Ilmoitukset

Nimimerkki wilco on asetettu viikon pelikieltoon hänen kirjoitettuaan ison kasan täysin turhia viestejä Telian ketjuun.

Emme hyväksy nimimerkin ja oikean nimen yhdistämistä edes huumorin varjolla. Tämän vuoksi nimimerkki sajuki on saanut TPS-osioon kirjoitetusta viestistään viikon pelikiellon.

Nimimerkki Tietotoimisto on palkittu hänen Donald Trumpin ketjuun kirjoittamasta henkilökohtaista hyökkäyksestään viikon pelikiellolla.

Nimimerkki Mr. Wonderful on passitettu viikon pelikieltoon turhasta ja sisällöttömästä onelinerista. Viesti löytyy Riku Kallioniemeä käsittelevästä ketjusta.

Nimimerkki Petra85 on saanut viikon pelikiellon, sillä hänen viestiensä taso on ollut niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti kehnoja.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki C.Orr huilaa seuraavan kuukauden kirjoitettuaan Jokerit-osioon viestin, jonka ainoa anti keskustelulle oli pään aukominen toiselle käyttäjälle. Nimimerkin aiempi rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen.

Nimimerkki kiwipilot on passitettu kahden viikon pelikieltoon. Hänkin keskittyi Jokerit-osiossa asian sijasta henkilökohtaisuuksiin. Myös tässä tapauksessa aiempi rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen.

Nimimerkki Action Bronson kirjoitti Jokerit-osioon viestin, joka oli täynnä riidan haastamista ja pään aukomista. Olimme jo aiemmin antaneet vastaavanlaisten viestien vuoksi ketjunootin, ja koska kyseisen nimimerkin rikehistoria on mittava, koimme parhaaksi poistaa hänen kirjoitusoikeudet kokonaan.

Nimimerkki Keskikalja on saanut viikon pelikiellon, sillä hän on kirjoittanut lukuisia sisällöttömiä onelinereita, joiden kielioppi on ollut heikkoa.

Sulje ilmoitus

Emme salli nimimerkin ja oikean nimen yhdistämistä tai arvuuttelua edes huumorin varjolla. Tämän vuoksi nimimerkki MR8 on asetettu viikon pelikieltoon.

Sulje ilmoitus

”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana Yläpesä, 13.04.2006 klo 23.46.

  1. Yläpesä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, Rushden & Diamonds
    Pöhöttyneen ja elähtäneen hesarin levätessä itsetyytyväisillä laakereillaan Aamulehti lataa aihe toisensa jälkeen painetta kansallisiin kipupisteisiin. Viikolla pääkirjoitussivulla otettiin pureskeltavaksi pyhä kepulehmä eli koko maan asuttuna pitäminen. Ei tarvitse olla selvännäkijä olettaessaan, että lehden asenne oli selvä: pohjoisia ja itäisiä syrjäseutuja ei pidä ehdoin tahdoin pitää hengissä koska se tulee muulle väestölle liian kalliiksi. Niinpä asutuksen pitää antaa rauhassa ja vapaasti asettua luonnollisille sijoilleen - suurinpiirtein Pähkinäsaaren rauhan kartoittaman rajan eteläpuolelle. Näin turvataan Suomen (Varsinaisen Suomen) toimintakyky ja kannattavuus.

    Vaikka omat taustat ulottuvatkin paliskuntarajojen pohjoispuolelle ymmärrän ja hyväksyn tuon ajatusketjun melko hyvin. Jos töiden karatessa Intiaan ja Kiinaan meillä ei ole varaa pitää armeijaa - luovutaan siitä, ja jos samasta syystä ei ole varaa kustantaa asvalttiteitä Iisalmeen ja Kilpisjärvelle - jätetään ne huoltamatta. Ken haluaa jäädä asustamaan rakkaa ja kairaa, jääkööt sinne mutta omalla kustannuksellaan. Yhteiskunta tarjoaa "ilmaiset" palvelunsa vain tietyllä alueella, sen ulkopuolella jääkööt yrittäminen lännen lakien kaltaiseksi olotilaksi.
     
  2. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Vaikka aihe on tunteita herättävä ja kenties provosoivakin - uskoisin ainakin, että täältä löytyy sellaisia kirjoittajia jotka pitävät tavallaan pyhänä asiana sitä, että Suomi on asutettu Hangosta käsivarteen saakka ja Suomea puolustetaan Hangosta päälakeen saakka. Kumpikin voi kuitenkin tulevaisuudessa olla silkkaa toiveajattelua, väestö pakenee kohden etelää ja reserviläisarmeijan muuttuessa mahdollisesti ammattiarmeijaksi Suomen puolustamisen painopistealueet saattavat löytyä aivan toisaalta kuin Lapista (kärjistystä).

    Itse näkisin järkevänä sen, että ryhdyttäisi hallittuun ja rauhanomaiseen alasajoon kuntahallinnossa - koko maata ei siis ole pakko pitää asuttuna vaan on hyväksyttävä se, että entistä suurempi osa kansasta haluaa asua lähellä kasvukeskuksia tai suoranaisesti niissä mutta samalla tämä osa kansasta ei kuitenkaan enää halua toimia näiden korpimaiden asukkien elätteinä. Jos valtiovalta ei jossain vaiheessa taivu tällaisen vaihtoehdon mahdollisuuteen niin en pitäisi täysin mahdottomana sitäkään, että tietyt puolueet menettävät runsaasti kannatustaan - kuten Lapista paljon ääniä saava Vasemmistoliitto tai vaikkapa Keskusta.

    Teoriassa olisin valmis radikaaleihimpiinkin liikkeisiin mutta lienee kuitenkin kokonaistilanne huomioon ottaen parempi edetä tässäkin asiassa maltillisesti ja pitkän tähtäimen suunnitelmia laatien, vaikkapa siten, että tavoitteet asetetaan jonnekin vuoden 2015-2020 välille jolloin esim. suurin osa tämän hetken vanhuksista ja osa suuresta ikäluokasta alkaisi olla poistunut vahvuudesta ja näin kuntien väestö vähenisi automaattisesti todella paljon jolloin siirtoliike pohjoiseen ja itään vähenisi ja kuntien lopullinen alasajo voisi alkaa.

    Jossain vaiheessa tulevaisuutta näen tilanteen kuitenkin sellaisena, että suurin osa suomalaisista asuu kapealla kaistaleella eteläisessä Suomessa (todellisuudessa lienee kolmiossa Helsinki-Turku-Tamperi) ja muutamissa kasvukeskuksissa muualla Suomemme maata.

    vlad.
     
  3. Salama44 Jäsen

    Niin että jätettäisiin meillä Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi oman onnensa nojaan vähän niin kuin Karjala Venäjällä. Eikö se sitten maksaisi mitään, jos miljoona ihmistä vielä ahtautuisi Pähkinäsaaren rajan eteläpuolelle?
     
  4. pelikielto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Taitaa suurimmassa osassa muutaneista olla kyse pakon sanelemasta jutusta, ei halusta.

    Lainaus:
    Tässä tapauksessa olisi kustu housuun jo huolella. Todennäköistä tämä on mutta ei toivottavaa. Voisi melkein varmaksi sanoa että että syrjäytyneisyys kasvaisi tällä mallilla moninkertaiseksi ja se ei ole kenenkään kannalta toivottavaa, varsinkaan valtion.
     
  5. hannes_ko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Fly Emirates
    Kokemuksia?

    Onko jossain päin maailmaa suoritettu hallittu alasajo, ja suosittu politiikkaa, jonka tarkoituksena on tyhjentää tietty osa maasta? Jos on, millaisia seurauksia tästä projektista oli?

    Tähän asti ihmiskunta on laajentanut elinpiiriään. Onko todellakin tulossa aika, jossa tämä taktiikka hylätään.
     
  6. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Sanoisin, että näin tullee tapahtumaan todella suurella todennäköisyydellä seuraavan sukupolven viimeistään kahden kuluessa, väestö pakkautuu etelään ja lounaaseen lukuunottamatta muutamia muualle maahan jääneitä maakuntakeskuksia, tällaisia voivat olla Jyväskylä, Oulu, L:ranta (voidaan jopa laskea kuuluvaksi tuohon rannikkoseutuun vaikka ei nyt rannikolla sijaitsekaan) ja jokunen muu paikkakunta näiden lisäksi.

    Syrjäytyneisyys kenties kasvaa mutta toisaalta valtion resurssit panostaa vaikkapa terveydenhuoltoon voivat olla aivan toiset tässä tapauksessa kun ei tarvitse panostaa sellaiseen toimintamalliin jossa joudutaan huomioimaan koko valtion asutus ja köyhien kuntien pakonomainen tukeminen. Kuntatalouden ollessa vahvalla pohjalla syrjäytyneiden ongelmiin on aivan toisenlainen mahdollisuus puuttua kuin tilanteessa jossa kuntatalous on kiikkerällä pohjalla, (tietty tämä vaatii sitä, että on äänestetty valtaan henkilöt jotka haluavat pitää huolta myös syrjäytyneistä ja ongelmaisista tapauksista), eli lopulta voidaan olla tilanteessa, että ne syrjäytyneetkin hyötyvät tapahtuneesta muutoksesta vaikka ennalta odotettiin ongelmia syntyvän.

    vlad.
     
  7. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Hallittu alasajo koskenee vain valtioita joiden pinta-ala väestöön suhteutettuna on kohtuuttoman suuri kuten Suomella, meitä on vähän mutta maa on kohtuuttoman laaja jolloin rakenteellisesti tulee kalliiksi pitää asuttuna koko maa. Valtiotalouden kannalta olisi kannattavampaa jos väestö asuisi vaikkapa pinta-alalla joka kattaisi 25 % nykyisestä (tuolloinkaan väestötiheys ei olisi kovinkaan suuri); tiestön, rautateiden tms. ylläpito olisi halvempaa ja budjetoiduilla määrärahoilla voitaisi ylläpitää esim. parempaa tieverkkoa ja rautatieverkkoa.

    Jos tähän mennään niin Suomi olisi varmaan jollain tapaa edelläkävijä - mikä minusta ei välttämättä olisi huono asia jos toimeen ryhdytään pitkällä aikajänteellä kiirehtimättä.

    vlad.
     
  8. repe_joke Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HC Boners, Jatkoaika HC, Anaheim
    Ei niitä kuntia ruveta niin pitkään alas ajamaan, kun niissä riittää töitä. Nykyään vaan tuppaa olemaan semmoinen tilanne, että pienissä kunnissa harvemmin riittää töitä kaikille nuorille, joten osa lähtee hakemaan onneaan muualta.

    Itse näkisin valtion roolin tuossa ihmisten keskittymisessä yhteen paikkaan hyvin pienenä. Jos keski-suomessa riittää töitä, niin kyllä siellä riittää ihmisiä niitä töitä tekemässäkin.
    Toisaalta taas, jos teollisuus syystä tai toisesta häviää pikkuhiljaa suuresta osasta Suomea, painottuen etelä-suomeen, niin sitten työvoimakin pikkukunnista suuntaa sinne.

    Väestö ei siis ehdoin tahdoin etelä-suomeen pakkaudu. Ei tämä niin ihana paikka kuitenkaan ole asua.
     
  9. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Mitä mieltä olet, riittääkö niissä kunnissa sitten tulevaisuudessa entistä paremmin töitä vai vaikuttaako globalisaatio entistä kovemmin siihen, että työpaikat pakenevat Suomesta jolloin ensimmäisenä tästä suuntauksesta kenties joutuvat juuri kärsimään ne pienet kunnat jotka sijaitsevat "ydin-Suomesta" katsoen syrjäseuduilla?

    Mikä on pitkällä tähtäimellä kunnan tulevaisuus jossa ei ole veronmaiksajia kattamaan kunnan taloudenpidosta aiheutuvia kuluja? Kannattaako valtion esim. rajattomasti ryhtyä tukemaan näitä kuolevia kuntia tulevaisuudessa vai onko parempi aloittaa jossain vaiheessa hallittu alasajo ja keskittää Suomi-nimisen valtion toiminnat sen ydinalueille?

    vlad.

    edit: Tavallaan vastasit jo toiseen kysymyksistä omassa viestissäsi, jäi vaan ajatuksissani huomioimatta tämä.
     
    Viimeksi muokattu: 14.04.2006 klo 01.13
  10. repe_joke Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HC Boners, Jatkoaika HC, Anaheim
    Lainaus:
    Kuten tuossa jälkinmäisessä pätkässä totesin, niin töiden riittävyys riippuu teollisuudesta. Jos kunnasta poistuu teollisuus, niin poistuu sieltä myös iso-osa työikäisistä, töiden perässä muualle. Sitä minnekkä tietyt teollisuuden alat painottuvat tulevaisuudessa ei kukaan pysty ennustamaan.
    Valtiolle ei tuon kanssa ole oikeastaan mitään tekemistä.

    Taloudellisestihan valtion on tyhmää tukea kuolevia kuntia, mutta samalla tavalla valtion on jo nyt tyhmää syytää rahaa pummeille kuntatalouden kautta (kuntien kautta ne menevät sitten sossun kautta pummeille).
    Niin pitkään, kun elämme suht vapaassa yhteiskunnassa en näe mitään järkeä siinä, että rupeamma ajamaan alas kuntia väkisin.
    Vai mitenkä korkealla luulet olevan niiden ihmisten motivaation, jotka joutuvat jättämään moisen toimimman takia kotinsa?

    Silloin ollaan aika hemmetin paljon hakoteilla, jos kaikkea valtion tekemistä ohjaisi raha.
    Käytännössähän tuo meinaisi sitä, että voidaan organisoida ns. maasta ulosheittopartioita. Kaikki joidenka bruttotulot ovat alle x-euroa heitetään pistetään kylmästi ensimmäisellä laivalla Ruotsiin/jonnekkin muualle, tai jos ei muuta keksitä, niin nappi otsaan, kunhan saadan pois kuluttamassa verovaroja. Näin meillä onkin ihanassa Suomessamme hyvinvointi yhteiskunta, jossa kaikki maksavat veroja sen verran, että yhteiskunta hyötyy asukkaasta enemmän, kun siitä tulee kuluja.
    Kuulostaa todella houkuttelevalta vaihtoehdolta.
     
  11. pelikielto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Vaan näin ei tule tod. näk. tapahtumaan. Muuten en stressaisi tällaisilla asioilla mutta koska olen ollut psykiatrian puolella töissä ja olen nähnyt esim. täyden juurettomuuden vaikutukset ihmiseen(ilman perussairautta kuten esim skitsofrenia). Tämä ei vain näytä mitenkään hyvältä vaikka miten kääntelisi.

    Maalta muuton kääntäminen maalle muutoksi tosin vaatisi valtiolta todella isoja panostuksia(tehtaiden yms. rakennuttaminen maalle tjtn) ja se saattaa olla liian suuri riski taloudellisesti.

    Saattaa toki olla että tällaisena janarina(varsinkin porilaisena) näkee vain asiat siltä huonommalta kantilta...
     
  12. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Ajatuksissani hyppäsin kappaleesi joten tulin turhaan esittäneeksi kysymyksen sinulle, my mistake!

    Lainaus:
    Aika moni joutuu jo nykyään muuttamaan väkisin kunnasta toiseen joten tavallaan on aika turhaa ryhtyä kyselemään heidän motivaationsa perään - etenkin kun kuntien alasajo tapahtuisi hallitusti pitkällä tähtäimellä eikä missään vuodessa tahi kahdessa. Itse näen tällaisen tapahtuman alkavan joskus 10-15 vuoden kuluttua, jos silloinkaan.

    Tulevaisuudessa työpaikkojen kadotessa Suomesta tilanne voi kenties pakosta olla sellainen ettei valtiolla ole enää senkään vertaa varaa tukea kuihtuvia kuntia kuin tänään, jolloin ei kenties ole muita vaihtoehtoja kuin kuntien hallittu ja rauhallinen alasajo - se tietää kipeitä ratkaisuja monille mutta jos toiminta toteutetaan hallitusti, kuten yllä viittasin, niin en näkisi, että siitä nyt ylitsepääsemättömiä ongelmia syntyisi.

    Tilanne voi olla sukupolven kuluttua sellainen, että niin kuntien kuin valtionkin kaikkea toimintaa ohjailee raha - jo nyt tilanne on osaltaan kriittinen mutta sukupolven kuluttua tilanne voi olla kertaluokkaa pahempi, etenkin vanhustenhuollossa kuin myös mt-työssä puhumattakaan yleisestä terveydenhuollosta mikä monilla tahoin toimii kriittisellä tasolla, ja raha todellakin ohjailee monissa paikoin vanhustenhuoltoa ja mt-työtä jo tänä päivänä.

    vlad.
     
  13. Mr.Fox Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TPS respektit: HIFK ja Ässät
    Lainaus:
    Aikoinaan jouduin sivuamaan asiaa hyvinkin voimakkaasti yhden koulujutun (aihe: matkailu) muodossa. Vastaavaan väittelyyn en enää ryhdy, mutta haluan tuoda esille muutamia yksityiskohtia. Myöskään maanpuolustuksellisiin näkökohtiin en ota minkäänlaista kantaa yksinkertaisesti kiinnostuksen puutteessa.

    Todellisuushan on se, että valtaosa suomalaisista asuu nelostie-kasitie-ykköstie -akselin sisäpuolella. Tarkennettuna Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Vaasa-Pori-Turku-Helsinki. Tarkkoja lukuja en muista/en ala penkoa koulutavaroistani, mutta käytännössä tällä alueella asuu noin 3/5 suomalaisista (= vajaat 3 miljoonaa). Alueen itä-länsi -suuntainen halkaisija on vajaat 300km ja etelä-pohjoinen vajaat 700km. Toisessa versiossa aluetta laajennettiin pohjoisessa Rovaniemen piikillä, keski-Suomessa Kuopion mutkalla ja etelässä koko Suomenlahden rannikkoalueella Venäjän rajalle saakka. Miljoonien mutkien ja vastaväitteiden kautta päädyimme yhteiseen tulokseen, että nimenomaan tätä aluetta pitää kehittää kokonaisuutena ja ulkopuolista aluetta (keskuksina Kouvola, Mikkeli, Joensuu ja Kajaani) matkailun näkökulmasta.

    Tutkielmamme tärkein yhteenveto oli se, että Suomelle parasta olisi kehittää kolme-neljä noin Helsingin kokoista (~500.000 asukasta) tasapainoista keskusta. Nykyinen tilanne, jossa pk-seudulla asuu yli miljoona ihmistä ja viidessä seuraavassa (Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä, Oulu) max. saman verran yhteensä, ei voi olla tervettä kehitystä. Ainoastaan kehitysmaissa on huomattavisssa samanlaista kehitystä, joissa väki tuppautuu pääkaupungin slummiseuduille ja muut kaupungit ovat suurta tuntematonta. Pyörittelimme tuollaista noin 200.000 neliökilometrin aluetta ympäri Eurooppaa ja sivistynyttä maailmaa. Lopputuloksena oli, että mistään läntisestä maailmasta ei löydy yhtä harvaanasuttua maaplänttiä suhteutettuna koko maan asukaslukuun lisättynä yhdellä todellisella kasvukeskuksella (=pk-seutu) kuin Suomesta.

    Ihanneluvut, jotka saatiin kaupunkien koolle, olivat ulkomuistista heitettyinä seuraavat: pk-seutu ~800.000, Turku-Pori ~700.000, Vaasa-Oulu-Rovaniemi ~600.000, Tampere ~500.000 ja Jyväskylä-Kuopio ~400.000 eli yhteensä ~3.000.000 asukasta. Kulkuyhteyksien (autotiet, rautatiet, lentoliikenne, satamat), majoitusmahdollisuuksien ja yleisen turismin parantamiseen eritoten näillä seuduilla/väleillä tulisi panostaa.

    Tutkielma tehtiin siis matkailun näkökulmasta. En tosin näe mitään syytä, etteikö vastaavia laskelmia voitaisi tehdä mistä tahansa kansantalouteen liittyvästä toiminnasta. Yhtenä vertailukohteena tutkielmassamme oli rakas länsinaapurimme. Ruotsistahan löytyy pk-seudun (Tukholma) lisäksi kaksi muuta voimakasta kasvukeskusta (Göteborg ja Malmö-Kööpenhamina). Todelliset matkailukohteethan löytyvät aina jostain varsinaisten kasvukeskuksien ulkopuolelta, mutta jostain sitä porukkaa pitää sinne syrjäseuduille myös syöttää. Silloin kuvaan astuvat juuri tuollaiset voimakkaat kaupunkikeskittymät.

    Juttuni liittyy vain löyhästi ketjun varsinaiseen aiheeseen, mutta sanoman pitäisi olla selvä (toisin kuin kirjoittaja...); koko maan pitäminen (harvaan-) asuttuna on resurssien tuhlaamista, mutta myös kasaantuminen yhdelle alueelle (=pk-seutu) on kansantaloudellisesti vaarallista.
     
  14. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Minä taasen olen tutustunut siihen psykiatrian puoleen potilaan näkökulmasta ja aika surkeita tarinoita sitä on korviini kantautunut siitä kun kunnat joutuvat työskentelemään kriisirajalla kaiken aikaa ja siltikään budjetit eivät riitä kuin puolelle vuodesta - tosin sen allekirjoitan, että juurettomuus aiheuttaa psyykkisiä ongelmia jos harhaudutaan nyt tälle linjalle mutta jos ajatellaan tilannetta, että tämä hallittu kuntien alasajo tapahtuisi sukupolven, kenties useamman kuluessa niin tuolloin tuolta pahimmalta syrjäytyneisyyden synnyttämältä ongelmalta selviydyttäisi tai vähintäänkin se saataisi minimoitua.

    Muistakaa, itse kannatan hallittua ja rauhallista alasajoa minkä alku tähdättäisi tuonne 2015-2020 vuosille eli aikaan jolloin useiden kuntien väkiluku kääntyisi automaattisesti todella jyrkkään laskuun väestön luonnollisen poistuman kautta. Alasajon lopullinen toteutuminen nähtäisi sitten kenties 2050 tietämillä jolloin suurin osa väestä asuisi etelässä ja niissä muutamissa kasvukeskuksissa muualla Suomessa.

    Sitä en usko, että maalta muutto saadaan käännettyä maalle muutoksi, se voi väliaikaisesti toimia kun eläköityvä suuri ikäluokka haluaa maalle mutta haluavatko enää heidän lapsensa? On myös otettava huomioon ettei eläköityvä suuri ikäluokka maalle muuttaessaan automaattisesti tuo niin paljon työpaikkoja maalaispitähjiin kuin jos muuttajina olisi työikäisiä ja perheellisiä ihmisiä.

    vlad.
     
  15. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Kiitos viestistäsi, olisi ollut mielenkiintoista tutustua laajemminkin koulujuttuusi.

    Kuten kirjoitinkin:

    "Jossain vaiheessa tulevaisuutta näen tilanteen kuitenkin sellaisena, että suurin osa suomalaisista asuu kapealla kaistaleella eteläisessä Suomessa (todellisuudessa lienee kolmiossa Helsinki-Turku-Tampere) ja muutamissa kasvukeskuksissa muualla Suomemme maata."

    Eli oltaisi aika lähellä sitä mihin päädyit, suomalaiset asuisivat tiettyjen kasvukeskuksien tuntumassa tai itsessään kasvukeskuksissa - ehkä tässä minun versiossani painotus olisi enemmän etelässä ja lounaassa mutta kasvukeskuksia olisi myös muualla kuten olen maininnut Jyväskylän, Oulun ja L:rannan ja tietty nämä kasvukeskukset käsittäisivät tiettyjä kehityskykyisiä ympäryskuntia koska on oletettavaa, että osa väestöstä haluaa valita ns. maalaismaisen asuinympäristön.

    Täytyy todeta, että ehkäpä tuo Rovaniemi pohjoisessa olisi viisainta ottaa mukaan kehitysalueeksi koska sen vaikutus Lapin matkailulle on kuitenkin niin suuri ja on oletettavaa, että Lapissa säilyy tulevaisuudessakin muutamia matkailukeskuksia jolloinka on tarvetta sille, että alueella on edes yksi kasvukykyinen kunta.

    vlad.
     
  16. Mr.Fox Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TPS respektit: HIFK ja Ässät
    Lainaus:
    Kurssi oli kotimaan matkailuun liittyvä majoitustoimintojen jatkokurssi. Meidät jaettiin ryhmiin tarkoituksena perustaa kuvitteellinen matkailuun liittyvä yritys mahdollisimman laajalle maantieteelliselle alueelle. Ryhmät pyrittiin jakamaan maantieteellisesti eli en perusturkulaisena joutunut perustamaan mitään Lapin laskettelukeskusta. Päädyimme ryhmässämme kehittämään kuvitteelliselle suomenruotsalaiselle saaristokunnalle (lähtökohtana lähinnä Parainen; ~30km Turusta) hotellin yökerhoineen.

    Kurssin päätteeksi teimme yhteenvedon, jossa tarkastelimme ryhmien (7 tai 8?) suunnittelemia matkailukeskuksia ja niiden maantieteellistä jakautumaa. Otimme myös huomioon mahdolliset puutteet kansallisessa infrastruktuurissa tai paremminkin niiden epätasaisessa jakautumisessa ympäri maata. Kuten arvata saattaa, kaikki matkailukeskukset yhtä Lapin kylpylähotellia laskettelukeskuksineen lukuun ottamatta sijaitsivat aiemmassa viestissä mainitsemani kehän sisäpuolella tai aivan rajoilla.

    Senkin laskettelukeskuksen kehittämisessä vaadittiin voimakasta vetoapua joko Rovaniemeltä tai Oululta ja erityisesti näiden kaupunkien lentokentiltä/ulosmenoteiltä. Ulkomaalaiset turistit eivät yksinkertaisesti jaksa kiinnostua jostain pienestä laskettelukeskuksesta keskellä ei-mitään, jos he joutuvat laskeutumaan lentokoneella ensin johonkin 800km:n päähän Helsinki-Vantaan lentokentälle. Toisaalta linjan Helsinki-Jyväskylä-Oulu (-Rovaniemi) itäpuolelle on kohtuullisen turhaa syytää rahaa esim. pienien kansallisien lentokenttien kehittämiseen, sillä mikä tahansa noista neljästä kaupungista sijaitsee riittävän lähellä mitä tahansa turistikohdetta Suomen rajojen sisäpuolella.

    Korostan vielä, että tämä pienimuotoinen tutkimus tehtiin vain ja ainoastaan matkailun näkökulmasta, joten mihinkään terveydenhuollollisiin, koulutuksellisiin tai maanpuolustuksellisiin asioihin en ota jutullani mitään kantaa. Maaseudun autioitumista enemmän tutkimuksemme huolenaiheeksi nousi *YLLÄTYS YLLÄTYS* Suomen liiallinen Helsinki-keskeisyys.
     
    Viimeksi muokattu: 14.04.2006 klo 02.55
  17. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Niin, jos kaikki arvot mitattaisiin vain rahassa niin vielä suurempi menoerä on tuottamattomien ihmisten pitäminen hengissä. Miksi meillä on kehitysvammaisten, mielisairaiden ja vanhusten hoitolaitoksia?
     
  18. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Onko siellä saunan takana vielä tilaa?

    Asia voidaan kääntää myös toisin päin. Onko tulevaisuudessa enää tarvetta ylisuurille sairaanhoitoyksiköille monissakaan kunnissa kun väestön ikääntymisen ja lopulta kuolemisen myötä kunnan väkiluvut omat vähentyneet romahdusmaisesti kuten ne osassa Suomea tulevat tekemään siinä 2015-2020 tietämillä ja sen jälkeen. Tämä luonnollinen poistuma tietää armottomasti sitä, että moni kunta kokee tuolloin likimain lopullisen kuoliniskun koska kunnan väkiluvun laskun myötä terveydenhuollostä porukkaa vähennetään automaattisesti, sen myötä muusta kunnallishallinnosta vähennetään väkeä ja samalla tämä kumuloituu koko kunnan alueelle - keitä jää jäljelle? Pahimmillaan tilanne voi olla se, että vain yksittäisiä perheitä ja tässä vaiheessa on minusta järkevää miettiä sitä onko kyseisiä alueita järki pitää "väkisin" asuttuina vai aloittaa kuntien hallittu alasajo tulevaisuutta silmällä pitäen.

    Asiaa on mielestäni kyettävä tarkastelemaan kiihkotta, ottamaan huomioon maamme erityislaatuisuus ja tulevaisuuden väestönäkymät. Huomioitava se, että sukupolven kuluttua moni nyt kituva kunta tekee lopullista kuolemaa väestökadon myötä - toisaalta sitten väestö pakkautuu kasvukeskuksiin, joiden toimintaa minusta olisi tuolloin luonnollista kehittää ja rationalisoida, etenkin pyrkiä korjaamaan riittävän ajoissa niitä virheitä joita esim. pk-seudulla on syntynyt sairaanhoitopiirin yhdistämisen seurauksena ts. kehkeytyi liian byrokraattinen laitos jossa ns. byrokratia vie liikaa rahaa suhteutettuna toimiviin tahoihin eli varsinaisiin toiminnallisiin yksiköihin.

    vlad.
     
  19. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    re: vlad

    Toki näin, mutta huomio oli oikeastaan sen suuntainen, että on kuitenkin päätös pitää tiettyjä asioita taloudellisen ajattelun ulkopuolella. Jos nyt ryhtyisimme oikeasti kohtelemaan laajoja alueita puhtaasti hyödyn kannalta niin en ymmärrä miksi emme voisi käydä keskustelua myös muista ja suuremmista menoeristä. Lähinnä ajattelen että näillä seuduilla on itsenäistä merkitystä paikallisen kulttuurin, murteiden ja perinteiden muodossa - ja aktiiviseen alasajoon meneminen olisi jotenkin melkoisen hyytävän utilitaristista ajattelua. Tai hyytävää ajattelua naamioituna utilitarismiin. Jos yhdellä olennaisella alueella annamme periksi niin kynnys madaltuu muillakin. Taloudellisesta näkökulmasta ei tosiaan ole järkeä pyrkiä huoltamaan "tuottamattomia" ihmisiä. Joka tapauksessa minusta tämä passiivinen alasajo jo itsessään ajaa vähitellen tätä korkeaa päämäärää rationalisoida Suomen asutusrakennetta. Antakaamme markkinoiden tehdä "luonnollista" työtään - eivätköhän ne aivan hyvin pärjää ilman kuntaministeriön apuakin. Tuskinpa kainuulaiset tai pohjois-karjalaiset pystyvät kysynnän ja tarjonnan putipuhtaita luonnonlakeja jyräämään siinä kuin vaikka painovoimaakaan...
     
  20. dali Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    New jersey Devils, Lamoriellon Enkelit 1987-2015
    Avausviestiin viitaten sen verran, että Aamulehden linja myötäilee aika lailla Kokoomuksen ideologista maailmaa, ja usein näkee juuri tällaisia nokituksia SDP:tä ja keskustaa kohtaan. Kirjoitus sisältää toki ihan oikeaa asiaakin, ja aluepolitiikkaa on syytä miettiä tosissaan.

    Paras ratkaisu kulkee jossain brezneviläisyyden ja markkinatalouden lainalaisuuksien perässä juoksemisen välissä. Jokaista nurkkaa ei ole järkevä pitää asuttuna, mutta ei Suomea voi Kiinaankaan ulkoistaa.

    Seuraavassa muutamia hajahuomioita, mitä voi seurata kuntaverkoston harvenemisesta.

    Oma lukunsa on se, että moni kunta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla herää henkiin muutamaksi kuukaudeksi, ja vajoaa hiljaiseloon elokuun puolivälissä, kun koulut alkavat.

    Mielenkiintoista olisi tutkia, mitä mökkikuntien mahdollinen alasajo merkitsee matkailulle ja vapaa-ajan asutukselle. Mökkeilyäkin pitää suunnitella ihan eri tavalla kuin nyt. spontaanit reissut jäävät vähiin, kun pitää miettiä, mistä ruuat ostetaan, ja mistä saa autoon polttoainetta. Tokihan vilkkaimmat mökkiseudut pysyvät asuttuina, mutta tuhansille mökinomistajille tämä on tulevaisuudessa miettimisen paikka.

    Samoin maanteillä apua voi joutua tulevaisuudessa odottamaan enemmän. Kun kuntaverkosto harvenee, tulee apukin kauempaa. Myös teiden ylläpito muuttuu sellaiseksi, että pääväylät kaupunkien välillä pidetään kunnossa, kun muu tieverkko saa rapistua. Sama koskee esimerkiksi rautatieverkkoa.

    Kuitenkin osa töistä pysyy edelleen "taloudellisesti kannattavan" asutusalueen ulkopuolella. Maa- ja metsätalous toimivat syrjäseuduilla. Ovatko Itä- ja Pohjois-Suomi palaamassa ajassa parisataa vuotta taaksepäin villiksi rajaseuduksi? Tuleeko Ivalosta metsätyömiesten huvittelukeskus, jossa käydään kerran kuussa naisissa ja ryyppäämässä? Entä miten käy joulupukinmaalle? Sekin pitäisi siirtää napapiiriltä Jyväskylään, jollei peräti Lahteen.

    Kaupungeille muuttoliike merkitsee suurta urakkaa. Asuntoja pitäisi rakentaa, pitäisi löytää töitä, kouluja ja uutta työvoimaa tarvitaan palveluita varten. Eteen tulevat myös ympäristökysymykset, eli mistä saadaan puhdasta vettä, miten ilmanlaatu kärsii, kun autojen määrä kasvaa, minne jätteet kuljetetaan ja mihin järjestetään virkistyalueet? Miten ympäristö ylipäänsä kestää sen, että alueiden asukasluku moninkertaistuu?

    Suomi on tosiaan harvaanasuttu maa, ja tämä on mielestäni meidän etumme. Kun meillä kerran on tilaa, niin miksei tätä tilaa voisi hyödyntää jatkossakin, vaikka maakuntien tukeminen on joidenkin käppyröiden lukujen mukaan tuhlausta? Taloudellisten arvojen lisäksi meidän olisi varjeltava myös suomalaisen kulttuurin arvoja.

    En siis tarkoita, että jokaisessa nurkassa pitää ehdoin tahdoin olla kunta täysine palveluineen, mutta ei minua paljon houkuttele toinenkaan ääripää, jossa asumme Pori-Oulu-Joensuu-Lappeenranta-Helsinki-linjan sisällä.
     
  21. Yläpesä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, Rushden & Diamonds
    Lainaus:
    Vastaus on, ettei jatkossa olekaan. Esimerkiksi EU:n tasolla rahoitetaan parhaillaan 40 miljoonan euron budjetilla hankkeita joissa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia pitkittää ihmisten kodinomaista asumista kaikin mahdollisin keinoin, mm. teknologian avulla. Ja kuten oikein johdattelit, niin taloudellisesta logiikastahan tässä pääosin on kyse. Kehitysvammaisten, mielisairaiden ja vanhusten hoitoon tulee jatkossa olemaan yhä vähemmän henkilötyövoimaa tarjolla. Se korvataan valvontajärjestelmillä, ubicomilla ja etäopastuksella - tehokkaasti ja edullisesti.

    Lisäksi pitäisin melko todennäköisenä että ennen pitkää teollisuuden adoptoima Aasia-ulkoistus tulee nousemaan esille myös julkisen sektorin funktioiden toteuttamiskeinona. Vanhustenhoito saatetaan ulkoistaa Goalle tai Kiinaan halvimman tarjouksen mukaan. Tai ehkä siirretään ainoastaan tästä maailmasta eniten tietämättömien sielut.

    Olen taipuvainen noudattelemaan tuota ihmisten luontaista luovuttamisen tahtia. Eli antaa luonnon hoitaa hommat ilman että valtio kovin hanakasti puuttuu asiaan - ainakaan alkuun. Kun huoltosuhde jossain Lapin kunnissa romahtaa lähivuosina järkyttäviin lukemiin ja todetaan, että kunnassa asuu pelkästään vanhuksia, työttömiä, sairaseläkkeellä olevia ja muutama hassu kunnan viranomainen, ei tarvitse enää miettiä tulisiko valtion jotenkin käsitellä asiaa. Kunnalla on jatkuvat menoerät tiestöstä, kiinteistöistä jne, joita on pakko pitää yllä, vaikka verotuloja ei ole nimeksikään. Voiko kunta tehdä konkurssin? Mitä sitten konkurssin jälkeen? Mitä hyötyä on kolmen neljän vastaavan ongelmakunnan yhdistämisessäkään? Kun ongelmana ei ole suuret menot vaan pienet tulot.

    Yksityisomistuksen arvo romahtaa samaa tahtia ongelmien kasvun kanssa. Kukaan ei enää halua ostaa omakotitaloasi, et saa siitä lanttiakaan. Urakoitsijat ja palveluiden tarjoajat hinnoittelevat työnsä niin korkeiksi ettei näille kuihtuville alueille ole kenelläkään varaa rakentaa mitään. Posti lähtee, pankki lähtee, adsl-johdon vetäminen tulisi liian kalliiksi, koulu on 250 km:n päässä ja kunta vaatii että lapset asuvat asuntolassa koulun lähellä, terveyskeskukseen on matkaa 150 km ja hoitamattomat tiet riski sinne lähdettäessä. Taksi hakee jollei ole omaa autoa, mutta kyytii edestakaisin maksaa parisataa euroa.

    Jossain vaiheessa mitta tulee täyteen ja juuri maksetuksi saatu omakotitalo jätetään tyhjilleen mätänemään ja muutetaan vuokrakaksioon Koivukylään ja ilmoittaudutaan työkkäriin.

    Uuden keskittymisen jälkeen Muu-Suomi saa rapistua omassa tahdissaan lähes luonnontilaan. Sitä hyödynnetään sesonkimaiseen matkailuun ja elämysteollisuuden palveluihin. Sitä käytetään raaka-aineiden kasvatusalustana. Talven pimeät jaksot tämä alue elää tyhjänä susien temmellyskenttänä.
     
  22. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Lainaus:
    Let me rephrase... Miksi meillä on kehitysvammaisten, vanhuksien ja mielisairaiden hoitoa? Mitä järkeä on tuhlata enemmän tai vähemmän resursseja enemmän tai vähemmän tehokkaasti parantumattomiin tapauksiin?
     
  23. TM Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    Lainaus:
    Kyllä koko Suomen pitää hyvin voida että homma toimii. Tampere/Turku/pääkaupunkiseutu/Ouluun tunkee jo nytkin ihan liikaa väkeä ties mistä. Täällä Tampereen lähistöllähän Vuores on nyt sitten se uusin asumalähiö joka on tulossa. Pikaratikkaa jne. suunnitelmissa myös mutta katsellaan mitä tapahtuu. Mitä enemmän tulee väkeä niin sitä enemmän myös julkisia palveluita käytetään. Tämä ei ainakaan ole hyvä uutinen:

    www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=89679
     
  24. dali Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    New jersey Devils, Lamoriellon Enkelit 1987-2015
    Lainaus:
    Jeps, ja sitten on vielä Nurmi-Sorila, eli pian Tampereestakin tulee EU:n mittapuussa kaupunki, kunhan Teisko joskus asutetaan...

    Julkisiin palveluihin muuttoliike tietää tulevaisuudessa yhä kovempaa painetta, koska pian maaseudulta alkavat muuttaa myös ikääntyneet ihmiset. Kohta Koukkuniemeen pitää palkata 500 uutta hoitajaa ja rakentaa uusi itäsiipi, tai ainakin ikkunoiden on oltava kohti itää. Tampereen seudun terveydenhuoltohan on viime aikoina ollut muutenkin tapetilla, muun muassa synnyttäjät ovat kauhistelleet, miten TAYS pistää äidit kotiin jo synnytyksen jälkeisenä päivänä, tai jopa saman päivän iltana.

    Tampereen laajentuminen tietää kuitekin hyviä aikoja Kangasalle, Nokialle ja muille lähikunnille, koska monet nuoret etsivät asuntonsa näistä kunnista, sillä Tampereelta ei enää tahdo saada tonttimaata taloa varten. Muutenhan tämänkokoisilla kunnilla/kaupungeilla ei välttämättä menisi kovin ruusuisesti.

    Minä ilmoittaudun siihen osaan manselaisia, joka kannattaa pikaratikkaa. Syy tähän on kaupungin laajentuminen kohti ympäristökuntia ja se, ettei polttoaineen saanti TKL:n busseihin ole mikään itsestäänselvyys. Kiskoliikenne olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto joukkoliikenteelle. Perustyöt pitäisi mielestäni aloittaa pikimmiten, koska nykyisen laajuisesta bussiliikenteestä joudutaan ainakin osittain luopumaan jossain vaiheessa. Sama murros on edessä muissakin kaupungeissa, joten nyt olisi aika toimia, etteivät työt viivästyisi sen takia, että urakoitsijat ovat kiinni Turussa tai Espoossa.

    Menipäs politikoinniksi :)
     
  25. er_bai_wu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
    Lainaus:
    Kiinassa juuri valmistumassa olevan padon tieltä/alta on siirretty miljoonia ihmisiä melko hallitusti, koska suuri osa maasta jäi veden alle; siten osa maasta tyhjennettiin, vaikka ei vastaa aivan tarkoittamaasi. Neuvostoliitto kunnostautui myös tällä saralla, vaikka ei niitä ukrainalaisia saatu peltojen tieltä minnekään mahdutettua. Brasiliaan perustettiin keskelle viidakkoa kokonainen (pää)kaupunki, jonne siirrettiin jengiä. Ja siirrettiinhän porvoolaiset vastaperustettuun Helsinkiin ainakin kerran, mutta muuttivat pirut takaisin. Ja ai niin, Puolaa tyhjennettiin 1940-luvulla.