Yleisradio Oy – YLE

[BigRedCat]

En tunne muiden Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tarjontaa millään tasolla. Poikkeaako se paljonkin siitä, mitä Ylellä on ohjelmistossaan? Vai voisiko eroihin olla jokin muukin syy kuin Yle?

Ainakin budjetiltaan Yle on suhteessa melkoisen iso tekijä. Kansalaista kohden Ruotsiin verrattuna yle kustantaa 20% enemmän kuin SVT ja Tanskan vastineeseen verrattuna lähes 15%. Norjassa rahaa käytetään vielä enemmän mutta Norja öljyrahoineen on about yhtä relevantti vertailukohta kuin Viro, jossa rahaa menee 65% vähemmän per kansalainen.

Kun suhteutetaan talouden kokoon per capita, Yle kasvaa suhteessa Pohjoismaiden suurimmaksi yli 50% erolla Norjaan. Kyllä koolla suhteessa markkinaan on merkitystä myös, vaikka tokikaan tämä ei ole mitenkään tyhjentävä selitys.

Media | Ylen budjettia syytetään liian suureksi – selvisi, että se on samaa luokkaa Norjan kanssa

Yleisradion rahoitukseen on ehdotettu isoja leikkauksia ja sen budjettia on moitittu liian suureksi. HS vertasi Ylen budjettia kolmeen Pohjoismaahan ja Viroon.

www.hs.fi

 

[Kilgore Trout]

Ruotsalaisilla on ainakin kyky kaupallistaa musiikkia ja esimerkiksi nordic noir -ilmiötä, ensin kirjallisuutta ja sitten TV-sarjoja. Suomessa koitetaan nakertaa siivua samasta ilmiöstä, mutta paljon heikommalla menestyksellä.

 

[JZZ]

Ruotsalaisilla on ainakin kyky kaupallistaa musiikkia ja esimerkiksi nordic noir -ilmiötä, ensin kirjallisuutta ja sitten TV-sarjoja. Suomessa koitetaan nakertaa siivua samasta ilmiöstä, mutta paljon heikommalla menestyksellä.

Toki tähän vaikuttaa ihan suoraan myös tuotantobudjetit ja kielialue. Vaikka nykyisin kaupalliset kanavat tekevätkin pääosin sisältöään omiin maksukanaviinsa, niin kyllä niissä vaan ihan liian usein huomaa kengännauhabudjetin ihan tuotannon teknisessä tasossa. Ruotsinkielinen ohjelma voidaan myydä sellaisenaan kaikkiin pohjoismaihin, mutta harvassa ovat ne suomenkieliset ohjelmat, joilla ulkomailla olisi kysyntää. Ja ongelma tässä ei mielestäni ole YLE:n budjetit, ne ovat mielestäni sitä luokkaa, että niillä pystytään tekemään laadukasta tuotantoa, vaan nimenomaan se kaupallisten kanavien budjetin pienuus.

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

 

[Cobol]

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

Konflikti on myyty vajaaseen 10 maahan tähän mennessä ja lisäksi Canal+ osti sen oikeudet. Itse sarjahan on hyvin tehty ja kuvaa realistisesti miten Venäjä voisi hyökätä Suomeen ilman, että Venäjä hyökkää Suomeen. Ne vihreät miehet jne.

Ei varmaan kaikkiin iske, mutta sotaan tavalla tai toisella liittyvät kohtaukset oli suomalaisittain erinomaisesti tehty. Asteikko on toki mm. amerikkalaissarjoja matalammalla, mutta silti helikopeterikohtaukset ja muukin oli viritelty kuten pitää. Pienehkön budjetin näki, myönnän, mutta ihan hyvää toteutusta. Myös puolustusvoimien ammattisotilaat olivat mukana osassa kohtauksia.

Minusta ajankohtaisuudessaan erinomainen tuotos. Ei vain siksi, että sarjassa vallataan Suomenlahdella laiva. Yksi syy laatuun on käsikirjoittaja ja kirjailija Helena Immonen. Upseeri, joka on kirjoissaan piirtänyt realistista kuvaa Venäjän uhasta.

YLE:n kannattaa minusta tuottaa vähemmän, mutta antaa enemmän resursseja käsikirjoituksiin. Tämä on yksi syy, miksi suomalaiset tuotannot ovat heikohkoja. Meiltä puuttuu edelleen mm. Tanskan ja Ruotsin tasoiset käsikirjoittajat. Molemmissa maissa tietääkseni heitä koulutetaan erikseen.

Muut olivatkin sitten muiden yhtiöiden, joten en niistä tässä enempää.

 

[Lystikäs]

En tunne muiden Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tarjontaa millään tasolla. Poikkeaako se paljonkin siitä, mitä Ylellä on ohjelmistossaan? Vai voisiko eroihin olla jokin muukin syy kuin Yle?

Muissa Pohjoismaissa kaupallisilla toimijoilla on lähtökohtaisesti paljon isompi jalansija markkinoista. Esimerkiksi Ruotsissa yleisradioyhtiöt SVT ja SR ovat vasta 3. ja 4. markkinaosuuksissa, joten he eivät ole niin iso uhka kaupallisille mediatoimijoille, jotka pystyvät (kuten edellä todetaan) myymään kielialueensa takia sisältöään myös muihin Pohjoismaihin - ja kantavatkin täten kuormaansa muunkin kuin viihteen saralla. Me emme siten voi seurata sokeasti sitä mitä muissa pohjoismaissa tapahtuu, vaan meidän pitää keksiä keino miten saamme nämä meidän omat haasteelliset markkinat toimimaan.

Syy siihen miksi mediayhtiöt tekevät täällä lähinnä tappiota voi tietenkin olla jossain muussakin kuin YLE:ssä, mutta tuskin YLE tilannetta ainakaan auttaa. Oletetaan, että naapurusto kerää yhdessä rahaa 10 euroa jokaiselta, antaa ne rahat Ristolle, jotta tämä pitäisi huolen siitä, että kenelläkään ei ole jano (YLE-malli). Risto käy ostamassa limonadipulloja naapurikylästä ja jakaa ne limonadipullot naapurustolle ilmaiseksi. Samaan aikaan Petri ostaa omilla rahoillaan limonadiaineksia, tekee niistä itse limonadia ja yrittää myydä niitä naapureilleen 3 eurolla saadakseen siitä hieman elantoa. Kuka ostaa Petriltä limonadin 3 eurolla kun Risto jakaa niitä ilmaiseksi (vaikka eivät tajua antaneensa Ristolle jo 10 euroa)? Kun Liisa sitten miettii miten hän voisi tienata rahaa, Petri on tarjonnut esimerkin siitä, ettei limonadibisnes tässä naapurustossa kannata. Naapurikyläläiset ostavat lopulta Petrin limonadikojun ja ajattelevat optimistisesti voivansa tehdä tännekin limonadibisneksen, mutta Riston "ilmaiset" limonadit pitää huolen siitä, ettei kojussa kannata mitään sokeria kummempaa myydä.

 

[Joukka]

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

Tähän listaan voisi myös lisätä Koskinen-sarjan. Pääongelma ainakin Koskisessa ja Hautalehdossa on aivan surkea käsikirjoitus. Poikkeamat kirjoihin ovat niin suuria, että kokonaisuus kärsii väkisinkin. Osassa Koskisia ei ole juuri muuta tarttumapintaa kirjaan kuin nimi, silloin hahmot, draama ja huumori vaikuttavat väkisin väännetyiltä. Tässä ruotsalaiset onnistuvat huomattavasti paremmin.

 

[mike owen]

Mielestäni Konflikti on erittäin hyvin tehty kokonaisuus. Näyttelijät selviytyivät urakasta hienosti.

Toivottavasti YLE tekee hyvin tehtyjä sarjoja jatkossa. Täällä on hyviä käsikirjoittajia ja näyttelijöitä, jotka osaavat hommansa, jos heille annetaan vain mahdollisuus tehdä sitä duunia mihin heidät on koulutettu. Tällä hetkellä kulttuurista on supistettu aivan liian paljon rahaa. Useat näyttelijät eivät saa tarpeeksi työmahdollisuuksia Suomessa. Kulttuuriin tulee panostaa todella paljon. Tämä kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.

 

[JZZ]

Tähän listaan voisi myös lisätä Koskinen-sarjan. Pääongelma ainakin Koskisessa ja Hautalehdossa on aivan surkea käsikirjoitus. Poikkeamat kirjoihin ovat niin suuria, että kokonaisuus kärsii väkisinkin. Osassa Koskisia ei ole juuri muuta tarttumapintaa kirjaan kuin nimi, silloin hahmot, draama ja huumori vaikuttavat väkisin väännetyiltä. Tässä ruotsalaiset onnistuvat huomattavasti paremmin.

Mennään jo toki aika kauas ketjun aiheesta, mutta huomattavan harva nordic noir -kirja on taipunut missään määrin edes siedettäväksi elokuvaksi tai sarjaksi, edes ruotsissa tai norjassa. Ja siis onhan tuo isolta osin aikalailla hankala genre sinällään, iso osa kirjoistakin on aika keskinkertaisia epäloogisuuskokoelmia, joka paljastuu erityisesti kun sitä puristaa näyteltyyn muotoon.

 

[Jerry100]

Oletetaan, että naapurusto kerää yhdessä rahaa 10 euroa jokaiselta, antaa ne rahat Ristolle, jotta tämä pitäisi huolen siitä, että kenelläkään ei ole jano (YLE-malli). Risto käy ostamassa limonadipulloja naapurikylästä ja jakaa ne limonadipullot naapurustolle ilmaiseksi. Samaan aikaan Petri ostaa omilla rahoillaan limonadiaineksia, tekee niistä itse limonadia ja yrittää myydä niitä naapureilleen 3 eurolla saadakseen siitä hieman elantoa. Kuka ostaa Petriltä limonadin 3 eurolla kun Risto jakaa niitä ilmaiseksi (vaikka eivät tajua antaneensa Ristolle jo 10 euroa)?

Tässähän se probleema kiteytettynä on.

Jotkut kyläläiset sanoo että Riston limonadi kirittää Petriä tekemään parempaa limua ja Petri saisi olla itseasiassa kiitollinen kun Ristolla on varaa testata mikä maku on suosituin.
Eli tekisi Petri parempaa limonadia niin ihmiset ostaisi sitä.

Argumenttina tämä tietenkin on täysin falski ja mitätön.

 

[Kilgore Trout]

Ehkä vuosisataan sitten mahtuu vain yksi Kummeli ja yksi Arto Nyberg, mutta ei kummankaan menestys tuotannon kalleuteen perustunut.

 

[Dynamo]

Miksi meidän pitäisi tuottaa voittoa Telialle tai Schibstedille katsomalla MTV3:sta? Pitäkööt roskansa.

Miksi meidän pitäisi maksaa YLE:n toiminnasta vaikka viihde- tai urheilutarjonnan puolelta, kun kaupalliset toimijat voisivat hoitaa tämän osion.

En ymmärrä sitä, että myötätuntoa pitäisi olla milloin mihinkin julkisen puolen menoon, mutta koskaan kukaan ei tunnu olevan myötätuntoinen veronmaksajia kohtaan. Se on väärin. Tai oikeastaan ymmärrän tuon myötätunnon puutteen: se johtuu demokratiasta, jossa äänestäjien valtaosa on nettosaajia, ei nettomaksajia. Sitten vielä kysytään, miksi työperäistä maahanmuuttoa on niin vaikea saada lisää Suomeen ja ihmetellään, miksi korkeakoulutettuja muuttaa ulkomaille kiihtyvään tahtiin. Ahneita ovat perkeleet: eivät suostu maksamaan "meidän kaikkien elintasoa", vaan ajattelevat omaa napaansa. Aha. Miten se ei sitten ole ahneutta, että nettoveronmaksajien pitäisi kustantaa nettoveronsaajille yhtä ja toista "ilmaisena julkisena palveluna"? Ilmeisesti tämä on jotenkin "eri asia". Selvennykseksi: ko. palvelut eivät ole ilmaisia, kaukana siitä, vaikka ovatkin käyttäjille maksuttomia tai lähes maksuttomia.

Mitä merkitystä sillä on, jos jokin toimija, kuten vaikka Telia, tuottaa voittoa? Eikö se ole juuri sitä, mitä yrityksiltä toivotaan? Siis voittoja, joilla maksetaan veroja, lisätään tuotekehitystä ja tehdään investointeja, ehkä lisätään henkilöstöä. Mutta jos asenne on tuo, niin ei varmaankaan tarvitse hirveästi ihmetellä, miksi Suomeen on vaikea saada ulkomaisia investointeja, kun muutkin maat kilpailevat samoilla apajilla. On tietysti jokaisen oma asia, mitä mediaa seuraa. Jos seuraamisen tai seuraamatta jättämisen peruste on mediayrityksen mahdollinen voitto, niin kai se on joillekin sitten niin. Itse teen valintani muilla perusteilla.

Ymmärrän kyllä, että YLE:llä on esim. kriisiaikojen viestinnässä merkittävä rooli, sillä kriisiaikojen välttämätöntä viestintää ja tiedotusta ei ole järkevää ulkoistaa muille, mahdollisesti ulkomaalaisomisteisille kaupallisille yhtiöille. Sikäli YLE tulee pitää toimintakelpoisena, vaikka sen rahoitusta voikin supistaa.

 

[Satunnainen]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

 

[Noppa10]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

Sehän on sinun henkilökohtainen valinta, jos haluat maksaa Yleä paskemmasta hinta/laatu suhteesta. Minun mielestäni (makuasia) taas itse saan miellyttävämmän valinnan Viaplay + Ruutu+ yhdistelmällä, mutta silti joudun myös maksamaan jostain Sointu Borgin realitysta, jota en halua edes nähdä.

 

[Alejandro]

En tiedä paljonko verorahojani on tuhlattu Yle Areena -sovelluksen uusimpaan tuotantoversioon, mutta kyseinen päivitys on kyllä ällistyttävän huono. Se vanha oli paljon parempi, kun pystyi halutessaan olla vain podcastien puolella. Nyt tuntuu, että olen jatkuvasti selaamassa tv-puolen sisältöjä. Lisäksi nuo suosikit näkyvät epäselvemmin kuin ennen. Käytettävyys on tippunut roimasti. Taas malliesimerkki siitä, että jos jokin ei ole rikki, niin sitä ei tarvitsisi korjata.

 

[Peltinen]

Toivottavasti YLE tekee hyvin tehtyjä sarjoja jatkossa. Täällä on hyviä käsikirjoittajia ja näyttelijöitä, jotka osaavat hommansa, jos heille annetaan vain mahdollisuus tehdä sitä duunia mihin heidät on koulutettu. Tällä hetkellä kulttuurista on supistettu aivan liian paljon rahaa. Useat näyttelijät eivät saa tarpeeksi työmahdollisuuksia Suomessa. Kulttuuriin tulee panostaa todella paljon. Tämä kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.

Tähän sellainen huomio, että YLE harvemmin "tekee" näitä sarjoja. Se on varsinkin fiktiossa yleensä ainoastaan tilaaja joka antaa budjetin ja itsenäiset tuotantoyhtiöt hoitavat sitten varsinaisen tuotannon. Esimerkiksi tämä QOFE ei ole mikään "YLEn sarja" vaikka se Ylen kanavilla ja Areenassa nähtiinkin. Se on Tiina Lymin ja Rabbit Filmsin tuotanto joka on myyty Ylelle. Nämä sitten voivat hyppäillä kanavalta toiselle. Esimerkiksi Yellow Filmin Syke-sarja alkoi Ylellä mutta siirtyi sitten Sanoman kanaville myöhemmillä kausilla.

 

[Kilgore Trout]

Miksi meidän pitäisi maksaa YLE:n toiminnasta vaikka viihde- tai urheilutarjonnan puolelta, kun kaupalliset toimijat voisivat hoitaa tämän osion.

En ymmärrä sitä, että myötätuntoa pitäisi olla milloin mihinkin julkisen puolen menoon, mutta koskaan kukaan ei tunnu olevan myötätuntoinen veronmaksajia kohtaan. Se on väärin. Tai oikeastaan ymmärrän tuon myötätunnon puutteen: se johtuu demokratiasta, jossa äänestäjien valtaosa on nettosaajia, ei nettomaksajia. Sitten vielä kysytään, miksi työperäistä maahanmuuttoa on niin vaikea saada lisää Suomeen ja ihmetellään, miksi korkeakoulutettuja muuttaa ulkomaille kiihtyvään tahtiin. Ahneita ovat perkeleet: eivät suostu maksamaan "meidän kaikkien elintasoa", vaan ajattelevat omaa napaansa. Aha. Miten se ei sitten ole ahneutta, että nettoveronmaksajien pitäisi kustantaa nettoveronsaajille yhtä ja toista "ilmaisena julkisena palveluna"? Ilmeisesti tämä on jotenkin "eri asia". Selvennykseksi: ko. palvelut eivät ole ilmaisia, kaukana siitä, vaikka ovatkin käyttäjille maksuttomia tai lähes maksuttomia.

Mitä merkitystä sillä on, jos jokin toimija, kuten vaikka Telia, tuottaa voittoa? Eikö se ole juuri sitä, mitä yrityksiltä toivotaan? Siis voittoja, joilla maksetaan veroja, lisätään tuotekehitystä ja tehdään investointeja, ehkä lisätään henkilöstöä. Mutta jos asenne on tuo, niin ei varmaankaan tarvitse hirveästi ihmetellä, miksi Suomeen on vaikea saada ulkomaisia investointeja, kun muutkin maat kilpailevat samoilla apajilla. On tietysti jokaisen oma asia, mitä mediaa seuraa. Jos seuraamisen tai seuraamatta jättämisen peruste on mediayrityksen mahdollinen voitto, niin kai se on joillekin sitten niin. Itse teen valintani muilla perusteilla.

Ymmärrän kyllä, että YLE:llä on esim. kriisiaikojen viestinnässä merkittävä rooli, sillä kriisiaikojen välttämätöntä viestintää ja tiedotusta ei ole järkevää ulkoistaa muille, mahdollisesti ulkomaalaisomisteisille kaupallisille yhtiöille. Sikäli YLE tulee pitää toimintakelpoisena, vaikka sen rahoitusta voikin supistaa.

Kirjoitat ehkä enemmän geneerisesti kuin vastauksena minulle, mutta selvennän sen verran, että olen nettomaksaja sekä itse että varsinkin yritykseni kautta. Maksan YLE-veroakin molemmista pusseista.

Kirjoitin nyt spesifisti MTV3:sta. En näe sitä investointina, että Schibsted poimii sen Telian alelaarista Ruotsin TV4:n kylkiäisenä. MTV3 tuottaa tappiota vuodesta toiseen ja henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen samana, ei ole sentään merkittävästi laskenut. Katsotaan nyt mitä Schibsted "investoinnilleen" tekee, tuskin se sitä siksi on ostanut, että pääsee jatkamaan tappion tekemistä.

 

[Hermes#41]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

Tämä.

Itse esim. maksan Sanoma-konsernille jo monin verroin enemmän, mutta vastine rahalle ei ole ihan samaa luokkaa. Samaten maksan myös MTV:lle (Telia) paljon enemmän mitä Ylelle.

 

[DrE]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

Mielestäni olisi reilua ottaa tälläisessä vertailussa huomioon välilliset kustannukset, jonka jälkeen Yle olisi kalliimpi moninkertaisesti.

 

[Hermes#41]

Mielestäni olisi reilua ottaa tälläisessä vertailussa huomioon välilliset kustannukset, jonka jälkeen Yle olisi kalliimpi moninkertaisesti.

Mitä ne välilliset kustannukset ovat?

 

[BigRedCat]

Tämä.

Itse esim. maksan Sanoma-konsernille jo monin verroin enemmän, mutta vastine rahalle ei ole ihan samaa luokkaa. Samaten maksan myös MTV:lle (Telia) paljon enemmän mitä Ylelle.

Totta kai Yle on parempi ja laadukkaampi kuin MTV tai Nelonen mutta tämä argumentti ontuu erittäin pahasti siksi, että toinen rahoitetaan yleisellä verolla joka ei riipu käytöstä. Kyllä kaljakin olisi halvempaa niille jotka sitä juovat, jos kaikilta yli x€ tienaavilta kerättäisiin "olutvero" jolla kuitattaisiin oluenjuomisen kustannukset.

Tämä ei siis ole argumentti minulta Yleä vastaan mutta "näin minä joka käytän palvelua saan enemmän vastinetta omalle maksulleni" -argumentti ei tarkoita mitään muuta kuin että on kiva kun muut maksavat käyttämistäni palveluista osan. Myös minä henkilökohtaisesti saan Yle-verolle huomattavasti enemmän vastinetta kuin mistä maksan, mutta moni myös maksaa eikä kuluta palvelua juuri lainkaan. On aika itsestäänselvää, että sellainen palvelu on kalliimpi josta maksavat vain sen käyttäjät. On se kyllä reilumpi tapa jakaa kustannuksetkin (vaikka toki Ylen tapauksessa on paljon veroa puoltaviakin syitä).

En tiedä noteerasitko, mutta se edellissivulla "faktantarkistuksena" esittämäsi Nelonen Median liikevaihto oli kyllä aivan soopaa ja kiinnostaisi tietää mistä sen otit. Todellisuus lienee, että MTV ja Nelonen yhteensä ovat huomattavasti Yleä jäljessä tuolta osin "resursseiltaan".

 

[Hermes#41]

En tiedä noteerasitko, mutta se edellissivulla "faktantarkistuksena" esittämäsi Nelonen Median liikevaihto oli kyllä aivan soopaa ja kiinnostaisi tietää mistä sen otit. Todellisuus lienee, että MTV ja Nelonen yhteensä ovat huomattavasti Yleä jäljessä tuolta osin "resursseiltaan".

Luku oli koko Sanoman luku, yläkanttiin.

Toisaalta taas ylellä on myös paljon muuta palvelua kuin tv, kuten radiot, Areena, verkkosisällöt jne.

Lähinnä pointti onli, että resurssit eivät Ylen vs. Sanoma ole niin ylivertaiset. Ainakaan laatuun verrattuna.

Minusta olisi tyhmäö lähteä alas ajamaan Yleä, jos miettii mitä rahalla saa. Toki aina voi parantaa ja miettiä, mikä on tarpeellista, mutta tuolla 550 miljoonalla tehdään suomalaiselle kulttuurille, urheilulle ja tv-alalle todella paljon hyvää.

Toki Yleltä voisi kasia ne sisällöt, mitkä eivät itseäni miellytä, mutta julkisen tiedonvälityksen arvo on, että siellä on sisältöä, joka ei kaupallisella puolella ole kannattavaa.

 

[finnjewel]

Mikä nyt sitten on kenellekin kallista.
Olen melko tyytyväinen, että näen kiekkokaudella oman suosikkijoukkueen matsit livenä +kolmellakympillä kuussa ja kaupan päälle jenkkifutista, rallia, sarjoja, elokuvia sekä siedettävän tasoisia dokkareita.
Pesiskaudella näen +20€:lla/kk suosikkijoukkueen matsit sekä korista livenä ja kaupan päälle Hesarin, Ilta-Sanomat ja muutaman muun digilehden sekä elokuvia ja sarjoja.
Maxilta (oliko 14€/kk) vielä Eurosport+HBO.
Ymmärrän jos tulottomalle kallista, mutta säännöllisillä kk-tuloilla ihan kohtuullista.
"Ilmainen" YLE uutisineen täydentää.
Myönnän, että Viaplay:n 40€/kk tuohon lisäksi ei tarjoaisi kuin NHL:n ja dartsin, eikä aika riittäisi edes niitä seurata.

 

[BigRedCat]

Luku oli koko Sanoman luku, yläkanttiin.

Toisaalta taas ylellä on myös paljon muuta palvelua kuin tv, kuten radiot, Areena, verkkosisällöt jne.

Tottahan toki. Ei ole kuitenkaan mieltä tehdä tuollaista vertailua jos ei ota huomioon, että vertailukohde painaa ja julkaisee myös ihan fyysisiä lehtiä melkoisen määrän. Noita Sanoman lehtiä on Hesarin, Aamulehden ja Aku Ankan lisäksi aikamoinen liuta ja eiköhän tuo kokonaisuus ole huomattavasti isompi kuin Nelonen.

Ja silti Nelosellakin on Wikipedian mukaan aika paljon kaikkea: Nelonen Media – Wikipedia

Nelonen Median televisiokanavat ovat Nelonen, Liv, Jim ja Hero. Nelonen Median suoratoistopalvelu on Ruutu. Nelonen Median radiokanavat ovat Radio Suomipop, Radio Rock, Easy Hits, Classic Hits, Loop, Helmiradio, Aito Iskelmä, HitMix, Groove FM ja Kantriradio.
...
Nelonen Media Live järjestää vuosittain neljätoista festivaalia ympäri Suomen. Se tuottaa myös useita musiikki- ja viihdetapahtumia megaluokan stadionkonserteista intiimepiin konserttisaleihin, sekä kaupallisessa yhteistyössä räätälöityjä risteilyjä kuten Goom-risteily ja Abiristelyt.

Lähinnä pointti onli, että resurssit eivät Ylen vs. Sanoma ole niin ylivertaiset. Ainakaan laatuun verrattuna.

Olen ehdottomasti samaa mieltä mitä tulee television kulttuuri- ja asiaohjelmiin sekä urheiluun. Mutta ei tämä nyt ihan niin yksioikoista ole. Jos Ylen journalismi on laadukkaampaa kuin Hesarin (antaisin itse tässä voiton Ylelle), niin ei ero ole mikään suuren suuri. Lisäksi Sanoma omistaa myös esim. STT:n jolta Yle ostaa uutispalveluita. Itse asiassa ainakin jokunen vuosi sitten Sanoma-omisteinen STT hoiti "alihankintana" Ylen yöaikaisen uutisoinnin verkossa ja Ylen kanavilla.

Yle laajentaa yhteistyötä STT:n kanssa – Yle Uutisten yövuorot kansalliselle uutistoimistolle (Vuodelta 2019)

Kumppanuus tulee voimaan joulukuun alussa.

yle.fi

Minusta olisi tyhmäö lähteä alas ajamaan Yleä, jos miettii mitä rahalla saa. Toki aina voi parantaa ja miettiä, mikä on tarpeellista, mutta tuolla 550 miljoonalla tehdään suomalaiselle kulttuurille, urheilulle ja tv-alalle todella paljon hyvää.

Ihan ehdottomasti, Ylen alasajaminen erityisesti nykyisessä tilanteessa, vieläpä pienenä kielialueena, olisi täysin järjetöntä. Mutta kyllä Yle on hyvin mittavin resurssein varustettu ja pohjoismaisen vertailun kestävä yleisradio vaikka rahoitusta leikattaisiin satakin miljoonaa. Onko siihenkään tarvetta? Ehkä, ehkä ei. Nyt Yle on kuitenkin pohjoismaiden suhteessa kallein yleisradioyhtiö (Valtion mediatuet - Medialiitto) ja siinä on vissi ero keskustellaanko siitä onko meillä 400m€, 500m€ vai 600m€ budjetilla toimiva melkoisen massiivinen Yle, vai että villeimpien tyyliin vaaditaan mainitsemaasi alasajoa.

 

[Hermes#41]

Ainakin budjetiltaan Yle on suhteessa melkoisen iso tekijä. Kansalaista kohden Ruotsiin verrattuna yle kustantaa 20% enemmän kuin SVT ja Tanskan vastineeseen verrattuna lähes 15%.

Laskitko Ruotsin osalta sen, että TV ja radio on eri instannsit omilla budjeteilla?

Nettitarjonnasta en osaa sanoa, että on SVT:llä ja radiolla omat vai onko vielä joku kolmas yhtiö?

 

[Satunnainen]

Mielestäni olisi reilua ottaa tälläisessä vertailussa huomioon välilliset kustannukset, jonka jälkeen Yle olisi kalliimpi moninkertaisesti.

Tätä sinulta jo kysyttiinkin, mutta kysynpä nyt minäkin. Mitä kustannuksia tarkoitat tässä?