”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[koukku]

Suurempi asuntotuotanto, tiheämpi asutus ja metropolihallinto.

Nämä eivät luonnollisesti ole asuntosijoittajien tai omistusasujien intresseissä.

Mutta kuinka paljon Helsinkiin lopulta mahtuu uusia asuntoja? Paljon, jos pelkkää "vapaata" pinta-alaa katsoo, mutta kyllä silloin samalla se tietty omaleimaisuus myöskin häviää. Ja tulee kyllä häviämään jo tulevalla asuntotuotantomäärällä, 8000 asuntoa vuodessa on oikeasti kova luku. Toivon kovasti, että puistot ja metsiköt jätettäisiin rauhaan, mutta se on kyllä turha toivo, vihreästä pinta-alasta tulee häviämään ainakin viidennes tulevien vuosien aikana. Ja jäljelle jääväkin keskittyy jonnekin hemmetin Sipoonkorpeen. Jos itse saisin päättää, Helsinkiin ei rakennettaisi enää omakotitaloja, vaan tehostettaisiin hommaa rivi- ja kerrostaloasumisella. Asutettujen alueiden asukastiheys kasvaisi ja käytännössä asukkaiden piha-alueetkin olisivat varmasti riittäviä näihin nykyisten omakotitalotonttien postimerkkipihoihin verrattuna. Tähän lisäksi tietenkin riittävän korkeita kerrostaloja, joiden elinkaari olisi jotain muuta kuin nykyisten itäblokkielementtitalojen 50 vuotta. Eli lisättäisiin puu- ja kappaletavararakentamista, ilmastokin kiittäisi ja samalla Helsingin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet olisivat edes jotenkin perusteltavissa.

 

[El Gordo]

Eipä oikeastaan. Moni maakuntakeskus pienenee. Ennusteiden mukaan vain Helsingin, Turun ja Tampereen seudut jatkavat kasvuaan. Muut maakuntakeskukset pienenevät, joten näiden kehyskunnat pienenevät vielä enemmän.

No, minä olen katsonut jotain muita väestöennusteita sitten (olikohan tilastokeskuksen), kun minulla oli käsitys että Oulun, Jyväskylän, Hämeenlinnan ym. uskotaan kasvavan vielä useita vuosikymmeniä.

Ainakin toivon että Suomessa pysyy useampia kasvavia keskuksia kuin kolme.

 

[Wiljami]

No, minä olen katsonut jotain muita väestöennusteita sitten (olikohan tilastokeskuksen), kun minulla oli käsitys että Oulun, Jyväskylän, Hämeenlinnan ym. uskotaan kasvavan vielä useita vuosikymmeniä.

Ainakin toivon että Suomessa pysyy useampia kasvavia keskuksia kuin kolme.

Itse olen antanut itselleni ymmärryttää että kaikki maakuntakeskukset (Ouluun asti) olisivat jo kääntyneet muuttotappion puolelle, noita kolmea isoa lukuunottamatta. Toisaalta itsekin tykkään ajatuksesta että maassa olisi elämää hieman laajemminkin ja jos jotain positiivista koronapandemiasta on haettavissa, niin varmaankin aika monelle on tullut selväksi että etätyö on ihan todellinen vaihtoehto sille itsetarkoitukselliselle toimistolla pönötykselle, minkä perimmäinen peruste tuntuisi olevan verrattain vanhakantainen ajattelu siitä että pomon pitää päästä valvomaan alaisia etteivät ne vaan laiskottele ja jos ovat kotona niin sehän on sitten lomapäivä (kuten minulla on vielä viime vuosikymmenen puolivälissä yhdessä firmassa kerrottu esimiehen suulla kun utelin että voisiko näitä raportteja naputella työkoneella kotoa käsin).

Luonnollisesti todella moni homma vaatii yhä läsnäolosuoritteita, mutta vähintään osan viikosta viettäminen kotitoimistolla olisi kyllä nykyisessä työmaailmassa ihan täysin realistinen vaihtoehto ja nyt pandemiarajoitteet on jopa pakottanut firmat näkemään tämän.

 

[Verilepakko]

Itse olen antanut itselleni ymmärryttää että kaikki maakuntakeskukset (Ouluun asti) olisivat jo kääntyneet muuttotappion puolelle, noita kolmea isoa lukuunottamatta.

Oulun on nykymenolla ennustettu kasvavan johonkin 2030-2040 saakka, ei tosin kovin räjähtävästi vaan jotain 10-30k luokkaa se taisi olla. Vetää pohjoisen rippeet itseensä ja mamut varmaan sitten lisännee loput.

 

[Wiljami]

Oulun on nykymenolla ennustettu kasvavan johonkin 2030-2040 saakka, ei tosin kovin räjähtävästi vaan jotain 10-30k luokkaa se taisi olla. Vetää pohjoisen rippeet itseensä ja mamut varmaan sitten lisännee loput.

Ok, varmaan sitten ennusteita tulevasta muutoksen kääntymisestä olen lukenut. Joka tapauksessa tuo mielikuva itsellenikin oli jäänyt mistä @Tadu kirjoitti että nykyinen kehityskulku näyttäisi viittaavan siihen että jatkossa elinkelpoisia alueita olisi ainoastaan nuo kolme mainittua edelleen selvästi ja ilmeisesti jopa kiihtyvästi kasvavaa. Ja toisaalta tälle kehitykselle kuvittelisin jatkossa laajenevien etätyömahdollisuuksien ehkä tekevät jotain, omasta mielestäni positiivista, muutosta siihen suuntaan ettei ihan kaikkien ole tarve siirtyä konttorin perässä Helsinkiin.

 

[Oto Hascak]

Hyvin taas huomattavissa tämänkin palstan mutulla vedetyt kaikki muuttavat Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun, tuolleen lievästi yleistäen.
Ennenkin kai täällä ollut mutta kun ei näköjään uppoa, niin laitetaanpa Luken erikoistutkijan kommentit aiheesta.
Luken erikoistutkija: "Tilastoissa kaupunkien asukasluku yliarvioidaan ja maaseudun asukasluku aliarvioidaan"

Toinen juttu, jossa havaittavissa muutosta "kaikki tahtoo kaupunkiin" ajatusmaailmaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1007043

 

[Tadu]

Hyvin taas huomattavissa tämänkin palstan mutulla vedetyt kaikki muuttavat Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun, tuolleen lievästi yleistäen.
Ennenkin kai täällä ollut mutta kun ei näköjään uppoa, niin laitetaanpa Luken erikoistutkijan kommentit aiheesta.
Luken erikoistutkija: "Tilastoissa kaupunkien asukasluku yliarvioidaan ja maaseudun asukasluku aliarvioidaan"

Toinen juttu, jossa havaittavissa muutosta "kaikki tahtoo kaupunkiin" ajatusmaailmaan.
Onko maaseudun tulevaisuus väitettyä valoisampi? Ylen jutussa povataan megatrendin murrosta ja maallemuuton nousua

”mutua”?

Ensimmäinen linkkisi ei liity mitenkään siihen, että ihmiset keskittyvät muutamaan kaupunkikeskukseen. Toisessa linkissä todetaan, että entistä suurempi osa suomalaisista voisi asua maaseudulla, joten ehkä ennusteet voivat olla hieman pielessä. Ehkä.

MDI:n vuoden 2024 väestöennuste

Vuonna 2024 julkaistussa väestöennusteessa erityistä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttoon ja vieraskielisten muuttoon maan sisällä.  Löydät koko ennusteen verkkosivuiltamme!

www.mdi.fi

 

[Oto Hascak]

”mutua”?

Ensimmäinen linkkisi ei liity mitenkään siihen, että ihmiset keskittyvät muutamaan kaupunkikeskukseen. Toisessa linkissä todetaan, että entistä suurempi osa suomalaisista voisi asua maaseudulla, joten ehkä ennusteet voivat olla hieman pielessä. Ehkä.

MDI:n vuoden 2024 väestöennuste

Vuonna 2024 julkaistussa väestöennusteessa erityistä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttoon ja vieraskielisten muuttoon maan sisällä.  Löydät koko ennusteen verkkosivuiltamme!

www.mdi.fi

Höh, minusta tuo "palstan ainoa kepulainen" oli hyvä, olisit antanut olla :)

 

[Tadu]

Höh, minusta tuo "palstan ainoa kepulainen" oli hyvä, olisit antanut olla :)

Haha. Minustakin. Ei uskalla joulurauhan aikana vaan ottaa riskejä. Joulurauhaa!

 

[Walrus21]

Mutta kuinka paljon Helsinkiin lopulta mahtuu uusia asuntoja? Paljon, jos pelkkää "vapaata" pinta-alaa katsoo, mutta kyllä silloin samalla se tietty omaleimaisuus myöskin häviää.

Hyvin mahtuu. Helsinki on kantakaupunkia lukuun ottamatta aikamoista metsää joka suuntaan. Tietysti asunnonomistajille on kiva juttu, että asutus on väljää, kun sitten voi elellä vähän kuin böndellä, vaikka asuukin pääkaupungissa.

Väkiluvun kasvu on vahvaa myös kehyskunnissa. Nyt ja tulevaisuudessa. Kaikilla pääkaupunkiseudulle muuttavilla ei ole haaveissa mahdollisimman lähellä ydintä oleva panokorsu, vaan monelle kelpaa väljempi asuminen vähän kauempana, ja sieltä pendelöinti keskustaan.

Ja sama ilmiö sitten pienemmässä mittakaavassa maakuntakeskuksissa ja niiden kehyspaikoissa. Todellinen taajamien ulkopuolinen maaseutu kyllä tyhjenee, niin kuin on tehnyt pitkään, mutta asutuksen totaalinen keskittyminen yhdelle niemelle ei ole näköpiirissä, eikä siinä järkeä oikein olisikaan.

Aiheellinen tarkennus. Tosin itse ajattelen ehkä enemmän "suur-Helsinkiä", eli Vantaata, Espoota jne. Samaa aluettahan ne ovat pohjimmiltaan, vaikka välissä meneekin keinotekoinen kuntaraja.

Sitten kun mennään vaikka Vihtiin, joka tuotiin aiemmin esille, niin alkaa asunnon hinnatkin olla vähän eri luokkaa. Eivät ihmiset loppujen lopuksi halua niin kauas keskustasta ja sen palveluista.

 

[Remy Martin]

Hyvin mahtuu. Helsinki on kantakaupunkia lukuun ottamatta aikamoista metsää joka suuntaan. Tietysti asunnonomistajille on kiva juttu, että asutus on väljää, kun sitten voi elellä vähän kuin böndellä, vaikka asuukin pääkaupungissa.

Käsintinkö oikein että asunnonomistajien tyytyväisyys on jotenkin huono juttu.

Vaikka kaupungistuminen onkin ollut Suomessa trendinä viimeiset +50 vuotta, niin en näe että kyseessä olisi kuitenkaan mikään luonnonvakio. Omassa kuplassani ihmiset ovat suurimmissa määrin muuttaneet pääkaupunkiseudulta takaisin, varsinkin jos on siunaantunut jälkikasvua. Eli karkeasti ikävuodet 25-35 käydään tekemässä uraa ja tiliä isolla kirkolla, ja kun kannukset on ansaittu niin tyydytään hieman pienempään tulotasoon mukavemmassa asuinympäristössä. Itse kuulun myös tähän porukkaan.

Olin vierailemassa Helsingissä tuossa loppusyksystä viikon verran, ja voi ankeus. Vaikka majapaikkanani toimiva entinen vankila olikin ihan tyylikäs, niin olihan ympäristö suoraan kuin jostain dystopiasta. Jossain vaiheessa kävikin mielessä että onneksi minun ei tarvitse lastani tuollaisessa ympäristössä kasvattaa.

Jos ja kun etätyömahdollisuudet ovat tulleet nyt koronan myötä paremmin käyttöön, niin uskon muuttoliikkeen kaupungeista poispäin kasvavan seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikea uskoa että; sellaisilla perheillä joilla on mahdollisuus ansaita leipänsä myös etätöitä tehden; on suurempi hinku asua jossain kerrostalokasarmissa kuin omakotitalossa jossa voi touhuta vaikka omalla pihalla pandemiankin jyllätessä.

Kyllähän kaupunki vetää nuoria puoleensa ja sieltä löytyy usein se hyväpalkkainen työpaikkakin, joka sitten ankkuroi elämän sinne kaupunkiin vaikkei enää ne baarit yms. viihdykkeet; joiden perässä sinne kylille on alunperin muutettu; niin paljoa enää kiinnostaisikaan. Ja kaikille poishaluaville ei välttämättä löydy sitä saman alan työpaikkaa sieltä kotipuolesta, mutta jos tulevaisuudessa voisikin pitää sen isolta kirkolta hankitun työpaikan ja silti asua satojen kilometrien päässä, niin epäilen hyvin toimeentulevien keski-ikää lähestyvien perheiden muuttavan aiempaa useammin pois kaupungin kirkkaista valoista.

 

[Ollakseni]

Olin vierailemassa Helsingissä tuossa loppusyksystä viikon verran, ja voi ankeus. Vaikka majapaikkanani toimiva entinen vankila olikin ihan tyylikäs, niin olihan ympäristö suoraan kuin jostain dystopiasta. Jossain vaiheessa kävikin mielessä että onneksi minun ei tarvitse lastani tuollaisessa ympäristössä kasvattaa.

Älä sitten mihinkään oikeaan kaupunkiin mene käymään. Voit järkyttyä vielä enemmän.

Sinällään kaupungistumista voisi pitää aika luonnonlakina, kun sitä on tapahtunut tuollaiset viimeiset 10 000 vuotta. Kaupungeissa on keksitty kirjoitustaito ja muuta sellaista kivaa. Kaupungistuminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Samasta on puhetta kaikkialla missä on teollistuminen tapahtunut ja ruuan valmistus on kaupallistunut selkeästi. Jos ihmiset muuttivat 1800-luvulla kaupunkeihin, vaikka niissä asuminen oli silloin oikeasti dystooppista ja epäterveellistä kun viemäröinti oli alkeellista, kaikkialla oli vahva hiilensavu.

 

[Wiljami]

Älä sitten mihinkään oikeaan kaupunkiin mene käymään. Voit järkyttyä vielä enemmän.

Sinällään kaupungistumista voisi pitää aika luonnonlakina, kun sitä on tapahtunut tuollaiset viimeiset 10 000 vuotta. Kaupungeissa on keksitty kirjoitustaito ja muuta sellaista kivaa. Kaupungistuminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Samasta on puhetta kaikkialla missä on teollistuminen tapahtunut ja ruuan valmistus on kaupallistunut selkeästi. Jos ihmiset muuttivat 1800-luvulla kaupunkeihin, vaikka niissä asuminen oli silloin oikeasti dystooppista ja epäterveellistä kun viemäröinti oli alkeellista, kaikkialla oli vahva hiilensavu.

Viesti pitää kokonaisuudessaan hyvin paikkaansa. Maalta ihmiset ovat lähteneet kun se oma maatilkku ei olekaan enää riittänyt perheen elättämiseen ja näin on luonnollisesti tapahtunut sitä mukaa kun väestö on kasvanut ja maatilkkujen jaossa oleva määrä vähentynyt, niiden ajautuessa tehokkaimmille viljelijöille (tai muilla keinoin maata hankkineille) keillä on ollut varaa ostaa naapurien maita itselleen. Toki suurtilallisilla on ollut täysin itsekkään motivaattorit, mutta samalla maataloustuotanto on eittämättä tehostunut ja suuremmilla tilkuilla on ollut mahdollista ravita myös kaupunkiväestö.

Kaupunkiinmuutto on ollut puolestaan näille maaseudun elinkelvottomille (siis siinä mielessä etteivät ole pystyneet sillä maatilkullaan pitämään itseään hengissä) pakko, kun kaupungissa olleessa työpaikassa on ollut mahdollista saada sen verran ansiota että voi ostaa niitä suurtilalta kaupunkiin tuotuja elintarvikkeita. Sinänsä kurjalistokaupunginosat ovat tuskin ketään houkuttaneet ja varmaan wanhain aikain väestö olisi ihan mielellään asustellut jossain korvessa jos sieltä käsin olisi voinut elintointa harjoittaa. Nyt olemme siirtyneet tilanteeseen jossa yhä useamman henkilön ei ole sinänsä tarve asua samalla paikkakunnalla työpaikkansa kanssa ja aivan varmasti tulemme näkemään jatkossa enemmänkin kotitoimistolta koodaavia, kauppaneuvottelevia tai vaikka konesuunnittelevia ketkä tuottavat ihan yhtä paljon firmalleen, mutta asustavat silti jossain hevonkuusessa (kaikella rakkaudella sanottuna, semmoisestahan itsekin olen kotoisin), koska kokevat elämänlaatunsa olevan parempi siellä.

 

[dana77]

Kaupunkiinmuutto on ollut puolestaan näille maaseudun elinkelvottomille (siis siinä mielessä etteivät ole pystyneet sillä maatilkullaan pitämään itseään hengissä) pakko, kun kaupungissa olleessa työpaikassa on ollut mahdollista saada sen verran ansiota että voi ostaa niitä suurtilalta kaupunkiin tuotuja elintarvikkeita. Sinänsä kurjalistokaupunginosat ovat tuskin ketään houkuttaneet ja varmaan wanhain aikain väestö olisi ihan mielellään asustellut jossain korvessa jos sieltä käsin olisi voinut elintointa harjoittaa.

Kyllähän nauriiden ja perinteiden viljelyllä olisi itsensä hengissä pystynyt pitämään ihan samoin kuin 1700- tai 1800-luvullakin. Eihän ne mahdollisuudet mihinkään siitä olleet muuttuneet. Sitä vaan alkoi talouskasvu myötä vaatimustaso kasvaa ja haluttiin lämpimän ruuan lisäksi sähkövaloja, puuvillavaatteita ja muita nykyajan hienouksia.

 

[Wiljami]

Kyllähän nauriiden ja perinteiden viljelyllä olisi itsensä hengissä pystynyt pitämään ihan samoin kuin 1700- tai 1800-luvullakin. Eihän ne mahdollisuudet mihinkään siitä olleet muuttuneet. Sitä vaan alkoi talouskasvu myötä vaatimustaso kasvaa ja haluttiin lämpimän ruuan lisäksi sähkövaloja, puuvillavaatteita ja muita nykyajan hienouksia.

Taisi ensimmäinen merkittävämpi muuttoliike kaupunkeihin osua nälkävuosiin. Tuskin siellä torpan nurkkaan lähisuvun edustajien raatoja latoessa on ensimmäisenä mieleen juolahtanut että mikäs tässä muuten ollessa mutta sen verran vittumainen päreen valossa tätä touhuta että muutan Tampereelle.

Ei sen puoleen etteikö katovuosina se kato koetellut isoja tiloja siinä missä pienempiäkin, mutta yleisesti tuo omistusten keskittyminen lisäsi isoilla toimijoilla tuottavuutta ja toisaalta jossain vaiheessa loppuu se kaskettava metsämaakin kesken minkä antimilla saisi ihmisenlapsi itsensä pidettyä hengissä, semminkin jos mennyt viljelemään myös peräkamarin puolella.

 

[dana77]

Taisi ensimmäinen merkittävämpi muuttoliike kaupunkeihin osua nälkävuosiin. Tuskin siellä torpan nurkkaan lähisuvun edustajien raatoja latoessa on ensimmäisenä mieleen juolahtanut että mikäs tässä muuten ollessa mutta sen verran vittumainen päreen valossa tätä touhuta että muutan Tampereelle.

Ei sen puoleen etteikö katovuosina se kato koetellut isoja tiloja siinä missä pienempiäkin, mutta yleisesti tuo omistusten keskittyminen lisäsi isoilla toimijoilla tuottavuutta ja toisaalta jossain vaiheessa loppuu se kaskettava metsämaakin kesken minkä antimilla saisi ihmisenlapsi itsensä pidettyä hengissä, semminkin jos mennyt viljelemään myös peräkamarin puolella.

En kiistä etteikö näin olisi ollut. Pointti vain oli, että on sitä nälkää nähty ennenkin tässä maassa, mutta ei se ole ollut mikään syy minnekään kaupunkiin aiemmin muuttaa ennenkuin kaupungit pystyivät tarjoamaan paremman elintason kuin joku mökki korvessa.

Metsän tai maanviljlysmaan puute ei ole pullonkaulana tässä maassa ollut.

 

[Kauko Viisas]

Hyvin mahtuu. Helsinki on kantakaupunkia lukuun ottamatta aikamoista metsää joka suuntaan. Tietysti asunnonomistajille on kiva juttu, että asutus on väljää, kun sitten voi elellä vähän kuin böndellä, vaikka asuukin pääkaupungissa.

Helsinki on tehottomasti rakennettu, jos todella halutaan kaupunkimaista tiivistä rakennetta. Missä ovat pilvenpiirtäjät, tehorakennus? Halutaan asua "väljästi kaupungissa" mikä on mielestäni oksymoron. Tämä johtaa tehottomaan rakentamiseen ja kaavasuunnitteluun. Tämä taas johtaa siihen,että mielletään asuttavan "kaupungissa", mutta todellisuudessa eletään periferiassa - ajalliset, ei välttämättä reaaliset, välimatkat kasvavat. Kuitenkin maksetaan "kaupunkihintoja" asunnoista.

Olen asunut Helsingissä 20 vuotta ja nautin olostani siellä 20-40 vuotiaana. Se oli sitä aikaa.
Työmatkat ja niihin käytetty aika ovat mielestäni erittäin tärkeä kriteeri. Esimerkkejä työmatkoihin kulutetusta ajastani (työpaikka pks-seudulla):

• autolla 5min, kävellen 15min, julkisilla 10min (Helsinki - Helsinki)
• autolla 20min, kävellen -, julkisilla 35min (Helsinki - Helsinki)
• autolla -, kävellen 2min, julkisilla - (Helsinki - Helsinki)
• autolla 20min, kävellen -, julkisilla 30min (Helsinki - Vantaa) EI AUTOA
• autolla 30-35min, kävellen -, julkisilla 2h15min (eräs kunta - Vantaa) MUUTTO MAALLE

Elämäntilanteista ja niiden muutoksista huolimatta olen onnistunut omasta mielestäni valitsemaan melko hyvin asuinpaikkani suhteutettuna työpaikkaani ja matkustamiseen käyttämäni aika. Arvostan hyvin paljon omaa aikaani, en sitä kuinka arvostetulla alueella asun.

Kaupunkilaisuus soi tiettyjä hyviä puolia omaan elämääni (eikö nykyään kuulukin ajatella ensisijaisesti itseään?) omana aikanaan, mutta maaseudulla asuminen tuo omana aikana erilaisia hyviä puolia. Kyse kai arvomaailmasta?

 

[dana77]

Helsinki on tehottomasti rakennettu, jos todella halutaan kaupunkimaista tiivistä rakennetta. Missä ovat pilvenpiirtäjät, tehorakennus?

Kerrostalojen rakentamisessa kahdeksan kerrosta on tietynlainen vedenjakaja eli sen jälkeen kustannukset per asuinpinta-ala alkavat kasvaa merkittävästi. Rakentaminen vaikeutuu, rungosta tulee paksumpi, vaaditaan enemmän hissejä jne eli rakentaminen on tehottomampaa.

 

[Remy Martin]

Älä sitten mihinkään oikeaan kaupunkiin mene käymään. Voit järkyttyä vielä enemmän.

Sinällään kaupungistumista voisi pitää aika luonnonlakina, kun sitä on tapahtunut tuollaiset viimeiset 10 000 vuotta. Kaupungeissa on keksitty kirjoitustaito ja muuta sellaista kivaa. Kaupungistuminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Samasta on puhetta kaikkialla missä on teollistuminen tapahtunut ja ruuan valmistus on kaupallistunut selkeästi. Jos ihmiset muuttivat 1800-luvulla kaupunkeihin, vaikka niissä asuminen oli silloin oikeasti dystooppista ja epäterveellistä kun viemäröinti oli alkeellista, kaikkialla oli vahva hiilensavu.

Kyllä tässä kaupunkeja on koluttu ihan tarpeeksi, ja jopa asuttukin joissain. Vuodenvaihteen jälkeenkin pitää töiden takia vierailla yhdessä maailman voimakkaimmin kasvavasta kaupungista. Kaikki ne ovat liian tiiviitä ja liikaa ihmisiä, siis omaan makuun.

Kuten @Wiljami edellä hyvin selvensi niin ihmiskunnan historiassa monelle kaupunkiin muutto on tapahtunut olosuhteiden pakosta, ei valttämättä halusta asua ahtaasti. Nykyisten tietoliikenneyhteyksien ja liikennevälineiden aikana enää ei ole kuitenkaan kaikkien pakko asua siinä työpaikan vieressä. Uskon tämän vaikuttavan yhteiskuntarakenteeseen tulevina vuosikymmeninä. Elämme jo nyt aikaa jolloin siellä böndellä voi tehdä muutakin kuin kasvattaa nauriita.

Jos mennään kaupungistumisen kulta-aikaan (siis maailman mittakaavassa), eli 1800-luvulle, niin mahtoivatkohan taloudellisesti riippumattomat ihmiset asua siellä ahtaassa kaupungissa vai omassa kartanossa kaupungin ulkopuolella. Eli kyllä sieltä kaupungista on yleensä paettu jos siihen on ollut vaan mahdollisuus. Tulevina vuosina tuo mahdollisuus tulee yhä useamman saavutettavaksi hyvien tietoliikenneyhteyksien Ja kulkuvälineiden ansiosta, ja uskon tämän tulevan myös jollain aikavälillä yleistymään.

On tietysti niitäkin ihmisiä jotka viihtyvät kaupungissa, ja ihan hyvä niin. Ja kyllähän kaupunkiyhteisöillä on kiistaton osuus sivistyksen ja tuottavuuden kasvussa. Itsekin pystyisin varmaan tuplaamaan tuottavuuteni (ja palkkani) jos lähtisin isolle kirkolle hommiin. Mutta näin nykyaikaan sopivana omaan napaan tuijottelijana tyydyn vähempään palkkaan, jolla saan kuitenkin omasta mielestäni paremman elintason.

 

[julle-jr]

Mielestäni @Remy Martin ja muutkin ovat oikeassa siinä, että kaupunkeihin muutetaan paremman elintason perässä ja se on luonnollista. Mutta tosiaan, kummasti se nauriiden viljely kiinnostaa kaikkein rikkaimpiakin jos siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi B. Wahlroos ja A. Herlin taitavat viihtyä kartanoillaan ihan kivasti, vaikka ikkunasta näkyisikin pelto eikä trendikäs urbaani hipsterielämä.

Eli siis miksipä ei tulevaisuudessa keskiluokkakin päätyisi lähemmäs maaseutu-unelmiaan, jos työ antaa mahdollisuuden asua missä haluaa.

Itse toki asuisin edelleen stadissa, jos olisi varaa järkevään asumiseen siellä, eli kunnolliseen taloon ja tonttiin meren välittömästä läheisyydestä. Mutta kun ei ole, niin asun pikkukaupungissa vastaavissa puitteissa. Olen tosin miettinyt, että olisko se nyt sen arvoista asua Stadissa vaikka olisi varaakin, kun elämä kuluu töissä (normaalioloissa yleensä vielä suurelta osin reissussa) hiekkalaatikon reunalla istuessa ja lasten harrastuskuskauksissa ja sen jälkeen omissa harrastuksissa, joista mikään ei vaadi kaupunkimaisuutta, ehkä jopa päin vastoin.

 

[Kauko Viisas]

Kerrostalojen rakentamisessa kahdeksan kerrosta on tietynlainen vedenjakaja eli sen jälkeen kustannukset per asuinpinta-ala alkavat kasvaa merkittävästi. Rakentaminen vaikeutuu, rungosta tulee paksumpi, vaaditaan enemmän hissejä jne eli rakentaminen on tehottomampaa.

Ja tämä perustuu mihin?
Ymmärrän tämän, jos puhumme muista alueista kuin Helsinki, mutta miksi oikeissa suurkaupungeissa on rakennettu pilvenpiirtäjiä, jos 8 kerrosta on vedenjakaja? Kysehän lienee maan arvosta suhteessa rakennuskustannuksiin ja kysyntään sekä toivottuihin voittoihin. Yksinkertaistettuna.

Tässä eräs ongelma, että tällä hetkellä ehkei kannata rakentaa korkeammalle, mutta kaupunkisuunnittelussa pitäisi katsoa tämän hetken sijaan 50-100 vuoden päähän: voisiko tehokkaampi maankäyttö (korkeammat rakennukset, kaupunkimaisuus) tuoda oikeaa (välimatkat) eikä näennäistä lisäarvoa kaupunkilaisuuteen?

 

[dana77]

Eihän tämän keskustelun pointti ole siinä, että onko kivempaa asua kartanossa vai kerrostalossa vaan siinä, että kaupungistuminen tuottaa elintasoa. Asun minäkin omakotitalossa, mutta se kustannetaan työskentelyllå kaupungissa kuten myös Nallella ja Herlinilä. Toki itsekin ole miettinyt, että samalla sekunnilla kun etätyöt voivat täysin korjava toimiston, niin sen lisäksi että riippuvuus kaupungista loppuu, loppuu riippuvuus myös tästä maasta ja työt voi tehdä vähintään osan vuodesta myös jostain matalamman verotuksen maasta.

Se että joku valitsee olla tekemättä työtä josta saisi tuplapalkan kertoo, että yhteiskuntamme ohjaa toimimaan epäoptimaalisesti. Valtio menettää tässä verotuloja.

 

[dana77]

Ja tämä perustuu mihin?
Ymmärrän tämän, jos puhumme muista alueista kuin Helsinki, mutta miksi oikeissa suurkaupungeissa on rakennettu pilvenpiirtäjiä, jos 8 kerrosta on vedenjakaja? Kysehän lienee maan arvosta suhteessa rakennuskustannuksiin ja kysyntään sekä toivottuihin voittoihin. Yksinkertaistettuna.

Perustuu mm. palomääräyksiin ja fysiikan lakeihin.

Pilvenpiirtäjien määrä on itseasiassa aika vähäinen. New Yorkissa niitä on reilusti, kun maa-ala Manhattanilla on niin kortilla, että joudutaan tekemään ei-optimaalisia kompromisseja ja on sama pätee mm Singaporeen tai Hong Kongiin. Jonkun verran niitä tehdään status-syistä.

Kuitenkin varsin isoissakin kaupungeissa pilvenpiirtäjien osuus rakennuksista on aivan minimaalinen. Esim Tokiossa tai Los Angelesissä niitä ei ole kuin muutama kourallinen. Siellä toki maanjäristykset tuovat vielä lisäkustannuksia.

 

[Wiljami]

...
Se että joku valitsee olla tekemättä työtä josta saisi tuplapalkan kertoo, että yhteiskuntamme ohjaa toimimaan epäoptimaalisesti. Valtio menettää tässä verotuloja.

Kuuluisi varmaan enemmän filosofointiketjuun, mutta milläs pakotat ihmisen puurtamaan pelkät dollarinkuvat silmissä, jos raha ei ole itseisarvo ja/tai haluamansa elintason saavuttaa vähemmälläkin puurtamisella? Itsellänikin on tapahtunut vaihto ihan hyväpalkkaisesta (etenkin maakuntakeskusten hintatasolla) hommasta yksityisellä tutkimukseen mistä ei makseta paljoa mitään, mutta minkä koen huomattavasti mielekkäämmäksi (ja toisaalta mikä voi poikia erittäinkin tuottoisia liikeideoita kun vähän sillä ajatuksella rahoitusta kysellssä perustelin että käytännön sovelluksiinkin olisi mahdollisuutta, joskin arvostan myös täysin kaupallistamiskelvotonta perustutkimusta todella korkealle ja mielelläni voisin tehdä sellaistakin).

 

[Remy Martin]

Se että joku valitsee olla tekemättä työtä josta saisi tuplapalkan kertoo, että yhteiskuntamme ohjaa toimimaan epäoptimaalisesti. Valtio menettää tässä verotuloja.

Miten päin se meni, oliko ihmiset valtiota varten vai päinvastoin?

Itse näen että valtion tehtävänä on tarjota kansalaisilleen mahdollisuus hyvään elämään. Joillakin se tarkoittaa rahan tekemistä muusta välittämättä, jollain toisella se tarkoittaa löysempää työtahtia ja panostamista työtä tärkeämpiin asioihin.