Yleisradio Oy – YLE

[BigRedCat]

En tunne muiden Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tarjontaa millään tasolla. Poikkeaako se paljonkin siitä, mitä Ylellä on ohjelmistossaan? Vai voisiko eroihin olla jokin muukin syy kuin Yle?

Ainakin budjetiltaan Yle on suhteessa melkoisen iso tekijä. Kansalaista kohden Ruotsiin verrattuna yle kustantaa 20% enemmän kuin SVT ja Tanskan vastineeseen verrattuna lähes 15%. Norjassa rahaa käytetään vielä enemmän mutta Norja öljyrahoineen on about yhtä relevantti vertailukohta kuin Viro, jossa rahaa menee 65% vähemmän per kansalainen.

Kun suhteutetaan talouden kokoon per capita, Yle kasvaa suhteessa Pohjoismaiden suurimmaksi yli 50% erolla Norjaan. Kyllä koolla suhteessa markkinaan on merkitystä myös, vaikka tokikaan tämä ei ole mitenkään tyhjentävä selitys.

Media | Ylen budjettia syytetään liian suureksi – selvisi, että se on samaa luokkaa Norjan kanssa

Yleisradion rahoitukseen on ehdotettu isoja leikkauksia ja sen budjettia on moitittu liian suureksi. HS vertasi Ylen budjettia kolmeen Pohjoismaahan ja Viroon.

www.hs.fi

 

[Kilgore Trout]

Ruotsalaisilla on ainakin kyky kaupallistaa musiikkia ja esimerkiksi nordic noir -ilmiötä, ensin kirjallisuutta ja sitten TV-sarjoja. Suomessa koitetaan nakertaa siivua samasta ilmiöstä, mutta paljon heikommalla menestyksellä.

 

[JZZ]

Ruotsalaisilla on ainakin kyky kaupallistaa musiikkia ja esimerkiksi nordic noir -ilmiötä, ensin kirjallisuutta ja sitten TV-sarjoja. Suomessa koitetaan nakertaa siivua samasta ilmiöstä, mutta paljon heikommalla menestyksellä.

Toki tähän vaikuttaa ihan suoraan myös tuotantobudjetit ja kielialue. Vaikka nykyisin kaupalliset kanavat tekevätkin pääosin sisältöään omiin maksukanaviinsa, niin kyllä niissä vaan ihan liian usein huomaa kengännauhabudjetin ihan tuotannon teknisessä tasossa. Ruotsinkielinen ohjelma voidaan myydä sellaisenaan kaikkiin pohjoismaihin, mutta harvassa ovat ne suomenkieliset ohjelmat, joilla ulkomailla olisi kysyntää. Ja ongelma tässä ei mielestäni ole YLE:n budjetit, ne ovat mielestäni sitä luokkaa, että niillä pystytään tekemään laadukasta tuotantoa, vaan nimenomaan se kaupallisten kanavien budjetin pienuus.

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

 

[Cobol]

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

Konflikti on myyty vajaaseen 10 maahan tähän mennessä ja lisäksi Canal+ osti sen oikeudet. Itse sarjahan on hyvin tehty ja kuvaa realistisesti miten Venäjä voisi hyökätä Suomeen ilman, että Venäjä hyökkää Suomeen. Ne vihreät miehet jne.

Ei varmaan kaikkiin iske, mutta sotaan tavalla tai toisella liittyvät kohtaukset oli suomalaisittain erinomaisesti tehty. Asteikko on toki mm. amerikkalaissarjoja matalammalla, mutta silti helikopeterikohtaukset ja muukin oli viritelty kuten pitää. Pienehkön budjetin näki, myönnän, mutta ihan hyvää toteutusta. Myös puolustusvoimien ammattisotilaat olivat mukana osassa kohtauksia.

Minusta ajankohtaisuudessaan erinomainen tuotos. Ei vain siksi, että sarjassa vallataan Suomenlahdella laiva. Yksi syy laatuun on käsikirjoittaja ja kirjailija Helena Immonen. Upseeri, joka on kirjoissaan piirtänyt realistista kuvaa Venäjän uhasta.

YLE:n kannattaa minusta tuottaa vähemmän, mutta antaa enemmän resursseja käsikirjoituksiin. Tämä on yksi syy, miksi suomalaiset tuotannot ovat heikohkoja. Meiltä puuttuu edelleen mm. Tanskan ja Ruotsin tasoiset käsikirjoittajat. Molemmissa maissa tietääkseni heitä koulutetaan erikseen.

Muut olivatkin sitten muiden yhtiöiden, joten en niistä tässä enempää.

 

[Lystikäs]

En tunne muiden Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tarjontaa millään tasolla. Poikkeaako se paljonkin siitä, mitä Ylellä on ohjelmistossaan? Vai voisiko eroihin olla jokin muukin syy kuin Yle?

Muissa Pohjoismaissa kaupallisilla toimijoilla on lähtökohtaisesti paljon isompi jalansija markkinoista. Esimerkiksi Ruotsissa yleisradioyhtiöt SVT ja SR ovat vasta 3. ja 4. markkinaosuuksissa, joten he eivät ole niin iso uhka kaupallisille mediatoimijoille, jotka pystyvät (kuten edellä todetaan) myymään kielialueensa takia sisältöään myös muihin Pohjoismaihin - ja kantavatkin täten kuormaansa muunkin kuin viihteen saralla. Me emme siten voi seurata sokeasti sitä mitä muissa pohjoismaissa tapahtuu, vaan meidän pitää keksiä keino miten saamme nämä meidän omat haasteelliset markkinat toimimaan.

Syy siihen miksi mediayhtiöt tekevät täällä lähinnä tappiota voi tietenkin olla jossain muussakin kuin YLE:ssä, mutta tuskin YLE tilannetta ainakaan auttaa. Oletetaan, että naapurusto kerää yhdessä rahaa 10 euroa jokaiselta, antaa ne rahat Ristolle, jotta tämä pitäisi huolen siitä, että kenelläkään ei ole jano (YLE-malli). Risto käy ostamassa limonadipulloja naapurikylästä ja jakaa ne limonadipullot naapurustolle ilmaiseksi. Samaan aikaan Petri ostaa omilla rahoillaan limonadiaineksia, tekee niistä itse limonadia ja yrittää myydä niitä naapureilleen 3 eurolla saadakseen siitä hieman elantoa. Kuka ostaa Petriltä limonadin 3 eurolla kun Risto jakaa niitä ilmaiseksi (vaikka eivät tajua antaneensa Ristolle jo 10 euroa)? Kun Liisa sitten miettii miten hän voisi tienata rahaa, Petri on tarjonnut esimerkin siitä, ettei limonadibisnes tässä naapurustossa kannata. Naapurikyläläiset ostavat lopulta Petrin limonadikojun ja ajattelevat optimistisesti voivansa tehdä tännekin limonadibisneksen, mutta Riston "ilmaiset" limonadit pitää huolen siitä, ettei kojussa kannata mitään sokeria kummempaa myydä.

 

[Joukka]

esim: Harjunpää, Hautalehto ja Konflikti olivat kaikki tuotannollisesti todella suuria pettymyksiä, ja aika nopeasti sarjaa katsoessa tulee olo siitä että miksi tähän kukaan aikaansa haluaisi käyttää.

Tähän listaan voisi myös lisätä Koskinen-sarjan. Pääongelma ainakin Koskisessa ja Hautalehdossa on aivan surkea käsikirjoitus. Poikkeamat kirjoihin ovat niin suuria, että kokonaisuus kärsii väkisinkin. Osassa Koskisia ei ole juuri muuta tarttumapintaa kirjaan kuin nimi, silloin hahmot, draama ja huumori vaikuttavat väkisin väännetyiltä. Tässä ruotsalaiset onnistuvat huomattavasti paremmin.

 

[mike owen]

Mielestäni Konflikti on erittäin hyvin tehty kokonaisuus. Näyttelijät selviytyivät urakasta hienosti.

Toivottavasti YLE tekee hyvin tehtyjä sarjoja jatkossa. Täällä on hyviä käsikirjoittajia ja näyttelijöitä, jotka osaavat hommansa, jos heille annetaan vain mahdollisuus tehdä sitä duunia mihin heidät on koulutettu. Tällä hetkellä kulttuurista on supistettu aivan liian paljon rahaa. Useat näyttelijät eivät saa tarpeeksi työmahdollisuuksia Suomessa. Kulttuuriin tulee panostaa todella paljon. Tämä kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.

 

[JZZ]

Tähän listaan voisi myös lisätä Koskinen-sarjan. Pääongelma ainakin Koskisessa ja Hautalehdossa on aivan surkea käsikirjoitus. Poikkeamat kirjoihin ovat niin suuria, että kokonaisuus kärsii väkisinkin. Osassa Koskisia ei ole juuri muuta tarttumapintaa kirjaan kuin nimi, silloin hahmot, draama ja huumori vaikuttavat väkisin väännetyiltä. Tässä ruotsalaiset onnistuvat huomattavasti paremmin.

Mennään jo toki aika kauas ketjun aiheesta, mutta huomattavan harva nordic noir -kirja on taipunut missään määrin edes siedettäväksi elokuvaksi tai sarjaksi, edes ruotsissa tai norjassa. Ja siis onhan tuo isolta osin aikalailla hankala genre sinällään, iso osa kirjoistakin on aika keskinkertaisia epäloogisuuskokoelmia, joka paljastuu erityisesti kun sitä puristaa näyteltyyn muotoon.

 

[Jerry100]

Oletetaan, että naapurusto kerää yhdessä rahaa 10 euroa jokaiselta, antaa ne rahat Ristolle, jotta tämä pitäisi huolen siitä, että kenelläkään ei ole jano (YLE-malli). Risto käy ostamassa limonadipulloja naapurikylästä ja jakaa ne limonadipullot naapurustolle ilmaiseksi. Samaan aikaan Petri ostaa omilla rahoillaan limonadiaineksia, tekee niistä itse limonadia ja yrittää myydä niitä naapureilleen 3 eurolla saadakseen siitä hieman elantoa. Kuka ostaa Petriltä limonadin 3 eurolla kun Risto jakaa niitä ilmaiseksi (vaikka eivät tajua antaneensa Ristolle jo 10 euroa)?

Tässähän se probleema kiteytettynä on.

Jotkut kyläläiset sanoo että Riston limonadi kirittää Petriä tekemään parempaa limua ja Petri saisi olla itseasiassa kiitollinen kun Ristolla on varaa testata mikä maku on suosituin.
Eli tekisi Petri parempaa limonadia niin ihmiset ostaisi sitä.

Argumenttina tämä tietenkin on täysin falski ja mitätön.

 

[Kilgore Trout]

Ehkä vuosisataan sitten mahtuu vain yksi Kummeli ja yksi Arto Nyberg, mutta ei kummankaan menestys tuotannon kalleuteen perustunut.

 

[Dynamo]

Miksi meidän pitäisi tuottaa voittoa Telialle tai Schibstedille katsomalla MTV3:sta? Pitäkööt roskansa.

Miksi meidän pitäisi maksaa YLE:n toiminnasta vaikka viihde- tai urheilutarjonnan puolelta, kun kaupalliset toimijat voisivat hoitaa tämän osion.

En ymmärrä sitä, että myötätuntoa pitäisi olla milloin mihinkin julkisen puolen menoon, mutta koskaan kukaan ei tunnu olevan myötätuntoinen veronmaksajia kohtaan. Se on väärin. Tai oikeastaan ymmärrän tuon myötätunnon puutteen: se johtuu demokratiasta, jossa äänestäjien valtaosa on nettosaajia, ei nettomaksajia. Sitten vielä kysytään, miksi työperäistä maahanmuuttoa on niin vaikea saada lisää Suomeen ja ihmetellään, miksi korkeakoulutettuja muuttaa ulkomaille kiihtyvään tahtiin. Ahneita ovat perkeleet: eivät suostu maksamaan "meidän kaikkien elintasoa", vaan ajattelevat omaa napaansa. Aha. Miten se ei sitten ole ahneutta, että nettoveronmaksajien pitäisi kustantaa nettoveronsaajille yhtä ja toista "ilmaisena julkisena palveluna"? Ilmeisesti tämä on jotenkin "eri asia". Selvennykseksi: ko. palvelut eivät ole ilmaisia, kaukana siitä, vaikka ovatkin käyttäjille maksuttomia tai lähes maksuttomia.

Mitä merkitystä sillä on, jos jokin toimija, kuten vaikka Telia, tuottaa voittoa? Eikö se ole juuri sitä, mitä yrityksiltä toivotaan? Siis voittoja, joilla maksetaan veroja, lisätään tuotekehitystä ja tehdään investointeja, ehkä lisätään henkilöstöä. Mutta jos asenne on tuo, niin ei varmaankaan tarvitse hirveästi ihmetellä, miksi Suomeen on vaikea saada ulkomaisia investointeja, kun muutkin maat kilpailevat samoilla apajilla. On tietysti jokaisen oma asia, mitä mediaa seuraa. Jos seuraamisen tai seuraamatta jättämisen peruste on mediayrityksen mahdollinen voitto, niin kai se on joillekin sitten niin. Itse teen valintani muilla perusteilla.

Ymmärrän kyllä, että YLE:llä on esim. kriisiaikojen viestinnässä merkittävä rooli, sillä kriisiaikojen välttämätöntä viestintää ja tiedotusta ei ole järkevää ulkoistaa muille, mahdollisesti ulkomaalaisomisteisille kaupallisille yhtiöille. Sikäli YLE tulee pitää toimintakelpoisena, vaikka sen rahoitusta voikin supistaa.

 

[Satunnainen]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

 

[Noppa10]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

Sehän on sinun henkilökohtainen valinta, jos haluat maksaa Yleä paskemmasta hinta/laatu suhteesta. Minun mielestäni (makuasia) taas itse saan miellyttävämmän valinnan Viaplay + Ruutu+ yhdistelmällä, mutta silti joudun myös maksamaan jostain Sointu Borgin realitysta, jota en halua edes nähdä.

 

[Alejandro]

En tiedä paljonko verorahojani on tuhlattu Yle Areena -sovelluksen uusimpaan tuotantoversioon, mutta kyseinen päivitys on kyllä ällistyttävän huono. Se vanha oli paljon parempi, kun pystyi halutessaan olla vain podcastien puolella. Nyt tuntuu, että olen jatkuvasti selaamassa tv-puolen sisältöjä. Lisäksi nuo suosikit näkyvät epäselvemmin kuin ennen. Käytettävyys on tippunut roimasti. Taas malliesimerkki siitä, että jos jokin ei ole rikki, niin sitä ei tarvitsisi korjata.

 

[Peltinen]

Toivottavasti YLE tekee hyvin tehtyjä sarjoja jatkossa. Täällä on hyviä käsikirjoittajia ja näyttelijöitä, jotka osaavat hommansa, jos heille annetaan vain mahdollisuus tehdä sitä duunia mihin heidät on koulutettu. Tällä hetkellä kulttuurista on supistettu aivan liian paljon rahaa. Useat näyttelijät eivät saa tarpeeksi työmahdollisuuksia Suomessa. Kulttuuriin tulee panostaa todella paljon. Tämä kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.

Tähän sellainen huomio, että YLE harvemmin "tekee" näitä sarjoja. Se on varsinkin fiktiossa yleensä ainoastaan tilaaja joka antaa budjetin ja itsenäiset tuotantoyhtiöt hoitavat sitten varsinaisen tuotannon. Esimerkiksi tämä QOFE ei ole mikään "YLEn sarja" vaikka se Ylen kanavilla ja Areenassa nähtiinkin. Se on Tiina Lymin ja Rabbit Filmsin tuotanto joka on myyty Ylelle. Nämä sitten voivat hyppäillä kanavalta toiselle. Esimerkiksi Yellow Filmin Syke-sarja alkoi Ylellä mutta siirtyi sitten Sanoman kanaville myöhemmillä kausilla.

 

[Kilgore Trout]

Miksi meidän pitäisi maksaa YLE:n toiminnasta vaikka viihde- tai urheilutarjonnan puolelta, kun kaupalliset toimijat voisivat hoitaa tämän osion.

En ymmärrä sitä, että myötätuntoa pitäisi olla milloin mihinkin julkisen puolen menoon, mutta koskaan kukaan ei tunnu olevan myötätuntoinen veronmaksajia kohtaan. Se on väärin. Tai oikeastaan ymmärrän tuon myötätunnon puutteen: se johtuu demokratiasta, jossa äänestäjien valtaosa on nettosaajia, ei nettomaksajia. Sitten vielä kysytään, miksi työperäistä maahanmuuttoa on niin vaikea saada lisää Suomeen ja ihmetellään, miksi korkeakoulutettuja muuttaa ulkomaille kiihtyvään tahtiin. Ahneita ovat perkeleet: eivät suostu maksamaan "meidän kaikkien elintasoa", vaan ajattelevat omaa napaansa. Aha. Miten se ei sitten ole ahneutta, että nettoveronmaksajien pitäisi kustantaa nettoveronsaajille yhtä ja toista "ilmaisena julkisena palveluna"? Ilmeisesti tämä on jotenkin "eri asia". Selvennykseksi: ko. palvelut eivät ole ilmaisia, kaukana siitä, vaikka ovatkin käyttäjille maksuttomia tai lähes maksuttomia.

Mitä merkitystä sillä on, jos jokin toimija, kuten vaikka Telia, tuottaa voittoa? Eikö se ole juuri sitä, mitä yrityksiltä toivotaan? Siis voittoja, joilla maksetaan veroja, lisätään tuotekehitystä ja tehdään investointeja, ehkä lisätään henkilöstöä. Mutta jos asenne on tuo, niin ei varmaankaan tarvitse hirveästi ihmetellä, miksi Suomeen on vaikea saada ulkomaisia investointeja, kun muutkin maat kilpailevat samoilla apajilla. On tietysti jokaisen oma asia, mitä mediaa seuraa. Jos seuraamisen tai seuraamatta jättämisen peruste on mediayrityksen mahdollinen voitto, niin kai se on joillekin sitten niin. Itse teen valintani muilla perusteilla.

Ymmärrän kyllä, että YLE:llä on esim. kriisiaikojen viestinnässä merkittävä rooli, sillä kriisiaikojen välttämätöntä viestintää ja tiedotusta ei ole järkevää ulkoistaa muille, mahdollisesti ulkomaalaisomisteisille kaupallisille yhtiöille. Sikäli YLE tulee pitää toimintakelpoisena, vaikka sen rahoitusta voikin supistaa.

Kirjoitat ehkä enemmän geneerisesti kuin vastauksena minulle, mutta selvennän sen verran, että olen nettomaksaja sekä itse että varsinkin yritykseni kautta. Maksan YLE-veroakin molemmista pusseista.

Kirjoitin nyt spesifisti MTV3:sta. En näe sitä investointina, että Schibsted poimii sen Telian alelaarista Ruotsin TV4:n kylkiäisenä. MTV3 tuottaa tappiota vuodesta toiseen ja henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen samana, ei ole sentään merkittävästi laskenut. Katsotaan nyt mitä Schibsted "investoinnilleen" tekee, tuskin se sitä siksi on ostanut, että pääsee jatkamaan tappion tekemistä.

 

[Hermes#41]

Henkilökohtaisesti 13 € ja risat kuussa Yle-veroa ei tunnu kohtuuttomalta. Paljon huonompi sopimus minulla on muutamankin kaupallisen toimijan kanssa, jos vertaa sisältöjä ja hintoja.

Tämä.

Itse esim. maksan Sanoma-konsernille jo monin verroin enemmän, mutta vastine rahalle ei ole ihan samaa luokkaa. Samaten maksan myös MTV:lle (Telia) paljon enemmän mitä Ylelle.