Seitsemän aselähetystä joista kuudesta ei ole kerrottu sisältöä. Paha sanoa ollaanko perässä vai edellä Saksaa henkilöä kohti laskien.Saksa on tukenut Ukrainaa pelkillä asetoimituksilla ainakin kahden miljardin euron edestä. Mites Suomi?
Seitsemän aselähetystä joista kuudesta ei ole kerrottu sisältöä. Paha sanoa ollaanko perässä vai edellä Saksaa henkilöä kohti laskien.Saksa on tukenut Ukrainaa pelkillä asetoimituksilla ainakin kahden miljardin euron edestä. Mites Suomi?
En minä nyt kovin pehmeänä pidä sitä, että Ukrainaa aseistetaan ihan sumeilematta ja peittelemättä länsivaltojen taholta. Tämä siis pakotteiden päälle - ja sen päälle, että länsimaat ovat katkoneet diplomaattisia suhteitaan ja painostavat/uhkaavat jokaista Venäjää auttavaa tahoa. Aika suorassa sodassa Venäjän kanssa tässä ollaan. Se mikä vielä erottaa suorasta sodasta on se, että länsivallat liittyisivät sotaan omine joukkoineen.Käsittääkseni Venäjä niitä offensiivisiä liikkeitä tekee ja tekee yhä enemmän, koska Eurooppa ei laita oikeasti kovaa kovaa vastaan. Eivät Venäjään mitkään pehmeät keinot ole tehonneet ennenkään ja eivät tehoa jatkossakaan. Nythän he taas huomaavat, että uhittelemalla saavat haluamansa.
Voi olla, mutta jos nyt ihan ajattelee numeroina. Jo pelkästään Venäjän Ukrainan rajoille kasaama joukko oli lähtökohtaisesti liian vähän Ukrainan miehittämiseen. Se ehkä perustui sellaiseen ajatukseen salamasodasta, jossa Kiova vallataan viikossa.Suorituskyky ja sen menetys riippuu siitä kuinka paljon on mennyt aliupseereita ja upseereita. Heiltä yleensä vaaditaan jotain osaamistakin ja korvaaminen on hankalampaa kuin sotamiesten, joiden tarvitsee muistaa miten päin pidetään kivääriä kädessä ja kengännauhojen solmiminen on sitten teknisesti vaativinta.
Samoin tietysti tankkien, tykkien ja muun käyttäjien menetys on hankalampaa kuin itse aseen yleisesti. Koulutettu ja asiansa osaava miehistö on arvokkaampi kuin tankki. Jos siis niitä tulee liukuhihnalta ulos, nyt ei taida tulla.
En minä nyt kovin pehmeänä pidä sitä, että Ukrainaa aseistetaan ihan sumeilematta ja peittelemättä länsivaltojen taholta. Tämä siis pakotteiden päälle - ja sen päälle, että länsimaat ovat katkoneet diplomaattisia suhteitaan ja painostavat/uhkaavat jokaista Venäjää auttavaa tahoa. Aika suorassa sodassa Venäjän kanssa tässä ollaan. Se mikä vielä erottaa suorasta sodasta on se, että länsivallat liittyisivät sotaan omine joukkoineen.
Kaliningrad, niin - se on toisen maailmansodan aiheuttama mätäpaise, joka nyt Neuvostoliiton romahdettua on odottamassa ratkaisua. On vaikea nähdä, ettäkö Kaliningrad pitkällä tähtäimellä (luokkaa 50-100 vuotta) voisi olla osa Venäjää, eikä ainakaan tällä nykyisellä Venäjän politiikalla, jossa se roudaa Kaliningradiin aseistusta uhatakseen Länsi-Eurooppaa. Se jäänee ehkä vielä odottamaan ratkaisuaan, ellei Venäjä sitten julista suoraa sotaa Länsi-Euroopan kanssa (esim. iskemällä Baltian maihin). Mun oma veikkaus on se, että ensimmäinen asia, jonka "ympärysvallat" tekevät, on se, että Kaliningradin laivasto ja sotilastukikohdat lanataan maan tasalle. Veikkaan, että se on yksi ensimmäisiä asioita, joita Suomi ja Ruotsi tekisivät tilanteen eskaloiduttua sodan asteelle.
Suomelle on ensiarvoisen tärkeää pitää Itämeri auki. Toisin kuin jotkut ajattelevat, olen sitä mieltä, että sodassa Venäjää vastaan Suomelle olisi jopa itärajaa tärkeämpää saada Ruotsi, Baltian maat ja Puola pitämään Itämeri auki about Turkuun saakka.Luulisin, että se olisi pikemminkin Puola ja puolalaiset, jotka olisivat päävastuussa Kaliningradin lanaamisesta. Heillä sentään on parisataa kilsaa yhteistä maarajaa tuon Venäjän etäispesäkkeen kanssa. Jos tilanne eskaloituisi sodan asteelle, niin Suomella taitaisi olla isompana murheena oman itärajan turvaaminen kuin Liettuan länsirajasta/Puolasta huolehtiminen. Ruotsi vois kyllä tilanteen sattuessa lähettää sukellusveneensä entisen Köningsbergin edustalle pahoja tekemään.
Suomelle on ensiarvoisen tärkeää pitää Itämeri auki. Toisin kuin jotkut ajattelevat, olen sitä mieltä, että sodassa Venäjää vastaan Suomelle olisi jopa itärajaa tärkeämpää saada Ruotsi, Baltian maat ja Puola pitämään Itämeri auki about Turkuun saakka.
Siksi olen itse ajatellut (ennen Nato-jäsenyyden hakemista), että Suomelle voisi ihan itsekkäistä syistä olla hyvin tärkeää lanata Kaliningradin laivasto Itämeren pohjaan, jopa tärkeämpää kuin Pietarin laivasto. Uskon, että Ruotsille tuo targetti on about prio kakkonen, eli ensisijaisesti Ruotsi itse huolehtii siitä, ettei kukaan tule heidän kimppuunsa Itämeren yli, toissijaisesti siitä, että oletetun hyökkääjän eli Venäjän joukot eivät lähde Kaliningradista mihinkään suuntaan.
Kaliningrad on toisen maailmansodan jättämä tulehtunut piste, ja se odottaa ratkaisuaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä on melko varmaa, että pitkällä tähtäimellä Venäjäkin käsittää, että sodan syttyessä siellä oleva aseistus tuhotaan ensimmäisenä, ja vasta sitten aletaan miettiä, että pitäisikö tässä jotenkin auttaa Suomea ja Baltian maita. Sodan syttyessä se on varmasti yksi ensimmäisiä kohteita niin Suomelle, Ruotsille, Baltian maille, Puolalle kuin Saksallekin.
On se, se on ollut sitä about 1000 vuotta.Suomelle on tärkeää, että Itämeri ei ole Venäjän hallinnassa, mutta ei kai se ensiarvoisen tärkeää ole.
Suomen kokoinen maa ei pärjää Venäjän kokoista maata vastaan, ei, jos tilanne on 1 vs 1. Neuvosto-Venäjällä on ollut aina suunnitelmat Suomen rannikon haltuun ottamiseen, ja ei niin yllättäen niissä on kaksi samaa piirrettä ajasta riippumatta: (1) Suomen etelärannikko vallataan nopealla operaatiolla Hankoon saakka, ja (2) Suomi katkaistaan about Oulun korkeudelta, jottei pohjoisesta saada apua etelään. Tätä samaa suunnitelmaa on toteutettu vaihtelevin menestyksin satoja vuosia.Ei se paljon lohduta, vaikka Itämeri olisi auki, jos venäläiset olisivat miehittäneet Suomea vaikka Kymijokeen asti (ns. Vanhan Suomen alueet). Parasta Ruotsin liittymisessä on juuri se, että he ovat turvaamassa Suomen selustaa / Itämerta ja ilmatilaa.
Kyllä, ehdottomasti. On varmaan ihan ykköskohteita, jos kuuma sota syttyy. Mun mielestä on todennäköistä - johtuen paikan uhkaavuudesta ja Venäjän suorittamasta voimakkaasta militarisoinnista Kaliningradin suhteen - että se lanataan maan tasalle heti kuuman sodan alkumetreillä.Ilman Venäjän ydinaseuhkaa Kaliningradille voitaisiin tehdä sama kuin mitä Venäjä tekee tällä hetkellä Ukrainassa eli pommittaa aivan paskaksi.
Ei se millään muulla metodilla kyllä taida muuksi kuin Venäjän alueeksi muuttua kuin sodalla. Siis hyvin laajamittaisella, Naton ja Venäjän välisellä sodalla, jossa Suomi on osallisena. Mikä nyt yhä on aika perkeleen ikävä skenaario, mitä pitää välttää viimeiseen asti.Kaliningrad, niin - se on toisen maailmansodan aiheuttama mätäpaise, joka nyt Neuvostoliiton romahdettua on odottamassa ratkaisua. On vaikea nähdä, ettäkö Kaliningrad pitkällä tähtäimellä (luokkaa 50-100 vuotta) voisi olla osa Venäjää, eikä ainakaan tällä nykyisellä Venäjän politiikalla, jossa se roudaa Kaliningradiin aseistusta uhatakseen Länsi-Eurooppaa.
Eivät toki kummoisilta näytä. Mutta ihan samankaltaisia valmislinnoitteita Puolustusvoimat harjoittelee jatkuvasti valmistamaan yhdessä sopimuskumppaneiden (=rakennusfirmojen) kanssa.Betoniset ”bajamajat” käy bunkkerista valtaajalle
Sanoin, että se on yksi iso tulehduspiste Euroopassa. En ala arvuuttelemaan, että miten se ratkaistaan. On sanomatta selvää, että niin kauan kun Venäjä varustaa Kaliningradia ohjuksilla ja ydinaseilla, jotka yltävät isoon osaan Länsi-Eurooppaan, niin kuuman sodan syttyessä se on varmasti yksi paikka, joka halutaan lanata maan tasalle.Ei se millään muulla metodilla kyllä taida muuksi kuin Venäjän alueeksi muuttua kuin sodalla. Siis hyvin laajamittaisella, Naton ja Venäjän välisellä sodalla, jossa Suomi on osallisena. Mikä nyt yhä on aika perkeleen ikävä skenaario, mitä pitää välttää viimeiseen asti. Siellä asuu miljoona venäläistä. Mihin ne lanataan? Miten mihinkään länsimaisiin arvoihin sopii a) heidän murhaamisensa, b) heidän karkottamisensa viimeistä ihmistä myöden tai c) 100 % venäläisväestön pyörittäminen nukkevaltiona?
Käsittääkseni Suomi yksipuolisella ilmoituksella irrottautui Pariisin rauhansopimuksesta 1990, eikä käsittääkseni Suomella ole ollut 40 vuoteen mitään rajoituksia varustautumisensa suhteen. Ei siitä ainakaan kukaan ole paljoa nokkaa koputtanut.Hiukan offtopikkina, mutta asiaan liittyvänä pohdintana vieläkö Suomella on minkälaisia tulkintoja rajoituksistaan tuohon meripuolustukseen? Aiemmin on ilmeisesti kielletty jopa merimiinat, mutta miinalaivojahan on nyt käytössä? Ukrainan rannikon tapahtumiin nähden tosiaan merialueen turvaaminen on tärkeä aspekti myös meille.
Hiukan offtopikkina, mutta asiaan liittyvänä pohdintana vieläkö Suomella on minkälaisia tulkintoja rajoituksistaan tuohon meripuolustukseen? Aiemmin on ilmeisesti kielletty jopa merimiinat, mutta miinalaivojahan on nyt käytössä? Ukrainan rannikon tapahtumiin nähden tosiaan merialueen turvaaminen on tärkeä aspekti myös meille.
Ydinaseet on ainoa kielto mikä on voimassa.Hiukan offtopikkina, mutta asiaan liittyvänä pohdintana vieläkö Suomella on minkälaisia tulkintoja rajoituksistaan tuohon meripuolustukseen? Aiemmin on ilmeisesti kielletty jopa merimiinat, mutta miinalaivojahan on nyt käytössä? Ukrainan rannikon tapahtumiin nähden tosiaan merialueen turvaaminen on tärkeä aspekti myös meille.
No ei varmaan laivasto tai raja, mutta Kaliningradin ohjustukikohdat olisi varmasti hyökkäyksen kohteena Hornetien risteilyohjuksilla. Ne kuitenkin pystyvät pahasti ja merkittävästi vaikuttamaan Suomeenkin.Jos tilanne eskaloituisi sodan asteelle, niin Suomella taitaisi olla isompana murheena oman itärajan turvaaminen kuin Liettuan länsirajasta/Puolasta huolehtiminen. Ruotsi vois kyllä tilanteen sattuessa lähettää sukellusveneensä entisen Köningsbergin edustalle pahoja tekemään.
Suomi irtisanoutui Pariisin rauhansopimuksesta pois lukien ydinaseet. Mutta jälkeenpäin eräs "fiksu" päätti, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Tämä toki omaehtoisesti tehty höhlä sopimus. Muita rajoitteita ei enää ole.Ydinaseet on ainoa kielto mikä on voimassa.