Naisasiat

[TQoFE]

Bruno ei näemmä asunut yhdessä naisensa kanssa, joten jos nyt lähdetään siitä näkökulmasta saivartelemaan, niin periaatteessahan hänelle ei siis silloin kuulu mitä sinä kotonasi teet. Mutta koska kirjoitit että teillä oli jo muitakin ongelmia suhteessa, niin mahtoiko hän vain odottaa että saa jonkin "syyn" päättää suhde? Ei kukaan muutoin pelkästään viiden oluen juomisesta vielä välejä poikki pistä, vaikea ainakaan sitä on niin kuvitella...

En mitenkään usko, että kyse oli pelkästään viiden oluen juomisesta. Kuten tästäkin ketjusta on voinut lukea, ongelmia ja etenkin alkoholiin liittyviä ongelmia oli jo entuudestaan, joten tämä taisi vain ns. katkaista kamelin selän. Bruno on myös ihan julkisesti tässä ja Masennusketjussa kertonut, että pään kanssa on ongelmia, joten olosuhteet huomioiden pidän perusteltuna, että nainen puuttui alkoholinkäyttöön.

Oma kantani alkoholinkäyttöön parisuhteessa on noin yleisesti ottaen melko liberaali. En paheksu paria tissutteluiltaa viikossa enkä satunnaisia aamuyölle venyviä kaljoitteluja äijäporukalla, kunhan touhussa on joku tolkku. Juominen ei saa ikinä olla syy siihen, että lupaukset petetään, hommia ei hoideta asiallisesti tai humalassa käyttäydytään huonosti. Saati sitten siihen, ettei aamulla pääse töihin kun "vähän lipesi", kaikki rahat menevät viinaan, yöksi ei löydetä kotiin tai ihan joka päivä on oltava pienessä muutaman kaljan pöhnässä.

 

[tinkezione]

...tai ihan joka päivä on oltava pienessä muutaman kaljan pöhnässä.

Tämä varmaan haittaa jo harrastuksia (ja niiden mielekkyyttä, kun tuo alkoholi ei kuitenkaan suorityskykyä varsinaisesti paranna) siinä määrin, että elämänlaatu on muutenkin enemmän siellä ojan puolella. Vaan asiaahan tuo muukin tekstisi oli, ihan sanasta sanaan.

 

[TQoFE]

Tämä varmaan haittaa jo harrastuksia (ja niiden mielekkyyttä, kun tuo alkoholi ei kuitenkaan suorityskykyä varsinaisesti paranna) siinä määrin, että elämänlaatu on muutenkin enemmän siellä ojan puolella. Vaan asiaahan tuo muukin tekstisi oli, ihan sanasta sanaan.

Kiitos, ja hyvä lisäpointti sinulla.

Piti vielä lisätä, että parisuhteessa tai viimeistään perheellisenä omista juomisistaan saattaa joskus joutua joustamaan.

Mulla on tapana laittaa ruokaa jopa pelkästään pakastimeen, jotta kiireisinä päivinä sieltä voi napata valmiin annoksen mukaan eikä tarvitse hakea eineksiä kaupasta tai toivoa ehtivänsä ravintolaan lounaalle. Ts. jos jääkaapissa on edelleen vaikka eilistä karitsaa, saatan silti tehdä kanakeiton, jonka laitan rasioihin ja suoraan pakastimeen. Siinä vihannesten pilkkomisen ohessa turhaksi mutta miellyttäväksi tavaksi on tullut juoda yksi olut. Mikäli tätä tapaa paheksuttaisiin, luopuisin siitä kyllä, koska kyseessähän ei ole minulle kuitenkaan tärkeä asia. Ja jos paikalla olisi lapsi (jota tosin ei ole eikä tule), luopuisin siitä ihan oma-aloitteisesti, etten olisi huonona esimerkkinä.

 

[Dee Snider]

En löytänyt mistään, että tätä seuraavaa Henry Laasasen blogia olisi käsitelty, joten kai tämä Naisasiat-ketju on hyvä paikka tälle:

Markkina-arvon sabotointi tatuoinneilla Henry Laasanen

Linkki Uusi Suomi-blogiin.

837 kommenttia on tuo Laasasen kirjoitus saanut aikaan ja melkoisen kuhinan muuallakin somessa. Itse luin tuon heti tuoreeltaan eilisaamuna ja se tuotti valtavan Bulgarian jogurtti & alppimyslit näppikselle, ym...kohtauksen.

 

[Ted Raikas]

Jos homma vaikuttaa silloin vielä mielekkäältä, ollaan jo niin pitkällä, ettei tuota hampaat irvessä konsensusta ole tarvis edes rakentaa. Tämän luulisi olevan itsestään selvää, mutta ei näköjään ole.

No kyllä sitä vaan usein näkee. Mistä voidaan päätellä, että valikointia ei olla niin tehty. Menty vaan esimerkiksi sen perusteella eteenpäin, että toinen näyttää hyvältä tai on siinä elämäntilanteessa ollut sietämätöntä olla yksin ja tarvittu siippa siihen tuomaan sisältöä elämään.

Niin sitä ajattelisi, että itsestäänselvää, mutta kun ei vaan ole. Heh. Totta kai tunteillakin tulee mennä, mutta ei tunnesekiksissä, missä ongelma on usein oman itsensä kanssa toimeentuleminen ja sitä kautta oudot valinnat. Myös järkeä ja harkintaa tulee olla näissä asioissa annos mukana. Olen sen itse huomannut entisenä "tunnenarkkarina", sittemmin hiukan järkiperäistäkin suhtautumista aivoihin saaneena.

Omasta mielestäni vaan suhde, joka alkaa voimakkailla rajanvedoilla yksilöllisen vapauden rajoittamiseen ja joidenkin pelisääntöjen kirjaamisella on lähtökohtaisesti paskan tulevaisuuden parisuhde. Niissä suhteissa toinen tai molemmat yrittää rakentaa jotain unelmiensa puolisoa jota toinen ei ole, eikä kykene olemaan. Jos ei kunnioita toisen perinteitä ja tapoja, ei kunnioita toista ihmisenäkään.

Loppuhuomatuksena vielä sen verran, että tajuan kyllä jos toinen on alkoholisti tai sinne päin valumassa ja ei kestä juuri päivääkään ilman alkoholia tai muita päihteitä ja ei vapaa-ajallaan osaa muuhun suunnata. Ei kenenkään sellaiseen elämään tarvitse osallistua. Toki jos on itsekin alkoholisti, niin kenties hommat sujuu.

Sen takia itse valikoin naisen, joka kestää ajoittaista maistelua tahi ryypiskelyä jos niikseen tulee ja tykkää itsekin ottaa jotakuinkin samassa mittakaavassa. Balanssi säilyy. Plussaa, jos arvostaa hyvää olutta, viiniä, konjakkia ja viskiä.

 

[tinkezione]

Omasta mielestäni vaan suhde, joka alkaa voimakkailla rajanvedoilla yksilöllisen vapauden rajoittamiseen ja joidenkin pelisääntöjen kirjaamisella on lähtökohtaisesti paskan tulevaisuuden parisuhde. Niissä suhteissa toinen tai molemmat yrittää rakentaa jotain unelmiensa puolisoa jota toinen ei ole, eikä kykene olemaan. Jos ei kunnioita toisen perinteitä ja tapoja, ei kunnioita toista ihmisenäkään.

Kas tämä pitäisi kehystää kaikkien saatanan ihmisten kotiin, konttoriin, vessaan ja puhelimien ja tietokoneiden taustakuvaksi. Se, että aletaan toisesta erilaisia pelisääntöjä kirjaamalla yrittämään sen oman fantasian mukaista tuotetta ei johad mihinkään muuhun kuin pahaan mieleen ja kyseisten asioiden kärjistämiseen erimielisyyksien hetkellä. Niin se vain on, että pääsääntöisesti parisuhteen pitäisi toimia omalla painollaan ja sitä työtä tehdään pikku hiljaa sitten YHTEISEN HYVÄN eikä minun oman henkilökohtaisen hyväni eteen. Parisuhde tarkoittaa aina jonkinmoista määrää kompromisseja, mutta kokonaan eri asia on se, millä tyylillä niitä kompromisseja aletaan tehdä/vaatia/rakentaa. Pitää muistaa, että se toinenkin osapuoli on ihminen.

Minä voin nyt paljastaa yhden asian, joka alkoi närästää yhteen muuton jälkeen aivan suunnattomasti. Minun, lapsettoman ja viime vuodet yksin asustelleen miehen olisi pitänyt ottaa naisen esi- ja alakouluikäiset tyttäret paremmin huomioon heti ensi viikoista lähtien. Ei riittänyt, että vien niitä tarvittaessa kouluun ja tarhaan, vietän niiden kanssa perjantai-iltaa jos nainen haluaa lähteä ystäviensä seurassa hieman ulkoilemaan tai luen niille iltasadut silloin tällöin. Tai että koitetaan porukalla mennä vaikka ihan puistoon viikonloppuna. Saati että huvipuistoon palkintona siitä, että perheen miesosapuoli on ollut hieman pidempiä aikoja töissä keväällä. Ei riittänyt. Vaan tämän ulkopuolelta olisi pitänyt olla enemmän yhteistä aikaa myös naisen kanssa. Ymmärtäähän sen, jos toinen kotona on, että tarvitsee iltasella pikku hiljaa jo aikuisen seuraa. Vaan kun minäkin tarvitsen omaa aikaani omille harrastuksilleni. No, näistä se sitten lähti, nämä asiat johti moneen muuhun pieleen menneeseen asiaan ja lopulta ruotsalaisromanttiseen juhannuseroon. Uskokaa tai älkää, niin kylläpä voi käsitys ihmisestä muuttua nopeastikin, kun alkaa täsmäpaskaa tulla tuulettimeen.

Olen silti edelleen sitä mieltä, että tämä kannatti käydä läpi nyt eikä esim. kolmen vuoden deittailun jälkeen. Elämä on lyhyt ja jos jokin ratkaisu molemmista tuntuu lähtökohtaisesti katsomisen arvoiselta, on melkoista elämän pelkäämistä jättää kortit katsomatta.

 

[Ted Raikas]

Naisista varsin huomattava prosentti pyrkii kyykyttämään miestä. Kuten tinkezionen viestistäkin voidaan huomata. Sitä ei aina välttämättä heti huomaa, mutta pikku hiljaa he alkavat tottua siihen, että mies on se joka tekee kompromisseja ja myöntyy asioihin ja siitä kierteestä ei sitten enää olekaan helppo poistua. Ihan jo tuon takia sitä mainitsemaani valinnanvaraa tulee olla. Muussa tapauksessa parempi keskittyä itsenäiseen elämiseen ja hankkii vaikka fuckbuddyn.

 

[TQoFE]

Naisista varsin huomattava prosentti pyrkii kyykyttämään miestä.

Eikö se sitten ole naisen kyykyttämistä, että mies tekee parisuhteessakin tasan kuten lystää välittämättä vähääkään toisen tunteista?

Edelleen kannatan kompromisseja.

 

[Kaner]

Edelleen kannatan kompromisseja.

No helppohan sinun on niitä kannattaa. Ne kun tuppaavat yleensä olemaan mallia, että jos esim. nainen haluaa hankkia koiran, mutta mies ei, niin tuloksena on kompromissi ja koira hankitaan.

 

[Ted Raikas]

Eikö se sitten ole naisen kyykyttämistä, että mies tekee parisuhteessakin tasan kuten lystää välittämättä vähääkään toisen tunteista?

No en kai ole moista väittänyt? Jos on tunneälyä niin ei tee toisen mieltä pahoittavia asioita. Harva meistä silti on mikään telepaatikko ja osaa kaiken sanomisen ja tekemisen edeltävänä aikana tietää, tuleeko se mahdollisesti loukkaamaan vai ei. Tuossakin olen törmännyt naispuoleisissa ihmisissä kummallisia vaatimuksia tuon telepatian osaamisen suhteen. Kun ei vaan osaa lukea niitä ajatuksia niin ei, vaikka kuinka olisi empaattinen ja kohtelias.

Itse en tee mitä lystää, vaan minulla on moraali ja selkärankaa myöntää jos olen ollut väärässä. Minulla on myös oikeus elää omalla tavallani ja jos tosiaan ne tavat ei superisti toista miellytä, niin ollaan väärät ihmiset toisillemme. Sama pätee toki toisinpäin myös.

Edelleen kannatan kompromisseja.

Niin minäkin, mutta ne ei tule määräyksillä, vaatimuksilla eikä varsinkaan kiristämisillä. Ne tulee sillä tapaa jouhevasti ja huomaamatta ja ihmisen oman tahdon mukaan. tinkezione tuolla edellisessä viestissään muistaakseni erittäin hyvin kuvailikin tilannetta.

Olen vaan kantapään kautta oppinut, että ihmiset jotka eniten vaatii kompromisseja on niitä jotka ei ole valmiita itse joustamaan paljoakaan. Ne kompromissit tulee olla aina sen toisen tehtävä. Olen itse ollut yleensä aina varsin kompromisseille myönteinen ihminen ja joutunut juuri karvaasti toteamaan asian laidan, että siinä ei loppua tule koskaan. Nyt en kyllä siihen junaan enää lähde.

 

[TQoFE]

No helppohan sinun on niitä kannattaa. Ne kun tuppaavat yleensä olemaan mallia, että jos esim. nainen haluaa hankkia koiran, mutta mies ei, niin tuloksena on kompromissi ja koira hankitaan.

Vuosia sitten yritin kompromissiksi ehdottaa, että käy toki jatkossakin äijien kanssa kaljalla, mutta jättää terävät juomatta. Kyseiselle ihmiselle kun ei tiukka viina sopinut ollenkaan, vaan seurauksena oli oikeastaan poikkeuksetta rähinäkänni ja se, että tie vessaan ei läheskään aina löytynyt. Kompromissiehdotuksen syyt ymmärrettiin ja selvin päin vannottiin, että näin toimitaan. Käytännössä tästä ei kuitenkaan pidetty kiinni.

Kun riittävän monta kertaa siirtyy yöllä sohvalle kun ei viitsi nukkua kusisessa sängyssä tai jopa lähtee pois kotoaan kun toisella on rähinävaihde päällä, tulee mitta täyteen.

Se niistä kompromisseista, joiden lopputulema aina olisi se, että nainen "saa tahtonsa läpi". Lisäksi haluaisin sanoa, että vielä tänäkin päivänä katson ehdotukseni olleen varsin kohtuullinen.

 

[Birchman]

En nyt halua kritisoida toisten ajatusmaailmaa, eikä siksi sellaisena tätä pidä ottaa, mutta hieman kummastuttaa, jos itsellä on vain on/off asento viinanjuonnin suhteen, niin muille ei sallita esim. saunakaljaa.

Joo. Omassa perhe-/tuttavapiirissä on vähän liian paljon saanut katsoa tissuttelua ja kunnon dokaamista, joten ehkä se juontaa juurensa. On tietty ihan henkilökohtaisesti tiedostettava, ettei sen hetkisellä tyttöystävällä ja hänen juomistottumuksillaan ole mitään yhteistä oman isän tai entisen tyttöystävän juomisen kanssa. Helposti sitä vain assosioi näitä menneitä kokemuksiaan nykyhetkeen. (Helpottaa tietty, kun osaa ne tiedostaa!)

Mutta kyllä itse helposti katsoo toisen juomista. Satunnainen juominen on minulle ihan sama, mutta kun se juominen alkaa johtua "työpaineista" ym. ja on säännöllistä, on se minusta enemmän pakokeino. Saman tuulettumisen saa aikaan vaikka lenkkeilemällä.

Ja sitten tietty toinen no go on se, ettei hallitse alkon käyttöä. Vaikka itsellä onkin on/off -meininki, pyrin olemaan aika tarkkana sen suhteen, miten alkoholia käytän. Yksikin todella hemaiseva naispuolinen kaverini vetää sellaisia perseitä, että raavaat miehetkin kalpenee rinnalla. Ja tätä on jatkunut koko aikuisikä. Ja tullee jatkumaan... Ei kauheasti innostaisi ajatus ko. henkilöstä tämän hetkisellä menolla.

 

[Leon]

No kyllä sitä vaan usein näkee. Mistä voidaan päätellä, että valikointia ei olla niin tehty. Menty vaan esimerkiksi sen perusteella eteenpäin, että toinen näyttää hyvältä tai on siinä elämäntilanteessa ollut sietämätöntä olla yksin ja tarvittu siippa siihen tuomaan sisältöä elämään.

Does not compute. Joku voi kutsua tuota parisuhteeksi, mutta minä en. Tuo on minusta tapailua ja näyttäytymistä. Sitä kyllä tapahtuu, mutta nyt puhutaan kahdesta täysin eri asiasta.

Omasta mielestäni vaan suhde, joka alkaa voimakkailla rajanvedoilla yksilöllisen vapauden rajoittamiseen ja joidenkin pelisääntöjen kirjaamisella on lähtökohtaisesti paskan tulevaisuuden parisuhde. Niissä suhteissa toinen tai molemmat yrittää rakentaa jotain unelmiensa puolisoa jota toinen ei ole, eikä kykene olemaan. Jos ei kunnioita toisen perinteitä ja tapoja, ei kunnioita toista ihmisenäkään.

Does not compute. Suhde ei ala voimakkailla rajanvedoilla, mutta se yleensä loppuu niihin. Eikä suhde ala myöskään pilvilinnojen rakentamisilla, mutta yleensä loppuu niiden romahtamiseen. Edelleen kaksi täysin eri asiaa.

Sen takia itse valikoin naisen, joka kestää ajoittaista maistelua tahi ryypiskelyä jos niikseen tulee ja tykkää itsekin ottaa jotakuinkin samassa mittakaavassa. Balanssi säilyy. Plussaa, jos arvostaa hyvää olutta, viiniä, konjakkia ja viskiä.

Minä en ole koskaan valikoinut naisia. Olen kyllä arvioinut, voisinko tulla toimeen mielenkiintoisten tapausten kanssa, jotka ovat jopa osoittaneet jotain vastakaikua. Yleensä tapailuvaiheessa huomaa jo alkumetreillä, onko yhteistä tulevaisuutta edes mahdollista yrittää rakentaa. Ja niin radikaali temppu kuin yhteen muuttaminen tulee kyseeseen vasta, kun on itse 100% varma, että suhteeseen kannattaa panostaa samat 100%. Silloin on valmis tekemään myös pieniä kompromisseja. Isommat vaativat hiukan harkintaa. Sitä minä kutsun jo valikoinniksi. Kaikki muutokset sinkkuelämään verrattuna eivät edes ole kompromisseja, vaikka joku sattuisi niin ajattelemaan. Eivätkä kaikki muutokset ole edes huonoja asioita, jos niitä lähtee vertaamaan.

 

[Musta Nuoli]

Omasta mielestäni vaan suhde, joka alkaa voimakkailla rajanvedoilla yksilöllisen vapauden rajoittamiseen ja joidenkin pelisääntöjen kirjaamisella on lähtökohtaisesti paskan tulevaisuuden parisuhde. Niissä suhteissa toinen tai molemmat yrittää rakentaa jotain unelmiensa puolisoa jota toinen ei ole, eikä kykene olemaan. Jos ei kunnioita toisen perinteitä ja tapoja, ei kunnioita toista ihmisenäkään.

Sen takia itse valikoin naisen, joka kestää ajoittaista maistelua tahi ryypiskelyä jos niikseen tulee ja tykkää itsekin ottaa jotakuinkin samassa mittakaavassa. Balanssi säilyy. Plussaa, jos arvostaa hyvää olutta, viiniä, konjakkia ja viskiä.

Eikös tekstissäsi ole pahemman luokan sisäinen ristiriita? Paskan tulevaisuuden suhteessa aloitetaan voimakkailla rajanvedoilla, mutta kuitenkin itse haluat valikoida naisen, joka ryyppää samassa mittakaavassa kuin sinäkin. Voimakasta rajanvetoahan tuo on. Jos et sinä kunnioita vähemmän juovan naisen perinteitä olla juomatta yhtä lailla, niin kunnioitatko häntä sitten ihmisenä?

En väitä olevani asiantuntija parisuhteiden aloittamisessa tai niiden rakentamisessakaan, mutta millä sinä "valikoit" naisen, jolla on samanlainen halu/kyky juoda? Aloitetaanko tutustuminen toiseen heti korkkaamalla pottu? Jos taas sattuu tapaamaan kiinnostavan ja kenties kiihottavankin naisen selvin päin, niin pitääkö tämä saada juotettua heti sopivaan tuiteriin sen varmistamiseksi, että nainen on oikeaa ainesta? Vai jääkö unelmienkin nainen rannalle ruikuttamaan, jos kuppi ei maistu toivotulla tavalla?

Eipä siinä mitään, onhan tuo pidemmällä tähtäimellä hyvä metodi ja tuottaa tosiaan varmasti harmonisemman parisuhteen, kun suhteen tärkeimmistä asioista (tässä tapauksessa alkoholipolitiikka) on päästy heti alussa samalle viivalle. Mutta et voi väittää, etteikö valikoimisesi olisi nimenomaan voimakkaiden rajanvetojen vetämistä.

Sinänsä metodisi (valikointi ja rajanvetojen vetäminen) on suositeltava tietyissä asioissa, tosin kannatan TQoFE:n tavoin kompromissien tekemistä niissä asioissa, joissa joustaminen puolin ja toisin on mahdollista. Joissain asioissa joustaminen ei ole suotavaa tai mahdollista, ja niissä asioissa ei ole syytä tehdä kompromisseja lainkaan, koska niiden lopputuloksena ei ole kuin vääristynyt parisuhteen tasapaino tai sitten jatkuva mielipahan ja omien periaatteittensa pettämisen tunne.

Se on sitten jokaisen oma asia, mitkä asiat ovat niitä, joista ei tingitä tai jousteta ja mitkä asiat ovat niitä, joista voi antaa myöten sillä edellytyksellä, että kumppani antaa myös tarvittaessa myöten jossain muussa asiassa. "Kyllä, kulta"-kynnysmatoksi ei tarvitse heittäytyä, mutta toinenkin ääripää eli "en, saatana, en"-vastarinta pikkuasioissa ei myöskään ole paras metodi.

 

[moby]

Eikös tekstissäsi ole pahemman luokan sisäinen ristiriita? Paskan tulevaisuuden suhteessa aloitetaan voimakkailla rajanvedoilla, mutta kuitenkin itse haluat valikoida naisen, joka ryyppää samassa mittakaavassa kuin sinäkin. Voimakasta rajanvetoahan tuo on. Jos et sinä kunnioita vähemmän juovan naisen perinteitä olla juomatta yhtä lailla, niin kunnioitatko häntä sitten ihmisenä?

En väitä olevani asiantuntija parisuhteiden aloittamisessa tai niiden rakentamisessakaan, mutta millä sinä "valikoit" naisen, jolla on samanlainen halu/kyky juoda?

Tapana on ollut treffeillä mennä kaljoittelemaan, ei kahville, juuri siksi että
katsotaan maistuuko kuppi.

Tässä nyt ei puhuta mistään suhteista, vaan jos tapaa jonkun potentiaalisen naisen, nämä asiat pitää selvittää heti, eikä vasta suhteessa.

Toinen selvitettävä asia on poliittinen suuntautuminen. Vihervasurit saavat tylyn tuomion, vaikka kaikki muu mukaanlukien alkoholipolitiikka natsaisikin.

Yksin on helkkarin paljon parempi olla kuin epäsopivan eukon kanssa.

 

[Ted Raikas]

Eikös tekstissäsi ole pahemman luokan sisäinen ristiriita? Paskan tulevaisuuden suhteessa aloitetaan voimakkailla rajanvedoilla, mutta kuitenkin itse haluat valikoida naisen, joka ryyppää samassa mittakaavassa kuin sinäkin. Voimakasta rajanvetoahan tuo on. Jos et sinä kunnioita vähemmän juovan naisen perinteitä olla juomatta yhtä lailla, niin kunnioitatko häntä sitten ihmisenä?

Kunnioitan. Ei minulle ole mikään ongelma, jos joku on absolutisti, kunnioitan hänen ratkaisuaan suuresti, mutta en välttämättä valitsisi häntä seurustelukumppanikseni. Etenkin jos tietäisin, että häntä häiritsisi toisen alkoholinkäyttö. Näin ollen en ihan usko, että olisin myös hänelle mitään erityisen mieluisaa miesystäväainesta.

Rajanvedot vedetään siis JO ennen mahdollista suhdetta. Ei lähdetä leikkimään tulella, jos tietää, että toisella osapuolella on tiettyjä vahvoja vakaumuksia ja vaikeuksia hyväksyä ja ymmärtää tiettyjä elämäntapoja. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa se alkoholinkäyttö tai lihansyönti. Olen nyt elämäni aikana ehtinyt tavata naisihmisiä joille esimerkiksi nuo kaksi asiaa voi olla todella merkittävässä roolissa jos on itse abso ja/tai vegetaristi. En tiedä osaisinko tehdä riittävästi kompromisseja tyydyttääkseni toisen hyväksyntää. Olkoonkin, että osaan olla juomatta ja hyvät kasvissapuskat maittaa.

Katselen rauhassa ja jos vastaan tulee nainen jolle omat juttuni on ok ja toisinpäin, niin jotain enemmänkin voi kehittyä.

Lisätään nyt vielä, että en nyt odota, että toinen osapuoli joisi yhtä paljon kuin minä mitenkään välttämättä. Voi oikein hyvin sopia, että juo huomattavasti vähemmänkin. Ei se ole minulle mikään ongelma, mutta jos hänelle on ongelma, että juon enemmän kuin hän, niin sitten tilanne voi aiheuttaa pulmia.

Tiedä näistä. Olen kait näinä lukuisina sinkkuvuosinani tykästynyt niin siihen omaan huolettomaan elämäntyyliini, että kovin heppoisesti en ole valmis siitä luopumaan. Näistä syistä en tunnetusti ole kauhean innokas hankkimaan jälkikasvuakaan ja sekin jo rajaa naisia pois runsain mitoin. Kaiketi voisi sanoa, että usko parisuhteiden pysyvyyteen ei ole täällä suunnalla ihan kauhean vahvoissa kantimissa enää. Sitä kautta jotenkin haluaa pitää kiinni siitä mikä on pysyvämpää, eli kaverit, hurvittelu, nettikirjoittelu, keikat, pelaaminen jne. Aika monella monet noista jutuista jää tai unohtuu kun löytää kumppanin.

 

[Bruno]

Jaaha, aikamoinen rähinä täällä on päällä alkoholin ja parisuhteen yhteensopivuudesta.
Kuten tuossa TQoFE sanoikin, aika avoimesti on tullut jaettua fiiliksiä täällä ja masennus-ketjussa. Viinan suhteen ongelmana on ollut liian helposti flindaan tarttuminen.
Ja ymmärränkin neidin suhtautumisen sen suhteen, että aiemmin on ollut hirveitä ongelmia alkoholin kanssa. Joten itseäni voin vain syyttää ja yrittää jaksaa päivä kerrallaan eteenpäin, oppia virheistä ja välttää samoja juttuja tulevissa parisuhteissa. Jos niitä nyt ylipäätänsä on enää tulossa. Kaipa sitä jonkun joskus vielä löytää.
Kompromisseja minäkin kannatan ihan siinä missä muutkin, aina ei vain kompromisseja pysty tekemään. Myönnytyksiä sitäkin enemmän, olin nimittäin jo suostunut olemaan menemättä kavereiden kanssa mihinkään, olla olematta yhteyksissä naispuolisten kavereiden kanssa enempää kuin on pakko sekä luvannut olla dokaamatta. Viisi kaljaa kalastuksen yhteydessä ei vaan täytä dokaamisen kriteerejä.
Noh, yhtä kaikki. Omia valintoja muuttamalla elämä parisuhteessa olisi vitusti helpompaa. Nyt se on tuon neidin kanssa myöhäistä, mutta kuten todettua, pitää vain ottaa opiksi, jottei tee uudestaan samoja virheitä.

 

[pernaveikko]

Myönnytyksiä sitäkin enemmän, olin nimittäin jo suostunut olemaan menemättä kavereiden kanssa mihinkään, olla olematta yhteyksissä naispuolisten kavereiden kanssa enempää kuin on pakko sekä luvannut olla dokaamatta.

Tuota noin. Eihän tuollaisessa kasassa myönnytyksiä ole enää mitään järkeä. Tiukkoihin myönnytyksiin pitää olla joku muukin syy kuin se pelkkä tyttö.

Oman alkoholinkulutukseni romahtamiseen se oli yhteinen harrastus eli juokseminen. Olisin varmasti suostunut siihenkin mitä minulle sanottiin "pakko ei ole alkaa seurustelemaan, mutta mitään juoppoa en ala katsomaan."

Olisin suostunut, niin, mutta olisiko se toiminut etenkin kesällä? Ei olisi. Nyt en tytöstä riippumatta edes halua ryypätä jatkuvasti, koska tässä on tavotteita vielä syksyllekin.

 

[Bruno]

Tuota noin. Eihän tuollaisessa kasassa myönnytyksiä ole enää mitään järkeä. Tiukkoihin myönnytyksiin pitää olla joku muukin syy kuin se pelkkä tyttö.

Ehkä sitä on vaikea uskoa, mutta pidin tytöstä todella paljon ja olin valmis myönnytyksiin. Mutta tietenkin voi aina miettiä miten paljon kannattaa tulla vastaan ilman, että toinen osapuoli tulee vastaan.
Mutta nyt ennen kuin tehdään mitään muuta, mennään frendeistä tutulla "vaihe 1, vaihe 2, vaihe 3". Nyt ollaan vaiheessa 1 eli maataan sohvalla verkkareissa ja ylös nousen vain mennäksi tupakalle tai vessaan. Kakkosvaihe ei tosin sisällä strippareita vaan ihan oman elämän eteenpäin elämistä.

 

[king of the jungle]

Ei noista naisista ota mitään selkoa.
Tässä ollut jonkinlaista juttua erään neidon kanssa jo reilu kuukauden ajan. Hän oli se joka ensimmäisenä alkoi esittämään kiinnostusta ja jonkin ajan kuluttua alkoi myös oma kiinnostus nousemaan. Mitään suurempaa ei ole vielä tapahtunut, mutta paljon ollaan tässä tekstailtu ja Facebookin kautta käyty mukavia keskusteluja. Hyvinkin huumoripitoista kiusoittelua tämä kanssakäyminen on. Molemmilta kun löytyy paljon huumorintajua, niin homma synkkaa hyvin.

Viikonloppuna kuitenkin tapahtui jotain. Perjantaina kyselin hänen suunnitelmiaan viikonlopulle ja vastasi vasta lauantai-iltana lyhyesti. Sitten vastasin takaisin ja hän vastasi siihen taas vasta sunnuntai-iltana. Tänään nähtiin sattumalta kaupassa ja tuntui kun hän suorastaan vältteli joutumasta seuraani. Lähetin tuossa sitten muutama tunti sitten viestin ja kyselin lenkille mukaan joku päivä ja vastausta ei ole vieläkään kuulunut. Yleensä hän vastaa lähes samantien.
Nyt sitä vain miettii että mitäköhän viikonloppuna on oikein tapahtunut

Noniin pakko laittaa päivitystä miten tässä omassa jutussa sitten kävikään.

Sanoin muijalle sitten ihan suoraan että haluan olla hänen kanssaan.
Hän oli hiukan hämillään ja sanoi että on/oli myös minusta kiinnostunut todella pitkään (useista kuukausia) ja luuli ettei minua kiinnostanut, joten oli muutaman kerran nähnyt jotain uutta tyyppiä. Sanoi vielä että jos olisin pari viikkoa aikaisemmin asian ottanut esille, niin tilanne olisi toinen. Ehkä yksi vituttavimmista lauseista, joita olen ikinä kuullut...

Vituttaa niin paljon oma saamattomuus. Olen näissä asioissa aina ollut nopea ja tehnyt selväksi omat haluni, mutta nyt piti sitten vain kyttäillä tilanteen kanssa vaikka muijasta selvästi huomasi että haluaa olla kanssani. Ehkä pidin hänen kiinnostustaan liian itsestäänselvyytenä ja en tehnyt asialle mitään, kunnes oli jo liian myöhäistä.

Tuli mentyä lähes cry-baby tasolle, kun häneen perään sitten ruikutin. Kaikkeni tein, mutta ilmeisesti häntä kiinnostaa nyt tuo uusi mies tai kuulemma haluaa ainakin yrittää.

 

[Birchman]

Lopetetaas tää offtopic, vaikka ihan hyvää keskustelua yllä onkin...

Tuli tuolla yössä nähtyä yksi likka, jonka kanssa kävin treffeillä. Pyysin uudestaan, mimmi suostui ja perui sitten viime tipassa. Eikä sen koommin ole kuulunut.

Noh tuolla se sitten moikkaili hymyillen. Tuli moikattua takaisin, ja kun myöhemmin katsoin niin kyllä se meikäläistä kyttäsi ja käänsi heti katseen pois kun satuin sinnepäin katsomaan.

No sitten tullaan tähän ongelmaan. Vituttaa suorastaan, että mimmit ensin suostuu tapaamiseen ja peruvat sitten ilmoitusluontoisesti. Sitten kuitenkin haetaan jotain vitun egobuustia vilkuilemalla ym "Oliskohan toi jätkä vielä saatavissa mun sormen ympärille tanssimaan?". Tällä kertaa sai kyllä märän rätin nassulleen. Tuli onnistuneesti ignorattua koko kottarainen. Ei vaan kiinnosta antaa yhtään mitään itsestään näille naistyypeille, joita tuntuu olevan valitettavan paljon.

Mistä vitusta sitäkin nykyään tietää tykkääkö joku nainen oikeasti vai ei. Mullekin ovat mimmit selittäneet ties mitä tykkäämistä, vanhemmille esittelyä ym. Ja meikä on sitten naivisti kuunnellut ja alkanut miettiä, että hei tää homma voisikin toimia. Sitten koittaa se päivä, kun ilmoitetaankin "ettei sussa sori oo sitä jotain". Vittu kun pistää vituttamaan ja paljon. Sitten seuraava mimmi kun tulee vilpittömästi sanomaan, että diggaa meikästä, niin mä varmaan sanon, että been there done that, jatka matkaa vaan. Oon kuullut jo noi samat luritukset ja aina siitä seuraa paskaa.

Kun nämä naisasiat pyrkii aina järjellä lopulta miettimään (ei kylläkään toimi), niin mä oon nyt viimeisen dumppauksen jäljiltä vaiheessa 2. Eli ensin oli vitullinen masis/depis, nyt vaan vituttaa kaikki naiset. Ehkä se päivä vielä tulee kun oikeasti viihdyn jonkun naisen seurassa ja tunne on molemminpuoleista. Eikä koko ajan tarvitse olla veitsi kurkulla, että koska se aa-aa-ahdistaa-kortti heitetään pöydälle.

UGH!

 

[Moderaattorit]

Tosiaankin nuo lapsenkasvatusta ja vanhemmuutta koskevat viestit siirrettiin tähän ketjuun.

-Moderaattorit-

 

[Bigmouth]

Mistä vitusta sitäkin nykyään tietää tykkääkö joku nainen oikeasti vai ei. Mullekin ovat mimmit selittäneet ties mitä tykkäämistä, vanhemmille esittelyä ym. Ja meikä on sitten naivisti kuunnellut ja alkanut miettiä, että hei tää homma voisikin toimia. Sitten koittaa se päivä, kun ilmoitetaankin "ettei sussa sori oo sitä jotain". Vittu kun pistää vituttamaan ja paljon. Sitten seuraava mimmi kun tulee vilpittömästi sanomaan, että diggaa meikästä, niin mä varmaan sanon, että been there done that, jatka matkaa vaan. Oon kuullut jo noi samat luritukset ja aina siitä seuraa paskaa.

Pikaisesti heitettynä väittäisin sun hakeutuvan ei-pariutumishalukkaan naistyypin seuraan. Jos vaikutat liian vakavissasi olevalta liian pian, niin ko. ihmistyyppi säikähtää.

 

[Birchman]

Pikaisesti heitettynä väittäisin sun hakeutuvan ei-pariutumishalukkaan naistyypin seuraan. Jos vaikutat liian vakavissasi olevalta liian pian, niin ko. ihmistyyppi säikähtää.

En sinänsä kauheasti hakeudu kenenkään seuraan. Varmaan suurin ongelma tähän on se, etten kauheasti jaksa tehdä aloitteita. Mimmit noin yleisesti ottaen ovat aika laiskoja myöskin aloitteiden suhteen. Varsinkin jos ovat kiinnostuneet. Katsovat miestä tavallaan ylöspäin, eivätkä uskalla tehdä aloitetta. Ne naiset, jotka sitten suurinpiirtein kädestä pitäen näyttävät olevansa kiinnostuneita, eivät meikäläistä noteeraa sen enempää vakavammassa suhteessa. Meikä sitten yleensä alkaa ihastua ja soppa on valmis.

Ihan samalla tavallahan pelimiehet käyttäytyvät. Jollekin likalle, jossa ei ole mitään kiinni voi ihan hyvin soitella, pyytää kahville etc... Kun jos tuleekin pakit, niin eihän se edes haittaa. Uusi mimmi vaan kiikariin. Ts. melkein pitäisi yrittää ottaa se mimmi, joka on ihan solmussa kun sille menee juttelemaan, kun on niin ihastunut. Eikä sitä, kenen kanssa kaikki tuntuu niin helpolta, koska silloin sillä naisella tuskin mitään sen kummempaa sussa on kiinni.

 

[Naavaparta]

Meni sitten just reilu kymmenen vuoden suhde poikki. Aika tyhjä fiilis. Ystävinä erottiin, molemmat miettineet jo jonkin aikaa tahoillaan. Mutta silti ahistaa vitusti. Ja siihen päälle kaikki käytännön asiat ja kavereiden kyselyt ja asunnot. Voi vittu.