Nuori Suomi ry

[Salama15]

Tiukkaan ja kontrolloituun Nuori Suomi-järjestelmän piiriin kuului ensimmäisenä ikäluokkana pari vuotta 1985 syntyneet junioripelaajat, kun kaudella 1995-1996 Jääkiekkoliitto päätti kohtalokkaasti jakaa seuroissa pelaavien junioreiden jääajan tasan, riippumatta poikien taitotasoista.

Lihavoitu kohta lainauksesta on suhteellisen kova väite ja mielestäni se ei kylläkään pidä paikkaansa... Kuten aiemmin kirjoitin, tuota "päätöstä" ei ole tehty JKL:ssa vaan tuota tulkintaa toteutettiin seuroissa päivittäisessä juniorityössä toimineiden henkilöiden toimesta. Ja tämä, kohtuu vahvaan kokemukseen perustuva mielipide ei muutu ennen kuin lyöt eteen konkreettiset todisteet siitä, että JKL olisi näin päättänyt ja seurat siihen pakottanut!

 

[Fordél]

Lihavoitu kohta lainauksesta on suhteellisen kova väite ja mielestäni se ei kylläkään pidä paikkaansa... Kuten aiemmin kirjoitin, tuota "päätöstä" ei ole tehty JKL:ssa vaan tuota tulkintaa toteutettiin seuroissa päivittäisessä juniorityössä toimineiden henkilöiden toimesta. Ja tämä, kohtuu vahvaan kokemukseen perustuva mielipide ei muutu ennen kuin lyöt eteen konkreettiset todisteet siitä, että JKL olisi näin päättänyt ja seurat siihen pakottanut!

Juuri näin. Mullakaan ei ole mitään tietoa tai havaintoa, että JKL on tuollaista pystynyt päättämään ja sitä on orjallisesti toteutettu kaikkilla. Jossain ehkä on asia tulkittu niin, mutta kyllä avaimet on tässäkin olleet seuroilla ja valmentajilla.

 

[canttig]

Nuori Suomi

Laitanpa keskusteluun näkökulman ihan tavalliselta tavikselta.

Poika kiinnostui kiekosta, minä tietenkin kannustin ja vein kiekkokouluun. Seuraava aste oli joukkue. Minusta tuli jopa joukkueenjohtaja (etelä-pohojalaaneen tausta, isoo ja komia). Seura oli NS-sinettiseura. Eikä yhdelläkään vanhemmalla ollut mitään sitä vastaan. Ihan oikeasti, vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsen harrastukseen ja halusivat tasapäistä peluutusta.

Nyt vuosia myöhemmin. Yhdestä kaverista on tullut liiga-mestis tasolla seilaava pelaaja. Oma poika lopetti kiokon, harrasti salibandyä ja uintia sen jälkeen. Onneksi sentään seuraa pesistä (etelä-pohjalaisuuden olen pystynyt näköjään siirtämään).

Ihan aikuisten oikeasti sihvola-ormo -ajatukset ovat jossakin eri planeetalla taviksen näkökulmasta.

 

[juba]

Tilastoinnista

Menee vähän aiheesta ohi, mutta onko missään
tietoja sm-liiga pelaajien kaikista valmentajista?
Se olisi mielenkiintoista nähdä.

Toinen mielenkiintoinen olisi kaikkien pelaajien harrastamat
lajit nuoruudessa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Laitanpa keskusteluun näkökulman ihan tavalliselta tavikselta.

Poika kiinnostui kiekosta, minä tietenkin kannustin ja vein kiekkokouluun. Seuraava aste oli joukkue. Minusta tuli jopa joukkueenjohtaja (etelä-pohojalaaneen tausta, isoo ja komia). Seura oli NS-sinettiseura. Eikä yhdelläkään vanhemmalla ollut mitään sitä vastaan. Ihan oikeasti, vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsen harrastukseen ja halusivat tasapäistä peluutusta.

Nyt vuosia myöhemmin. Yhdestä kaverista on tullut liiga-mestis tasolla seilaava pelaaja. Oma poika lopetti kiokon, harrasti salibandyä ja uintia sen jälkeen. Onneksi sentään seuraa pesistä (etelä-pohjalaisuuden olen pystynyt näköjään siirtämään).

Ihan aikuisten oikeasti sihvola-ormo -ajatukset ovat jossakin eri planeetalla taviksen näkökulmasta.

Tämän ketjun lukeminen on kyllä saanut minutkin suhtautumaan huippu-urheilijoiden tuottamiseen monta kertaluokkaa kevyemmin. Joo joo, ruotsalaiset ja tanskalaisetkin menee jo ohi - mitä sitten?

Jälkikäteen ajateltuna oli hemmetin hienoa, että meidänkin kentällisen jääajat kellotettiin sekunnilleen samoiksi kun sinisen ketjun pullamössöpoikien, ja että parhaiden pelaajien palkitsemisissakin pidettiin huolta että nämä sinisen ketjun pojat palkittiin yhtä usein kuin meidät. Ehkä olisinkin saattanut ketjukavereideni tapaan päästä tahkoamaan mestistä, jos tasapäistävästä palkitsemiskäytännöstä oltaisiin luovuttu aiemmin kuin urani viimeisissä kolmessa matsissa (joissa kaikissa minut palkittiin parhaana) ja olisin luonteeni tuntien motivotunut kilpailusta (vanhemmiltahan mitään motivointia en saanut, ei minulla ollut mitään käsitystä että me ollaan oikeasti taitavia poikia, se oli vain leikkiä joka loppui kun leikki-iästä kasvettiin ulos ja tilalle tuli mopot ja tytöt), mutta tosiaan näin jälkikäteen ajateltuna rankkaan niille sinisen ketjun pojille annetut mahdollisuudet ihan helvetisti arvokkaammaksi kun jonkun pelaajaTUOTANNON, joka sananakin kuulostaa karmivalta ja tuo mieleen ne itkevät kiinalaiset.

Kauan eläköön Nuori Suomi! Noin niin kuin yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen.

 

[Pekkis]

Jälkikäteen ajateltuna oli hemmetin hienoa, että meidänkin kentällisen jääajat kellotettiin sekunnilleen samoiksi kun sinisen ketjun pullamössöpoikien, ja että parhaiden pelaajien palkitsemisissakin pidettiin huolta että nämä sinisen ketjun pojat palkittiin yhtä usein kuin meidät. Ehkä olisinkin saattanut ketjukavereideni tapaan päästä tahkoamaan mestistä, jos tasapäistävästä palkitsemiskäytännöstä oltaisiin luovuttu aiemmin kuin urani viimeisissä kolmessa matsissa (joissa kaikissa minut palkittiin parhaana) ja olisin luonteeni tuntien motivotunut kilpailusta (vanhemmiltahan mitään motivointia en saanut, ei minulla ollut mitään käsitystä että me ollaan oikeasti taitavia poikia, se oli vain leikkiä joka loppui kun leikki-iästä kasvettiin ulos ja tilalle tuli mopot ja tytöt), mutta tosiaan näin jälkikäteen ajateltuna rankkaan niille sinisen ketjun pojille annetut mahdollisuudet ihan helvetisti arvokkaammaksi kun jonkun pelaajaTUOTANNON, joka sananakin kuulostaa karmivalta ja tuo mieleen ne itkevät kiinalaiset.

Mitä tulee tohon parhaiden pelaajien palkitsemiseen, niin mitä vitun virkaa koko palkinnolla on, jos siellä palkitaan jokainen vuorollaan. Kauden jälkeenkin palkitaan juuri se pelaaja joka on ollut paras. Ihan sama, vaikka olisi saanut pystin jo viitenä vuotena peräkkäin. Ihan oikeasti, paras pelaaja on paras pelaaja ja palkintonsa ansainnut. Eihän koulussakaan kierrätetä niitä kymppejä oppilaalta toiselle, että kaikilla olisi hyvä mieli.

Sä puhut nyt lahjakkaana luovuttajana, mutta yritäppäs ajatella asiaa lahjakkaan ja motivoituneen pelaajan näkökulmasta. "Kaikki pelaa ja tasan yhtä paljon" -ajattelulla kaikki kärsii ja tasan yhtä paljon.

Kilpaurheilu on todellakin varsin raadollista touhua. Osa on siihen valmis, sinä nyt et sitten ollut.

 

[kahden suunnan sentteri]

Mitä tulee tohon parhaiden pelaajien palkitsemiseen, niin mitä vitun virkaa koko palkinnolla on, jos siellä palkitaan jokainen vuorollaan.

No juuri sitä virkaa, että se kyvytönkin läski hikoilee siellä kaukalossa, eikä mäkkärin happy meal kädessä pleikkarin ääressä niin kuin tänä päivänä. Huippupelaajatuotantohan tästä kai konsensuksen mukaan kärsii, mutta haluaisinkin nostaa esille kysymyksen; mitä väliä sillä on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta?

 

[Pekkis]

No juuri sitä virkaa, että se kyvytönkin läski hikoilee siellä kaukalossa, eikä mäkkärin happy meal kädessä pleikkarin ääressä niin kuin tänä päivänä.

Eiköhän sillä "kyvyttömällä läskillä" ala nahka vuotamaan jo siellä pukukopissa, kun se ahtaa niitä läskejään niihin varusteisiin. Ja sinun mielestä tämä riittää suoritteeksi parhaan pelaajan palkintoon?

Tosta hampurilaisateriasta tulikin mieleen taannoinen käynti eräässä pääkaupunkiseudun palloilupyhätössä. Alueella on lukuisia palloilun suoritepaikkoja, ja keskellä kyseistä aluetta pönötti maineikas roskaruokala. Siinähän onkin sitten turnauspäivinä oiva paikka ruokkia tulevia huippu-urheilijoita...;)

Siinä sinulle mainitsemaasi "yhteiskunnan kokonaisetua"!

 

[J.Grönvall]

No juuri sitä virkaa, että se kyvytönkin läski hikoilee siellä kaukalossa, eikä mäkkärin happy meal kädessä pleikkarin ääressä niin kuin tänä päivänä. Huippupelaajatuotantohan tästä kai konsensuksen mukaan kärsii, mutta haluaisinkin nostaa esille kysymyksen; mitä väliä sillä on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta?

Minkäs takia sitä tarvitsee hikoilla yhtään, jos sen palkinnon kuitenkin saa jossain vaiheessa? Ei tuo logiikka kuulu urheiluun, se on ihan täyttä roskaa. Tietysti jos vanhemmat ovat valmiita maksamaan pitkän pennin pelkästään siitä, että muksu saa liikkua niin siitä vaan.

Toinen asia on se miksi huippu-urheilu ja yhteiskunta pitäisi olla samalla viivalla? Huippu-urheilu on yksi osa yhteiskuntaa ja sen sisällä pätevät omat "lait". Eihän se eroa mistään muustakaan työelämästä tai sen vaatimuksista.

Nuori Suomi on kiva ajatus niille jotka haluavat vain, että se läski hikoilee eikä istu mäkissä. Kilpaurheilun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, ei yhtään mitään. Kilpaileminen sitä paitsi opettaa lapsille paljon hyödyllisiä asioita, kuten pettymysten ja tappioiden käsittelyn, ryhmässä toimimista ja sitä, että työtä tekemällä on mahdollista saada asioita aikaan.

Itse muistan, kun olin pelannut ensimmäisen kauteni jalkapallojunnuna i-junioreissa (eli olin varmaan 5-6 vuotias). Eihän siitä futiksesta suuria silloin tajunnut mutta muistan aina kun kauden viimeisen pelin jälkeen valmentaja sanoi, että nämä olivatkin kaikki ystävyysotteluita eikä pisteitä vielä laskettu. Se tuntui silloin jo tyhmältä, kyllä me pojat laskimme maalit ja voitot AINA, tuli olo, että miksi tätä sitten tehdään.

En ymmärrä miten lapset nykyään olisivat niin kamalan herkkiä, että menisi koko elämä alamäkeen jos välillä tulee turpaan urheilussa. Jos mennään joukkueeseen, niin siellä pitää kilpailla omia kavereita ja vastustajia vastaan. Se on kivaa ja se kasvattaa. Eikä siinä vaiheessa tarvitse edes puhua mistään huippupelaajatuotannoista sun muista.

EDIT. Parhaat pelaavat eniten ja kyllä nuori lapsikin ymmärtää sen, viimeistään kun fiksu vanhempi sen selittää.

 

[msg]

EDIT. Parhaat pelaavat eniten ja kyllä nuori lapsikin ymmärtää sen, viimeistään kun fiksu vanhempi sen selittää.

Niin varmaan pelaavat ja vielä enemmän saavat pelata, kun ne penkinlämmittäjät häippäsevät muualle. Näihän se menee siellä, jossa halutaan tuottamalla tuottaa pelaajia. Toisaalla taas ajatellaan, että olisi helvetin hienoa, jos kaikki vielä 10 vuodenkin päästä pelaisivat ko. lajia.
Onneksi vanhemmat ja lapset voivat valita mennääkö tuotantolaitokseen vai urheiluseuraan. Molempiahan ainakin täällä pk-seudulla on tarjolla varmaan jokaisessa lajissa?

 

[Pekkis]

Onneksi vanhemmat ja lapset voivat valita mennääkö tuotantolaitokseen vai urheiluseuraan. Molempiahan ainakin täällä pk-seudulla on tarjolla varmaan jokaisessa lajissa?

Eli asiat on siis kaikin puolin kunnossa. Kilpailuhenkiset kilpailevat ja höntsäilyhenkiset höntsäilee.

 

[J.Grönvall]

Niin varmaan pelaavat ja vielä enemmän saavat pelata, kun ne penkinlämmittäjät häippäsevät muualle. Näihän se menee siellä, jossa halutaan tuottamalla tuottaa pelaajia. Toisaalla taas ajatellaan, että olisi helvetin hienoa, jos kaikki vielä 10 vuodenkin päästä pelaisivat ko. lajia.
Onneksi vanhemmat ja lapset voivat valita mennääkö tuotantolaitokseen vai urheiluseuraan. Molempiahan ainakin täällä pk-seudulla on tarjolla varmaan jokaisessa lajissa?

Jos nyt edelleen puhun puhtaasti omasta kokemuksesta, niin tilannehan oli se, että ne parhaat häippäisevät muualle ja heikommat taas pääsevät pelaamaan. Edustusjoukkuetasolla homma toki muuttui mutta toisaalta se oli kaikille selvää, kun pelattiin parhaiden kanssa SM-tasolla. Mutta toisaalta, minä en koe, että edustusjoukkuetason tulisikaan olla mikään harrasteryhmä. Niin, ja lienee syytä nyt kertoa, että minä en kutsusta huolimatta mennyt Ilveksen edustukseen (tosin kakkosjoukkueeseen), koska en halunnut pyhittää elämääni futikselle. Ei se silti ole estänyt lajista nauttimista, päinvastoin. Tunnen silti sen maailman varsin hyvin sillä useampi nuoruuden joukkuekaveri sinne meni ja pelasi siellä vuosia.

Minä en tiedä onko enää laajempaa kaupunginosatoimintaa mutta on surkeaa, jos näin ei olisi. Se olisi juuri se taso jossa voi harrastaa ilman suurempia tavoitteita, siitä sitten edustustasolle jos lahjat ja motivaatio vain riittää.

Pienemmät paikkakunnat ovat varmasti erilaisessa asemassa enkä tiedä millä tavalla paikalliset seurat siellä toimivat. Itse urheileminen tuskin kuitenkaan muuttuu.

Kyllä se nautinto tulee siitä pelistä ja peliin kuuluu kilpaileminen, sekä voitot ja tappiot. Kun tiedostetaan se asia, että toiset ovat vain yksinkertaisesti parempia kuin toiset, niin ei siitä mitään ongelmaakaan silloin synny.

Tuotantolaitospuheet ovat huonoa propagandaa ihmisiltä jotka eivät ymmärrä mistä urheilussa on kysymys. Kilpailu ei ole mikään huono asia ja se, että harrastetaan ei muuta sitä asiaa. Se on hyvän valmentajan tehtävä ohjata porukkaa, niin, että homma pysyy myös kivana mutta siinä on myös porkkana tarjolla koko ajan.

Fakta on se, että edustustasolla pelaavat ne ketkä siellä haluavat pelata (ainakin suurimmaksi osin). Nuori Suomi-hömppä ei kuulu tavoitteelliseen urheilemiseen millään tavalla, eikä lahjakkaita pelaajia saa tunkea samaan muottiin huonompien kanssa. Parhaat pelaajat myös rakastavat lajiaan ihan eri vimmalla ja mielestäni on väärä lähtökohta viedä sitä heiltä pois.

 

[msg]

Eli asiat on siis kaikin puolin kunnossa. Kilpailuhenkiset kilpailevat ja höntsäilyhenkiset höntsäilee.

Periaatteessa noin. On ääripäät ja paljon ääripäiden välillä ja samassa seurassakin voi samassa ikäluokassa olla molempia. Kuten sanottua, niin iloisen harrastamisen mahdollisuuden tarjoaminen kaikille ei kiellä tasojoukkueita, ei kiellä osallistumasta vanhemman ikäluokan toimintaan eikä kiellä pelaamista tosissaan eikä voittamista. Ja samalla tavalla se häviö harmittaa ja voitto ilostuttaa lapsia riippumatta siitä mitä sarjatasoa pelataan.
Tokihan sihvola-ormolaisen tulkinnan mukaan nämä ilokseen harrastavat pitäisi ohjata jonkin muun harrastuksen pariin, mutta onneksi omien lasteni seurat eivät näin toimi.

 

[tant gredulin]

Tämä liittyy ohuesti aiheeseen. Jos pelaaja on riittävän hyvä, normaalit säännöt eivät päde?

- “I was not aware he had a drug problem,” Lancaster said. “Maybe I had my blinders on. Maybe I was enamored by his skills, by his body and by his person.” Hargett’s issues eventually became apparent.

Basketball Star Jonathon Hargett’s Promising Career Derailed - NYTimes.com

 

[siffa]

Lihavoitu kohta lainauksesta on suhteellisen kova väite ja mielestäni se ei kylläkään pidä paikkaansa... Kuten aiemmin kirjoitin, tuota "päätöstä" ei ole tehty JKL:ssa vaan tuota tulkintaa toteutettiin seuroissa päivittäisessä juniorityössä toimineiden henkilöiden toimesta. Ja tämä, kohtuu vahvaan kokemukseen perustuva mielipide ei muutu ennen kuin lyöt eteen konkreettiset todisteet siitä, että JKL olisi näin päättänyt ja seurat siihen pakottanut!

Nyt on tuotu jo muutama esimerkki tänne siitä, että jääaikaa tasattiin Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-seuroissa. Ne ovat erittäin arvokkaita kokemuksia tänne Nuori Suomi-viestiketjuun siitä, miten monissa seuroissa toimittiin. Kerroin aiemmin 28.1.-96 olevasta Vekkari-ohjelmasta, jossa Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-toiminnasta vastuun kantaneen Eero Lehden kanssa oli jääkiekkopelaajan äiti keskustelemassa jääkiekon junioritoiminnasta. Äiti valitti tuossa ohjelmassa, että tuhannet vanhemmat tekevät vapaaehtoista työtä jääkiekkoseuroissa ja hän vaati Lehdeltä, että raameja ja toimintatapoja on muutettava. Tähän Eero Lehti vastasi:"Pyritään siihen, että poikia tullaan peluuttamaan tasapuolisesti (vuoden 1984 jälkeen syntyneitä)". Onhan siinä tuo sanonta, että PYRITÄÄN tasapuoliseen peluuttamiseen. Täällä on sitten käsitelty paljon Nuori Suomi-ohjeita ja sääntöjä mm. Nuori Suomi-Sinettiseuraksi pääsemiseksi. Niitä ei liene enää syytä kerrata, koska ne löytyvät tästä viestiketjusta.

Tuota Selänteiden kirjaa lukiessani tuli Teemu Selänteen kehityksen kannalta tärkeän valmentajan, Jorma Ikosen nimi esille. Teemu oli selvittänyt testin päästäkseen 10-vuotiaana EJK:n 1970-syntyneiden eliittijoukkueeseen. Espoossa siihen aikaan jääkiekkopojat jaettiin jääolosuhteista johtuen hallisarjaa pelaaviin eliittijoukkueisiin ja luonnonjääsarjaa pelaaviin harrastajajoukkueisiin. Valmentajaksi Teemu sai Jorma Ikosen, jonka merkitys oli tärkeä Teemun uran kannalta. Jorma-isä valmensi tuolloin myös poikaansa Juha Ikosta, Teemun kanssa samana vuonna ei 1970-syntynyttä poikaansa.

Tänä vuonna oli Veikkaaja (8/2012) kirjoitus muutamasta tämän hetken huippujunioristamme otsikolla "POJASTA POLVI PARANEE". Yhtenä kertomuksena on Juuso Ikosen (s. 1995) tarina huipulle. Juuson isä Juha Ikonen kertoo jutussa mm. näin:"Täällä (Espoossa) tehtiin jo vuosia sitten asioita, jotka olivat siihen aikaan melko poikkeuksellisia, eli muodostettiin mm. tasoryhmiä. Parhaat pelaajat tuotiin yhteen, minkä ansiosta pojat ja koko joukkue kehittyivät. Tämä toiminta oli mahdollista, koska Blues ja sen sateenvarjon alla toimivat kasvattajaseurat eivät olleet Nuori-Suomi-seuroja". Juuso ikosen valmentajana on toiminut Bluesin ex-hyökkääjä, Timo Hirvonen. Kysynkin suoraan, että valmensitko sinä, Salama 15, pitkän urasi jääkiekkojunioreita Nuori Suomi-seurassa, vai mahdollisesti Espoon Bluesissa tai sen sateenvarjon alla toimivassa kasvattajaseurassa, jotka eivät olleet Nuori Suomi-seuroja?

Artturi Lehkonen (s. 1995) korostaa samassa artikkelissa kilpailun sallimisen merkitystä:"On se vaikuttanut, että nämä ikäluokat ovat välttäneet Nuori Suomen. Toiminta on ollut kilpailuhenkistä, mikä on auttanut tosi paljon". Kasperi Kapasen tarina onkin sitten minulle tuttuakin tutumpaa kolmen polven kertomusta siitä, miten huipulle mennään. Isoisä Hannes Kapanen näkee, että Kasperista tulee vielä parempi kiekkoilija kuin isänsä Sami. Kaikki on Hanneksen mielestä kiinni siitä, miten paljon Kasperi on valmis tekemään töitä.

 

[TosiFani]

... Kysynkin suoraan, että valmensitko sinä, Salama 15, pitkän urasi jääkiekkojunioreita Nuori Suomi-seurassa, vai mahdollisesti Espoon Bluesissa tai sen sateenvarjon alla toimivassa kasvattajaseurassa, jotka eivät olleet Nuori Suomi-seuroja?...

Mielestäni kysymys ei ole siitä, onko seura Nuori Suomi -seura vai ei. Ässät on sinettiseura ja sen sisältä löytyy monta erilaista tapaa toimia. Jotkut ikäluokat ovat jaettu tasoryhmiin, toiset ei. Esimerkiksi 1989 syntyneiden ikäluokka ei ollut jaettu tasoryhmiin, mutta ikäluokasta tuli silti huippuyksilöitä. Syy tähän oli erittäin hyvä valmennus.

 

[Wäinö#16]

Et ilmeisesti meinaa siffa vastata kysymykseeni. Tämä täytyy sitten tulkita, että kirjoitit roskaa verratessasi Selänteen polkua nykyiseen kanadalaiseen järjestelmään ja varhaiseen lajivalintaan. Hyvä näin, ja aihe voidaan puolestani lopettaa.

Siitä olen täysin samaa mieltä, että kilpailu kuuluu olennaisesti kaikkeen pelaamiseen ja samalla kehittymiseen. Nuori Suomella on varmasti omat ansionsa nuorten liikuttajana ja tietynlaisen järjen tuomisessa joihinkin tilanteisiin, mutta toki myös liika on liikaa. En tunne ohjelmaa sen paremmin, että osaisin sanoa kuinka järjestelmällisesti "kaikki pelaa"-periaatetta on tuotu nimenomaan sarjapelaamiseen. Mikäli toiminta on ollut järjestelmällistä, sitä on vaikea ymmärtää. Toisaalta kaikilla pitää mielestäni olla mahdollisuus harrastaa halutessaan haluamaansa lajia ja tätä varten on hyvä olla kullekin sopivat tasoryhmät. Se on valmentajien ammattitaitoa, että osataan ohjata kukin yksilö oikealle tasolle ja motivaation mukaiseen ryhmään.

Pienemmissä ja ei niin tavoitteellisissa seuroissa ainakin osittaisessa "kaikki pelaa"-järjestelmässä on minusta paljonkin järkeä. Olen todistanut 90-luvun alkupuolella, siis ennen NS:n väitettyä syöpävaikutusta, mm. tilanteita, jossa joihinkin turnauksiin muuten heikko joukkue on houkutellut mukaan muutaman parhaan tason pelaajan (joista ainakin yksi teki myöhemmin merkittävän uran SM-liigassa). Nämä pelaajat pelasivat lähes koko turnauksen, vakiojätkien lämmittäessä penkkiä paria hajavaihtoa lukuunottamatta. Menestystä taisi tulla ihan mitalinkin muodossa, mutta tuskin kukaan arvosti mitalia. Olihan tuo aivan idioottimaista touhua ja syypää oli idiootti valmentaja. Veikkaan, että Nuori Suomi -ohjelma on kehitetty juuri vastaavien tilanteiden seurauksena ja syypäänä on ainoastaan huonot valmentajat. Harrastajatasolla pienten juniorien parissa ohjelmassa on järkeä, ei korkeimmilla kilpatasolla. Mikäli suuri enemmistö valmentajia olisivat fiksuja ja ammattitaitoisia, ei NS-ohjelmaa varmaan edes tarvittaisi. Realismia kuitenkin on, että hyvistä valmentajista on huutava pula ja huonoja idiootteja mahtuu joukkoon aivan liikaa.

Nuoren Suomen piikkiin on minusta turha laittaa liikaa syytä. Pääsyy heikkoihin tuloksiin on valmennuksen heikossa jamassa verrattuna pelaajamääriin. Tilannetta yritetään ilmeisesti onneksi koko ajan parantaa niin koulutuksella kuin palkkauksella.

 

[msg]

Hyvä, että siffa toi esiin tämän Hannes Kapasen mielipiteen:
"Kaikki on Hanneksen mielestä kiinni siitä, miten paljon Kasperi on valmis tekemään töitä."

Siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys eikä mistään järjestelmästä.

Otetaan vaikka esimerkkinä Teemu Selänne ja Petteri Sihvonen. Molemmat ovat kiekkoilleet ennen Nuori Suomi -aikaa ja molemmilla on myös ollut vanhempien tuki. Olisiko juurikin tuo Hannes Kapasen esille nostama syy sille, että urat olivat niin kovin toisenlaiset?

Onko muuten yleisurheilun alennustilakin jonkun SUL:n tai Olympiakomitean syytä?

 

[Salama15]

Nyt on tuotu jo muutama esimerkki tänne siitä, että jääaikaa tasattiin Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-seuroissa. Ne ovat erittäin arvokkaita kokemuksia tänne Nuori Suomi-viestiketjuun siitä, miten monissa seuroissa toimittiin.

CLIP

Kysynkin suoraan, että valmensitko sinä, Salama 15, pitkän urasi jääkiekkojunioreita Nuori Suomi-seurassa, vai mahdollisesti Espoon Bluesissa tai sen sateenvarjon alla toimivassa kasvattajaseurassa, jotka eivät olleet Nuori Suomi-seuroja?

Kohta 1.) Niin, nuo ovat kokemuksia ja kertomuksia, mutta eivät faktoja siitä mitä JKL:ssa päätettiin / määrättiin.

Kohta 2.) Valmensin Nuori Suomi-seurassa, en Espoossa (eka stintti tosin meni jo ennen NS-touhuja).

Pari sanaa vielä tuosta NS-ohjenuorasta; jääajan tasaaminen kaikkien lasten kesken tasan ei todellakaan tarkoita sitä, että Tatti ja Töppö laitetaan tulevan "sakukoivun" laitahyökkääjiksi hortoilemaan pitkin laatikkoa vaan joukkueen ja valmennusporukan vastuulla on löytää kaikille peliaikaa saman verran oman tasoisia vastustajia vastaan. Ei NS kiellä perustamasta esim. Juha Ikosen mainitsemia tasoryhmiä joukkueen sisään kunhan huolehditaan, että kaikki joukkueessa mukana olevat pelaajat saavat haastavaa ja kunnollista valmennusta jolla pystyvät kehittämään jääkiekko-taitojaan...

Esim. PK-seudulla on ollut jo vuosia taatusti kaikille tasoille sopivia sarjoja (alkaen A-harrastesarjasta, päättyen AAA-liigaan) ja tämä on pääosin JKL:n syytä / ansiota. Eli kyllä se syyttävä sormi osoittaa ihan jonnekin muualle kuin JKL:on => tämän velliperseilyn on saanut aikaan liikaa vastuuta saaneet vanhempainkokoukset ja väärin NS:n ohjenuoraa tulkinneet valmentajat.

 

[siffa]

Se on mielenkintoista, kun täällä pistetään Suomen jääkiekon heikentyneen huippujuniorituotannon syyt Nuori Suomi-seuroissa valmentaneiden juniorivalmentajien syyksi. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, miksi Jääkiekkoliitto päästi Suomen suosituimman ja menestyneimmän urheilulajin osaamattomien juniorivalmentajien käsiin. Eikö tilannetta valvottu ollenkaan Jääkiekkoliiton toimesta? Toivoisin, että muutama silloin juniorivalmennuksessa tai seuran valmennuspäällikkönä toiminut kirjoittaisi tänne kokemuksiaan niistä ajoista, kun Eero Lehti kiersi Nuori Suomi-seuroja ympäri maan ja miten tämän jälkeen alettiin toteuttaa juniorien valmentamista ja peluuttamista. Tulivatko esim. hihanauhat käsivarsiin ja mitä se tarkoitti jääajan suhteen. Siitä kai lienee kuitenkin yksimielisyys, että huippujuniorituotantomme heikkeni Nuori Suomi-järjestelmän tultua valituksi Jääkiekkoliiton toimesta ohjeistamaan junioriurheilua? Vai ovatko tulokset sen suhteen parantuneet, mikä tietysti oli Jääkiekkoliiton/Kummolan tavoitteena silloin, kun muutokset juniorijärjestelmään tehtiin?

 

[siffa]

Eli kyllä se syyttävä sormi osoittaa ihan jonnekin muualle kuin JKL:on => tämän velliperseilyn on saanut aikaan liikaa vastuuta saaneet vanhempainkokoukset ja väärin NS:n ohjenuoraa tulkinneet valmentajat.

Vielä ennenkuin lähden halkopinolle, kysyn sinulta: Mistä velliperseilystä kirjoitat? Mitkä ovat olleet tämän velliperseilyn seuraukset?

 

[TosiFani]

Se on mielenkintoista, kun täällä pistetään Suomen jääkiekon heikentyneen huippujuniorituotannon syyt Nuori Suomi-seuroissa valmentaneiden juniorivalmentajien syyksi...

Mielestäni sinun kannattaa lukea tämän ketju läpi, sieltä löytyy nämä samat jutut pariinkin kertaan. Keskustelu kiertää kehää, nyt käydään läpi toista tai kolmatta kertaa sitä, ettei Nuori Suomi -ideologia estänyt tasoryhmien käyttöä.

 

[Salama15]

Vielä ennenkuin lähden halkopinolle, kysyn sinulta: Mistä velliperseilystä kirjoitat? Mitkä ovat olleet tämän velliperseilyn seuraukset?

Käsitteen "velliperseily" alle menee kaikki se kuinka seuroissa tulkittiin NS:n ohjenuoraa väärin ja laitettiin tuo "Tatti-sakukoivu-Töppö"-ketju pystyyn Tatin tai Töpön äiskän vanhempainillassa esittämän käskyn johdosta eikä uskallettu sanoa tälle täti-ihmiselle suoraan, että tässä on ajatus opettaa kaikille pelaajille jääkiekko-taitoja heidän tämän hetkeisen osaamisensa puitteissa.

Älä lyö polveen!

 

[Fordél]

Täälläkin oli jossain vaiheessa keskustelua nimimerkin P.Sihvonen toimesta noista joukkueiden pelisäännöistä. Nuorella Suomellahan on Urheilun Pelisäännöt, jolla tavoitellaan keskustelua lasten urheilun arvoista, toimintaperiaatteista ja käytännöistä. Nuori Suomi kannustaa joukkueita keskustelemaan ja sopimaan yhdessä eri asioista toimintatavoista. Siis lapset ja valmentajat sopivat omista jutuista keskenään ja valmentajat ja vanhemmat omista jutuista keskenään. Mun mielestä ihan järkevältä kuulostava juttu kun ei vanhempia sekoiteta päättämään lapsien pelisäännöistä joukkueen sisällä.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kohta 1.) Niin, nuo ovat kokemuksia ja kertomuksia, mutta eivät faktoja siitä mitä JKL:ssa päätettiin / määrättiin.

No JKL:n alaisia sarjojahan me pelattiin F, E ja D-junnuissa ne hihanauhat kädessä. Tuomari vihelsi minuutin vai oliko se nyt puolentoista välein vaihdon merkiksi. Faktaksi en voi tätä sanoa, mutta vaikea olisi uskoa etteikö sitä olisi JKL:n junnusääntökirjaan painettu. Pelaajat sijoitettiin ketjuihin taitotason mukaan niin että parhaat pelasivat parhaita vastaan ja huonoimmat huonoimpia vastaan. Kiekossa oli reikä keskellä. Vittu mitä paskaa :D

..Mutta edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, joten ei valittamista siltä osin. Minun kollektiivisen utilitaristisessa maailmankatsomuksessani tämä kokonaisetu nyt vaan menee huippu-urheilijoiden määrän edelle jos nämä kaksi asiaa asettuvat törmäyskurssille kuten niissä pienissä junnuseuroissa jollaisessa kiekkoilin.

Toki optimitilannehan on tuo Pekkiksen ja J.Grönvallin mainitsema malli jossa seuroja löytyy molempiin kasteihin. Kyllä kilpailla täytyy saada jos joku sitä haluaa, vaikka ehkä kilpailun hyvistä ja huonoista vaikutuksista voisin viimeksi mainittua haastaakin.

EDIT: Kilpailuyhteiskunta kiristää pantaa | Kolumnit | Mielipide | Pohjalainen