Liigan laskeviin yleisömääriin ja jonkinlaiseen alemmuustilaan on varmasti monia syitä ja olisi toivottavaa, että liigan johdossa olisi nöyryyttä miettiä oikeasti asioita ja kuunnella esim. kannattajien näkemyksiä. Ei olisi ollenkaan huono idea, jos liigan pomot laskeutuisivat norsunluutornista, vaikka teinien joukkoon ja selvittäisivät, mikä saisi heidät kiinnostumaan SM-liigasta. Se on selvää, etteivät kaikki liigasta ole kiinnostuneita, eikä heitä saa kiinnostumaan. Liigan pitäisi pyrkiä puhuttelemaan nuoria ja niitä tulevaisuuden kannattajia, jotka astuvat vanhempien ikäluokkien tilalle.
Minulle on syntynyt myös sellainen mielikuva on, että lopulta aika harvassa ovat minun kaltaiseni ihmiset, jotka oikeasti aktiivisesti seuraava urheilua. Mitä tulee työpaikan kahvipöytäkeskusteluihin tai muihin yhteyksiin, niin on todella poikkeuksellista, jos keskustellaan urheilusta ylipäätään. Minä ajattelen niin, että lopulta aika harvalle suomalaiselle urheilu on oikeasti tärkeää, mitä tulee sen seuraamiseen ja jonkin seuran kannattamiseen. Olen jonkin verran ollut mukana järjestämässä vapaaehtoisena isoja ja myös kansainvälisiä urheilukisoja Suomessa. Vapaaehtoisia on koko ajan hankalampi ja hankalampi saada mukaan. Näkisin, että urheilun seuraajienkin osalta uusia ei tule tilalle samaan tahtiin, kuin vanhemmasta päästä poistuu.
Urheilu on tietenkin kilpailua paremmuudesta, jossa tulokset ratkaisevat, mutta se on myös viihdettä ja tarjoaa tunteita sekä elämyksiä (tarkoitus ei ole kuulostaa konsultilta). Tästä tullaan siihen, että keskiviikon TPS-Sport peliä seuratessani minua rupesi aika paljon ärsyttämään yksi asia, josta olen näilläkin palstoilla jonkin verran kirjoittanut ja joka on ennenkin ärsyttänyt. Minä olen kuitenkin urheilun suurkuluttaja ja jos minua asia tuskastuttaa, niin voi hyvin kysyä, että mitä sellainen urheilusta vähemmän kiinnostunut mahtaa asiasta ajatella ja siihen suhtautua.
Katsoin nimittäin viime viikonloppuna kolme viihdyttävää ja vauhdikasta NHL peliä ja keskiviikkona oli Tepsin ja Sportin välinen spektaakkeli, joka aiheutti ärsyyntymistä, jopa urheilun suurkuluttajassa. Minusta ihan turha on mennä sen taakse, että NHL:ssä pelaa maailman parhaat pelaajat ja sen takia peli on viihdyttävämpää. Tietenkin pelaajien taitotasolla on vaikutusta, mutta ei se kaikkea selitä. Joka kerta sitä yllättyy, kuinka tiukasti NHL:ssä suhtaudutaan estämiseen, kiinnipitämiseen ja mailahäirintään. Ei sielläkään aina tuomaritoiminta ihan putkeen mene, mutta kysyn vaan, että miksi liigassa ei voidaa tiukkaa linjaa mailahäirintään, kiekottoman ja kiekollisen pelaajan estämiseen sekä vastustajan kiinnipitämiseen ja vastustajassa roikkumiseen. Nyt näitä kaikkea saa harrastaa liigassa ihan vapaasti niin paljon kuin sielu sietää. Kiekotonta, mutta myös kiekollista pelaajaa sai häiritä ja estää kaikin mahdollisin keinoin ilman pelkoa jäähylle joutumisesta.
Keskiviikon Tepsi-Sport pelissä Sport ei edes yrittänyt pelata jääkiekkoa. Pelillisesti Sport ei pärjännyt alkuunkaan ja Tepsi olisi voittanut helposti ilman kolmea Sportille annettua lahjamaalia ja paremmalla viimeistelyllä. Mutta ottelun lopputulos ei nyt ole ollenkaan oleellinen asia vaan tapahtumat jäällä ja millainen jääkiekkopeli nähtiin. Pelissä oli yksi joukkue, joka pelasi ja toinen ei edes yrittänyt pelata. Tässäkin pelissä kuten myös monessa muussa pelissä mailahäirinnän, kahvaamisen vastustajan pelaajan estämisen ja vastustajan pelaajassa roikkumisen määrä oli aivan järkyttävän suuri. Kyllä näitä kaikkia elementtejä nähdää myös kärkijoukkueiden keskinäisissä peleissä. Sport tyytyi varsinkin kaksi jälkimmäistä erää vain painimaan ja roiskimaan kiekkoa vähän joka suuntaan. Kiekotonta pelaajaa ja kiekollista pelaajaa estettiin ja häirittiin kaikin mahdollisin keinoin. Sportin pelaajat käyttivät mailaa kaikkeen muuhun kuin pelaamiseen. Kaikki joukkueet näitä asioita harrastavat. Keskiviikon pelikin muistutti välillä enemmän painia kuin jääkiekkoa. Pelistä puuttui myös vauhti, tunne, taidokkaat suoritukset jne. Keskiviikon pelissä nähtiin Sportin toimesta sellaista antijääkiekkoa, ettei se todellakaan houkuttele ihmisiä katsomaan pelejä. Hauska yksityiskohta oli pelin lopun tilanne, josta Eronen sai jäähyn. Eronen taklasi Sportin pelaajaa ja sai jäähyn kiinnipitämisestä. Jäähylle ei ollut mitään perusteita, kun huomioidaan liigan tuomarilinja ja se, että tuomarit katsoivat lähes kaikki estämistilanteet pelin aikana läpi sormien. Jos olisi estämiseen oikeasti nollatoleranssi tai tiukka linja, niin silloin jäähy olisi ollut täysin oikeutettu. Ei se kuitenkaan siinä kohtaa ole oikeutettu, jos kaikki estämiset on siihen asti sallittu. Ei voi yhtäkkiä viheltää jäähyä, kun vastaavista ei ole aikaisemmin vihelletty.
Minä en nyt valita asiasta sen takia, että Tepsi hävisi. Pelin lopputulos ei ole nyt oleellinen asia ollenkaan ja turha oikeastaan Sportia on syyttää siitä, että SM-liiga sallii sallivalla tuomarilinjallaan antijääkiekon pelaamisen, jolla ei ole taidon ja osaamisen kanssa mitään tekemistä. Tulosurheilua jääkiekkokin on, joten Sport pelasi tavalla, johon heidän rahkeensa riittävät ja maksimoivat oman tuloksensa vastustajan hyvällä avustuksella. Ottelun 3.erä meni pelkästään painimiseksi ja rikkomiseksi Sportin osalta. Pitkiä kiekkoja laitettiin jatkuvalla syötöllä. Toki Sportin kaltainen isokoinen ja vahva joukkue pystyy hyödyntämään sallivan tuomarilinjan, jolla tapetaan vauhti pelistä, kun vastustajassa saa roikkua ihan miten paljon vain huvittaa. Dufva on niitä valmentajia, jotka osaavat ottaa ilon irti tästä.
Väkisinkin tulee mieleen. että mailahäirinnän ja estämisen salliminen on tapa pienentää joukkueiden välisiä tasoeroja silläkin kustannuksella, että pelin viihdyttävyys kärsii huomattavasti. Tällä tavalla liiga ampuu kyllä omaan jalkaansa. Aikaisemmin tehtyä virhettä (joukkuemäärän liiallinen kasvattaminen) korjataan sillä, että suositaan antijääkiekon pelaamista, jolla tapetaan pelistä vauhti ja kaikki viihdyttävät elementit kuten taidokkaat harhautukset ja nätit syöttöyhdistelmät. Kyllä paremmatkin joukkueet syyllistyvät mm. estämiseen ja mailahäirintään ja siihenkin pitää suhtautua yhtä tiukasti. Yksi keskeinen muutos on se, että otetaan tiukka linja mailahäirintään, kaikenlaiseen estämiseen ja vastustajassa roikkumiseen. Näin saadaan peliin lisää vauhtia ja tapahtumia. Nykyisellään osa liigapeleistä on todella raskasta seurattavaa ja jos tahtoo aktiivikannattajaakin välilä puuduttaa ja tympiä, niin mitä ajattelee satunnainen katsoja tai keskiverto seuraaja. Ei sellainen jaksa senkään vertaa pelejä katsoa. Jäällä pitää olla tapahtumia ja mielenkiintoista seurattavaa. Ei kukaan jaksa seurata loputtomasti sitä, että kentällä vain painitaan ja käytetään mailaa kaikkeen muuhun kuin pelaamiseen. Osa liigapeleistä on valitettavan tylsiä ja liigassa on 2-3 joukkuetta liikaa. On tosiasia, että jos näihin mainitsemiini asioihin otettaisiin tiukka linja, niin tasoerot kasvaisivat entisestään, mutta asia korjataan joukkuemäärää vähentämällä. Ei nyt ole tarkoitus Sportia syyllistää, koska liiga mahdollistaa heidän pelitapansa, mutta ei tuo ole todellakaan hyvää mainosta liigalle, eikä tarjoa katsojille viihdettä.