”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[dana77]

Kuuluisi varmaan enemmän filosofointiketjuun, mutta milläs pakotat ihmisen puurtamaan pelkät dollarinkuvat silmissä, jos raha ei ole itseisarvo ja/tai haluamansa elintason saavuttaa vähemmälläkin puurtamisella? Itsellänikin on tapahtunut vaihto ihan hyväpalkkaisesta (etenkin maakuntakeskusten hintatasolla) hommasta yksityisellä tutkimukseen mistä ei makseta paljoa mitään, mutta minkä koen huomattavasti mielekkäämmäksi (ja toisaalta mikä voi poikia erittäinkin tuottoisia liikeideoita kun vähän sillä ajatuksella rahoitusta kysellssä perustelin että käytännön sovelluksiinkin olisi mahdollisuutta, joskin arvostan myös täysin kaupallistamiskelvotonta perustutkimusta todella korkealle ja mielelläni voisin tehdä sellaistakin).

En minä ole ketään pakottamassa, vaan korjaisin vain sen ongelman että ohjataan väärin. Jos vaikka 10 ihmisen työllistämistä kasvukeskuksessa verotetaan niin raskaasti, että siitä jää käteen saman verran kuin sienien poimisesta Kuhmossa kaikkien tulonsiirtojen jälkeen, niin turhan moni valitsee jälkimmäisen ja yhteiskunta häviää. Jos verotus ja tulonsiirrot olisivat pienemmät niin raha kyllä ohjaisi toimimaan optimaalisemmin.

 

[Grafix]

En vaihtaisi kovin helposti kaupungista maalle. Ainakin itse olen niin kermaperse, että haluan asua kaikkien palveluiden keskellä ja vireässä ympäristössä. Kaupungin hulina viehättää eikä neliöillekään ole tarvetta. Omat työt olen voinut tehdä jo vuosia ihan mistä haluan - pitäjiäkin on kokeiltu ja ei ole oma juttu.

Omasta mielestäni kuka tahansa saa asua aivan missä lystää. Pitää kuitenkin muistaa, että jos jonnekin maalle muuttaa, niin eipä voine vaatia sote-palveluiden, koulujen yms asioiden löytyvän välttämättä ihan vierestä. Mutta pääsehän sieltä autolla kylille sitten jos lääkäriä tms kaipailee, ei kai se ongelma ole.

 

[dana77]

Miten päin se meni, oliko ihmiset valtiota varten vai päinvastoin?

Itse näen että valtion tehtävänä on tarjota kansalaisilleen mahdollisuus hyvään elämään. Joillakin se tarkoittaa rahan tekemistä muusta välittämättä, jollain toisella se tarkoittaa löysempää työtahtia ja panostamista työtä tärkeämpiin asioihin.

Kysymys on siitä että halutaanko hyvinvointiyhteiskuntaa säilyttää ja kehittää. Progressiivisesta verotuksesta päätellen valtio ei ole ainakaan sen maksajia varten. Jos siitä luovutaan, niin sitten valtiolla ei ole tarvetta pohtia sen rahoitusta vaan jokainen voi vapaasti olla oman onnensa seppä.

 

[Kauko Viisas]

Perustuu mm. palomääräyksiin ja fysiikan lakeihin.

Pilvenpiirtäjien määrä on itseasiassa aika vähäinen. New Yorkissa niitä on reilusti, kun maa-ala Manhattanilla on niin kortilla, että joudutaan tekemään ei-optimaalisia kompromisseja ja on sama pätee mm Singaporeen tai Hong Kongiin. Jonkun verran niitä tehdään status-syistä.

Kuitenkin varsin isoissakin kaupungeissa pilvenpiirtäjien osuus rakennuksista on aivan minimaalinen. Esim Tokiossa tai Los Angelesissä niitä ei ole kuin muutama kourallinen. Siellä toki maanjäristykset tuovat vielä lisäkustannuksia.

Kerro enemmän fysiikan laeista, jotka eivät toimi New Yorkissa, Lontoossa ja Tokiossa, mutta toimivat Helsingissä, tai toisinpäin?
Suomeen on rakennettu yli 8 kerroksisia rakennuksia (ainakin 1960-luvulta lähtien), jotka täyttävät "palomääräykset". Miksi ei enää osata/voida?

Varmastikin "pilvenpiirtäjiä" on vähänlaisesti kokonaisrakennuskantaan verraten, mutta onhan se tehokkaampaa rakentaa ylöspäin kuin sivulle olettaen, että maan hinta nousee (maan hinta/rakennuskustannukset). Mitä tarkoittaa ei-optimaalinen kompromissi?

Suomessa on toteutettu näitä "pilvenpiirtäjäprojekteja" juurikin statussyistä ja niihin liitetyistä odotetuista voitoista. Osin kai toiminut, mutta ei kaikkialla (rakentajan kannalta). Entäpä kaupunkisuunnittelun kannalta?

Kuten toteatkin, esim. LA ja Tokio sijaitsevat hyvin epävakailla alueilla. Helsinki sen sijaan sijaitsee erittäin vakaalla alueella. Suomen rakennuskustannukset lienevät korkeat noin yleensä, mutta maan vakaus ei ole merkittävä tekijä.

 

[Kauko Viisas]

En minä ole ketään pakottamassa, vaan korjaisin vain sen ongelman että ohjataan väärin. Jos vaikka 10 ihmisen työllistämistä kasvukeskuksessa verotetaan niin raskaasti, että siitä jää käteen saman verran kuin sienien poimisesta Kuhmossa kaikkien tulonsiirtojen jälkeen, niin turhan moni valitsee jälkimmäisen ja yhteiskunta häviää. Jos verotus ja tulonsiirrot olisivat pienemmät niin raha kyllä ohjaisi toimimaan optimaalisemmin.

Korjaisit sen "ongelman että ohjataan väärin"? Kuka ohjaa ja mihin ohjaa ja miten tämä vääryys ilmenee?

"Jos 10 ihmisen työllistämistä kasvukeskuksessa verotetaan niin raskaasti" - miten se poikkeaa verotuksesta kasvukeskusten ulkopuolella tapahtuvaan työllistämiseen? Kasvukeskusten ulkopuolella yleensä kunnallisvero on korkeampi.

Se, että joku muuttaa tieten tahtoen poimimaan sieniä tulonsiirtojen toivossa, ei vastaa minun kokemustani. Päinvastoin, tietämiäni ihmisiä muuttaa Helsinkiin, koska "stadissa on nuorillekin tarjontaa ja helppoa saada kämppä ja sossusta rahaa - ei ne siellä maalla kun tuntevat".

Jotkut ihmiset toki minunkin tietämäni mukaan jäävät asuinseudulleen ja poimivat marjoja ja sieniä mm. ja saavat tulonsiirtoja

 

[dana77]

Kerro enemmän fysiikan laeista, jotka eivät toimi New Yorkissa, Lontoossa ja Tokiossa, mutta toimivat Helsingissä, tai toisinpäin?
Suomeen on rakennettu yli 8 kerroksisia rakennuksia (ainakin 1960-luvulta lähtien), jotka täyttävät "palomääräykset". Miksi ei enää osata/voida?

Varmastikin "pilvenpiirtäjiä" on vähänlaisesti kokonaisrakennuskantaan verraten, mutta onhan se tehokkaampaa rakentaa ylöspäin kuin sivulle olettaen, että maan hinta nousee (maan hinta/rakennuskustannukset). Mitä tarkoittaa ei-optimaalinen kompromissi?

Suomessa on toteutettu näitä "pilvenpiirtäjäprojekteja" juurikin statussyistä ja niihin liitetyistä odotetuista voitoista. Osin kai toiminut, mutta ei kaikkialla (rakentajan kannalta). Entäpä kaupunkisuunnittelun kannalta?

En ole väittänyt, että fysiikan lait toimisivat eri tavalla eri paikoissa, joten en kerro.
En myöskään ole sanonut, etteikö yli kahdeksan kerroksisia taloja voitaisi rakentaa palomääräykset huomioiden.
Olen sanonut, että se on raja jonka yli mentäessä rakennuskustannukset per asuinpinta-ala kasvaa voimakkaasti eli sen korkeampia ei taloudellisessa mielessä kannata rakentaa mikäli sivuille on tilaa rakentaa, vaikka huomioitaisiin infra yms kustannukset. Helsingissä tilaa on, Manhattanillä ei.

 

[HokiJone]

"Pilvenpiirtäjien" rakentamiseen varmasti oleellisesti vaikuttaa alueen maan arvo. Kerta Suomeen ja etenkin Helsinkiin noita ei rakenneta, niin oletettavasti on helpompi ostaa isompi tilkku maata ja rakentaa 8 kerroksista laatikkoa tontti täyteen, kuin lähteä kurottelemaan isojen kylien korkeuksia.

Kun maan arvo sitten olisi/on niin kallista, että pilvenpiirtäjiä alettaisiin nostelemaan, niin eihän noissa taloissa perinteisesti mikään keskiluokka asu (vrt. esim. New York). Löytyisikö Suomesta tarpeeksi rikkaita - ja vielä ostohalukkaita sellaisia - noihin taloihin?

Täällä ei ole nyt kukaan vielä tainnut täsmentää, että mitä kerrosmäärää edes tarkoitatte tuolla "pilvenpiirtäjällä"?

Brooklynin ja Queensin väestömäärän verran kun täällä Suomessa ihmisiä asuu, niin aika hymyillen saa lukea juttuja, että tässä Helsingistä tehtäisiin Manhattan.

 

[Kauko Viisas]

En ole väittänyt, että fysiikan lait toimisivat eri tavalla eri paikoissa, joten en kerro.
En myöskään ole sanonut, etteikö yli kahdeksan kerroksisia taloja voitaisi rakentaa palomääräykset huomioiden.
Olen sanonut, että se on raja jonka yli mentäessä rakennuskustannukset per asuinpinta-ala kasvaa voimakkaasti eli sen korkeampia ei taloudellisessa mielessä kannata rakentaa mikäli sivuille on tilaa rakentaa, vaikka huomioitaisiin infra yms kustannukset. Helsingissä tilaa on, Manhattanillä ei.

Perustuu mm. palomääräyksiin ja fysiikan lakeihin.

Perustelit kuitenkin näillä asioilla omaa väittämääsi. Miksi perustelet asioilla, jotka tiedät etteivät ne päde tähän tilanteeseen?

Oma kommnettini: "Tässä eräs ongelma, että tällä hetkellä ehkei kannata rakentaa korkeammalle, mutta kaupunkisuunnittelussa pitäisi katsoa tämän hetken sijaan 50-100 vuoden päähän: voisiko tehokkaampi maankäyttö (korkeammat rakennukset, kaupunkimaisuus) tuoda oikeaa (välimatkat) eikä näennäistä lisäarvoa kaupunkilaisuuteen? "

Tähän sinulla ei sitten ollut mitään sanomista.

 

[dana77]

Perustelit kuitenkin näillä asioilla omaa väittämääsi. Miksi perustelet asioilla, jotka tiedät etteivät ne päde tähän tilanteeseen?

Väiteeni jolle kaipasit perusteita oli tämä. Se pätee niin New Yorkissa kuin Helsingissäkin. New Yorkissa vaihtoehtoa ei ole, joten sillä on kustannusten kasvu vain nieltävä tai oltava rakentamatta.
"Kerrostalojen rakentamisessa kahdeksan kerrosta on tietynlainen vedenjakaja eli sen jälkeen kustannukset per asuinpinta-ala alkavat kasvaa merkittävästi. Rakentaminen vaikeutuu, rungosta tulee paksumpi, vaaditaan enemmän hissejä jne eli rakentaminen on tehottomampaa. "

Oma kommnettini: "Tässä eräs ongelma, että tällä hetkellä ehkei kannata rakentaa korkeammalle, mutta kaupunkisuunnittelussa pitäisi katsoa tämän hetken sijaan 50-100 vuoden päähän: voisiko tehokkaampi maankäyttö (korkeammat rakennukset, kaupunkimaisuus) tuoda oikeaa (välimatkat) eikä näennäistä lisäarvoa kaupunkilaisuuteen? "

Tähän sinulla ei sitten ollut mitään sanomista.

Jos 50-100 vuoden päästä tilanne on muuttunut, niin siihen mennessä tulee kyllä tuhansia rakennuksia keskusta-alueella käyttöikänsä päähän ja niiden tilalle voidaan sitten rakentaa vaikka 50-100 kerroksisia taloja. Varastoon niitä ei kannata tehdä.

 

[Kauko Viisas]

Väiteeni jolle kaipasit perusteita oli tämä. Se pätee niin New Yorkissa kuin Helsingissäkin. New Yorkissa vaihtoehtoa ei ole, joten sillä on kustannusten kasvu vain nieltävä tai oltava rakentamatta.
"Kerrostalojen rakentamisessa kahdeksan kerrosta on tietynlainen vedenjakaja eli sen jälkeen kustannukset per asuinpinta-ala alkavat kasvaa merkittävästi. Rakentaminen vaikeutuu, rungosta tulee paksumpi, vaaditaan enemmän hissejä jne eli rakentaminen on tehottomampaa. "


Jos 50-100 vuoden päästä tilanne on muuttunut, niin siihen mennessä tulee kyllä tuhansia rakennuksia keskusta-alueella käyttöikänsä päähän ja niiden tilalle voidaan sitten rakentaa vaikka 50-100 kerroksisia taloja. Varastoon niitä ei kannata tehdä.

Mikä on "tämä", perusteena varsinkaan? Jos viittaat aikaisempaan "perusteluusi" niin sehän on kestämätön ellemme mieti juuri tätä hetkeä (tästäkään en ole varma päteekö se).

"Jos tilanne on muuttunut" eli et ole varma jatkuuko kaupungistuminen siinä määrin kuin on kuviteltu ja sinä haluaisit?. Pitäisikö nyt päättää, että kaupungistutaan ja rakennetaan tiiviisti ylöspäin kun maa on vielä "halpaa" ja ihmisillä on halua/tarvetta muuttaa kaupunkiin (Helsinki)? Vai annetaanko ihmisten vapaasti valita asuinpaikkansa omien tarpeidensa mukaan. Nämä vaihtoehdothan eivät poissulje toisiaan.

Mielestäni Helsinkiä pitäisi rakentaa ylöspäin vielä kun se on mahdollista. Työpaikkoja on toistaiseksi paljon, kohtuuhintaisia asuntoja vähemmän: asuntojen hinnat eivät laskisi, mutta tarjonta lisääntyisi.

Maaseudun dissaaminen saisi loppua. Jotkut nyt haluaa enemmän tilaa itselleen ja perheelleen sekö lapsilleen turvallisemman(?) ympäristön ja sellaisen mihin oikeasti rahat riittävät. Nykytilanne on konkretisoinut tämän melko selkeästi.

 

[Rautapönikkä]

Se, että Helsingin keskustaan rakennetaan niin matalia taloja kuin rakennetaan, johtuu siitä, ettei kaupunki salli korkeampien talojen rakentamista. Kaavoittaja rajoittaa siitä, minkä korkuisia rakennuksia saa rakentaa. Esim. Jätkäsaaresta olisi aivan varmasti tullut korkeampi, ellei sitä olisi estetty sääntelyllä.

Kaupungistumisesta ja asuntomarkkinoista kiinnostuneiden kannattaa perehtyä mm. tähän Liberan taannoiseen analyysiin sekä Loikkasen ja Laakson kaupunkikehitystä käsittelevään kirjaan.

 

[Ollakseni]

Se, että Helsingin keskustaan rakennetaan niin matalia taloja kuin rakennetaan, johtuu siitä, ettei kaupunki salli korkeampien talojen rakentamista. Kaavoittaja rajoittaa siitä, minkä korkuisia rakennuksia saa rakentaa. Esim. Jätkäsaaresta olisi aivan varmasti tullut korkeampi, ellei sitä olisi estetty sääntelyllä.

Kaupungistumisesta ja asuntomarkkinoista kiinnostuneiden kannattaa perehtyä mm. tähän Liberan taannoiseen analyysiin sekä Loikkasen ja Laakson kaupunkikehitystä käsittelevään kirjaan.

Eli sosialismi ja sääntely on tässäkin syynä. Kauheasti säätelyä ja mielettömiä estoja. Onko se niin, että jos joku rakentaa liian korkean talon Helsinkiin niin kaupunki menee mukamas pilalle?

 

[Rautapönikkä]

Eli sosialismi ja sääntely on tässäkin syynä. Kauheasti säätelyä ja mielettömiä estoja. Onko se niin, että jos joku rakentaa liian korkean talon Helsinkiin niin kaupunki menee mukamas pilalle?

Kuulemani perustelut ovat olleet tasoa ”Helsingin siluetti menee pilalle” (ks. esim. Rakennuslehti). Arkkitehdit tuntuvat olevan kaiken pahan alku ja juuri.

 

[Sanainen arkku]

Olisiko niitä ollut esim. tänä vuonna muitakin kuin tuo tyyppi? Aika varma olen, että ihmisillä on tullut kipuraja vastaan asumisneliöissä suhteessa neliöhintaan ja muutto kehyskuntiin on tulevina vuosina edessä monella perheellä. Sijainti versus isommat asumisneliöt ja piha-alueet, kyllä tuota on tänä vuonna melko moni miettinyt. Tilalle tulee sitten ei-veronmaksajia tukiasuntoihin, niin onnea vain Helsinki sen kasvutavoitteen kanssa, voittajia ovat ainakin rakennusliikkeet ja voidellut poliitikot. Espoon tilanteestahan on tänä syksynä puhuttu ihan lehtien palstoilla asti.

Eri asia on tietenkin se, jos on onnistunut hommaamaan perheasunnon esim. 20 vuotta sitten, sillä arvonnousulla pyörittää talouttaan kivasti kyllä ytimessäkin.

Mulla on sellainen näköalapaikka, että omistan kerrostaloasunnon puolikkaat Helsingin ja Lahden keskustoista. Tällä hetkellä asun jälkimmäistä. Töissä käyn puolimatkassa ja näen työni puolesta lapsiperheiden arkeen.

Kyseessä ei ole edes pelkkä raha. Kysymya on siitäkin, mitä ilmiöitä haluaa nähdä kun kävelee kodistaan ulos. Kyse on monikulttuurisuuden kaikista puolista, mutta ihan käsi sydämellä sanoen 95% taitaa nähdä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kyse on huumeista, joita kyllä maallakin jo osataan käyttää, mutta ehkä kymmenen ikäiset ovat vähän paremmin turvassa.

By the way työskentelykunnassani Uudellamaalla 0,4% asukkaista on koko vuonna todettu koronatartunta. Aika vähän, kun töissä käydään kuitenkin pitkin maakuntia.

Asuntojen hintaerolla kyllä taitaa yhden laadukkaan lataushybridinkin jo kuitata. Maalle vaan. Vahva suositus.

Toki itsellä on tähtäin siellä stadissa, mutta lohduttaa ajatus että kämppä on erittäin likvidi. Jos asumistarpeet ja halut muuttuvat, esimerkiksi puhkeaisi talokuume, niin melko varmasti omansa saisi muutamassa viikossa pois.

 

[Individual]

Kysely: Vain noin joka seitsemäs helsinkiläinen halukas muuttamaan muualle

Helsingin suosituimpia kohteita ovat Eira, Ullanlinna ja Kaivopuisto.

yle.fi

Jos suomalainen kaupungissa asuja saisi vapaasti valita, missä asuu, valinta osuisi Helsingin Eiraan, Ullanlinnaan ja Kaivopuistoon.

Helsinkiläiset ovat myös varsin uskollisia omalle kotikaupungilleen, vain 14 prosenttia olisi halukas muuttamaan muualle. Sen sijaan Helsingin sisällä muuttaminen sopii monille.

Vantaalaisista puolet olisi valmis muuttamaan kaupungista ja toisaalta peräti 46 prosenttia ei muuttaisi mihinkään.

 

[Kauko Viisas]

Olettehan tutustuneet Ylen Areenassa näkyvään "Suomi on maalainen" -ohjelmaan?
Suomi on maalainen
Linkki vie Yle Areenaan ko. ohjelman sivuille.

Kyse jatkosta sarjoihin
Suomi on ruotsalainen (Juhani Seppänen)
Suomi on venäläinen (Juhani Seppänen)
Suomi on suomalainen (Juhani Seppänen)
Suomi on metsäläinen (Juhani Seppänen)

Mielestäni nuo kaikki olivat kiihkottomia, informatiivisia joskin kevyehköjä, mutta helposti katsottavia ja mielenkiintoisia sarjoja. Näyttäisi, että tämä uusi sarja seuraa edeltäjiään. Juontajana Olavi Seppänen (joka ei tietääkseni ole Juhanille sukua).

HS suhtautuu hieman nyrpeästi ohjelmaan. Kuka yllättyi?
Televisioarvostelu | Suomalaisuuden ydintä etsitään nyt maaseudulta – kunpa Suomi on maalainen -sarjassa olisi enemmän tilaa asialle (Linkki vie Hesarin artikkeliin koskien kyseistä ohjelmaa).

Esimerkiksi Kaleva suhtautuu sarjaan suopeasti. Kuka yllättyi?
Ylen laadukas dokumenttisarja jatkuu: Suomi on nyt maalainen (Linkki vie Kalevan artikkeliin ohjelmasta)

 

[Wiljami]

Ihmeen kitkerää tekstiä Hesarissa tuosta ohjelmasta. Ensimmäisen jakson sivusilmällä vilkuilin enkä ainakaan sen perusteella koe että minkään tahon tarvitsisi ihan noin kireästi ohjelmaa ottaa, vaikkei nyt välttämättä mitään tutkivan journalismin suurimpia helmiä ehkä ollutkaan. Tuosta jutusta tulee väkisin mielikuva että kirjoittaja on kokenut henkilökohtaisena hyökkäyksenä ohjelmassa välitetyn tiedon siitä ettei Suomessa juuri sijaitse metropoleja ja isomman maailman mittakaavalla urbaanialueetkin ovat suurelta osin maaseutua. Kalevalla ei sen sijaan tunnu olevan jutussaan oikein mitään omaa näkökulmaa, tuosta ei tiedä lukeeko ulkopuolisen tahon tekemää artikkelia, vai tekijätiimin promotekstiä.

 

[Sanainen arkku]

Helsinki on tehottomasti rakennettu, jos todella halutaan kaupunkimaista tiivistä rakennetta. Missä ovat pilvenpiirtäjät, tehorakennus? Halutaan asua "väljästi kaupungissa" mikä on mielestäni oksymoron. Tämä johtaa tehottomaan rakentamiseen ja kaavasuunnitteluun. Tämä taas johtaa siihen,että mielletään asuttavan "kaupungissa", mutta todellisuudessa eletään periferiassa - ajalliset, ei välttämättä reaaliset, välimatkat kasvavat. Kuitenkin maksetaan "kaupunkihintoja" asunnoista.

Olen asunut Helsingissä 20 vuotta ja nautin olostani siellä 20-40 vuotiaana. Se oli sitä aikaa.
Työmatkat ja niihin käytetty aika ovat mielestäni erittäin tärkeä kriteeri. Esimerkkejä työmatkoihin kulutetusta ajastani (työpaikka pks-seudulla):

• autolla 5min, kävellen 15min, julkisilla 10min (Helsinki - Helsinki)
• autolla 20min, kävellen -, julkisilla 35min (Helsinki - Helsinki)
• autolla -, kävellen 2min, julkisilla - (Helsinki - Helsinki)
• autolla 20min, kävellen -, julkisilla 30min (Helsinki - Vantaa) EI AUTOA
• autolla 30-35min, kävellen -, julkisilla 2h15min (eräs kunta - Vantaa) MUUTTO MAALLE

Elämäntilanteista ja niiden muutoksista huolimatta olen onnistunut omasta mielestäni valitsemaan melko hyvin asuinpaikkani suhteutettuna työpaikkaani ja matkustamiseen käyttämäni aika. Arvostan hyvin paljon omaa aikaani, en sitä kuinka arvostetulla alueella asun.

Kaupunkilaisuus soi tiettyjä hyviä puolia omaan elämääni (eikö nykyään kuulukin ajatella ensisijaisesti itseään?) omana aikanaan, mutta maaseudulla asuminen tuo omana aikana erilaisia hyviä puolia. Kyse kai arvomaailmasta?

Näin sitä ollaan erilaisia. Minä haluan asua Helsingin kantakaupungissa, mutta käydä töissä niin kaukana ettei Helsingin kielteiset ilmiöt heijasta työhön liikaa.
Työmatka-aika on aikaa syntymän ja kuoleman välissä siinä kuin muukin aika.

 

[Walrus21]

Käsintinkö oikein että asunnonomistajien tyytyväisyys on jotenkin huono juttu.

Käsitit väärin. Pointtini oli se, että asunnonomistajat ovat intressiryhmä siinä missä mikä tahansa muukin. Yhteiskunnan, kaupungin tai kuntalaisten etu ei ole aina sama kuin asunnonomistajien etu. Ne, jotka ovat saaneet aikoinaan hyvään hintaan omistusasuntonsa, haluavat tietysti puolustaa sen arvoa.

Helsinkiin on rakennettu aivan liian vähän uusia kämppiä suhteessa kysyntään. Se taas nostaa niiden olemassaolevien kiinteistöjen arvoa. Selkeitä hyötyjiä ovat asuntosijoittajat sekä omistusasujat.

Vaikka kaupungistuminen onkin ollut Suomessa trendinä viimeiset +50 vuotta, niin en näe että kyseessä olisi kuitenkaan mikään luonnonvakio. Omassa kuplassani ihmiset ovat suurimmissa määrin muuttaneet pääkaupunkiseudulta takaisin, varsinkin jos on siunaantunut jälkikasvua. Eli karkeasti ikävuodet 25-35 käydään tekemässä uraa ja tiliä isolla kirkolla, ja kun kannukset on ansaittu niin tyydytään hieman pienempään tulotasoon mukavemmassa asuinympäristössä. Itse kuulun myös tähän porukkaan.

En tiedä, missä asut tai minkälaisissa piireissä liikut, mutta todennäköisesti sinullakin on samanhenkisiä ihmisiä ympärillä kuten kaikilla muillakin. Mikään tilasto ei ymmärtääkseni tue väitettä, että kaupungistumisen megatrendi kääntyisi laskuun. Oikeastaan päinvastoin.

Olemme nähneet vasta pintaraapaisun siitä, miten vahvasti alueet tulevat eriytymään. Suomessa on jo reilusti paikkakuntia, joissa asuu enää eläkeläiset sekä harvat palkansaajat, joille riittää töitä kunnalla tai palvelusektorilla. Hiljalleen myös ikääntyvät alkavat karttaa tällaisia kuntia, sillä niiden palvelutaso ja kulutusmahdollisuudet ovat kaukana maakuntakeskuksista. Tämä on tietysti karkea yleistys, sillä varmasti löytyy niitäkin, joita asia ei haittaa.

On totta, että ihmiset haluavat myös luontoa ja seesteisyyttä ympärilleen. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole poissuljettuja pääkaupunkiseudulla tai yleisemmin Etelä-Suomessa. Onkin todennäköistä, että kuvailemasi "kannukset keränneet" varhaiskeski-ikäiset muuttavat rauhallisemmalle seudulle, mutta todennäköisesti sekin paikka löytyy jostain Nurmijärveltä tai Kirkkonummelta kuin Posiolta tai Kiteeltä.

Jos ja kun etätyömahdollisuudet ovat tulleet nyt koronan myötä paremmin käyttöön, niin uskon muuttoliikkeen kaupungeista poispäin kasvavan seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikea uskoa että; sellaisilla perheillä joilla on mahdollisuus ansaita leipänsä myös etätöitä tehden; on suurempi hinku asua jossain kerrostalokasarmissa kuin omakotitalossa jossa voi touhuta vaikka omalla pihalla pandemiankin jyllätessä.

Aina voi uskoa, mutta mikään indikaattori ei viittaa siihen, että pk-seudun vetovoima jotenkin vähenisi.

Sikäli kun "kerrostalokasarmit" eivät kiinnosta, aina voi muuttaa vaikka Vantaalle, jonne nousee uusia okt- ja rivitaloalueita keskelle pöpelikköä.

Henk.koht mielipiteeni on, että tätä etätyöbuumia yliarvioidaan rajulla kädellä. Vuosi on ollut monen silmissä aiempaa ankeampi, ja se ankeus johtuu pääosin siitä, että on joutunut kököttämään kotona näyttöpäätteen äärellä aamusta iltaan. Itsellenikin kävi niin, että ensin olin ihan tyytyväinen tilanteeseen; saapahan olla rauhassa eikä tarvitse lähteä koko ajan johonkin. Vuoden mittaan olen kuitenkin huomannut, että olisipa kiva, jos täytyisi joskus laittaa ihan kunnon housut jalkaan verkkareiden sijaan. Olisi myös ihan mukava, jos Teams-palavereiden sijaan tapaisi jopa ihmisiä. Ihan vaikka siellä toimistolla.

En sinällään väheksy sitä, että ihmiset haluavat ympärilleen rauhaa, hiljaisuutta ja tilaa. Onhan se mukavaa pidemmän päälle. Ongelma on vain siinä, että siihenkin kyllästyy, jos ympärillä ei ole mitään muuta kuin peruspalvelut. Lähistöllä ei asu ihmisiä, lapset joutuvat muuttamaan opintojen perässä, kaupat ja palvelut siirtyvät kauemmas ja kulttuurielämä on hyvin rajattua. Sitten jos tulee vielä parisuhdehuolia tai työmurheita, niin lähiseudulta ei noin vain napatakkaan uutta duunia tai kumppania.

Aika moni ihminen arvostaa pysyvyyttä, eli sitä, että voi ennakoida elämäänsä esim. 20 vuoden päähän. Pk-seudulla työttömäksi jääminen ei ole niin suuri ongelma kuin Karkkilassa (riippuen toki alasta). Kämpästä on helpompi päästä eroon, jos sellainen tilanne tulee eteen. Jopa urheilua on mukavampi seurata, kun kotiseudun kirkkain jalokivi ei ole ykkösdivarin koripalloseura.

Kyllähän kaupunki vetää nuoria puoleensa ja sieltä löytyy usein se hyväpalkkainen työpaikkakin, joka sitten ankkuroi elämän sinne kaupunkiin vaikkei enää ne baarit yms. viihdykkeet; joiden perässä sinne kylille on alunperin muutettu; niin paljoa enää kiinnostaisikaan. Ja kaikille poishaluaville ei välttämättä löydy sitä saman alan työpaikkaa sieltä kotipuolesta, mutta jos tulevaisuudessa voisikin pitää sen isolta kirkolta hankitun työpaikan ja silti asua satojen kilometrien päässä, niin epäilen hyvin toimeentulevien keski-ikää lähestyvien perheiden muuttavan aiempaa useammin pois kaupungin kirkkaista valoista.

Tuskin kaupunkeihin minkään baaritarjonnan takia muutetaan. Eiköhän se pääasiallinen motivaatio ole työuran "ankkurointi" sekä sosiaaliset suhteet. Minusta on ainakin ihan kiva, että ympärillä on kaikenikäisiä ihmisiä. Kun on tullut asuttua erikokoisissa kunnissa, olen huomannut, että kaupunkikeskuksissa on aivan eri lailla energiaa: on kehittyviä palveluita, tulevaisuuteen katsomista, kulutuskysyntää ja eri ikäisten ihmisten kohtaamisia. Se tuo mukanaan myös negatiivisia ilmiöitä, mutta väitän, että kokonaisuus kääntyy lopulta plussalle monen ihmisen silmissä.

 

[Byvajet]

Taitaa Suomen kaupungistuminen kantasuomalaisten voimin olla loppumassa. Maaseutu rupeaa olemaan tyhjä, ei ole enää tulijoita.

Vieraskielisten muuttajien sosiaalinen status on mielenkiintoinen kysymys. Nähdäänkö ilmiö, jossa kantasuomalaiset vetäytyvät kaupungeista ja alemmat sosiaaliluokat valloittavat ne?

Timo Aro: Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä vuosina 2015-2019 oli 70,4 prosenttia.

C21-kaupunkien eli yli 50 000 asukkaan kaupunkien väestönlisäys oli 120 000 asukasta 2015-2019. Lisäyksestä kaksi kolmasosaa (67,6 %) tuli vieraskielisistä ja yksi kolmasosa (32,4 %) kotimaista kieltä eli suomea, ruotsia ja saamea puhuvista. Suomenkielisten osuus oli 31,0, ruotsinkielisten 1,3 ja saamenkielisten 0,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus väestönlisäyksestä oli 70,4 prosenttia.

Tampereella vieraskielisten osuus väestönlisäyksestä oli 28,9, Turussa 55,8, Oulussa 27,7, Kuopiossa 38,7 ja Jyväskylässä 25,7 prosenttia.

Aluetutkijan paljastava laskelma: Suomen kaupunkien väestönlisäys vahvasti vieraskielisten varassa

Timo Aro: Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä vuosina 2015-2019 oli 70,4 prosenttia.

www.iltalehti.fi

 

[dana77]

Taitaa Suomen kaupungistuminen kantasuomalaisten voimin olla loppumassa. Maaseutu rupeaa olemaan tyhjä, ei ole enää tulijoita.

Vieraskielisten muuttajien sosiaalinen status on mielenkiintoinen kysymys. Nähdäänkö ilmiö, jossa kantasuomalaiset vetäytyvät kaupungeista ja alemmat sosiaaliluokat valloittavat ne?

Joskus aikoinaan oli legendan mukaan Virolla matkailumainos "tule tänne, autosi on jo täällä".
Tulevaisuudessa voi maaseutu alkaa mainostamaan kaupunkilaisille "tule tänne, rahasi ovat jo täällä".

muuten siihen nähdän se ei vielä ihan tyhjä ole, että joku niitä miljardeja siellä vielä nostaa. Vai olisiko se olla niinkuin sotaveteraanien kanssa, että viimeinen jäljellä jäänyt korjaa koko potin.

 

[Tadu]

Varmasti monet noin 30-vuotiaat muuttavat perheineen pöndelle kun perheasuntoihin ei ole pks:lla varaa, mutta heidän tilalleen muuttaa sitten varmaankin enemmän jo pelkästään parikymppisiä junantuomia tilalle. Tähän sitten maahanmuuttajien keskittyminen pääkaupunkiseudulle vielä päälle.

 

[Byvajet]

Jatkan tässä Vihreä Liitto -ketjussa alkanutta keskustelua, koska keskustelu sopii paremmin tähän ketjuun.

Suomessa on hoettu iät ja ajat, että tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta pystymme rahoittamaan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan. Hokema on valhe. Emme tarvitse maahanmuuttajia vaan tuottavia työntekijöitä, jotka luovat yhteiskuntaan enemmän rahaa kuin vievät sitä. Pelkkä työnteko ei riitä, koska pienipalkkainen voi kuluttaa elämänsä aikana enemmän yhteiskunnan palveluita kuin niitä rahoittaa.

Tuottavat ihmiset voivat olla myös maahanmuuttajia, mutta kouluttamattomat maahanmuuttajat kääntyvät helposti pelkäksi kulueräksi niin kuin on nähty. He pakkautuvat kalliisiin kaupunkeihin ja käpertyvät omiin kulttuureihinsa siinä määrin, etteivät edes toisen sukupolven maahanmuuttajat selviä suomalaisen yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi.

Kaupunkilaistumiskeskustelua vaivaa saman suuntainen virhe. Siinä oletetaan, että pelkästään ihmisten muutto kalliisiin kaupunkeihin tehostaisi yhteiskuntaa ja tuottaisi hyvää, vaikka voi käydä juuri päinvastoin. Työttömyys kaupungeissa on samalla tasolla kuin muuallakin, mutta se on määrällisesti suurempaa, mikä luo syrjäytymiskulttuuria. Se kasvattaa kuluja sen sijaan että pienentäisi niitä.

Kaupunkeihin ei missään tapauksessa kannata haalia keitä tahansa ihmisiä vaan ainoastaan sellaisia, jotka pystyvät hyödyntämään kaupunkien tarjoaman potentiaalin. Kulut eivät laske kärräämällä kaupunkeihin heikosti kilpailussa pärjääviä, vaan kaupungit tarvitsevat osaajia.

On turha kuvitella, että Suomi rupeaisi kukoistamaan, jos syrjäseutujen lukumääräisesti vähäiset työttömät kuritetaan kaupunkeihin. Maalta muuttavat jo kaikki kynnelle kykenevät nuoret. Muiden pakottaminen kaupunkeihin on ajatuksenakin nykyisillä työttömien määrällä täysin järjetön. Se voisi olla peursteltua, jos kaupungeissa vallitsisi täystyöllisyys, mutta kun työttömyys on suunnilleen yhtä suurta monissa kaupungeissa kuin maallakin, ei homma kannata.

Yrityksillä voi olla pulaa osaajista, mutta syrjäseudulta muuttaja ei ole lähtökohtaisesti osaaja. Osaajat ovat tyypillisesti jo aikaisemmin hakeutuneet maalta pois.

 

[Wiljami]

...
Työttömyys kaupungeissa on samalla tasolla kuin muuallakin, mutta se on määrällisesti suurempaa, mikä luo syrjäytymiskulttuuria. Se kasvattaa kuluja sen sijaan että pienentäisi niitä.
...
työttömyys on suunnilleen yhtä suurta monissa kaupungeissa kuin maallakin, ei homma kannata.
...

Jos nyt vaikka näihin vaan ottaa kiinni, niin ei kyllä taida ihan tai ollenkaan näin olla. Tai jos on, niin vaatii jonkunlaista data esitettäväksi. Mietin olisiko voisiko jossain maaseutukaupungissa (valitaan nyt summamutikassa vaikka Savonlinna mikä on näitä tunnetusti taantuvia pikkumaakuntien kakkoskaupunkeja) olla työttömyyslukemat kokonaisuutena (keskustaajamassa oletettavasti vielä töitä löytyy) yhtä korkeat kuin "maallakin", mutta kovin skeptinen olen edes tuon suhteen. Lisäksi huomionarvoista että ne eniten työttömyyden riivaamat pikkukaupungit kärsivät myös todella suuresta muuttotappiosta, sen ympäröivän maaseudun ollessa jo tyhjentynyt ja jäljellä on enää ne eläkeläiset, työttömät ja muutama itse itsensä työllistänyt (esim. mökkiremppayrittäjä ja kyläkauppias).

 

[dana77]

Taasko tätä samaa paskaa joka on moneen kertaan ammuttu alas. Kyse kun ei ole mistään pelkästä työttömyyssasteesta, sillä jos asuu jossain hevon kuusessa jossa ei ole työpaikkoja, niin turhaa siinä on työttömänä vuosia roikkua vaan sitten aletaan kotiäidiksi tms. Erot tulevat työllisyysasteessa. Siinä missä ne elättisuomessa ovat 50-65% niin isoissa kaupungeissa ja niiden työssäkäyntialueilla 70-80%+

Työllisten määrässä valtavia eroja Suomessa – katso kuinka omalla kunnallasi menee

Asiantuntija kertoo, mistä työllisyyden valtavat alueelliset erot johtuvat.

www.is.fi

Mutta ei. Tämä vaietaan kuolleeksi ja parin kuukauden päästä kerrotaan miten työttömyys on samalla tasolla,