Jatkoajan leffakerho

[Walrus21]

@disco-stu @Pula-ajan Tretjak

Mielipideasioita nämä pitkälti ovatkin. Kävin katsomassa molemmat em. rainat teatterissa ja pidin niitä ihan ok-tason toimintafilkkoina, joissa oli kuitenkin hyvin vähän mitään poikkeuksellista tai ansiokasta.

Ymmärtääkseni Black Pantheria on kuvailtu pitkälti samanlaiseksi. BP oli kuitenkin suuri menestys lippuluukuilla ja toi supersankarisceneen uusia elementtejä (mustat pääosissa, afrikkalainen kulttuuri). Eli siinä mielessä ihan odotettu nimeäminen. En odota, että BP voittaisi; eihän Avatarkaan voittanut parhaan elokuvan palkintoa, koska elokuva ei yksinkertaisesti ollut millään lailla virheetön tai poikkeuksellinen elämys.

Aika paljon on kuitenkin syntynyt porua siitä, että BP on edes listalla mukana. Väitän, että ilmi tulleet syyt ovat taustalla.

 

[Pula-ajan Tretjak]

@Walrus21 Minulle on sinällään yksi lysti mitä nimitetään ehdolle ja millä perusteilla. Pakko se on silti sanoa mielipide, kun huomaa olevansa täysin eri mieltä jonkun kanssa. Se toki kertoo elokuvamaustasi paljon, että asetat sen esim. American Sniperin ja Captain Philipsin edelle. Ei siinä mitään väärää ole, mutta ei ole siinäkään ettei ettei jaa tuota ajatusta.

Aina ei elokuvista jokainen löydä sitä omaa twistiä tai jotain maagista poikkeuksellisuutta saati ansiokkuutta. Itse katson noita supersankarileffoja, varmaan kaikki nähnytkin, mutta en BP:tä pitänyt edes kategoriassaan hyvänä.

 

[Ollakseni]

Vähän jossain American Sniperissa, Captain Phillipsissä ja Black Pantherissa on jotain tiettyjä kulttuurillisia asioita, joita Suomesta voi olla hankala ymmärtää. Sitten on tietysti ihan tekniset asiatkin elokuvan tekemisessä (show don't tell, selkeät motiivit hahmoilla, kuvaus, äänet jne.) jotka tuppaavat olemaan kunnossa isoissa elokuvissa.

 

[Walrus21]

@Walrus21 Minulle on sinällään yksi lysti mitä nimitetään ehdolle ja millä perusteilla. Pakko se on silti sanoa mielipide, kun huomaa olevansa täysin eri mieltä jonkun kanssa. Se toki kertoo elokuvamaustasi paljon, että asetat sen esim. American Sniperin ja Captain Philipsin edelle. Ei siinä mitään väärää ole, mutta ei ole siinäkään ettei ettei jaa tuota ajatusta.

Itse asiassa en väittänyt em. leffoja huonommiksi. Totesin vain, että ne ovat kumpainenkin sellaista kansan perustuntemuksia stimuloivaa toimintaviihdettä, jossa esiintyy toisinaan erinomaisiakin kohtauksia. Elokuvallisesti ne ovat silti kaukana suurimmasta osasta Oscar-voittajia. Kuten on Black Pantherkin.

Eri genrejä on vaikea arvioida samoilla kriteereillä. On kuitenkin ihan oikeutettua kehitystä, että myös Marvelin laadukkaita tuotantoja nostetaan ehdolle - olkoonkin, että parhaan elokuvan pysti mennee perinteisemmälle draamaelokuvalle.

 

[Andji]

Spoileri

Näissä leffoissahan lähtökohtaisesti supersankarit ovat tavallisempia ja inhimillisempiä kuin vaikkapa Marvelin universumissa. Eli jos odotti päräyttävää supersankari-toimintaa, niin pettymys oli varma. Unbreakable toimi, jos ei tiennyt leffan jujua. Elokuvana se on keskinkertainen, kun on kerran nähnyt. Glassissa tämä ekan kerran taikakin puuttuu, kun useimmat leffan katsojista tuntevat historian tai ovat ainakin lukeneet siitä etukäteen.

Spoileri

Juu, tämän ymmärsin, mutta olisi kai Willis voinut edes yrittää näyttää joltain muulta kuin spugelta. En tietenkään syytä tästä Willistä, vaan M. Nightia ja puvustusta. McAvoy oli ihan uskottava roolissaan kaikin puolin, mitä nyt välillä tuntui menevän reippaasti yli. Se tosin kuuluikin hänen rooliinsa.

 

[Buster]

Sellainen elokuva on kuulkaas saanut Parhaan elokuvan ehdokkuuden ja voittanut parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen kuin Ghost - näkymätön rakkaus. Yhteensä leffa keräsi viisi ehdokkuutta, joista vielä Whoopi Goldberg voitti parhaan naissivuosan esittämällä itseään (silti ainoa syy jaksaa loppuun saakka). Parhaiten tämä parodioistaan tunnetun Jerry Zuckerin ohjaama elokuva muistetaan nykyaikana tästä valamiskohtauksesta (Youtubeen vie). Älkäämmekä unohtako myöskään kohtausta, jossa

Spoileri

tuo Patrick Swayzen esittämä kuollut mies ottaa haltuunsa Whoopi Goldbergin ruumiin hyväilläkseen Demi Mooren esittämää rakastaan. Siinäkin tietysti kyse on vain lähinnä pelkästä syliin sulkemisesta, ei sillä että haluaisin erityisesti nähdä Whoopi Goldbergin seksikohtauksessa.

Itselleni tuo näyttäytyi höhlänä ja jopa vähän campin puolelle parissa kohtaa lipsahtavana yliampuvana roskana, eikä elokuvaa varsinaisesti palvele myöskään sen tyylistä huokuva ehta 80-90 lukujen taitteen kevyen viihde-elokuvan tunnelma. Ehkä tuo yltiöromanttinen ja mielikuvitusta kutitteleva aihe sitten jollain tapaa kolahti tuolloin katsojakuntaan, mutta omaa mielikuvitustani tuo ylipitkä ja jopa minulle siirappinen teos ei loppuun saakka pystynyt vangitsemaan. Katson ja pidän yleensä kaikenlaisista musikaaleista ja rakkauselokuvista.

Pirusti on tullut nähtyä Oscar-ehdokkaita, mutta tuo on toistaiseksi jäänyt mieleen omassa luokassaan. Ja kun kyse ei edes ole mistään yhdestä Oscar-ehdokkuudesta, vaan viidestä + kahdesta voitosta. Ehkä sitten ajan hammas on tätä pahasti nakertanut. Tietysti aikalaisarvosteluja lukemalla pääsisi paremmin perille siitä, mikä tässä niin erityisesti viehätti. Toki onhan siinä ihan loistava, universaali ja lohduttavakin aihe, jota jokainen on pohdiskellut. Mutta toteutus ja jossain määrin itse tarinakin jättää niin paljon toivomisen varaa.

 

[Jupe]

Oliko täällä erikseen ketju leffamysteereille, kun haetaan leffaa?
Oma mysteeri on nyt aika haastava katsotaan jos joku hiffaa mistä kyse.
Tarina alkaa näin mun tyttö sai klassisen soittorasian synttärilahjaksi, toimii virittämällä ruuvista ja kun kannen avaa ballerina pyörii peilin edessä musiikin soidessa. Lahja tuli puskista mulle ja kun kuulin sen melodian ekan kerran tuli kylmät väreet. Erittäin klassinen melodia ja päässä pyörii joku elokuva, ehkä kauhuelokuva, joka tapauksessa aikuisten elokuva missä soittorasiassa soi sama sävelmä ja jotain tapahtuu kun soitto loppuu. Tuo melodia ja soiton loppuminen on elokuvan kantava teema.

Vai oonko nähnyt vain painajaisia.

_

 

[Tifosi]

Erittäin klassinen melodia ja päässä pyörii joku elokuva, ehkä kauhuelokuva, joka tapauksessa aikuisten elokuva missä soittorasiassa soi sama sävelmä ja jotain tapahtuu kun soitto loppuu. Tuo melodia ja soiton loppuminen on elokuvan kantava teema.

Vai oonko nähnyt vain painajaisia.

_

Soittorasiaa ei leffassa ole mutta muuten kuvailusi osuvat Sergio Leonen "Vain muutaman dollarin tähden" elokuvan taskukellokohtauksiin.

Ennio Morricone - Musical Pocket Watch Theme

Osuiko?

 

[Tarinankertoja]

Vai oonko nähnyt vain painajaisia.

_

Minähän ikäsestä leffasta on kyse? Itsekkin muistelen jonkun vanhemman leffan, sekä seiskytluvun lopulta? suomalaisen jännitysarjan
(linkki YLE musitikuvaputki)

uusin leffa taitaa olla The Music Box jossa on toi idea
THE MUSIC BOX Movie Trailer

 

[Jakedeus]

On kuitenkin ihan oikeutettua kehitystä, että myös Marvelin laadukkaita tuotantoja nostetaan ehdolle - olkoonkin, että parhaan elokuvan pysti mennee perinteisemmälle draamaelokuvalle.

Miksi ja oletko samaa mieltä muista elokuvagaaloista ja festivaaleista, kuten Cannesista? Jos et, niin miksi Oscareiden tulee olla poikkeus. Ja kehoitan myös pohtimaan, jos olet vastaamassa että kaikkien leffojen on hyvä saada huomiota, että onko oikea ongelma, että Marvelin supersankarielokuvat eivät saa tarpeeksi huomiota.

 

[El Gordo]

Erittäin klassinen melodia ja päässä pyörii joku elokuva, ehkä kauhuelokuva, joka tapauksessa aikuisten elokuva missä soittorasiassa soi sama sävelmä ja jotain tapahtuu kun soitto loppuu. Tuo melodia ja soiton loppuminen on elokuvan kantava teema.

The Joulukalenteri?

 

[Tornados]

Oliko täällä erikseen ketju leffamysteereille, kun haetaan leffaa?
Oma mysteeri on nyt aika haastava katsotaan jos joku hiffaa mistä kyse.
Tarina alkaa näin mun tyttö sai klassisen soittorasian synttärilahjaksi, toimii virittämällä ruuvista ja kun kannen avaa ballerina pyörii peilin edessä musiikin soidessa. Lahja tuli puskista mulle ja kun kuulin sen melodian ekan kerran tuli kylmät väreet. Erittäin klassinen melodia ja päässä pyörii joku elokuva, ehkä kauhuelokuva, joka tapauksessa aikuisten elokuva missä soittorasiassa soi sama sävelmä ja jotain tapahtuu kun soitto loppuu. Tuo melodia ja soiton loppuminen on elokuvan kantava teema.

Vai oonko nähnyt vain painajaisia.

_

Tää on varmaan Wish Upon?

 

[Jupe]

Soittorasiaa ei leffassa ole mutta muuten kuvailusi osuvat Sergio Leonen "Vain muutaman dollarin tähden" elokuvan taskukellokohtauksiin.

Ennio Morricone - Musical Pocket Watch Theme

Osuiko?

Tuo on klassikko ja yksi parhaista mutta ei taida osua kohdalleen.
Pienen etsinnän jälkeen löysin rasiasta videon tuubista, nyt varmasti joku tunnistaa jos on leffassa käytetty. Mun ajatus menee johonkin vanhempaan leffaan 70-80 luvulle, ehkä.
Play with the pink and purple MUSIC BOX with ballerina dancing on SWAN LAKE music

_

 

[Buster]

Mun ajatus menee johonkin vanhempaan leffaan 70-80 luvulle, ehkä.

Cabin In The Woodsin kellarissahan oli soittorasia, joka alkoi soimaan ja taisi tapahtua jotain kun sen soitto loppui, mutta ei kyllä mitään hajua mistä se on otettu. Tai no, ilmeisesti sen kutsuma monsteri Sugar Plum Fairy on ainakin tekijöiden oma luomus.

En tiedä, onko nyt miettiessä muistot vääristyneet, mutta muistelisin Les yeux sans visagessa, eli Silmät ilman kasvoja (1960) elokuvassa tytön saaneen jostain soittorasian. Siitä on tehty esim. espanjalaisten toimesta uudenlaistakin versiota (wikipedia). Taidan muistaa kyllä väärin ja jokatapauksessa elokuva ei soittorasian ympärille keskittynyt, jos sellaista siinä olikaan. Tai sitten kun kyseisen elokuvan Romantique-teeman tallensin soittolistalle, niin siinä taisi olla biisin taustakuvana soittorasia ja siksi on voinut muistot vääristyä. Nyttemmin tuo soittolistalla ollut video on tietysti poistettu.

The Possession (2012) tuli myös mieleen, mutta siinähän isä osti tyttärelleen juutalaisen puulaatikon, joka piti sisällään demonia. Ei se tainnut sisältää mitään soittorasioita.

Disneylta oli kanssa semmoinen kauhukuva kuin Watcher in the Woods, mutta ei siinä rasia mitään Joutsenlampea kyllä soitellut. Vielä vähemmän kyseessä taitaa olla Flowers in the Attic.

Jotenkin tuntuu oudon tutulta itsellenikin juuri tuontyylinen videollasi näkyvä soittorasia ja että soiton loppumisen jälkeen tapahtuisi jotain outoa. Toisaalta onhan tuo myös yleinen kauhuelokuvien väline, että senkin vuoksi voi vain tuntua tutulta ja vastaavanlaisia rasioita on myös livenäkin tullut useamman kerran nähtyä. Jaa-a, ehkä siellä alitajunta tekee työtä ja lyö jotain kohta mieleen...

 

[Vintsukka]

Tuo on klassikko ja yksi parhaista mutta ei taida osua kohdalleen.
Pienen etsinnän jälkeen löysin rasiasta videon tuubista, nyt varmasti joku tunnistaa jos on leffassa käytetty. Mun ajatus menee johonkin vanhempaan leffaan 70-80 luvulle, ehkä.
Play with the pink and purple MUSIC BOX with ballerina dancing on SWAN LAKE music

_

IMDB:llä on aika hyvä hakukone. Tässä haku asiasanalla "music box": Most Popular "Music Box" Titles - IMDb Sieltä voi rajata hakua lisää mm. genrellä, julkaisuvuodella ja uusilla asiasanoilla. Löytyisikö tuolta?

 

[Jupe]

IMDB:llä on aika hyvä hakukone. Tässä haku asiasanalla "music box": Most Popular "Music Box" Titles - IMDb Sieltä voi rajata hakua lisää mm. genrellä, julkaisuvuodella ja uusilla asiasanoilla. Löytyisikö tuolta?

Tämä oli hyvä linkki kiitti, IMDB:tä paljon käytän mutta hakua vähemmän, jos elokuva mitä haen olisi merkittävä löytyisi varmaan tuosta. Täytyy ehkä luovuttaa ja epäillä että omat muistikuvat sekoittuneet. Tuon listan perusteellla parhaat veikkaukset olisivat alkuperäinen IT ja Ringu, niitä on joskus katsottu sen verran intensiivisesti että olisi voinut jäädä mieleen. Toinen mitä mietin on väkivaltaelokuvien kuten Kellopeli appelsiini klassiset teemat mutta eipä sielläkään taida olla soittorasiaa. Tai sitten joku kasarin Twilight Zone -jaksokin voi olla kyseessä.

Luovutetaan tältä erää, kiitti vinkeistä.

_

 

[Aapee79]

Overlordille varovainen 4/5, jos hämärästä kauhujutusta tykkää. Erilaisempi sotaleffa.

 

[DarkTower]

Tuli katsottua Bohemian Rhapsody ja oli kyllä todellinen pettymys. Pelkäsin, että homma kaatuu pääosan esittäjään eli Rami Malekiin ja siihenhän se suurimmaksi osaksi kaatui. Mies valittiin Freddien rooliin siksi, että muistuttaa häntä hieman ulkonäöltään. Harmi, ettei näyttelijälahjoja otettu huomioon. Malek on loistava mr.Robot tv-sarjassa, mutta on todellinen puupökkelö vaativissa rooleissa. The Pacificissa oli ihan ok, mutta taas samanlaisessa ilmeettömässä roolissa kuin mr.Robotissa. Nimenomaan ilmeettömässä.

Malekin puupökkelöisestä näyttelemisestä tulikin useaan kertaan myötähäpeä leffan aikana. Oli kuin mr.Robotin Elliotille olisi pistetty irtoviikset naamaan ja mies pyörittelee niitä silmiään yhtä ihmeellisesti, todella kömpelöä näyttelemistä. Aika kaukana Freddiesta. Brian Mayn ja varsinkin Roger Taylorin näyttelijät olivat keskinkertaisia ja basisti John Deaconista tehtiin bändin pelle. Mitä vittua, heh. Vaikka leffan teossa oli kuullemma mukana jonkin verran Queen-bändin jäsen/jäseniä, silti historiallisesti useat asiat heittivät täysin häränpyllyä esim. biisi "We Will Rock You" sävellettiin jo vuonna 1977. Ei tietenkään vaikuta itse "juoneen", mutta ei voi olla niin vitun vaikeaa pysyä historiassa? Jep, olen "Queen-fani" ja tavalliselle katsojalle nämä jutut eivät hyökkää silmille, mutta silti ihmettelen miksi?

Positiivista leffassa olivat aina niin ihana Lucy Boynton (katsohan musaleffa Sing Street, pesee Bohemian Rhapsodyn 6-1, oikeasti hyvä leffa.) ja Allen Leechin esittämä Paul Prenter. Positiivista oli myös leffan viimeiset 15 minuuttia ala Live-Aid esiintyminen, se toimi hyvin. Blu-raylla on muuten bonuksena koko Live-Aid esiintyminen, leffassa se oli pätkitty.

Leffalle 7-/10.

 

[godspeed]

Minä en niin Queenin historiaa tiedä, mutta olipahan jumalaisen komeasti kuvattu elokuva. Puhun tässä siis lähinnä rauhallisemman mallisesta ja maalailevasta musavideoestetiikasta joka pelasi, joskin taas draamakuvaus oli hyvin riisuttua ja tavallista.

 

[Tjapalala]

Tuli katsottua Bohemian Rhapsody ja oli kyllä todellinen pettymys. Pelkäsin, että homma kaatuu pääosan esittäjään eli Rami Malekiin ja siihenhän se suurimmaksi osaksi kaatui. Mies valittiin Freddien rooliin siksi, että muistuttaa häntä hieman ulkonäöltään. Harmi, ettei näyttelijälahjoja otettu huomioon. Malek on loistava mr.Robot tv-sarjassa, mutta on todellinen puupökkelö vaativissa rooleissa. The Pacificissa oli ihan ok, mutta taas samanlaisessa ilmeettömässä roolissa kuin mr.Robotissa. Nimenomaan ilmeettömässä.

Hauskaa miten eri tavalla voidaan asioita nähdä. Minä taas sanoisin Rami Malekin olevan parasta leffassa. Mielestäni näytteli hyvin. Muutenkin yleisesti ottaen hänen suoritustaan on arvostettu ja puhuttu jopa Oscar - arvoisesta näyttelystä. Joten olen kyllä vahvasti eri mieltä, että elokuva olisi kaatunut Malekkiin. Elokuvan parhaita suorituksia.

 

[Luke]

Tuli katsottua Bohemian Rhapsody ...

Oikeastaan kaikkeen eri. Viime vuoden paras elokuva yhdessä Stalinin kuoleman kanssa. Näyttelijäsuoritukset järjestään onnistuneita.

Makuasioitahan nämä. Itselleni upposi, ja hyvin. Pidän kovasti Queenista, mutta koska en ole erityinen fani, niin nuo historiavirheet eivät häiritse.

 

[Buster]

Eilen katsoin Matti Kassilan Niskavuoren, jossa on pari Hella Wuolijoen näytelmää nivottu yhteen ja kylläpäs maistui todella, todella hyvältä. Mielestäni elokuvassa on teatterimaista voimaa läsnä. Dialogikohtauksia dialogikohtausten perään muutamissa eri sisätiloissa. Sommittelu ja kameratyö on melko perinteistä ja vailla hienouksia, mutta samanaikaisesti äärimmäisen varmaa ja asiansa ajavaa. Dialogi on pitkälti timanttia. Siinä on suurilta osin säilytetty teatterimaisuus, jolloin erityisesti matriarkan sanomiset välittyvät kuin jumalan sanana, jota ukkosmyrskykin eräässä avainkohtauksessa säestää. Yleensäkin hahmojen sanomisiin tulee sellaista voimaa, ajattomuutta ja erehtymättömästi suomalaista tyyliä. "Ei ole tapana Niskavuoressa miesten perään soitella". "Eihän se ole kunnon ihminen kun ei kuulu lottiin, eikä edes kirkkokuoroon". Miesten vieraissa juoksemisesta: "Aina tuli takaisin, katui ja häpesi.... Halasi paremmin". "Onni on kun kaura kasvaa korviin asti". "Avioliitossa avitetaan toisia", "Rovasti tekee parilla sanalla siveettömästä siveän". jne.

Toisaalta kun tuo dialogi on jätetty tuollaiseksi, niin siitä tuli myös mieleen kuin olisi katsonut vanhaa mustavalkoista kotimaista elokuvaa. Ja näkihän tuon jokseenkin teatterimaisen lähestymistavan näyttelijöistäkin. Kamera ei tainnut ainakaan hirveästi lähikuville tulla, korkeintaan jotain reaktiokuvia. Siellä oli näyttelijät melko kivikasvoisia ja usein ilmeen juurikaan värähtämättä painettiin paikoiltaan vuorosanat ilmoille, mutta äänensävyssä ja olemuksessa oli sitten sitä kuvaavuutta sanojen saatteeksi. Jo niistä huomasi samantien, että Satu Silvon opettajatar ei ole samasta puusta veitetty kuin vanhempaan, pian menneisyyttä olevaan yhteiskuntaan kuuluvat Niskavuoren pitäjän ihmiset. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tullut mitään patsastelun, tai kameralle näyttelemisen tunnetta, minkä voisi kuvitella olevan vaarana. Tai ehkä seurasin vain niin intensiivisen kiinnostuneena tarinaa. Toki tietyt henkilöiden teot ja ajatukset ehkä jää vähän vaikeaselkoisiksi, tai vaille riittävän tukevaa alustusta. Mutta jos tässä nyt kaksi näytelmää on rutistettu yhdeksi, niin se on jossain määrin ymmärrettävääkin ja ovathan nämä avainhahmot myös tietyllä tavalla yleistyksiä ja tunteita kiedottuna ihmishahmon muotoon.

Hieno kuvaelma myös 30-luvun muuttuvasta suomalaisesta yhteiskunnasta ja ihmisistä. Esko Salmisen Aarne on kirjaimellisesti ajan nuoren miehen tavoin täynnä elinvoimaa ja riehakkuutta, mutta perheen velvollisuudet ja perinteet toimivat hänelle kahleina. Elokuvan tähtenä toimii Rauni Luoma Niskavuoren järkähtämättömänä matriarkkana, joka kutoo voiton ja saa tahtonsa läpi säilyttäen suvun maat ja sitä kautta ehkä myös epäsuorasti vallan. Mutta Chamberlainin solmiman Mynkkenin rauhansopimuksen tavoin, joka radiosta ilmoitetaan elokuvan loppukohtauksessa, tuo voitto/ilo on hyvin lyhyt ja sodan puhjetessa isot tilat tulevat kuolemaan, kun valtio pakkolunastaa niitä ja samalla alkaa yhteiskunta muutenkin hiljalleen urbanisoitua ja elinkeino muuttua maanviljelystä kohti teollisuutta. Eli sinänsä onnellinen loppu saakin traagisen kehyksen.

 

[Barcelona]

Mainostetaan nyt täällä että YLE Areenassa on katsottavana Michael Cainen leffa Alfie - naisten viettelijä. On mielestäni yksi parhaista leffoista mitä on 60-luvulla tehty ja hakkaa sen Jude Lawn vuoden 2004 version selkesästi 6-1 lukemin. Eli voi suositella niille joille myös 60-luvun ajan leffat uppoaa.

 

[FASlapsi]

Tuli katsottua Bohemian Rhapsody ja oli kyllä todellinen pettymys

Katsoin muutama tunti sitten leffan lentokoneessa ja oon eri mieltä kaikesta. Leffa oli loistava, eritoten Rami Malek veti minusta aivan huikeasti Freddien roolin. Leffasta innostuneena kattelin heti perään Youtubesta Queenin 1985 Live Aid -vedonkin, ja oikein nauratti miten saman näköiseksi olivat menon leffan kohtaukseen saaneet.

Toki en ole mikään hardcore-Queen fani koskaan ollut, joten ei jäänyt häiritsemään mitkään draaman ja tarinan takia vedetyt oikomiset niinku vaikka tuo We Will Rock You ja vahva vihjailu siihen että Freddie olisi delannut aika nopeasti Live Aidin jälkeen. Eniten iteltäni sai silmät pyörimään kohtaus, missä Geldof tuskailee että ei oo kukaan saatana soittanut meidän Live Aid lahjoitusnumeroon, kunnes sitten Queen esiintyi ja sitten alkoikin puhelimet soimaan niin perkeleesti ja jo olikin se miljoona kerätty tuosta vaan ennen ku oli edes Queenin esitys ohi. En jaksa uskoa että se on ihan noin mennyt..

Mutta kaikkiaan oli kyllä loistoleffa. Jatkiksen vuoden leffa -äänestyksen takia katoin myös Three Boards out of Missouri vai mikä vittu olikaan, sekin oli vitun hyvä. Ikinä en ois tommosta kattonu jos en ois täältä suosituksia saanut

 

[Manazeri]

Vaikka leffan teossa oli kuullemma mukana jonkin verran Queen-bändin jäsen/jäseniä, silti historiallisesti useat asiat heittivät täysin häränpyllyä esim. biisi "We Will Rock You" sävellettiin jo vuonna 1977.

Tämähän ei todellakaan ollut ainoa asia elokuvassa mikä oli historiallisesti täysin väärin. Isoimpana asiana mielestäni tuo että Mercury sai diagnoosin sairaudestaan oikeasti vasta kaksi vuotta Live Aidin jälkeen. Brian May ja Roger Taylor oli niin isosti mukana elokuvan teossa niin on uskomatonta miten he saivat aikaan lähes täysin fiktiivisen Queen-popcorn-elokuvan.

Suurimmalle osalle ihmisiä Queen on yhtä kuin Freddie Mercury. Ja tuosta 80-luvulla Aidsiin sairastumisesta olisi saanut suhteellisen helposti tehtyä yhteiskunnallisesti merkittävän elokuvan. Ja tätähän se Sacha Baron Cohenin versio olisi todennäköisesti ollutkin. Mutta Taylor ja May halusivat kiillotetun elokuvan kertomaan kuinka relevantteja henkilöitä he ovat.

Mutta kummallisintahan tässä kaikessa on että tämä märkä ripulipieru sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta editoinnista. Tässä esimerkki tästä mahtavuudesta. Linkki vie youtubeen.

Bohemian Rhapsody - Nominated for Best Achievement in Film Editing (2019 Oscars)

Hyi ssaaatana. Tuo kunnon Taken 3 vibat.

Bryan Mills jumps a fence