Tuolla tosiaan ollaan luokassa 10-15 k€/kk, kun taas noissa yhtiöiden toimitusjohtajissa on useita yli 30 k€/kk tienaavia. Jotkut noista yhtiöistä toimivat jonkinlaisessa myynnissä ja sijoittamisessa, joka tuottaa rahaa valtiolle, tai ainakin pyrkii siihen. Mutta erityisesti lakisääteisten monopolien kohdalla tulee mieleen, että eikö halvemmallakin saisi ihan riittäviä johtajia.
No ei se johtaja sitä konkkaa maksa. Työ menee toki alta mutta niin menee Ylen johtajaltakin jos hommat ei toimi. Yle on mediataloista suurin ja monipuolisin, lisämausteena poliittiset kiemurat, joten en ihan suorilta sanoisi helpommaksi.
Ei poista sitä tosiasiaa, että Ylessä (eikä muissakaan valtion lafkoissa) ei tarvitse välittää tekeekö firma voittoa vai tappiota. Yrityksissä on aika helppo määritellä onko toimitusjohtaja onnistumut tehtävässään vai ei, julkishallinnossa hankalampaa.
Jos minä jotenkin pääsisin Alkon johtajaksi ja onnistuisin tekemään tappiota firman johdossa niin voisin veikata että kovin hyvillään tästä ei oltaisi. Tai Veikkauksen. Joo ei ole konkurssin uhkaa mutta varmaan odotuksia on kuitenkin.
Jos Alko tekee tappiota, se on vaan positiivista kun suomalaiset eivät kuluta enää viinaa. Samoin jos uhkapelit eivät käy kaupaksi, niin sekin käännetään positiiviseksi.
No kyllä Ylen pitää budjetissa pysyä, ja jos pysymättömyys on kroonista, niin kenkää tulee. Toki voiton tavoittelua ei tarvitse harrastaa, mutta yksityisellä tuo taas se ainoa todella merkittävä kriteeri. Toki Yle rahaa saa sitten tarvittaessa, mutta tekee ne yksityisetkin turskaa ajoittain. Tämä on joku ihmeellinen harha, että julkishallinnossa vain sluibaillaan kun työpaikkaa ei helpolla menetä. Kyllä ne vaan haluaa työnsä hyvin tehdä ihan ylivoimainen enemmistö, kuten yksityiselläkin. Anttilalla ei edes ole tätä "työturvaa", vaan jobin voi oikeasti menettää.
En väittänyt, että julkisella sluibaillaan. Väitin, että julkisella johtajilta puuttuvat taloudelliset vastuut. Toki budjetin voi vahingossa ylittää, mutta onhan se nyt ihan eri asia kuin johtaa vastaavaa suuryritystä niin, että tulot kattavat menot.
Samaa mieltä kanssasi. Ja olisi tuon haastattelun helposti voinut hoitaa puhelimitse tai skypellä (kuten varmaan muualla maailmassa tuollaiset yksittäiset haastattelut hoidetaan), mutta ongelma piilee mielestäni siinä systeemissä jollaiseksi olemme YLE:n luoneet. YLE:n itsessään täytyy tuhlata koko vuosibudjetti, jotta voivat perustella samanlaisen budjetin seuraavalle vuodelle, mutta sama pätee myös noihin eri osastoihin YLE:n sisällä. Kun näille eri osastoille ei ole automaattisesti allokoitu tiettyä siivua YLE:n budjetista, vaan se ikään kuin elää tarpeen mukaan YLE:n sisällä, niin yhdelläkään osastolla ei ole tietenkään kannustinta säästää rahan käytöstä - päinvastoin. Kun se osastojen lähtökohtaisen budjetin tarve lasketaan YLE:n sisällä myös sen menneen vuoden kulutuksen mukaan, kulutus halutaan pitää totta kai mahdollisimman suurena. Jos budjetin tarve laskee, se alkaa automaattisesti vaikuttaa mahdollisuuksiin tuottaa sisältöä, ja kun sisällön tarve laskee, laskee myös työntekijöiden tarve.
Nooh, ei olisi ensimmäinen kerta, jos joku osasto huomaa vuoden loppupuolella matkabudjetissa olevan käyttämätöntä rahaa ja asialle pitää tehdä jotain. (Samasta syystä koulutusfirmat lykkäävät marras-joulukuulle tarjouksia ja tiedotteita.) Voi olla, että tulevina vuosina ei Yleisradiossakaan tehdä haastisreissuja entiseen mallin.
yle.fi
Jotenkin näissä isojen organisaatioiden leikkauksissa tulee aina se aavistus, ettei keskijohto itseään leikkaa...YLEn kustannussäästöohjelman aloitus ja muutosneuvottelut on julkaistu.
Yle aloittaa kustannussäästöohjelman ja muutosneuvottelut
Kustannusäästöohjelmalla haetaan parlamentaarisen työryhmän edellyttämiä 66 miljoonan euron säästöjä vuosille 2025–2027. Yle käynnistää muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään 375 henkilön irtisanomiseen.
Meinaat että johtajat jäisivät vaikkei johdettavia enää ole…
Pätevimmät vähenee ja epäpätevät lisääntyy. Siis suhteessa.
