Jatkoajan leffakerho

[Andji]

Se olisi sama kuin katsoisi Harry Potter Kuoleman Varjelukset osa ykkösen ja sanoisi että loppuipa sekavasti.

Tästäpä sai mainion aasinsillan. Kävin nimittäin viikonloppuna katsomassa elokuvan Glass, joka on jatko-osa elokuville Unbreakable ja Split. Parasta tässä on se, etten ole nähnyt kumpaakaan noista ensimmäisistä osista ennen tuota kolmososaa. Elokuvanautintoni oli verrattavissa siihen, että aloittaisi Star Wars -elokuvien katsomisen Jedin Paluusta.

Voisin sanoa, että olin suuresti hämmentynyt elokuvan aikana ja jälkeen.

Pannaan spoilereihin yksi erityisesti hämmentänyt kohtaus:

Spoileri

Lopun "taistelu", jossa spurguksi pukeutunut Bruce Willis paini pystypainia paidattoman James McAvoyn kanssa. Näytti erittäin säälittävältä, kun kerran kyseessä piti olla supersankaritaistelu.

Suomalaismedioiden arvosteluissa elokuva on saanut järjestään 1/5-arvosteluja. Saman antaisin itsekin, tuo yksi tähti tulee McAvoyn roolisuorituksesta. Olen myös kuunnellut Youtubesta parin jenkkivloggaajan arvostelut. He ovat olleet suopeampia tälle "mestariteokselle". Mutta toisaalta he olivat myös Unbreakable- ja Split-elokuvien faneja.

 

[teppana]

Maanantain tuli katsottua Bohemian Rhapsody. Ehkä kokonaisuutena jäi hieman pliisuksi, mutta Malekin vahva suoritus nosti elokuvaa hyvin. Queen on yksi kautta aikojen lemppareista joten elokuvaan sitoutui paljon tunnetta omalta osin. Nautin kuitenkin elokuvan tunnelmasta ja suosittelen jokaisella joka on Queenin historiasta kiinnostunut.

 

[Walrus21]

Alfonso Cuaronin käsikirjoittama ja ohjaama Roma on muuten hieno tekele. Oikea klassinen draama, jossa on historiallisia kuriositeetteja, hienoja näyttelijäsuorituksia ja erinomaisesti rakennettu tunnelma. Symboliikka ja yksityiskohdat jättävät paljon pureskeltavaa, minkä vuoksi tämä kestänee useammankin katselukerran.

Vaikka elokuva on aika vaativa, sitä on maltillisen temponsa vuoksi mukava seurata. Lopussa kierrokset kovenevat, mutta eivät kuitenkaan niin, että katsoja aistisi juonellista kiirehtimistä. Roma ansaitsee ehdottomasti ehdokkuutensa.

 

[Walrus21]

Katselin hiljattain Adam McKayn elokuvan The Big Short, joka kuvaa talouskriisiä edeltäneitä tapahtumia. McKayn uusin elokuva, juuri valkokankaille saapunut Vice jatkaa samaa tyylilajia kertoessaan varapresidentti Dick Cheneyn tarinaa.

McKay ei ole ainoastaan säilyttänyt omintakeista tyyliään, vaan hän on myös jatkanut yhteistyötä samojen näyttelijöiden kanssa. Steve Carell näyttelee tällä kertaa Donald Rumsfeldia - ja erinomaisesti näytteleekin. Pääosan esittäjä Christian Bale on myös totutun hyvä.

Elokuva on aika pitkä, mikä voi heikentää katselukokemusta niiden osalta, jotka eivät ole politiikasta kovin kiinnostuneita. Tyylillisesti Vice on aika sekava kokemus: aluksi lähdetään kronologisesti liikkeelle henkilökuvauksesta, mutta aika nopeasti edetään ajallisiin hyppyihin. Mukaan mahtuu myös mm. vaihtoehtoinen loppu, kertojan osallistamista ja "neljännen seinän" rikkomista. Mielipiteet näiden suhteen vaihtelevat varmasti katsojan mukaan. Itse en niin hirveästi innostunut jatkuvasta hyppimisestä, mutta jotkut tarinankerronnalliset elementit olivat kieltämättä onnistuneita.

Kokonaisuutena Vice on keskitasoa parempi leffa, joka tarjoaa viihdykettä ja yllätyksiä. Kokonaiskestoa olisi voinut hieman tiivistää ja joitakin trikkejä jättää vähemmälle.

---------------------------------------------------------------------------------------​

Tämän lisäksi kävin katsomassa odotetun animaatioelokuvan How To Train Your Dragon 3. Päällimmäisenä tunteena oli pettymys, sillä tämä ei ole missään nimessä edeltävien osien veroinen.

Aiemmista elokuvista on otettu toimivia ideoita ja elementtejä, mutta ne eivät tässä osassa oikein edistä tarinaa tai kerro mitään uutta. Leffan toimivin hahmo on pahis, josta on onnistuttu luomaan mielenkiintoinen.

Muut hahmot ovat kuitenkin joko paperinohuita tai yleisesti ärsyttäviä. Aiemmissa osissa päähenkilö oli pidettävä, mutta tässä hän alkaa tuntua jopa rasittavalta. Sympatiani alkoivat lipua antagonistille, mikä lienee hälyttävä merkki.

Viikinkiyhteisöstä ei myöskään tunnu löytyvän ainuttakaan kypsää aikuista, vaan kaikki hahmot näyttävät yhtä vitsiä kierrättäviltä karikatyyreiltä. Katsojille esitellään mm. skottimurretta puhuva höppänä, stereotyyppistä maskuliinisuutta esittävä teinipoika ja päähenkilön äidin perään kuolaava nuorimies. Duh. Vaikka tässä olisi aineksia nokkelaan satiiriin, jää yritys puolitiehen heikon käsikirjoittamisen takia. Yksipuolinen hahmokaarti tarjoaa lähinnä helppoja nauruja teini-ikäiselle katsojakunnalle, mikä on sinällään ihan ymmärrettävää ottaen huomioon elokuvan kohdeyleisön.

Jotenkin tästä huokuu käsikirjoituksellinen laiskuus. Paukut on selvästi laitettu visuaalisuuteen, joka on eittämättä teoksen vahvin puoli.

Sarja on mitä ilmeisimmin pistetty pakettiin tämän elokuvan jälkeen, mikä on mielestäni ihan hyvä. Viikinkimaailman ja lohikäärmeiden yhdistelmä tarjosi hyviä aineksia kahdelle elokuvalle, mutta tästä kolmannesta huokuu jo yliyrittäminen. Kun kaikki tarinalliset ainekset on jo käsitelty, alkaa saaga polkemaan paikoillaan. Ei tämä kuitenkaan elokuvana ole mitenkään surkea, lähinnä keskinkertainen satu lapsille ja teini-ikäisille.

 

[Histo]

Oscarit ja niihin liittyvä pöhinä ovat Amerikassa myös yksi tapa pitää katsojat kiinnostuneina elokuvissakäynneistä tammi-helmikuun aikana. Toisin kuin Suomessa, jossa tammikuussa tuodaan teattereihin useampi kotimainen elokuva ja välillä hiihtolomista pääsiäiseen käydään runsaasti elokuvissa, on Yhdysvalloissa kevättalvi heikointa elokuvissakäyntiaikaa.

Siksi epäilen Roman menestymismahdollisuuksia gaalassa. Perinteiselle elokuvateatteribisnekselle (myös Suomessa) olisi kauhistus, jos palkinnot menisivät elokuvalle, jonka voi katsoa suoratoistolla kotona. Paras elokuva ja ehdokkaiksi valinnat ovat tietenkin makuasioita paitsi katsojille, myös akatemian jäsenille. Joilla on toki kaikenlaisia muitakin motivaattoreita.

 

[Ollakseni]

Black Mountain Side (2014) on hitaan kauhun ystäville sopiva elokuva. Se ei lähde leikkimään jump scareilla tai äänekkäällä musiikilla. Vähän samankaltainen kuin The Thing.

 

[ZayWest]

Boyhood.

Osui viimein sopivasti kohdilleen ja tuli elokuva väijyttyä. Oli yllättävänkin perushyvä draama vaikka pahinta pelkäsin. Sanoisin että leffa on kuitenkin saanut osakseen täysin turhaa kermavaahtokuorruttelua ylistyksineen ja samaten kriittinen tylytys on ampunut yli. Elokuvan ideoinut tyyppi saattoi toisaalta jo tajuta että "12 vuoden ajan kuvattu" -myyntilause kerää heti tietyt taidespedet puolelleen ja vastustajatkin löytyvät periaatetasolta. Lopulta kyseessä on hyvin tavanomainen draama. No more, no less. Eikä tuon muuta tarvinnut ollakaan.

Hiukan yllättäen en kokenut Masonia päähenkilöksi eikä hahmo muutenkaan säväyttänyt. Mason tuntui enemmänkin ns. syöttölaudalta kun käytiin läpi biologisen isän, äidin, siskon ja jopa mestoilla hengailleen porukan tarinaa. Tai liekkö tuo sitten juurikin taiteellinen peruste päähenkilöstatukselle, mutta kyllähän tekijä selvästi yritti Masonin tarinaa kertoa. Ei vain oikein sujunut. Se on tunnustettava että sinällään tuo hyvin halpahintainen kikka lumosi, eli tuli kytättyä aika tarkkaan milloin jengi vanheni ja miten ajankuvaan reagoitiin.

3/5 ja tuossa on paljolti kunnioitusta projektia kohtaan.

 

[Heretic]

....jos robotit nousee tarinassa päähenkilöiksi, niin heihin on kovin vaikea samaistua, vaikka heistä yrittäisi tehdä kuinka ihmismäisiä. Erityinen ongelma se on esimerkiksi toimintakohtauksissa, joissa katsojan pitäisi kyetä eläytymään ja kuvittelemaan, miltä esimerkiksi ne iskut tuntuvat. Mutta aika vähän on kokemusta metallisena robottina olemisesta ja rakennusten läpi paiskautumisesta...

Et sitten taidakaan olla se Myytinmurtajien Buster?

(boldaukset ovat ihan allekirjoittaneen omatekemät)

 

[Buster]

Et sitten taidakaan olla se Myytinmurtajien Buster?

En, mutta olen toinen yhtä puhelias ja ilmeikäs kaveri.

Tuosta toimintakohtausten samaistuttavuudesta ja toimivuudesta Batman v Superman: Dawn of Justice olisi varmaan se paras esimerkki, miten asioita ei kannattaisi tehdä. Pitkiä kohtauksia, joissa jaellaan lähinnä vain isoja iskuja isoin seurauksin ja Batman taisi siinä esim. lentää useammankin seinän läpi peräjälkeen. Ei rytmiä, tyylitajua ja pilkettä silmäkulmassa, eikä myöskään loppua näkyvissä. Enkä muista oliko siinä tarinallisestikaan oikein mitään erityistä maustetta esim. heikkouksien muodossa, vaikka Batmanin tietysti piti olla vain ihminen, jolla vastassa yli-ihminen. Parhaat toimintakohtaukset ovat mielestäni viihdyttäviä ja näyttäviä, mutta myös samaistuttavia fyysisellä tasolla, tai/ja vähintään jollain kuvainnollisella tavalla todellisuuteen juurrutettuja.

Jossain Guardians of the Galaxyssahan oli siskosten välinen sanaharkka, jossa Zoe Saldanan hahmo taisi ryhtyä ampumaan tätä toista jonkinlaisella jumalatonta sarjatulea ampuvalla isolla pyssyllä samalla raivoten suullisesti antipatioitaan systeriään kohtaan. Tämä toinen sisko sitten oli pelkästään vastaanottajana puolustusasemissa ja odotti, että raivokohtaus laantuisi. Kaikille tuttu tilanne.

Harmittaa kun paikalliseen teatteriin ei näköjään tullut Stan & Ollieta. Luulisi menestyvän kohtalaisesti joka paikassa, missä on vähänkin iäkkäämpää väestöä. Vuoden odotetuin elokuva omalla kohdallani varmastikin olisi ollut. Tietysti The Favourite kutittelee myös ja tiedä, mitä kaikkea loppuvuonna vielä tuleekaan. Onhan tuo Alitakin mielenkiintoista nähdä, että millaiseksi se on hyvästä anime-elokuvasta kääntynyt, vaikkei tietysti toiveet kovinkaan korkealla ole.

 

[Jesus Shaves]

Tämän lisäksi kävin katsomassa odotetun animaatioelokuvan How To Train Your Dragon 3. Päällimmäisenä tunteena oli pettymys, sillä tämä ei ole missään nimessä edeltävien osien veroinen.

Aiemmista elokuvista on otettu toimivia ideoita ja elementtejä, mutta ne eivät tässä osassa oikein edistä tarinaa tai kerro mitään uutta. Leffan toimivin hahmo on pahis, josta on onnistuttu luomaan mielenkiintoinen.

Muut hahmot ovat kuitenkin joko paperinohuita tai yleisesti ärsyttäviä. Aiemmissa osissa päähenkilö oli pidettävä, mutta tässä hän alkaa tuntua jopa rasittavalta. Sympatiani alkoivat lipua antagonistille, mikä lienee hälyttävä merkki.

Minusta sinulla on tässä mennyt elokuvan taustalla oleva pointti ohitse: kyseessähän on siis kasvutarina, jossa Hikotus kasvaa yhteisönsä johtajaksi, ymmärtää & kokee mitä rakkaus on sekä kokee myös sen, että kasvamiseen, rakastamiseen sekä ystävyyteen kuuluu myös luopuminen ja kyky osata päästää irti.

Tämähän oli selvästi trilogian päättävä elokuva.

 

[Walrus21]

Minusta sinulla on tässä mennyt elokuvan taustalla oleva pointti ohitse: kyseessähän on siis kasvutarina, jossa Hikotus kasvaa yhteisönsä johtajaksi, ymmärtää & kokee mitä rakkaus on sekä kokee myös sen, että kasvamiseen, rakastamiseen sekä ystävyyteen kuuluu myös luopuminen ja kyky osata päästää irti.

Tämähän oli selvästi trilogian päättävä elokuva.

Kysymys ei ollut siitä, ettenkö olisi ymmärtänty elokuvan käsikirjoitusta ja sitä edistäviä ydinteemoja. Yleisesti ottaen temaattiset valinnat olivat onnistuneita; niitä ei vain osattu käsitellä aivan sillä tavalla, jota itse edellytän tavallista paremmalta elokuvalta.

Kolmososa on täynnä kohtauksia, jotka eivät kuljeta tarinaa eteenpäin juuri millään tavalla. Lukuisia minuutteja käytetään siihen, että katsojille esitellään lohikäärmeiden pariutumisriittejä tai upeita maisemia. Tällöin jätetään tarinankerronta toissijaiseksi, mikä näkyy väistämättä lopputuloksessa.

Koin myös heikkoudeksi sen, että monet keskeiset roolihahmot ovat ennalta-arvattavia stereotyyppejä, joiden ainoa funktio on tukea protagonistin henkilökohtaista kasvua. Alkuasetelma ja siitä seuraavat juonipolut muodostavat miljoona kertaa nähdyn tarinankaaren, jossa vastuun pakottama poika kasvaa isänsä saappaisiin ja lunastaa vaaditun johtajapotentiaalin. Äiti pyörii taustalla kannustamassa ja puolisoehdokas latelemassa coelhomaisia viisauksia. Kummallakaan ei ole itsenäistä kehityskaarta tai mielenkiintoisia ominaisuuksia.

Päähenkilön edesmennyt faija vilahtelee takaumissa osoittamassa, että häntä olisi tarvittu enemmän tässäkin elokuvassa.

Kuten todettua, pahis on profiililtaan erinomainen ja visuaalinen ilme loistava. Ne eivät kuitenkaan yksistään nosta tätä elokuvaa aiempien osien tasolle. Tämä siis toki vain oma arvioni, josta saa olla eri mieltä.

 

[Jesus Shaves]

Kysymys ei ollut siitä, ettenkö olisi ymmärtänty elokuvan käsikirjoitusta ja sitä edistäviä ydinteemoja. Yleisesti ottaen temaattiset valinnat olivat onnistuneita; niitä ei vain osattu käsitellä aivan sillä tavalla, jota itse edellytän tavallista paremmalta elokuvalta.

Kolmososa on täynnä kohtauksia, jotka eivät kuljeta tarinaa eteenpäin juuri millään tavalla. Lukuisia minuutteja käytetään siihen, että katsojille esitellään lohikäärmeiden pariutumisriittejä tai upeita maisemia. Tällöin jätetään tarinankerronta toissijaiseksi, mikä näkyy väistämättä lopputuloksessa.

Koin myös heikkoudeksi sen, että monet keskeiset roolihahmot ovat ennalta-arvattavia stereotyyppejä, joiden ainoa funktio on tukea protagonistin henkilökohtaista kasvua. Alkuasetelma ja siitä seuraavat juonipolut muodostavat miljoona kertaa nähdyn tarinankaaren, jossa vastuun pakottama poika kasvaa isänsä saappaisiin ja lunastaa vaaditun johtajapotentiaalin. Äiti pyörii taustalla kannustamassa ja puolisoehdokas latelemassa coelhomaisia viisauksia. Kummallakaan ei ole itsenäistä kehityskaarta tai mielenkiintoisia ominaisuuksia.

Päähenkilön edesmennyt faija vilahtelee takaumissa osoittamassa, että häntä olisi tarvittu enemmän tässäkin elokuvassa.

Kuten todettua, pahis on profiililtaan erinomainen ja visuaalinen ilme loistava. Ne eivät kuitenkaan yksistään nosta tätä elokuvaa aiempien osien tasolle. Tämä siis toki vain oma arvioni, josta saa olla eri mieltä.

Yleensä "elokuva-arvostelussa" vähintäänkin sivutaan suurempaa taustalla olevaa teemaa - ilmeisesti tuon jättäminen pois aiemmasta kirjoituksestasi oli tietoinen valinta. Noin yleistäen - vaikkei toki saisikaan - tämäntyyppisissä elokuvissa ei ole kovinkaan syvällisiä / monimutkaisia roolihahmoja - ihan kohdeyleisöstä johtuen. Näin tarinankerronta pyörii parin-kolmen hahmon ympärillä ja usein muut hahmot jäävät hieman ontoiksi. Lapseni tästä elokuvasta pitivät ja minusta se on pääasia. Eihän tätä elokuvaa ole minulle - eikä oletettavammin sinullekaan - tehty.

Tosin ei tämä nyt trilogian paras elokuva ollut. Kuitenkin vähintäänkin kelvollinen päätös trilogialle.

 

[Walrus21]

Yleensä "elokuva-arvostelussa" vähintäänkin sivutaan suurempaa taustalla olevaa teemaa - ilmeisesti tuon jättäminen pois aiemmasta kirjoituksestasi oli tietoinen valinta.

Ei minulla ole mitään tarvetta hioa jokaista kommenttiani eheäksi kokonaisarvioksi. Joskus kirjoitan pari riviä päälimmäisistä tuntemuksista, toisinaan intoudun syvempään analyysiin.

Kirjoitin elokuvasta siitä näkökulmasta, miten itse sen koin. Aiemmat osat ovat sijoittuneet oman animaatioleffarankingin kärkipäähän, joten odotukset olivat korkealla. En kuitenkaan yksipuolisesti teilannut elokuvaa, vaan toin myös sen vahvuuksia esiin.

Noin yleistäen - vaikkei toki saisikaan - tämäntyyppisissä elokuvissa ei ole kovinkaan syvällisiä / monimutkaisia roolihahmoja - ihan kohdeyleisöstä johtuen. Näin tarinankerronta pyörii parin-kolmen hahmon ympärillä ja usein muut hahmot jäävät hieman ontoiksi. Lapseni tästä elokuvasta pitivät ja minusta se on pääasia. Eihän tätä elokuvaa ole minulle - eikä oletettavammin sinullekaan - tehty.

Sekä lapsia että aikuisia viihdyttävän elokuvan tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Vielä vaikeampaa se on silloin, kun halutaan käsitellä syvällisesti monimutkaisia teemoja. Tässä ovat kuitenkin onnistuneet monet elokuvat, joista viimeisimpänä edellisvuoden Coco.

Tosin ei tämä nyt trilogian paras elokuva ollut. Kuitenkin vähintäänkin kelvollinen päätös trilogialle.

Samaan johtopäätökseen päädyin itsekin. Pettymys johtui korkeista odotuksista ja innovaatioiden puutteesta.

 

[Vintsukka]

FINGERPORI Official teaser

Fingepori-elokuvaa puskee lokakuussa. Luvassa ilmeisesti puolitoista tuntia jo ennestään puhkinaurettuja puujalkavitsejä.

 

[godspeed]

FINGERPORI Official teaser

Fingepori-elokuvaa puskee lokakuussa. Luvassa ilmeisesti puolitoista tuntia jo ennestään puhkinaurettuja puujalkavitsejä.

Nyt vaikutti oikeasti turhalta. Ei epähauskalta, vaan turhalta.

 

[Tjapalala]

Kävin kattomassa Vicen. Elokuva oli juuri sellainen mistä minä tykkään. Elokuva rikkoo konseptia elokuvana olemisesta. Kerrassaan loistava. Ja en ihmettele yhtään miksi Bale voitti Globen suorituksestaan. Eikä ole mahdottomuus, että voisi toisen Oscarinsa. Uskomaton suoritus. Yksi aikamme muuntautumiskykyisempiä näyttelijöitä. Ja en myöskään ihmettele miksi kiitti Saatanaa inspiraatiosta rooliin kiitospuheessaan....

 

[Jymäkkä]

Pannaan spoilereihin yksi erityisesti hämmentänyt kohtaus:

Spoileri

Lopun "taistelu", jossa spurguksi pukeutunut Bruce Willis paini pystypainia paidattoman James McAvoyn kanssa. Näytti erittäin säälittävältä, kun kerran kyseessä piti olla supersankaritaistelu.

Minäkään en ollut nähnyt Splitiä, mutta Unbreakable elokuvasta pidin. Mutta spoileriin vastauksena

Spoileri

Näissä leffoissahan lähtökohtaisesti supersankarit ovat tavallisempia ja inhimillisempiä kuin vaikkapa Marvelin universumissa. Eli jos odotti päräyttävää supersankari-toimintaa, niin pettymys oli varma. Unbreakable toimi, jos ei tiennyt leffan jujua. Elokuvana se on keskinkertainen, kun on kerran nähnyt. Glassissa tämä ekan kerran taikakin puuttuu, kun useimmat leffan katsojista tuntevat historian tai ovat ainakin lukeneet siitä etukäteen.

 

[disco-stu]

Jahas, nyt tuli sitten katseltua varmasti kaikkien aikojen paskin parhaan elokuvan Oscar-ehdokas, eli Black Panther.

Ei kyllä pienintäkään järkeä koko elokuvassa, olisi voinut paria niminäyttelijää ja cgi-kikkaa lukuunottamatta olla joku paikallisradion tuotos. Seitinohut tarina ja klisettä kliseen perään. Kai tässä joku yhteiskunnallinen sanoma sitten on oltava? Aivan vitun hirveetä paskaa jopa tässä supersankarikategoriassa, missä kilpailu ei ole järin kovaa muutenkaan. Tulkaa nyt joku kertoon mitä helvettiä?

 

[Tjapalala]

Jahas, nyt tuli sitten katseltua varmasti kaikkien aikojen paskin parhaan elokuvan Oscar-ehdokas, eli Black Panther.

Ei kyllä pienintäkään järkeä koko elokuvassa, olisi voinut paria niminäyttelijää ja cgi-kikkaa lukuunottamatta olla joku paikallisradion tuotos. Seitinohut tarina ja klisettä kliseen perään. Kai tässä joku yhteiskunnallinen sanoma sitten on oltava? Aivan vitun hirveetä paskaa jopa tässä supersankarikategoriassa, missä kilpailu ei ole järin kovaa muutenkaan. Tulkaa nyt joku kertoon mitä helvettiä?

No minä voin tulla kertomaan. Ensinnäkin ne on aikalailla henkilökohtasia mieltymyksiä kaikki ja kaikesta ei voi tykätä. Lukisin rivien välistä ettet hirveästi välitä muutenkaan supersankarileffoista.

Toiseekseen elokuvassa on parhaimpia vihollisia mitä supersankari leffoissa on. Ja sankarit määritetään vihollisen kautta ylipäätänsä. Killmongerin hahmossa omassa mielestäni on syvyyttä ja hänellä on pointti. Täysin eri mieltä hänen kanssaan ei voi olla.

Ja mielestäni vaikka elokuvassa on kliseitä niin ei ole pahimmasta päästä. Keksin monta kohtaa johon olisi voitu laittaa kliseitä lisää.

Elokuva omasta mielestäni on välillä hauska ja viihdyttävä seurata. Tietysti nämä on taas makuasioita joten saat olla erimieltä.

Sitten elokuvan ulkopuoliset sanomat. Kyseessä taitaa olla ensimmäinen tummaihonen supersankari valkokankaalla. Kyseessä on muutenkin teemaa Afrikan kulttuurista. Myös tummaihoisten oikeudet tulee esimerksi Michael B. Jordanin Killmonger hahmon tavoitteista ilmi. Ja tämän ei pitänyt olla näin iso juttu. Tämä on ilmiöksi noussut elokuva. Itseäni ei nyt haittaa että elokuva on Oscar -ehdokas, mutta kyllä viime vuonna parempiakin leffoja on tullut. Ja jos mielestäni on huonoin parhaan oscar ehdokkuuden saanut elokuva niin suosittelen käymään listan läpi ja katsomaan pysyykö mielipide samana. Toivottavasti tämä avasi sinulle asiaa.

 

[disco-stu]

Kiitos @Tjapalala ! Mielipideasioistahan voidaan keskustella. Olet oikeassa, en ole genren suuri ystävä, mutta yleensä näidenkin kanssa viihtyy. Odotin myös Black Pantherista jotain, kun ihan parhaan Oscarin ehdokkaaksi oli päässyt mutta aivan hirveää tuubaahan se oli. Mielestäni, siis.

Jos tuohon nyt joku afro-ameikkalainen kuohunta on saatu liitettyä, niin erikoinen sanoma siitäkin jäi. Heimojen väliset, perimä kaikki kaikessa, väkivallalla hallitseminen ja sen semmoinen ei nyt ehkä ole sitä modernia agendaa mitä halutaan ajaa. Tai mistäs minä tiedän, mutta omituinen maku tuosta jäi. Toki ihan kiva ettei supersankarin tarvi aina olla valkoinen lihansyöjämies.

Ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana olen nähny kaikki parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaat, enkä kyllä äkkiseltään muista yhtä kökköä tekelettä nähneeni. Onko ehdotuksia? Joku uusin Iron Sky on suunnilleen samaa tasoa tämän kanssa, ja esim. se uusin Avengers-leffa, jonka nimeä en nyt muista ihan selkeästi parempi elokuva kuin tämä. Myös mm.Wonder Woman on parempi vaikka sekin on omissa papereissani aivan paska.

Mutta kuten sanoin, makuasioista voidaan keskustella - mulle tää leffa ei antanut mitään ja siksi halusin jonkun vähän jeesaavan jos en vaan tajunnut.

 

[Tjapalala]

Kiitos @Tjapalala ! Mielipideasioistahan voidaan keskustella. Olet oikeassa, en ole genren suuri ystävä, mutta yleensä näidenkin kanssa viihtyy. Odotin myös Black Pantherista jotain, kun ihan parhaan Oscarin ehdokkaaksi oli päässyt mutta aivan hirveää tuubaahan se oli. Mielestäni, siis.

Jos tuohon nyt joku afro-ameikkalainen kuohunta on saatu liitettyä, niin erikoinen sanoma siitäkin jäi. Heimojen väliset, perimä kaikki kaikessa, väkivallalla hallitseminen ja sen semmoinen ei nyt ehkä ole sitä modernia agendaa mitä halutaan ajaa. Tai mistäs minä tiedän, mutta omituinen maku tuosta jäi. Toki ihan kiva ettei supersankarin tarvi aina olla valkoinen lihansyöjämies.

Ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana olen nähny kaikki parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaat, enkä kyllä äkkiseltään muista yhtä kökköä tekelettä nähneeni. Onko ehdotuksia? Joku uusin Iron Sky on suunnilleen samaa tasoa tämän kanssa, ja esim. se uusin Avengers-leffa, jonka nimeä en nyt muista ihan selkeästi parempi elokuva kuin tämä. Myös mm.Wonder Woman on parempi vaikka sekin on omissa papereissani aivan paska.

Mutta kuten sanoin, makuasioista voidaan keskustella - mulle tää leffa ei antanut mitään ja siksi halusin jonkun vähän jeesaavan jos en vaan tajunnut.

Se on oikeasti aiheuttaa pettymyksiä yleensä, kun jotain asialta odottaa. Ja tämä pätee elokuviin. Myös jos elokuvalta ei odota mitään niin se voi päästä yllättämään. Kyseessä on minustakin keskinkertainen elokuva ja sinulla on Oscar - edokkuus odotukset niin ymmärrettävää että pettymys on tullut. Ja siis tottakai mielipide asioista voi ja pitää keskustella. Loppuen lopuksi niissä pitää vain hyväksyä että on eri mieltä jonkun kanssa.

En kovin asianantuntija ole Afrikan kulttureista tai mustien historiasta niin en osaa enempää sanoa että kuin ottaa kantaa tällä osin. Mutta kuten sanoit kiva että vaihteeks naiset ja tummaihoiset alkavat pelastaa maailmaa leffoissa.

Iron Skyt on omalta osin tehty vitsillä niin siksi niitä on hankala vertaa. Wonder Woman ja Avengers on kyllä minustakin parempia elokuvia. Wonder Womanissa on hävyttömän huono pahis. Huonompi parhaan Oscarin ehdokkuuksia mielestäni on Moulin Rouge (tosin en tykkää edes siitä genrestä, niin menköön sen piikkiin), The Sixt Sense, The Accidental Tourist ja Extremely Loud and Incredibly Close. Myönnettäköön että minun piti googlettaa että nämä on saanut Oscar ehdokkuuksen parhaasta elokuvasta, mutta kaikki nuo edellä mainitut olen nähnyt ja arvostan Black Pantherin korkeamalle.

 

[pernaveikko]

Kyllä tyhmää ihmistä voi vedättää kunnolla. Katsoin Netflixista jonkun elokuvan missä oli mielenkiintoinen asetelma. Firma säästää eläkerahoista, jos ne entiset duunarit menehtyvät. Ei kovin realistista, mutta hieno idea.

Sitten se lähti aivan käsistä ja tutkimuksilla selvisi sen olleen johonkin sarjakuvaan perustuva. Lukekaa mitä haluatte, mutta älkää puskeko tuollaista paskaa markkinoille missä joku saattaa luulla sen olevan oikea elokuva.

 

[Walrus21]

Jahas, nyt tuli sitten katseltua varmasti kaikkien aikojen paskin parhaan elokuvan Oscar-ehdokas, eli Black Panther.

Aika nopeasti löytyy lukuisia heikompia elokuvia pelkästään tämän vuosikymmenen ehdokkaista.

Mitä syvällistä sanomaa tai taiteellisia arvoja American Sniper edustaa? Entä Captain Phillips?

Tarkoituksenani ei ole väittää, että Black Panther olisi erinomainen elokuva. Monesti nämä jutut vain lähtevät lapasesta, kun taustalla on epäilys "poliittisesti motivoituneesta raadista" tai rahan vallasta.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Aika nopeasti löytyy lukuisia heikompia elokuvia pelkästään tämän vuosikymmenen ehdokkaista.

Mitä syvällistä sanomaa tai taiteellisia arvoja American Sniper edustaa? Entä Captain Phillips?

Tarkoituksenani ei ole väittää, että Black Panther olisi erinomainen elokuva. Monesti nämä jutut vain lähtevät lapasesta, kun taustalla on epäilys "poliittisesti motivoituneesta raadista" tai rahan vallasta.

American sniper ja Captain Philips olivat kyllä montaa kertaa parempia, kuin Black Panther. Nyt kun siis makuasioista kiistellään :) Taiteellisista arvoista en osaa toki sanoa, koska en osaa edes pohtia mitä ne voisivat olla. Syvällisestä sanomasta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllähän American sniperissa oli selvä sanoma.

On hankala keksiä Black Pantherista hyviä asioita, mitä itse elokuvissa arvostaa. Toki kaikkea elokuvista ei voi sanoin kuvailla, jotkut vain herättävät positiivisia tuntemuksia paremmin kuin muut. Vaikka elokuvat sinällään olisi hyvin tehtyjä.Kuvaus toki oli kaunista ja tehosteet hienoja.

 

[disco-stu]

Aika nopeasti löytyy lukuisia heikompia elokuvia pelkästään tämän vuosikymmenen ehdokkaista.

Mitä syvällistä sanomaa tai taiteellisia arvoja American Sniper edustaa? Entä Captain Phillips?

Tarkoituksenani ei ole väittää, että Black Panther olisi erinomainen elokuva. Monesti nämä jutut vain lähtevät lapasesta, kun taustalla on epäilys "poliittisesti motivoituneesta raadista" tai rahan vallasta.

No, mun mielestä ei löydy. Ihan siinä hilkulla kylläkin, mutta et sä nyt tosissasi voi väittää, että Captain Phillips olisi ollut huonompi elokuva kuin Black Panther? American Sniperkin oli ainakin mulle ihan ylivoimaisesti kiinnostavampi ja myös viihdyttävämpi, kuin BP. Eikä mua missään vaiheessa kiinnosta jotkut taiteelliset arvot tai "poliittisesti motivoitunut raati", vaan ihan yksinkertaisesti oma mielipiteeni elokuvasta. Että sikäli turha kehitellå mitään olkiukkoa noista. Pääsääntöisesti parhaan elokuvan Oscarin ehdokkaat ovat mua miellyttäneet, vaikka hutejakin on tullut. Useimmiten hutienkin kohdalla ymmärtää miksi leffa on ehdolla, tässä BP:n kohdalla tämäkin jäi vähän epäselväksi koska mun mielestä se vaan oli niin paska että syö kaiken orastavan hyvän alleen.

Mutta taas, mielipiteitähän nämä eikä kaikkea tässä maailmassa tarvikaan ymmärtää. Edellinen vastaus jo selvensi mulle vähän sitä, miksi tuo elokuva kenties on tiensä löytänyt listalle ja sitähän mä kysyin.