Yleisradio Oy – YLE

[koukku]

No se oli 326 000. Eikös näiden tulotietojen pitänyt olla kateellisten hommia? Minusta juuri näissä tuo avoimuus on ihan hyvä, että voidaan oikeasti arvioida mm. näiden julkisyhtiöiden palkitsemista ym. En jaksa silti tästä pöyristyä, vaativa jobihan tuo on ja perusteluita löytyy varmasti molempiin suuntiin.

Pitääkö siis olla kateellinen, jos kyseenalaistaa tuota 363 000 vuosiliksaa? Entä jos en ole tippaakaan kateellinen, vaan ihmettelen edelleen perusteita tuolle vuosipalkalle? Mutta joo, uskokoon ken tahtoo.

 

[Jymäkkä]

Jos julkisuuslaki koskisi Yleä, olisivat palkat julkista tietoa kuitenkin kuten lähes kaikissa muissa julkisrahotteisissa organisaatioissa.

Totta, mutta on muitakin tahoja, joiden tulokehitystä ihan hyvä voida seurata. Toki tämä voitaisiin tehdä julkisuudessa yleisemmällä tasolla. Itse en kaipaa nimillä mässäilyä ollenkaan.

 

[Jymäkkä]

Pitääkö siis olla kateellinen, jos kyseenalaistaa tuota 363 000 vuosiliksaa? Entä jos en ole tippaakaan kateellinen, vaan ihmettelen edelleen perusteita tuolle vuosipalkalle? Mutta joo, uskokoon ken tahtoo.

No ei tarvitse, välillä vaan vähän kaksoisstandardit porukalla, että kenen palkkoja sopii kauhistella tai julkaista. Kyllä Ylekin joutuu tekijöistä kilpailemaan kuten yksityisetkin, ja johtajan kakku myös Ylellä suurempi kuin näillä meidän yksityisillä. Palkkatasosta voi totta kai keskustella, mutta satoja tuhansiahan tuo kuuluu olla, onko sitten 2 vai 3, en ota kantaa.

 

[Jymäkkä]

Pitääkö siis olla kateellinen, jos kyseenalaistaa tuota 363 000 vuosiliksaa? Entä jos en ole tippaakaan kateellinen, vaan ihmettelen edelleen perusteita tuolle vuosipalkalle? Mutta joo, uskokoon ken tahtoo.

Liksa siis kai 326 000 ja loput pääomatuloja, jotka siis muualta? Tai sitten liikkuu eri tietoja tästä. Ja ei tosin muuta myöskään suuruusluokkaa merkittävästi.

 

[Satunnainen]

Verokoneen mukaan Ylä-Anttilan ansiotulot vuonna 2023 ovat olleet 326 601 €. Vertailun vuoksi esimerkiksi MTV3:n toimitusjohtaja Leppänen 342 491 €, Sanoma Media Finlandin (TV + lehdet) toimitusjohtaja Kalsta 506 454 € ja Nelonen Median (TV) liiketoimintajohtaja Laakso 269 644 €. Ei tuo palkka näin äkkiseltään näytä mitenkään suhteettomalta verrattuna kaupalliseen puoleen. Se on sitten oma kysymyksensä, ovatko nämä johtajien palkkatasot noin yleisesti perusteltavissa.

 

[Tadu]

Verokoneen mukaan Ylä-Anttilan ansiotulot vuonna 2023 ovat olleet 326 601 €. Vertailun vuoksi esimerkiksi MTV3:n toimitusjohtaja Leppänen 342 491 €, Sanoma Media Finlandin (TV + lehdet) toimitusjohtaja Kalsta 506 454 € ja Nelonen Median (TV) liiketoimintajohtaja Laakso 269 644 €. Ei tuo palkka näin äkkiseltään näytä mitenkään suhteettomalta verrattuna kaupalliseen puoleen. Se on sitten oma kysymyksensä, ovatko nämä johtajien palkkatasot noin yleisesti perusteltavissa.

Pitääkö julkisrahotteisen organisaation johtajan palkka olla sama kuin yksityisen? Jos Sanoman johtaja hoitaa hommansa huonosti, lafka menee konkkaan. Jos Ylen johtaja hoitaa hommansa huonosti, Yle ei mene konkurssiin. Ihan eri vastuut. Ylen johtajalta puuttuu taloudellinen vastuu ja riskit kokonaan.

 

[Ollakseni]

Pitääkö julkisrahotteisen organisaation johtajan palkka olla sama kuin yksityisen? Jos Sanoman johtaja hoitaa hommansa huonosti, lafka menee konkkaan. Jos Ylen johtaja hoitaa hommansa huonosti, Yle ei mene konkurssiin. Ihan eri vastuut. Ylen johtajalta puuttuu taloudellinen vastuu ja riskit kokonaan.

Varmaan kuitenkin on tarkoituksenmukaista että julkista organisaatiota johtaa joku pätevä henkilö? Voisi sitä tietysti laittaa Ylen johtajan maksimipalkaksi 10 000€ kuukaudessa ja sitten toivoa että joku pätevä henkilö tekisi hommaa "rakkaudesta lajiin". Tai sitten saisi todennäköisesti sellaisia johtajia jotka heti paremman palkkapäivän ollessa tiedossa pakkaisivat laukkunsa ja menisivät jonnekin muualle töihin.

 

[Satunnainen]

Pitääkö julkisrahotteisen organisaation johtajan palkka olla sama kuin yksityisen? Jos Sanoman johtaja hoitaa hommansa huonosti, lafka menee konkkaan. Jos Ylen johtaja hoitaa hommansa huonosti, Yle ei mene konkurssiin. Ihan eri vastuut. Ylen johtajalta puuttuu taloudellinen vastuu ja riskit kokonaan.

Hyvä kysymys. Ja voidaan tietysti yleistää kaikkiin julkisrahoitteisiin työntekijöihin. Toki tällöin törmätään siihen ongelmaan, että päteviä on vaikea saada edullisesti. Esimerkiksi valtiolla keskimääräiset palkat ovat nykyisellää tasolla, jonka peruteella "pitkä mutta kapea" ei ole enää todellisuutta, mutta en nyt ensimmäisenä olettaisi, että kaikki virkamiehet ovat ylipalkattuja.

 

[Tadu]

Varmaan kuitenkin on tarkoituksenmukaista että julkista organisaatiota johtaa joku pätevä henkilö? Voisi sitä tietysti laittaa Ylen johtajan maksimipalkaksi 10 000€ kuukaudessa ja sitten toivoa että joku pätevä henkilö tekisi hommaa "rakkaudesta lajiin". Tai sitten saisi todennäköisesti sellaisia johtajia jotka heti paremman palkkapäivän ollessa tiedossa pakkaisivat laukkunsa ja menisivät jonnekin muualle töihin.

Virastojen pääjohtajien palkat pyörivät tuossa 10 000 eurossa. Ylehän ei toki ole virasto, joten palkat ovat yksityisen palkkoja, vaikka kellään ei ole työssään taloudellista vastuuta. Yle ei toki ole ainoa julkishallinnon yritys tai liikelaitos, jossa palkat ovat virastoja korkeammat. Perusteltua? Ehkä, ehkä ei.

Tottakai rahalla saa lähtökohtaisesti pätevämpiä henkilöitä, mutta helpompaa se julkishallinnossa työskentely on. Tämä toki subjektiivinen näkemys, jonka perustan omaan työhistoriaani.

 

[Satunnainen]

Yle ei toki ole ainoa julkishallinnon yritys tai liikelaitos, jossa palkat ovat virastoja korkeammat.

Tosiaan. Esimerkiksi:

Alko, Laitinen, 465 376 €
Business Finland, Kopola, 239 505 €
Finavia, Mäki, 530 486 €
Finnvera, Heikkilä, 407 112 €
Gasum, Wiljanen, 456 204 €
Solidium, Rytsölä, 720 279 €
VTT, Vasara, 440 394 €
Veikkaus, Sarekoski, 459 695 €

Nämä siis kaikki valtion 100 % omistamia yhtiöitä, kuten Yleisradiokin. Ollaan varsin eri luvuilla kuin mainitsemasi 10 000 €/kk virastojen johdossa.

 

[Tadu]

Tosiaan. Esimerkiksi:

Alko, Laitinen, 465 376 €
Business Finland, Kopola, 239 505 €
Finavia, Mäki, 530 486 €
Finnvera, Heikkilä, 407 112 €
Gasum, Wiljanen, 456 204 €
Solidium, Rytsölä, 720 279 €
VTT, Vasara, 440 394 €
Veikkaus, Sarekoski, 459 695 €

Nämä siis kaikki valtion 100 % omistamia yhtiöitä, kuten Yleisradiokin. Ollaan varsin eri luvuilla kuin mainitsemasi 10 000 €/kk virastojen johdossa.

Jep. Se on jännä ero onko kyse virastosta, ministeriöstä vai valtionhallinnon liikelaitoksesta tai yrityksestä.

Seura selvitti Suomen ylimmän virkamiesjohdon palkat ja muut luontaisedut – Katso lista yli 60 valtion virkamiehen tuloista

Valtion huippuviroista maksetaan hyvin. Seura selvitti Suomen ylimpien virkamiesten palkat ja muut luontaisedut. Katso lista yli 60 valtion virkamiehen tuloista!

seura.fi

Tuolta löytyy virastojen pääjohtajien palkat. Vanhoja lukuja tosin.

 

[Satunnainen]

Tuolta löytyy virastojen pääjohtajien palkat. Vanhoja lukuja tosin

Tuolla tosiaan ollaan luokassa 10-15 k€/kk, kun taas noissa yhtiöiden toimitusjohtajissa on useita yli 30 k€/kk tienaavia. Jotkut noista yhtiöistä toimivat jonkinlaisessa myynnissä ja sijoittamisessa, joka tuottaa rahaa valtiolle, tai ainakin pyrkii siihen. Mutta erityisesti lakisääteisten monopolien kohdalla tulee mieleen, että eikö halvemmallakin saisi ihan riittäviä johtajia.

 

[Jymäkkä]

Pitääkö julkisrahotteisen organisaation johtajan palkka olla sama kuin yksityisen? Jos Sanoman johtaja hoitaa hommansa huonosti, lafka menee konkkaan. Jos Ylen johtaja hoitaa hommansa huonosti, Yle ei mene konkurssiin. Ihan eri vastuut. Ylen johtajalta puuttuu taloudellinen vastuu ja riskit kokonaan.

No ei se johtaja sitä konkkaa maksa. Työ menee toki alta mutta niin menee Ylen johtajaltakin jos hommat ei toimi. Yle on mediataloista suurin ja monipuolisin, lisämausteena poliittiset kiemurat, joten en ihan suorilta sanoisi helpommaksi.

 

[Tadu]

No ei se johtaja sitä konkkaa maksa. Työ menee toki alta mutta niin menee Ylen johtajaltakin jos hommat ei toimi.

Ei poista sitä tosiasiaa, että Ylessä (eikä muissakaan valtion lafkoissa) ei tarvitse välittää tekeekö firma voittoa vai tappiota. Yrityksissä on aika helppo määritellä onko toimitusjohtaja onnistumut tehtävässään vai ei, julkishallinnossa hankalampaa.

 

[Ollakseni]

Ei poista sitä tosiasiaa, että Ylessä (eikä muissakaan valtion lafkoissa) ei tarvitse välittää tekeekö firma voittoa vai tappiota. Yrityksissä on aika helppo määritellä onko toimitusjohtaja onnistumut tehtävässään vai ei, julkishallinnossa hankalampaa.

Jos minä jotenkin pääsisin Alkon johtajaksi ja onnistuisin tekemään tappiota firman johdossa niin voisin veikata että kovin hyvillään tästä ei oltaisi. Tai Veikkauksen. Joo ei ole konkurssin uhkaa mutta varmaan odotuksia on kuitenkin.

 

[Cobol]

Ei poista sitä tosiasiaa, että Ylessä (eikä muissakaan valtion lafkoissa) ei tarvitse välittää tekeekö firma voittoa vai tappiota. Yrityksissä on aika helppo määritellä onko toimitusjohtaja onnistumut tehtävässään vai ei, julkishallinnossa hankalampaa.

Näin se osaltaan on. Yksityisellä puolella on helppo osakkaiden päättää oma näkemyksensä, onko toimitusjohtajan/päätoimittajan ratkaisut yhtiön edun mukaisia vai sitä vastaan. Jos hallitus ei ole tyytyväinen ja toimitusjohtaja ei enää luottamusta nauti, se on siinä.

YLE:n yksi kasvava ongelma on Euroopan ja Suomen polarisaation kehittyminen. Persut ovat YLE:n osalta monessa asiassa vähintään jossain määrin oppositiossa eduskunnan enemmistölinjan ja jopa pääministeripuolueen kanssa.

Toisaalta näen, että Orpo ehkä käyttää persuja muurinmurtajana YLE:n suuntaan asioissa, joita Kokoomus ei voi ainakaan vielä tuoda sellaisenaan esille. Kuten sisältöratkaisut ja toimittajien liiallinen liberalismi.

Ei todellakaan helppoa olkoonkin, että yksityisellä puolella on yhä enemmän vastaavaa vääntöä.

 

[Tadu]

Jos minä jotenkin pääsisin Alkon johtajaksi ja onnistuisin tekemään tappiota firman johdossa niin voisin veikata että kovin hyvillään tästä ei oltaisi. Tai Veikkauksen. Joo ei ole konkurssin uhkaa mutta varmaan odotuksia on kuitenkin.

Jos Alko tekee tappiota, se on vaan positiivista kun suomalaiset eivät kuluta enää viinaa. Samoin jos uhkapelit eivät käy kaupaksi, niin sekin käännetään positiiviseksi.

 

[Jymäkkä]

Ei poista sitä tosiasiaa, että Ylessä (eikä muissakaan valtion lafkoissa) ei tarvitse välittää tekeekö firma voittoa vai tappiota. Yrityksissä on aika helppo määritellä onko toimitusjohtaja onnistumut tehtävässään vai ei, julkishallinnossa hankalampaa.

No kyllä Ylen pitää budjetissa pysyä, ja jos pysymättömyys on kroonista, niin kenkää tulee. Toki voiton tavoittelua ei tarvitse harrastaa, mutta yksityisellä tuo taas se ainoa todella merkittävä kriteeri. Toki Yle rahaa saa sitten tarvittaessa, mutta tekee ne yksityisetkin turskaa ajoittain. Tämä on joku ihmeellinen harha, että julkishallinnossa vain sluibaillaan kun työpaikkaa ei helpolla menetä. Kyllä ne vaan haluaa työnsä hyvin tehdä ihan ylivoimainen enemmistö, kuten yksityiselläkin. Anttilalla ei edes ole tätä "työturvaa", vaan jobin voi oikeasti menettää.

 

[Tadu]

No kyllä Ylen pitää budjetissa pysyä, ja jos pysymättömyys on kroonista, niin kenkää tulee. Toki voiton tavoittelua ei tarvitse harrastaa, mutta yksityisellä tuo taas se ainoa todella merkittävä kriteeri. Toki Yle rahaa saa sitten tarvittaessa, mutta tekee ne yksityisetkin turskaa ajoittain. Tämä on joku ihmeellinen harha, että julkishallinnossa vain sluibaillaan kun työpaikkaa ei helpolla menetä. Kyllä ne vaan haluaa työnsä hyvin tehdä ihan ylivoimainen enemmistö, kuten yksityiselläkin. Anttilalla ei edes ole tätä "työturvaa", vaan jobin voi oikeasti menettää.

En väittänyt, että julkisella sluibaillaan. Väitin, että julkisella johtajilta puuttuvat taloudelliset vastuut. Toki budjetin voi vahingossa ylittää, mutta onhan se nyt ihan eri asia kuin johtaa vastaavaa suuryritystä niin, että tulot kattavat menot.

 

[Everton]

En väittänyt, että julkisella sluibaillaan. Väitin, että julkisella johtajilta puuttuvat taloudelliset vastuut. Toki budjetin voi vahingossa ylittää, mutta onhan se nyt ihan eri asia kuin johtaa vastaavaa suuryritystä niin, että tulot kattavat menot.

Toisaalta taas yksityisellä puolella johtajalla ei ole vastaavaa pelkoa/vastuuta poliittisesta ohjauksesta kuin mitä valtio-omisteisen yhtiön johtajalla.

 

[Barnes]

Mäkihyppääjä Niko Kytösahon haastattelu Ylen sivuilla

Riku Salmiselta sinänsä oikein mainio ja hyvin kirjoitettu artikkeli mäkihyppääjä Niko Kytöshosta. Juttu kuitenkin on mielestäni perattava ennemmin täällä kuin mäkihyppyketjussa, koska Salminen ja kuvaaja Kimmo Hiltunen ovat tehneet haastattelun Itävallassa. Muistammehan, ettei Yleltä voi leikata.

Ennen kuin ne vakiomantrat tulevat, joo, tiedän, ettei tuo reissu maksaa miljoonia ja joo, on vähän halpa heitto. Kyse ei olekaan nyt yhdestä mäkihyppääjän haastattelusta, vaan laajemmasta pohdinnasta koskien Ylen rahankäyttöä. Kuinka paljon talossa on eletty ajatuksella "piikki on auki" ja sillä perusteltu journalistisesti varsin kyseenalaisia ratkaisuja? Monet mediat kun ovat vähentäneet paikan päällä olemista esimerkiksi juuri urheilutapahtumissa, koska sen ei nähdä kannattavan suhteessa kuluihin. Juttujen laadussa tämä linjaus ei ole näkynyt, pikemminkin päinvastoin kun on pitänyt keksiä jotain muuta kuin paikallisten kaljakuppiloiden esittelyä.

Luulisi, että tällaiset asiat olisivat ensimmäinen säästökohde. Muutama ulkomaanmatka jäisi toimittajilta väliin, mutta käytännön vaikutus lukijoille/katsojille on pyöreä nolla.

 

[mike owen]

Nykyään noita haastatteluja voi tehdä etänä todella helposti ja todella edullisesti. Pienistä puroista syntyy suuret säästöt.

 

[kehveli]

Tämän kaltaisia kiireettömiä haastatteluja kaipaisi kyllä enemmän:

True Courage: Acting Despite Fear / Aitoa rohkeutta on toimia pelosta huolimatta | Tulevaisuustapahtuma Aurora

Aurora huipentuu venäläisen aktivisti-taiteilijan Nadya Tolokonnikovan haastatteluun. Tolokonnikova on punk- ja aktivistiryhmän Pussy Riotin perustaja. Sean Ricks haastattelee Tolokonnikovaa, joka kertoo, mistä saa rohkeutta ja voimaa epätoivoisinakin aikoina.

areena.yle.fi

Sama koskee keskusteluja. Jos yhteen keskusteluun kutsutaan useita eri mieltä keskenään olevia ihmisiä vääntämään tärkeistä asioista, niin kyllä siihen olisi hyvä varata aikaa. Nykyisellä aikataululla, niin YLE:llä kuin mainoskanavilla, "keskustelu" menee pelkäksi polarisoivaksi iskulauseiden huuteluksi.

 

[Lystikäs]

Riku Salmiselta sinänsä oikein mainio ja hyvin kirjoitettu artikkeli mäkihyppääjä Niko Kytöshosta. Juttu kuitenkin on mielestäni perattava ennemmin täällä kuin mäkihyppyketjussa, koska Salminen ja kuvaaja Kimmo Hiltunen ovat tehneet haastattelun Itävallassa. Muistammehan, ettei Yleltä voi leikata.

Samaa mieltä kanssasi. Ja olisi tuon haastattelun helposti voinut hoitaa puhelimitse tai skypellä (kuten varmaan muualla maailmassa tuollaiset yksittäiset haastattelut hoidetaan), mutta ongelma piilee mielestäni siinä systeemissä jollaiseksi olemme YLE:n luoneet. YLE:n itsessään täytyy tuhlata koko vuosibudjetti, jotta voivat perustella samanlaisen budjetin seuraavalle vuodelle, mutta sama pätee myös noihin eri osastoihin YLE:n sisällä. Kun näille eri osastoille ei ole automaattisesti allokoitu tiettyä siivua YLE:n budjetista, vaan se ikään kuin elää tarpeen mukaan YLE:n sisällä, niin yhdelläkään osastolla ei ole tietenkään kannustinta säästää rahan käytöstä - päinvastoin. Kun se osastojen lähtökohtaisen budjetin tarve lasketaan YLE:n sisällä myös sen menneen vuoden kulutuksen mukaan, kulutus halutaan pitää totta kai mahdollisimman suurena. Jos budjetin tarve laskee, se alkaa automaattisesti vaikuttaa mahdollisuuksiin tuottaa sisältöä, ja kun sisällön tarve laskee, laskee myös työntekijöiden tarve.

Ihan ajatusleikkinä. Mitä jos YLE Urheilu (ja miksei muutkin osastot) saisi automaattisesti sen 11% YLE: sisältöön varatusta budjetista kuten saivat vuonna 2023 (tai millaiseksi laskevat sellaisen keskiarvollisen vuositarpeen)? He (Yle Urheilu) voisivat itse vuosittain päättää mikäli haluaisivat säästää joinain vuosina budjettia varastoon ja sitten käyttää enemmän sellaisina vuosina kun maailmalla on tapahtumia, jolloin on hyvä panostaa isommin.

YLE on omasta mielestäni malliesimerkki siitä miksi täällä on niin hankala saada asiat toimimaan tehokkaasti ja tuottavasti. Meillä on liikaa erilaisia hallintohimmeleitä ja systeemejä, joita on hyvin hankala purkaa romahduttamatta kylkeen rakennettuja rakennelmia.

 

[Jymäkkä]

Pitäisi tuossa nyt varmaan tietää koko matkan aikataulut ja työt. Tietenkin yksittäisenä juttuna olisi silkkaa tuhlausta, mutta en ihmettele, jos samalla reissulla tehty paljon muutakin.

Noin yleisesti näen kyllä arvoa ihan sille paikan päältä raportoinnillekin. Koskee niin urheilutapahtumia kuin yleisuutisiakin.