Nuori Suomi ry

[siffa]

Pari sanaa vielä tuosta NS-ohjenuorasta; jääajan tasaaminen kaikkien lasten kesken tasan ei todellakaan tarkoita sitä, että Tatti ja Töppö laitetaan tulevan "sakukoivun" laitahyökkääjiksi hortoilemaan pitkin laatikkoa vaan joukkueen ja valmennusporukan vastuulla on löytää kaikille peliaikaa saman verran oman tasoisia vastustajia vastaan. Ei NS kiellä perustamasta esim. Juha Ikosen mainitsemia tasoryhmiä joukkueen sisään kunhan huolehditaan, että kaikki joukkueessa mukana olevat pelaajat saavat haastavaa ja kunnollista valmennusta jolla pystyvät kehittämään jääkiekko-taitojaan...

Minä kirjoitin tästä tasoryhmiin jakamisesta Jääkiekkoliiton Nuori Suomen Urheilutoiminnan säännöistä (koskien vuosia 1996-2005) suoraan jo aiemmin. Et kommentoinut näitä millään lailla. Kertaan vähän pitemmällä lainauksella kohdasta Joukkueiden muodostaminen F-D juniorijoukkueille: Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja. Saman ikäryhmän eri joukkueisiin sijoittamisen ensisijaisena taustana on kodin sijainti pääasialliseen harjoituspaikkaan nähden. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet kuitenkin ovat toisaalta tärkein tekijä, kun lapset arvioivat harrastuksensa nautittavuutta, nämä pyritään ottamaan huomioon harjoitusryhmiä rakennettaessa. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö. Kohdassa Peluuttaminen määrätään seuraavasti: Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita.

Yhteenvetona totean, että Jääkiekkoliitto määräsi (vuosiksi 1996-2005), että seuran sisällä on muodostettava tasavahvoja joukkueita. Näitä seuran sisäisiä tasavahvoja joukkueita on peluutettava pelaajakohtaisesti tasapuolisesti koko kauden ajan.

Esim. PK-seudulla on ollut jo vuosia taatusti kaikille tasoille sopivia sarjoja (alkaen A-harrastesarjasta, päättyen AAA-liigaan) ja tämä on pääosin JKL:n syytä / ansiota. Eli kyllä se syyttävä sormi osoittaa ihan jonnekin muualle kuin JKL:on => tämän velliperseilyn on saanut aikaan liikaa vastuuta saaneet vanhempainkokoukset ja väärin NS:n ohjenuoraa tulkinneet valmentajat.

Oliko näitä A-harrastajasarjasta alkaen ja päättyen AAA-liigaan PK-seudulla vuosina 1996-2005? Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjeissa seuroille ei mainita näistä mitään. Päinvastoin edellisen kohdan ohjeiden mukaan juuri näin ei saanut toimia.

Tilanne muuttui kaudeksi 2006 ja Jääkiekkoliiton Nuori Suomi ohje oli seuraanlainen koskien E-junioreita: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä. Luontevinta tämä on toteuttaa harjoitustapahtuman sisällä. Tällä tavoin toimimalla jokainen lapsi pääsee nauttimaan riittävän haastavasta oman tasoisesta urheilusta. D-junioreiden kohdalla mainitaan asia jo varsin yksiselitteisesti, että kaikki sarjat toteutetaan nk. "tasosarjoina". Tasoja voi D-junioreilla olla alueesta riippuen kahdesta neljään, jopa viiteenkin tasoon.

 

[TosiFani]

...Yhteenvetona totean, että Jääkiekkoliitto määräsi (vuosiksi 1996-2005), että seuran sisällä on muodostettava tasavahvoja joukkueita. Näitä seuran sisäisiä tasavahvoja joukkueita on peluutettava pelaajakohtaisesti tasapuolisesti koko kauden ajan...

Miksi et usko mitä sinulle selitetään? Pitkänlinjan juniorivalmentaja kertoo omista kokemuksistaan, miten NS-ohjeita voidaan tulkita hyvin eritavalla. Mutta sinä jatkat tätä samaa jankkausta. Ja tämä sama asia toistuu jatkuvasti tässä ketjussa, mutta pysyypä sinun ja poikasi suunnittelema keskustelu hereillä.

 

[wanhaa gauraa]

...
Yhteenvetona totean, että Jääkiekkoliitto määräsi (vuosiksi 1996-2005), että seuran sisällä on muodostettava tasavahvoja joukkueita. Näitä seuran sisäisiä tasavahvoja joukkueita on peluutettava pelaajakohtaisesti tasapuolisesti koko kauden ajan....

Määräyksiä ei käytännössä (ja "onneksi") ole noudatettu. Ehkä syynä on se että seurassa oltiin joko valveutuneita tai sitten jäähallivuoroja ei ollut tarpeeksi. Korttelijoukkueet harjoittelivat edelleen pääsääntöisesti ulkojäillä ja ns. edustusjoukkueet pääsivät pienimmissä junioreissa pari kertaa viikossa halliin treenaamaan kauden alusta alkaen. Samalla joukkueet ovat "tasavahvoja" luonnostaan kun parhaat siirtyivät korttelijoukkueista edustustiimiin.

Liiton ohjeita on ehkä jossain päin ruuhka-Suomea noudatettu, mutta missä?

 

[siffa]

Määräyksiä ei käytännössä (ja "onneksi") ole noudatettu. Ehkä syynä on se että seurassa oltiin joko valveutuneita tai sitten jäähallivuoroja ei ollut tarpeeksi. Korttelijoukkueet harjoittelivat edelleen pääsääntöisesti ulkojäillä ja ns. edustusjoukkueet pääsivät pienimmissä junioreissa pari kertaa viikossa halliin treenaamaan kauden alusta alkaen. Samalla joukkueet ovat "tasavahvoja" luonnostaan kun parhaat siirtyivät korttelijoukkueista edustustiimiin.

Liiton ohjeita on ehkä jossain päin ruuhka-Suomea noudatettu, mutta missä?

Kysyn sinulta, että asia tulee kaikille selväksi. Antoiko Jääkiekkoliitto kausiksi 1996-2005 Urheilutoimintaohjeet Nuori Suomi-seuroille, niinkuin olen niistä osan tänne jo julkaissut?

 

[TosiFani]

Kysyn sinulta, että asia tulee kaikille selväksi. Antoiko Jääkiekkoliitto kausiksi 1996-2005 Urheilutoimintaohjeet Nuori Suomi-seuroille, niinkuin olen niistä osan tänne jo julkaissut?

Miksi kyselet selvää asiaa toistuvasti? Tätä samaa asiaa käydään läpi nyt toista tai kolmatta kertaa ja tiedät varmasti, että JKL on tuollaiset ohjeet julkaissut. Ja samoin sinulle on kerrottu useampia tapoja toteuttaa noita ohjeita. Seuraavaksi palaat ilmeisesti väitteeseen, että Nuori Suomi ry on syyllinen JKL:n heikkoon junnutuotantoon.

 

[Wäinö#16]

Samoin aiheeseen palaa Petteri tuolla blogissaan. Jotenkin on tutun kuuloisia lauseita siteerattu myös siellä. Sitkeitä kavereita ei voi muuta sanoa. Tässä aiheessa ei ole olemassa yhtä mustavalkoista totuutta ja siffankin on turha hakea tukea tilastoista mustavalkoisille väitteille. Sen johtopäätöksen uskaltanee vetää, että tuskin JKL:n promoama Nuori Suomi -yhteistyö "pelaajatuotantoa" boostasikaan, mutta lasten kasvaminen huippu-urheilijaksi on niin monitahoinen yhtälö, että siihen vaikuttaa koko ympäröivä yhteiskunta ja kaikkinainen kulttuurinmuutos. Jos siffa edelleen uskot suoraviivaiseen korrelaatioon Nuori Suomen ja pelaajatuotannon välillä, varmaan olet samalla myös vakuuttunut, että kun tilastojen perusteella niin Petteri Sihvonen kuin Juhani Tamminen ovat SM-liigan kaikkien aikojen yksiä huonoimpia valmentajia, niin ovat he kaikkinensa umpisurkeita valmennuksen saralla, eikä kummallakaan pitäisi olla mitään tekemistä lajin parissa.

 

[siffa]

Oliko näitä A-harrastajasarjasta alkaen ja päättyen AAA-liigaan PK-seudulla vuosina 1996-2005? Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjeissa seuroille ei mainita näistä mitään. Päinvastoin edellisen kohdan ohjeiden mukaan juuri näin ei saanut toimia.

Toistan kysymykseni Salama 15:lle. Samoin toivoisin wanhaa gauraa vastaamaan hänelle tekemääni kysymykseen. Tämä sen takia, ettei keskustelu jälleen kerran lähtisi rönsyilemään muiden nimimerkkien mielikuvien vietäväksi. Käydään nyt yksi asia kerrallaan läpi, jolloin keskustelu pysyy järkevänä.

 

[TosiFani]

Toistan kysymykseni Salama 15:lle. Samoin toivoisin wanhaa gauraa vastaamaan hänelle tekemääni kysymykseen. Tämä sen takia, ettei keskustelu jälleen kerran lähtisi rönsyilemään muiden nimimerkkien mielikuvien vietäväksi. Käydään nyt yksi asia kerrallaan läpi, jolloin keskustelu pysyy järkevänä.

Miksi haluat väkisin jauhaa samaa asiaa? Mikäli haluat järkevää keskustelua, tuo siihen jotain uutta.

Nyt tämä ketju toimii käytännössä linkkinä P. Sihvosen erilaisiin blogeihin. Siffa provosoi tässä ketjussa, P. Sihvonen kirjoittaa samasta asiasta blogissaan ja nimimerkit käyvät lukemassa. Näin P. Sihvonen saa lisää klikkauksia, mikä on hänelle tärkeää. Mitenkään muuten en voi ymmärtää tätä siffan toistuvaa jankkausta samoista asioista.

 

[wanhaa gauraa]

Kysyn sinulta, että asia tulee kaikille selväksi. Antoiko Jääkiekkoliitto kausiksi 1996-2005 Urheilutoimintaohjeet Nuori Suomi-seuroille, niinkuin olen niistä osan tänne jo julkaissut?

Kun ohjeet oli "virkamiestyönä" luotu niin toki ne oli myös jaettu seuroihin?
Ei kai tästä ole mitään epäselvyyttä?

Tasapuolinen peluuttaminen katkoineen tuli käyttöön ja sen myötä kaikki pääsivät peleissä myös jäälle ja maksajat (lasten vanhemmat) ovat olleet tyytyväisiä.

Korttelikiekkoilu pysyi ja edustustiimit olivat edelleen oma ryhmänsä.
Ei tässä peruskuviossa ole tapahtunut muutoksia.

 

[siffa]

Kun ohjeet oli "virkamiestyönä" luotu niin toki ne oli myös jaettu seuroihin?
Ei kai tästä ole mitään epäselvyyttä?

Kiitos ensinnäkin vastauksesta. Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, että Jääkiekkoliitto teki Nuori Suomi-seuroilleen Urheilutoiminnasta hyvin yksityiskohtaiset ohjeet. Ohjeet jaettiin seuroihin ja niiden noudattamisen seuraamista varten tehtiin myös seuroille tarkat ohjeet. Tämä on hyvä lähtökohta jatkokeskusteluille.

Tasapuolinen peluuttaminen katkoineen tuli käyttöön ja sen myötä kaikki pääsivät peleissä myös jäälle ja maksajat (lasten vanhemmat) ovat olleet tyytyväisiä.

Lisäksi ohjeissa oli mm., että seuran sisällä joukkueet tuli rakentaa tasavahvoiksi.

Korttelikiekkoilu pysyi ja edustustiimit olivat edelleen oma ryhmänsä.
Ei tässä peruskuviossa ole tapahtunut muutoksia.

Tästä korttelikiekkoilusta kirjoitti myös Salama 15. Laskettiinko nämä korttelikiekkotapahtumat mukaan niihin enimmäismääriin, mitä Jääkiekkoliitto ohjeissaan antoi tarkasti F-D junioreiden harjoittelumääristä? Minusta korttelikiekkoilu on erinomainen asia, mutta kuinka laajasti se oli käytössä? Edustustiimejä (tasavahvoja) oli suuremmilla seuroilla 2-4, mutta pienemmillä vain yksi edustustiimi. Kuuluiko pienen seuran korttelikiekkoilu, jossa pelasi myös edustustiimin ulkopuolelle jääneitä poikia, Nuori Suomen sinettiseuratoimintaan?

 

[Wäinö#16]

Lisäksi ohjeissa oli mm., että seuran sisällä joukkueet tuli rakentaa tasavahvoiksi.

Tämä lause olisi hyvä tarkentaa, sillä siitä on esiintynyt kaksi eri tulkintaa. Tarkoitetaanko tällä ns. tasojoukkueita eli kärjistetysti parhaat ja huonot omiin joukkueisiinsa vai ns. kunujoukkueita, joissa molemmissa on hyviä ja huonoja yhtä paljon?

 

[Puolikaspakki]

Tämä lause olisi hyvä tarkentaa, sillä siitä on esiintynyt kaksi eri tulkintaa. Tarkoitetaanko tällä ns. tasojoukkueita eli kärjistetysti parhaat ja huonot omiin joukkueisiinsa vai ns. kunujoukkueita, joissa molemmissa on hyviä ja huonoja yhtä paljon?

1990-luvun puolivälin jälkeen silloisessa seurassani vierailleen Nuori Suomi -organisaation edustajan mukaan tällä tarkoitetaan sitä, että mikäli seurassa on useampi kuin yksi joukkue samassa ikäluokassa ne tulee rakentaa siten, että joukkueet ovat toisiinsa nähden mahdollisimman tasaväkisiä.

Mutta kuten tässä ketjussa on jo useasti mainittu, niin kyse on vain jääkiekon parissa toimivien virheellisestä tulkinnasta sanatarkkaan määräykseen, eikä tuossa kukaan kiellä tasojoukkuiden muodostamista.

 

[Maple Leaf]

Kun Nuori Suomi on kerran tuhonnut suomalaisten pelaajien NHL-urat, niin keiden urat on tuhottu? Siis ihan nimillä: kenen/keiden pelaajan/pelaajien mahdollisuudet edetä Pohjois-Amerikkaan Nuori Suomi on tuhonnut? Tokihan sellaisia on löydyttävä, muuten tämä keskustelu on täysin abstraktia.

 

[siffa]

1990-luvun puolivälin jälkeen silloisessa seurassani vierailleen Nuori Suomi -organisaation edustajan mukaan tällä tarkoitetaan sitä, että mikäli seurassa on useampi kuin yksi joukkue samassa ikäluokassa ne tulee rakentaa siten, että joukkueet ovat toisiinsa nähden mahdollisimman tasaväkisiä.

Jääkiekkoliiton Urheilutoimintaohjeissa annettiin yksiselitteisesti määräykset Nuori Suomi-seuroille menetellä juuri näin. Uskon, että pääosin näin on myös menetelty. Kun valta annettiin vanhemmille, yhdessä ohjaajien kanssa, niin tuskin tätä määräystä on voitu junioreiden vanhempien tuella suuressa määrin kiertää.

Mutta kuten tässä ketjussa on jo useasti mainittu, niin kyse on vain jääkiekon parissa toimivien virheellisestä tulkinnasta sanatarkkaan määräykseen, eikä tuossa kukaan kiellä tasojoukkuiden muodostamista.

Jääkiekkoliitolla oli tarkka seurantajärjestelmä Nuori Suomi-seuroille määräysten noudattamisessa, joten virheelliset tulkinnat olisivat tulleet ilmi. Tasojoukkueista ei Jääkiekkoliiton määräyksissä, koskien vuosia 1996-2005, kirjoitettu mitään. Tämän takia olen kysellyt Salama 15:ltä, että oliko Jääkiekkoliitolla silloin eri tasoisille joukkueille omat sarjansa, niinkuin hän kirjoitti olleen.

 

[TosiFani]

...Jääkiekkoliitolla oli tarkka seurantajärjestelmä Nuori Suomi-seuroille määräysten noudattamisessa, joten virheelliset tulkinnat olisivat tulleet ilmi. Tasojoukkueista ei Jääkiekkoliiton määräyksissä, koskien vuosia 1996-2005, kirjoitettu mitään. Tämän takia olen kysellyt Salama 15:ltä, että oliko Jääkiekkoliitolla silloin eri tasoisille joukkueille omat sarjansa, niinkuin hän kirjoitti olleen.

Uskomattoman hyvät tiedot sinulla on noin sivusta seuraajaksi, itse en tähän seurantajärjestelmään törmännyt vaikka Ässilläkin oli erilaisia käytäntöjä ikäluokasta riippuen. Eikä meidän harjoittelua Nuori Suomi rajoittanut vaan jään puute.

 

[wanhaa gauraa]

...
Jääkiekkoliitolla oli tarkka seurantajärjestelmä Nuori Suomi-seuroille määräysten noudattamisessa ...

SJL:n alueiden tulkinnat ovat ehkä olleet erilaisia? Käytännön syistä oli erikseen mm. luonnonjääsarjoja ja hallisarjoja. Joukkueiden taso määräytyi sen mukaan minkä kokoinen paikkakunta oli kyseessä ja oliko hallia tai halliaikaa junioreille tarjolla. Oli jopa niin että alueen ikäluokan paras hallijoukkue pelasi vuotta vanhempien sarjassa saadakseen kunnon vastuksen ja lapset kehittymisen kannalta tarpeeksi haasteita. Samaan aikaan muut seuran samanikäiset pelasivat seuran itse järjestämää korttelisarjaa. Harjoittelumäärät noudattivat Nuori Suomi -ohjeistusta ja joku korttelitason joukkue saattoi osallistua myös alueen luonnonjäätason sarjaan.

En ole havainnut että liitto tai alueet ovat näitä määräyksiä tarkkaan vahtineet vaan järki on ollut mukana. Ja seurat ovat sinettinsä ansainneet ja saaneet :-)

Korttelijoukkueiden määrä on nykyään pienempi kun lapset taitavat tehdä lajivalinnan (tai valitsevat "konsolipelaamisen") entistä nuorempana. Tosin korttelijoukkueetkin pääsevät treenaamaan jäähalliin kun tilanne on hieman parempi kuin 90-luvun puolivälissä.

 

[Maple Leaf]

Onko esimerkiksi Kärppien Atte Ohtamaa sellainen pelaaja, jonka NHL-uran Nuori Suomi on tuhonnut? Vai kuka/ketkä? Nyt konkretiaa, kiitos.

 

[LaTe_Show]

Onko esimerkiksi Kärppien Atte Ohtamaa sellainen pelaaja, jonka NHL-uran Nuori Suomi on tuhonnut? Vai kuka/ketkä? Nyt konkretiaa, kiitos.

Kuinkahan monelta EHT-turnauksen pistepörssivoittajalta on Nuori Suomi evännyt mahdollisuudet NHL-kaukaloon?

 

[siffa]

Pienemmissä ja ei niin tavoitteellisissa seuroissa ainakin osittaisessa "kaikki pelaa"-järjestelmässä on minusta paljonkin järkeä. Olen todistanut 90-luvun alkupuolella, siis ennen NS:n väitettyä syöpävaikutusta, mm. tilanteita, jossa joihinkin turnauksiin muuten heikko joukkue on houkutellut mukaan muutaman parhaan tason pelaajan (joista ainakin yksi teki myöhemmin merkittävän uran SM-liigassa). Nämä pelaajat pelasivat lähes koko turnauksen, vakiojätkien lämmittäessä penkkiä paria hajavaihtoa lukuunottamatta. Menestystä taisi tulla ihan mitalinkin muodossa, mutta tuskin kukaan arvosti mitalia. Olihan tuo aivan idioottimaista touhua ja syypää oli idiootti valmentaja.

Tämän tapaisia tilanteita muistan minäkin 70- ja 80-luvuilta. En niinkään, että heikompiin joukkueisiin olisi mennyt muutama parhaan tason pelaaja ratkaisemaan otteluita, vaan omassa, vakiojoukkueessa parhaat pelasivat tärkeissä otteluissa/turnauksissa paljon jo nuorissa ikäluokissa. Tässä sinun esittämässäsi tapauksessa nuo muutamat parhaat saivat turnauksessa runsaasti peliaikaa, mikä oli heidän kehityksensä kannalta vain hyväksi. Yksikin merkittävän uran SM-liigassa pelannut "urakoitsija" kelvannee esimerkiksi siitä, miten huipulle noustiin. Kirjoitat idioottimaisesta valmentajasta. Minä kiitän niitä paria valmentaa, jotka mahdollistivat omien poikieni kehittymisen SM-liigapelaajiksi. Ymmärrän kuitenkin sinun katkeruutesi, mutta eiväthän ne muut pojat pudonneet kuin elämään, joka antaa mahdollisuuksia jokaiselle hankkimiensa kykyjen mukaisesti.

Veikkaan, että Nuori Suomi -ohjelma on kehitetty juuri vastaavien tilanteiden seurauksena ja syypäänä on ainoastaan huonot valmentajat. Harrastajatasolla pienten juniorien parissa ohjelmassa on järkeä, ei korkeimmilla kilpatasolla. Mikäli suuri enemmistö valmentajia olisivat fiksuja ja ammattitaitoisia, ei NS-ohjelmaa varmaan edes tarvittaisi. Realismia kuitenkin on, että hyvistä valmentajista on huutava pula ja huonoja idiootteja mahtuu joukkoon aivan liikaa.
Nuoren Suomen piikkiin on minusta turha laittaa liikaa syytä. Pääsyy heikkoihin tuloksiin on valmennuksen heikossa jamassa verrattuna pelaajamääriin. Tilannetta yritetään ilmeisesti onneksi koko ajan parantaa niin koulutuksella kuin palkkauksella.

Tämän lainaan myös sinulta, vaikka et ole täällä ainut, joka on syyttänyt/syyttää jääkiekon huippujuniorituotannon alennustilasta juniorivalmentajia. Nyt kannattaa vihdoin tarkastella sitä toimintaympäristöä, missä juniorivalmentajat joutuivat valmentamistaan toteuttamaan.

Olen kirjoittanut suoria lainauksia Jääkiekkoliiton antamista Urheilutoiminnan ohjeista koskien F-D junioreita. Keskustelun tai keskustelemattomuuden perusteella voitaneen todeta, että vuosien 1996-2005 aikana ei Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-seuroissa seuran sisälle perustettu tasojoukkueita, vaan määräys oli perustaa seuran sisällä tasavahvoja joukkueita. Toinen perusasia tuona aikana oli, että Jääkiekkoliitolla ei ollut tasosarjoja sen enempää harjoitus- kuin sarjaotteluja varten.

Senkin olen jo kirjoittanut, että F-E junioreilla sai olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa (palaverit, kuiva-, jääharjoitukset sekä pelit). Kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta sai jääharjoituksia olla kaksi. Tapahtumien kesto sai olla enintään 60 minuuttia. D-junioreille sallittiin toimintavuoden aikana enintään neljä yhteistä tapahtumaa viikossa, joista enintään kolme jääharjoituksia. Tapahtumien kesto sai olla enintään 90 minuuttia.

Kohdassa Pelaaminen määrättiin mm.: "F-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 20 peliä. E-junioreissa vastaava pelaajakohtainen pelimäärä on 20-25, E1:ssä 25-30, D2:ssa 30-35 ja D1:ssä 35-40 kpl. Joukkueen johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa minkä tahansa joukkueen kenen tahansa pelaajan ko. määrä."

Peluuttamisesti määrättiin:"Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita."

 

[Wäinö#16]

En ollut mitenkään katkera tuosta tapahtuneesta, lähinnä ihmeissäni että tuollaistakin voi tapahtua. Lähinnä esimerkki on kuitenkin vain kuriositeetti, ja toivottavasti ei kertonut mistään laajemmasta ilmiöstä. Yksi noista vahvistuksista oli varsin mielenkiintoinen tapaus itsekin ja hänelle jääkiekko oli pitkään vain pelailua ja harrastus, kunnes vasta A-junnuikäisenä hän päätti kunnolla kokeilla rajojaan. Tuloksena ensin pääsy A-junnujen SM-sarjaan, pian jo liigaan, NHL-varaus sekä liigamestaruus.

Itseäni hämää tässä NS:n mollauksessa myös se, että jotenkin glorifioidaan aika ennen sitä. Silloinkin liiton johtotehtävissä toimi mm. Kummola ja oliko junioripäällikkönä pitkään muuan Eero Lehti. Se on selvää, että jos kaivataan pitkällä aikajänteellä hyviä tuloksia, pitää liitolla olla selvä strategia, ohjeet ja riittävästi resurssitukea seuroille. Eikä tähän voi mielestäni kuulua sosiaalipalloilu missään ikäluokassa, kun puhutaan korkeimmasta kehitystasosta. Harrastajilla sillekin on välillä tilausta. Se on minustakin outoa mikäli liitto on soveltanut "kaikki pelaa"-periaatteita kaikissa sarjoissaan nuoremmissa ikäluokissa, vaikkakaan ei se lähellekään kaikkea selitä "tuotannon" hiipumisesta. Siitä onko periaatteita tosiaan sovellettu kaikilla tasoilla, minulla ei ole tietoa.

 

[siffa]

Se on minustakin outoa mikäli liitto on soveltanut "kaikki pelaa"-periaatteita kaikissa sarjoissaan nuoremmissa ikäluokissa, vaikkakaan ei se lähellekään kaikkea selitä "tuotannon" hiipumisesta. Siitä onko periaatteita tosiaan sovellettu kaikilla tasoilla, minulla ei ole tietoa.

Yhteisten tapahtumien sallitut pienet enimmäismäärät harjoitusten ja pelien suhteen olivat minusta myös "tuotannon hiipumista" aiheuttavia tekijöitä seuran sisäisten tasavahvojen joukkueiden ja tasapuolisen peluutuksen lisäksi. Juniorivalmentajien ja valmennuspäälliköiden tehokasta toimintaa rajoitettiin noilla määräyksillä ratkaisevalla tavalla. Siksi en ole ollut allekirjoittamassa missään vaiheessa huippujuniorituotannon heikkenemisen syyksi valmentajia, jotka tekijät parhaansa annetuissa olosuhteissa. Jääkiekkoliitto satsasi valmennuskoulutukseen tuona aikana aiempaa enemmän.

Suomen juniorijärjestelmän tehokkuutta tuottaa maallemme huippujunioreita on verrattava aina Kanadan, USA:n, Ruotsin ja Venäjän juniorijärjestelmien vastaavaan tehokkuuteen. Eli on pysyttävä kovan kansainvälisen kehityksen kärjessä jatkuvasti. Minusta on oikein verrata eri maiden juniorijärjestelmien tehokkuutta juniorien MM-menestyksen ja NHL-pelaajien määrillä. Sen takia selvitin maittain vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden ikäluokkien viime kauden NHL-pelaajamäärät, mitkä Suomella olivat hälyttävän pieniä verrattuna kilpailijamaihin ja meillä ei ole kehittynyt ainuttakaan NHL-huippupelaajaa tuona ajanjaksona. Samaan aikaan junioreiden Suomen MM-menestys on myös hiipunut aiempiin vuosiin verrattuna.

 

[Wäinö#16]

Yhteisten tapahtumien sallitut pienet enimmäismäärät harjoitusten ja pelien suhteen olivat minusta myös "tuotannon hiipumista" aiheuttavia tekijöitä seuran sisäisten tasavahvojen joukkueiden ja tasapuolisen peluutuksen lisäksi. Juniorivalmentajien ja valmennuspäälliköiden tehokasta toimintaa rajoitettiin noilla määräyksillä ratkaisevalla tavalla. Siksi en ole ollut allekirjoittamassa missään vaiheessa huippujuniorituotannon heikkenemisen syyksi valmentajia, jotka tekijät parhaansa annetuissa olosuhteissa. Jääkiekkoliitto satsasi valmennuskoulutukseen tuona aikana aiempaa enemmän.

Suomen juniorijärjestelmän tehokkuutta tuottaa maallemme huippujunioreita on verrattava aina Kanadan, USA:n, Ruotsin ja Venäjän juniorijärjestelmien vastaavaan tehokkuuteen. Eli on pysyttävä kovan kansainvälisen kehityksen kärjessä jatkuvasti. Minusta on oikein verrata eri maiden juniorijärjestelmien tehokkuutta juniorien MM-menestyksen ja NHL-pelaajien määrillä. Sen takia selvitin maittain vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden ikäluokkien viime kauden NHL-pelaajamäärät, mitkä Suomella olivat hälyttävän pieniä verrattuna kilpailijamaihin ja meillä ei ole kehittynyt ainuttakaan NHL-huippupelaajaa tuona ajanjaksona. Samaan aikaan junioreiden Suomen MM-menestys on myös hiipunut aiempiin vuosiin verrattuna.

Yhteisten tapahtumien suositukset ovat minusta ihan järkeenkäypiä, kun puhutaan aivan nuorimmista junioreista ja ala-asteikäisistä lapsista. 3-4 yhteistä tapahtumaa viikossa on jo paljon tuon ikäisille. Etenkin jos halutaan vielä painottaa monipuolisen urheilun ja liikunnan merkitystä. Oman rajoituksensa asettavat myös jääresurssit ylipäänsä. Ja käsittääkseni missään ei olla oltu kieltämässä tai edes suosittelemassa, että omalla ajalla tehtyä urheilua ja liikuntaa kannattaisi jotenkin rajoittaa. Omasta mielestäni paljon merkittävämpi seikka "tuotannon" alenemiseen on omaehtoisen ja vapaa-ajalla tapahtuvan pelaamisen väheneminen. Siellä ulkojäillä ja pihapeleissä ne pelaajat syntyvät, kun saadaan niitä toistoja niistäkin asioista joita ollaan joukkueharjoituksissa valmentajan johdolla opittu.

Oliko liiton kilpailusääntöihin muuten kirjattu jotain näitä "kaikki pelaa"-periaatteita koskien F-D -ikäisiä junioreita tai vanhempiakin ja koskiko säännöt kaikkia sarjatasoja?

Kannattaa muuten katsoa vaikka Yle Teeman tiededokumentti Rotu ja älykkyys, joka mielestäni osuvasti kertoo tilastojen tulkinnan vaikeudesta ja vaarallisuudesta.

 

[wanhaa gauraa]

Yhteisten tapahtumien sallitut pienet enimmäismäärät harjoitusten ja pelien suhteen olivat minusta myös "tuotannon hiipumista" aiheuttavia tekijöitä seuran sisäisten tasavahvojen joukkueiden ja tasapuolisen peluutuksen lisäksi. Juniorivalmentajien ja valmennuspäälliköiden tehokasta toimintaa rajoitettiin noilla määräyksillä ratkaisevalla tavalla...

Väittäisin edelleen - ainakin oman kokemukseni perusteella - että pikkujunnujen tapahtumamäärät (harjoitukset+pelit) ovat pysyneet lähes samoina (70-luvulta tähän päivään). Pelien ja turnauksien määrä on lisääntynyt, yhteisharkkoja on sama määrä. Ehkä jostain alueiden tilastoista näkisi totuuden sarjapelien lukumäärän suhteen?
Etenkin 90-luvun puolenvälin jälkeen ovat lajin olosuhteet parantuneet uusien hallien myötä koko ajan ja pelejä/turnauksia päästään pelaamaan halleissa.
90-luvun puolivälissä tullut tasapuolinen peluuttaminen on edelleen voimassa ja pikkujunnuilla (F ja nuoremmat) pelataan 90s vaihtoja.
En ole itse kokenut koskaan mitään rajoitteita liiton tai seuran taholta. Jos tuolla tavalla on toimittu jossain päin niin ihmettelen...
Ne pikkujunnut, joista on kokemukseni mukaan tullut ja tulee joskus huippupelaajia ovat jäällä ja/tai laukomassa kiekkoa maaliin omalla vapaa-ajallaan huomattavasti suuremman ajan kuin seuran yhteistreeneissä.

 

[siffa]

Oliko liiton kilpailusääntöihin muuten kirjattu jotain näitä "kaikki pelaa"-periaatteita koskien F-D -ikäisiä junioreita tai vanhempiakin ja koskiko säännöt kaikkia sarjatasoja?

Tämä on olennainen kysymys vuosille 1996-2005. Toinen tärkeä kysymys on se, että miksi Jääkiekkoliitto muutti 2006 junioritoimintansa ideologiaa ja ohjeita eri ikäluokille.

Ensiksi kuitenkin perusasiaan eli Jääkiekkoliiton ja Nuori Suomen yhteyteen. Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjelmasta on ollut seikkaperäisiä määritelmiä ja ohjeita koskien Jääkiekkoliiton junioritoimintaa. Jääkiekkoliiton sivuilla yhteenveto Nuori Suomi-ohjelmasta (koskien vuosia 1996-2005) päättyi seuraavaan lauseeseen:"Suomalaisen jääkiekkoilun laatuprojekti on Nuori Suomi-ohjelma, lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmä luistelukoulusta A-maajoukkueeseen!" Tilanne on muuttunut ja nykytilanteen Jääkiekkoliiton "Suosituksissa ja säännöissä" Nuori Suomi on mainittu yhdeksi suosituksia luovista, monista tahoista kuten: valtio ja kunnat, opetusministeriö, paikalliset liikuntatoimet jne, eri järjestöt (Nuori Suomi jne) ja Jääkiekkoliitto.

Sitten tärkeään kysymykseesi.Vuosia 1996-2005 koskevassa Jääkiekkoliiton Urheilutoimintaa koskevissa säännöissä ja suosituksissa annettiin ohjeet F-D juniorijoukkueille omassa kohdassaan ja C-B-juniorijoukkueille omassa kohdassaan. C-B-juniorijoukkueille annetussa ohjeessa mainittiin heti alussa:"Jos pelikaudelle syntyy kaksi C2-juniorijoukkuetta, niin tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet harjoittelevat ja pelaavat toisessa joukkueessa ja vähemmän tavoitteita omaavat, sekä taidollisesti ei niin pitkälle kehittyneet toisessa joukkueessa. Näin seuraan voi vielä tulla uutena mukaan vaikka 15-vuotias nuori." Tasojoukkueet sai siis Jääkiekkoliiton antamien sääntöjen mukaan tehdä C2-B1 ikäluokille. Jääharjoittelusta sanottiin mm.: "C-B junioreissa ikäryhmän tavoitteellisimman joukkueen jääntarpeet otetaan ensin huomioon. Mahdollisille harrastejoukkueille annetaan jäätä siten, että mielekäs jääkiekon harrastaminen on mahdollista. Valmennuspäällikön näkemys asiasta on seuran kanta näissä ikäryhmissä." Pelaamisesta sanottiin säännöissä:"Tämän ikäryhmän joukkueet saavat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 45 peliä. Joukkueen johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä."

 

[Isorumailkeä]

Sekaannun keskusteluun hieman.

Jani Sievistä on käytetty täällä esimerkkinä siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii, niin mainittu ex-uimari oli eilen Rauman Uimaseuran vieraana ja paikkakunnan valtalehti Länsi-Suomi oli haastatellut häntä.

Haastattelussa Sievinen sanoo, että hän on aloittanut uinnin nelivuotiaana ja kuusivuotiaasta alkaen uinut suuria määriä viikoittain. Jutussa mainitaan myös, että uintiharjoitusten jälkeen mentiin aina yleisurheilukentälle harjoittelemaan muita lajeja, koska monipuolisuus oli tärkeää. Mainitaanpa sellainenkin, että 12-vuotiaana Sievinen oli piirin(?) paras seiväshyppääjä. Sievinen myöntää, että vasta n. 14-vuotiaana hän ryhtyi tietoisesti tavoittelemaan maailman huippua. Siihen asti toiminta oli ollut enemmän isän ohjaamaa.

Vaikka eräs nimimerkki on pyrkinyt väittämään, että lahjakkuudella ei ole merkitystä vaan kyse on ainoastaan harjoittelusta, sen määrästä ja laadusta, Sievisen mukaan harjoittelu on tärkeää, mutta uinnissa lahjakkuudella on oma merkityksensä.