ihan normaalia liiketaloutta. Lisäksi miten ympäristölupien ja muiden siirtämiset toimisivat jos uudet omistajat jotain möhlisivät. Käsittääkseni sitä olisi kuulunut vakuuksia vanhankin omistajan puolelta.
Yllättäen EK on tästä dramaattisesti suivaantunut, vaikka heidän omilla sivuilla oleva ohje tämän mahdollistaa. Linkki uutiseen tästä.
SY on. EK on ollut aivan hiljaa, koska EK:n jäsenyrityksethän tuolla sopivat.
2017 Kiky oli viestini loppuosassa mainittu yksittäinen poikkeus. Silloin reaalinen ostovoiman kasvu kävi hetkellisesti nollassa.Tuosta tilastosta jäänyt kiky pois(kun loppuu jo vuoteen 2015), joka oli ainakin kunnissa ihan aito nollakierros, lomarahaleikkauksineen miinusmerkkinen kierros. Julkisen sektorin reaaliansiot myös laskivat 2017. Monesti maltilliset ratkaisut tulee myöhään senkin takia, että taantumat iskevät usein yllättäen, ja sopimukset ovat useimmiten 2-3 vuotisia.
-Faktaa on että yleiskorotuksien saamiseen ehtona ei ole osaamisen tai tuottavuuden kasvu, vaan ne tulevat kaikille.Boldaus minun ja tuo kohta alleviivaa miksi kirjoitelmasi ovat vitsejä, no, tosin huonoja sellaisia.
Joo, ehdottomasti kannatan itsekin tuollaista, että sopimukset voisivat joustaa niin ylöspäin kuin alaspäinkin tarpeen mukaan. Tietysti tarpeesta tulisi satavarmasti riitaa, molempiin suuntiin.2017 Kiky oli viestini loppuosassa mainittu yksittäinen poikkeus. Silloin reaalinen ostovoiman kasvu kävi hetkellisesti nollassa.
Tuo että sopimukset ovat 2-3 vuotisia on toki paperilla validi perustelu, mutta täydellisessä maailmassa sopimuksissa olisi klausuuleja, jotka radikaalien muutoksien tullen laukeisivat eli jos olosuhteet poikkeaisivat merkittävästi ennustetuista. Toki näitä ehtoja voisi olla molempiin suuntiin.
Johan kikyn myötä ainakin meidän tessissä on selviytymislauseke, mikä antaa tuon mahdollisuuden.Joo, ehdottomasti kannatan itsekin tuollaista, että sopimukset voisivat joustaa niin ylöspäin kuin alaspäinkin tarpeen mukaan. Tietysti tarpeesta tulisi satavarmasti riitaa, molempiin suuntiin.