Jännä tilanne. Olen kerennyt ja jaksanut harmittavan vähän seuraamaan vaalitenttejä siihen nähden, etten vieläkään ole varma kumpaa ehdokasta lopulta äänestän. Lähtökohtana on onneksi kuitenkin se, että meillä vaikuttaa olevan kaksi vähän erilaista, mutta tehtävään kelvollista ehdokasta, joten tilanne on ihan hyvä.
Katsoin äsken YLE Areenasta itselleni ainokaisen, tuon torstain vaalitentin. Olen arvoiltani melko oikealla ja äänestänyt käytännössä aina Kokoomusta, mutta tällä hetkellä presidentinvaali ns. henkilövaalina tuntuu todella korostuvan ja voisin periaatteessa äänestää niin Stubbia kuin Haavistoakin. Tuon nähdyn tentin, tehtyjen vaalikoneiden ja muun taustatiedon perusteella fiilikseni karkeasti ottaen ehdokkaista ovat seuraavat:
Stubb:
+Erittäin hyvä puhumaan, verkostoitumaan sekä edustamaan Suomea maailmalla perustuen vuorovaikutustaitoihinsa sekä koulutus- ja työhistoriaansa. Tästä vinkkelistä katsoen hän on näistä kahdesta parempi valinta. Ote myös selkeästi presidentillisempi kuin
nuorempana, mikä nostaa hänen uskottavuuttansa. Myös sivistyneen oloisen ja työelämässäkin meritoituneen puolisonsa kanssa luovisivat varmasti hienosti ja helposti maailmalla presidenttiparina.
-Vastaili moniin kysymyksiin näkemässäni tentissä vähän turhankin asian vierestä, mikä ei välttämättä ollut pelkkää varman päälle pelaamista, vaan saattoi osin heijastella tiettyjä puutteita muodostaa selkeä ja looginen kanta silloin, kun kysymykset tulevat yllättäen. Vaikka Stubb on hyvin koulutettu ja erittäin taitava kommunikoimaan koen, että Haavistolla saattaa näistä kahdesta olla paremmat ongelmanratkaisu- ja hahmotustaidot, jotka tulevat esiin silloin, kun mennään käsikirjoituksen ulkopuolelle.
Haavisto:
+Hyvä työura hänellekin takana toimimaan Suomen edustajana maailmalla ja ratkomaan erilaisia kansainvälisiä ongelmia. Mukavan maltillinen sekä nokkelan oloinen. Napsua diplomaattisemmat kannat (pienenä esimerkkinä sanoisi vastaavansa Putinille puhelimeen, jos soittaisi, toisin kuin Stubb) saattaisivat oikein käytettynä olla maailmanpolitiikassa valttia verrattuna täysin jyrkkään linjaan, vaikka kovaa pelata pitääkin. Periaatteessa merkityksettömän, valtavirrasta poikkeavan seksuaalisen suuntautumisen haluan nähdä positiivisena ja rakentavana asiana. Hän ja puolisonsa voisivat olla ensimmäisenä seksuaalivähemmistöä edustavana (ainakin minun tietojeni mukaan) presidenttiparina eräänlaisia moderneja suunnannäyttäjiä ja siten rakentamassa vähemmän ahdasmielistä maailmaa.
-Vuorovaikutustaidoltaan ja koulutukseltaan hän ei ole mielestäni Stubbin veroinen. Huonossa lykyssä myös idealistisempi poliittinen ote saattaa tulla sormille paljon vääryyttäkin sisältävässä maailmassa.
Kuten sanottu; on kaksi hyvää ehdokasta ja varmaan aika tasainen peli nähdään huomenna. Hyvän presidentin Suomi saa joka tapauksessa.