Dippi on ylivoimainen ojentajaliike. Toisaalta usein nähdään nimenomaa se väärin tehtynä. Eli tällöin kyynärpäät menevat auki sivulle suhte leveänä. ntajaa haluaa enemmän kehittää. Lisäpainoja vyölle vaan ja n. 6-8 sarjoja.
kapeampaa kapeampaa kuin hartiataso. Otteen kavetessa painot tippuvat mutta ojentaja tekee reilusti enemmän töitä - kuin olkapäät ja rinta - normaaliin leveään otteeseen verrattuna. Myös tangon osumakohta vartaloon on reilusti lähempä napaa kuin normaalissa penkkipunnerruksessa.
Kapeassa penkissä ei kyllä mielestäni millään ole samat painot kun normaalissa penkissä, tai sitten ote on todella kapea normaalissa tai leveä kapeassa (vaihtoehtoisesti vahva ojentaja ja heikkorinta tai päin vastoin). Omissa sarja painoissa ainakin n. 20kg eroa. Tietysti ojentaja pienpänä lihaksena ei koskaan jaksa niin pitkiin sarjoihin kovemmilla painoilla.
Toki tossa omassa Dippaamattomuudessa on se, että oman salini Dippausteline on aivan liian leveä. Eikä siinä saa hommaa tehtyä. Toki varmasti itsekin pystyisin Dippaamaan mikäli teline olisi sopiva.
Kyllä ote pitää pitää hartian levyisenä. Mikäli ei pidä, ranteille tulee aivan kohtuuton rasitus. Jokainen voi ottaa kapean otteen, ja katsoa miten oma ranne vääntyy luonnottomaan asentoon. Juuri yleisimmin nähty virhe kapeassa penkissä on tuo liian kapea ote, jota valitettavan usein näkee.
Punnerrusliikkeissä tosiaan, ojentaja on suurin työtätekevä lihas. Tämän takia on mun mielestä ihan luonnollista, että kapean penkin tulos on se n. 10% pienempi kuin normi penkin. Ei mulla mikään kauhean leveä ote ole normaalissakaan penkissä. Vaan sopiva (hymiö). Itse teen normaalin penkin viimeisen sarjan jalat penkillä 4 toistoa 120kg, ja suunta valitettavasti tästä ylöspäin. Kapean penkin viimeinen sarja menee enemmän päivästä riippuen 105-110kg.