Yleisradio Oy – YLE

[Dynamo]

Sen verran olen tuota uudistusta seurannut, että se on aika vaikea muotoilla niin, että julkisyhteisöjen omistamat osakeyhtiöt voisivat toimia samaan aikaan yhtiöinä ja olla täysin julkisuuslain alaisina. Jo pelkästään sen rajaaminen, että mikä olisi sitten yhtön liikesalaisuuden piirissä menee vaikeaksi. Yhtenä yksityiskohtana kuntaliiton juristin esityksestä jäi myös mieleen se, että julkisuuslain mukaan tietojen antamisesta kieltäytyimisestä pitää tehdä valituskelpoinen päätös ja jos yhtiöiden pitäisi ruveta sitten tekemään viranhaltijapäätösten kaltaisia kieltäytymispäätöksiä ja käsittelemään valituksia ja oikaisuvaatimuksia, niin se toisi osakeyhtiölle ihan uuden päätöksentekokerroksen (=uutta byrokratiaa), josta kenelläkään ei ole vielä mitään kokemusta ja oikeuskäytäntöjä. Tarvittaisiin vähintään jokaiseen organisaatioon sitten se julkisuuslain tunteva juristi ja yhtiön asiakirjoja pitäisi ruveta luokittelemaan julkisuuslain mukaisesti. Tuosta seuraisi vähintään uusia kuluja ja pahimmillaan vuosikausien oikeusrumbaa kun eri oikeusasteissa käsiteltäisiin tapauksia, joissa pyydetään vaikka kaupungin omistaman sähköyhtiön tai vaikka Leijona Cateringin ydintoimintoihin liittyviä tietoja.

Julkisuuslain piirissä olevilla julkisyhteisöillä on jo nyt runsaasti liikesalaisuuksien (tai muiden salassa pidettävien asioiden) piirissä olevia asioita, jotka eivät ole julkisia. Sama koskee tietysti näitä julkisomisteisia yhtiöitä, ei niiden julkisuus/salaisuus -määritys kovin vaikeaa ole. Nykyinen julkisuuslaki on näissä aika selkeä.

Sama hallinnollinen taakka on muuten julkisissa hankinnoissa, jos yksityinen yritys saa yli 50 % hankinnan rahoituksesta julkisesta rahoituksesta. Yksityisten yritysten (tai esim. taloyhtiöiden) tulisi tällöin kilpailuttaa hankinta hankintalain mukaisesti. Jos tällaisesta hankinnasta (hankintapäätöksestä) vaaditaan oikaisua, niin yhtiön pitäisi sitten tehdä oikaisuvaatimuksesta päätös.

Ei tuo lakimuutos ihan helppo ole, mutta esim. tiedonsaantioikeus koskien julkisten varojen käyttöä olisi paikallaan. Hallinnollinen taakka tässä lisääntyy, ja se tässä huolettaa. ATK:n sanotaan tehostavan toimintoja, mutta julkisuuslaki, tietosuoja-asetus yms. ovat tuoneet huomattavasti lisää byrokratiaa niin julkiselle kuin yksityisellekin puolelle. Tietosuoja on tästä hyvä esimerkki. (Tietosuoja on erittäin tärkeää, jotta tiedot eivät vuoda niin kuin Vastaamon tapauksessa kävi, en sitä arvostele.) Tosiasia on kuitenkin se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on luotu ihan uusi työala: tietosuoja-asiantuntijat ja -juristit. Lakeja säädettäessä kukaan ei taatusti laskenut, kuinka iso työllistävä vaikutus tuli oheistuotteena luotua. Nämä tietosuoja-asiantuntijat eivät ole varsinaisessa "tuottavassa" työssä, vaan taloudellinen ja hallinnollinen taakka.

Julkisen vallan omistamien yhtiöiden sisällä on luultavasti "jonkin verran" asioita, jotka on haluttu pitää pois julkisuudesta. Yhtiöittäminen on ollut keino tähän. Jo pelkästään se, että johtajat ja päälliköt eivät ole virkamiehiä, vaan työntekijöitä, on mahdollistanut palkintoduunien jakamisen sopiville, (pätevyydestä voidaan sitten olla montaa mieltä): Veikkaus, YLE, Alko, Solidium, Finnvera, Business Finland... ja yhtiöitä riittää.

 

[wilco]

Tiedän kerrankin mistä kirjoitan, koska työskentelen julkishallinnossa juuri näiden asioiden parissa.

Seuraten täällä käytävää keskustelua julkishallinnon työntekijöiden ammattitaidosta tai työinnosta:

"ei vakuuta".

Että silleen...

 

[Tadu]

Seuraten täällä käytävää keskustelua julkishallinnon työntekijöiden ammattitaidosta tai työinnosta:

"ei vakuuta".

Että silleen...

Haha! Totta. Tuo ei ole kyllä mikään meriitti. Voin sanoa, että kaikenlaista on tullut nähtyä, myös täydellistä epäpätevyyttä.

 

[aalto]

Jos se virastoissa ja julkishallinnon liikelaitoksissa onnistuu, niin kyllä se onnistuu myös Ylellä. Noita ”oikeusrumbia” on siis jo nytkin kun pyydetään Sanna Marinin aamiaisista kuitteja eikä niitä saada. Pitääkö kansalaisten saada tietää miten Yle käyttää veronmaksajien rahat? Siitä tässä on kyse.

Tiedän kerrankin mistä kirjoitan, koska työskentelen julkishallinnossa juuri näiden asioiden parissa.

Tuossapa se haaste tuleekin. Sillä on ihan perusteensa, miksi jokin toiminta on järjestetty osakeyhtiöön ja jokin viranomaistoimintana. Julkisomisteiset osakeyhtiöt tuottavat palvelua yleensä markkinoille, tyyppiesimerkkinä vaikka kunnan omistama sähköyhtiö. En näe mitään järkeä sille, että Helenin työntekijöiden matkalaskuja alettaisiin avaamaan julkisuuslain piiriin. Yle toimii tietysti vähän eri logiikalla, mutta olen tässäkin samalla linjalla, että minun tehtävä ei ole olla Ylen rahan käytön vahtikoira. Julkisuulain idea on tehdä julkista valtaa käyttävien tahojen vallan käyttö näkyväksi ja siten taata päätösten tasapuolisuus. Se että tavallinen kansalainen saa halutessaan nähdä hallintopäätökset ja täysin eri asia kuin se että millaisia ostolaskuja Ylessä liikkuu. Tuo johtaisi vain täysin turhaan poliittiseen tirkistelyyn ja populistisiin ajojahteihin. Ylen ja muiden yhtiöiden rahankäyttöä ja toiminnan laillisuutta vahditaan ihan muilla keinoilla.

 

[Tadu]

Tuossapa se haaste tuleekin. Sillä on ihan perusteensa, miksi jokin toiminta on järjestetty osakeyhtiöön ja jokin viranomaistoimintana. Julkisomisteiset osakeyhtiöt tuottavat palvelua yleensä markkinoille, tyyppiesimerkkinä vaikka kunnan omistama sähköyhtiö. En näe mitään järkeä sille, että Helenin työntekijöiden matkalaskuja alettaisiin avaamaan julkisuuslain piiriin. Yle toimii tietysti vähän eri logiikalla, mutta olen tässäkin samalla linjalla, että minun tehtävä ei ole olla Ylen rahan käytön vahtikoira. Julkisuulain idea on tehdä julkista valtaa käyttävien tahojen vallan käyttö näkyväksi ja siten taata päätösten tasapuolisuus. Se että tavallinen kansalainen saa halutessaan nähdä hallintopäätökset ja täysin eri asia kuin se että millaisia ostolaskuja Ylessä liikkuu. Tuo johtaisi vain täysin turhaan poliittiseen tirkistelyyn ja populistisiin ajojahteihin. Ylen ja muiden yhtiöiden rahankäyttöä ja toiminnan laillisuutta vahditaan ihan muilla keinoilla.

En nyt tästä viestistä vakuuttunut yhtään, että miksi Ylestä ei voitaisi tehdä esimerkiksi Senaatti-kiinteistöihin vertautuvaa liikelaitosta, jolloin julkisuuslaki koskisi heitä. Tuolloin ei tarvitse höpistä mistään sähköyhtiöistä, vaan voidaan keskustella Ylestä.

Julkisuuslain noudsttaminen ei ole minkäänlainen ongelma muissa verovaroja käyttävissä organisaatioissa, mutta Ylessä jostain syystä olisi.

Miten Yle eroaa esimerkiksi valtion Senaatti-kiinteistöistä, joka tuottaa kiinteistö- ja toimitilapalveluita markkinoille?

 

[Mediakuutio]

Onhan tämä nyt huikeata, jos pitää paikkansa.

"Riikka alkoi piirittää ruohonjuuritasolla työskentelevää Ylen työntekijää vuoden 2023 keväällä. Rakastunut päätoimittaja lähetti miehelle työpäivän aikana jopa yli sata viestiä, jotka olivat luonteeltaan osittain hyvinkin rohkeita, Seiskalle kerrotaan.

Räisäsen toimintaa ei hidastanut se seikka, että mies oli ollut vaimonsa kanssa 24 vuotta yhdessä ja heillä on kolme lasta."

Ylen Riikka Räisänen aiheutti skandaalin: varattu työntekijä iski päätoimittajan

Seiska paljastaa Yleisradion päätoimittaja Riikka Räisäsen salasuhteen alaiseensa. Lue lisää yhteiskunnallisesti merkittävästä uutisesta.

www.seiska.fi

Johtaja-asemassa ei kyllä kannattaisi syödä omasta kuormasta. Mukavaa sinänsä että tästäkin nousi äläkkä ja näyttää siltä, että samat säännöt pätevät niin miehille kuin naisillekin.

Eihän tuota pitäisi missään nimessä hyväksyä, että työajalla pommitetaan organisaatiossa alempana olevaa yksityiselämää koskevilla viesteillä.

 

[Lystikäs]

Katsoin koko viikonlopun Kolmosen ja Nelosen ohjelmia.
Heräsi kysymys: Kenelle nämä alkeelliset räpellyksekset ovat tehty?
Näiden rinnalla YLE:n tuotanto on täysipäisille aikuisille tehtyä. (Paitsi pikkukakkonen)

Mikä sun pointtisi tässä on? Jos Kolmosen ja Nelosen touhu on mielestäsi alkeellista räpellystä, haluatko saada sinne parempaa sisältöä, vai ajaa ne alas ja tuottaa kaiken kanavien kautta tulevan ohjelmiston kansalaisten kukkaron ja valtionyhtiön kautta? Ja jatkaisitko tällöinkin kahden kanavan mallilla, vai nousisiko YLE:n tuottamien kanavien määrä (ja tuplaisitko esimerkiksi siten YLE-maksun)? Jos katsoit koko viikonlopun Kolmosen ja Nelosen ohjelmia, niin YLE:n kaksi kanavaa ei taida aina riittää?

En ole kanssasi samaa mieltä siitä, että Kolmosen ja Nelosen ohjelmat ovat jotain alkeellisia räpellyksiä. Kaikki kaupallisten kanavien tuotanto on lähtökohtaisesti sellaista mikä ei tuota tappiota, joka tekee siitä melko yllätyksetöntä ja tylsää. Siellä on sitä halpaa ulkomailta ostettua filleriä - realityroskaa yms., jota saadaan usein kaupanpäällisinä muiden ostojen yhteydessä, ja kotimaisia tuotantoja, jotka perustuvat ulkomaisiin melko tarkkaan rajattuihin formaatteihin. Ja mitä esimerkiksi TV-sarjoihin tulee, niin samat tuotantoyhtiöt ja ammattilaiset noille kaupallisille tekee materiaalia kuin YLE:llekin. Ero on vain siinä, että YLE pystyy tarjoamaan tuotantoyhtiöille ja tekijöille paljon enemmän rahaa, jonka takia tuotantoyhtiöt mielellään tarjoavat ohjelmiaan ensin YLE:lle... Ja koska kaupalliset operoivat YLE:en verrattuna niin pienellä liikevaihdolla, heillä on harvoin varaa ottaa riskiä ja ostaa mitään kalliimpaa.

Jos haluat, että YLE:n kanavien lisäksi olisi vahvoja kaupallisia kanavia, jotka rahoittavat itse itsensä markkinoiden avulla, meidän täytyy tarjota heille jonkinlaiset markkinat, joiden kautta he voisivat kasvaa isommiksi, alkaa siten työllistää enemmän sisällöntuottajia ja tehdä kunnianhimoisempaa sisältöä. Iso yhtiö kestää paremmin pienet tappiot kuin pieni yhtiö.

Esimerkkinä markkinoista YLE:n Elämäni biisit ja muut samankaltaiset viihdeohjelmat, joita Kolmonen ja Nelonen tuottaa itsekin kilpaa. Ovathan ne toki laadukkaita kun YLE:llä on heittää niihin rahaa ihan eri volyymilla kuin kaupallisilla, mutta jos YLE ei niitä tuottaisi, kansan täytyisi kääntyä kaupallisten pariin nähdäkseen vastaava sisältö joka avaisi markkina- ja kasvumahdollisuuksia. Toinen kaupallinen varmasti pyrkisi ostamaan itselleen esimerkiksi kyseisen Elämäni biisi-ohjelman ja tekemään siitä niin hyvän, että kaupallinen kilpailija kukistuisi. Ja he voisivat tehdä siitä hyvän, koska nämä parhaat viihteentekijät eivät enää majailisi YLE:n uumenissa veronmaksajien piikkiin, vaan he olisivat siellä missä heidän ohjelmiaan tehdään. YLE ei ohjelmia tee, vaan YLE:n palkkaamat ammattilaiset.

Väitän myös, että jos esimerkiksi YLE:n luovat sisällöt fokusoituisi, rajaisi hieman ja jättäisi nuo viihdepläjäykset kaupallisille, he voisivat paremmin keskittää resurssejaan esimerkiksi draamaan. Omasta mielestäni YLE ei tee resursseihinsa nähden kovin laadukasta sisältöä. Tämä on toki subjektiivinen käsite, mutta ei Suomi juuri tuota maailmalle laatudraamaa - ainakaan YLE:n kautta (toisin kuin muut pohjoismaat), joten kai sitäkin voi eräänlaisena mittarina pitää.

Jos taas haikailet vanhaa kunnon Neuvostoliiton mallia, jossa valtio tuottaa kaiken kanavasisällön, niin mitä enemmän YLE paisuu ja syö markkinoita muilta toimijoilta, sen lähempänä sitä mallia ollaan.

 

[Tadu]

Eihän tuota pitäisi missään nimessä hyväksyä, että työajalla pommitetaan organisaatiossa alempana olevaa yksityiselämää koskevilla viesteillä.

Jos sen tekee viehättävä nainen, asia on OK. Jos läski ja kalju keski-iän ylittänyt mies, kyse on ahdistelusta ja esimiesaseman väärinkäytöstä.

Noh vakavasti ottaen tässä ilmeisesti Räsänen on jotenkin lukenut tilannetta oikein, kun ”uhrista” tuli hänelle puoliso eikö hän nostanut jupakkaa.

 

[Lystikäs]

Julkisuuslain noudsttaminen ei ole minkäänlainen ongelma muissa verovaroja käyttävissä organisaatioissa, mutta Ylessä jostain syystä olisi.

Se olisi ongelma YLE:lle sen takia, että ihmiset näkisivät kuinka paljon heidän verorahojaan oikeasti kuluu sisällöntuottamiseen, ja kuinka paljon kaikkien johtajien ja päälliköiden palkkoihin ja muihin henkilöstömenoihin. Joku Liskin kaltainen tutkivajournalisti tekisi heistä silppua... Tosin... eiköhän melko nopeasti YLE:ssä tulisi sellainen tapa, että YLE:stä kiinnostuneille journalisteille maksetaan vaimoineen loma jossain päin maailmaa. Eikä se olisi edes korruptiota vaan perinne.

 

[Tadu]

Se olisi ongelma YLE:lle sen takia, että ihmiset näkisivät kuinka paljon heidän verorahojaan oikeasti kuluu sisällöntuottamiseen, ja kuinka paljon kaikkien johtajien ja päälliköiden palkkoihin ja muihin henkilöstömenoihin. Joku Liskin kaltainen tutkivajournalisti tekisi heistä silppua... Tosin... eiköhän melko nopeasti YLE:ssä tulisi sellainen tapa, että YLE:stä kiinnostuneille journalisteille maksetaan vaimoineen loma jossain päin maailmaa. Eikä se olisi edes korruptiota vaan perinne.

Mahdollisesti. Ympäri valtionhallintoa on leikattu viimeisen 15 vuoden aikana paljon sekä potkittu väkeä pihalle. Pidän erikoisena, että Yle on tässä jokin erillinen saareke. Sen ymmärrän, että PV on näiden leikkausten ulkopuolella.

 

[Jymäkkä]

Eihän tuota pitäisi missään nimessä hyväksyä, että työajalla pommitetaan organisaatiossa alempana olevaa yksityiselämää koskevilla viesteillä.

Kai tuossa aika merkittävää on se, miten kohde noihin suhtautui. Ilmeisesti ei kovin kielteisesti, kun miettii nykytilannetta. Toki arveluttavaa, jos työajalla aikaa noin massiiviseen piiritykseen.

 

[Patarouva]

Eihän tuota pitäisi missään nimessä hyväksyä, että työajalla pommitetaan organisaatiossa alempana olevaa yksityiselämää koskevilla viesteillä.

Tuo Seiskan kuvateksti on mainio. ”Riikan uusi rakas on hoikka ja sporttinen mies. Hän kertoi lähteneensä omasta halustaan suhteeseen päätoimittajan kanssa.” Että ei sentään kukaan pakottanut.

Jos sen tekee viehättävä nainen, asia on OK. Jos läski ja kalju keski-iän ylittänyt mies, kyse on ahdistelusta ja esimiesaseman väärinkäytöstä.

Noh vakavasti ottaen tässä ilmeisesti Räsänen on jotenkin lukenut tilannetta oikein, kun ”uhrista” tuli hänelle puoliso eikö hän nostanut jupakkaa.

Niinpä. Toisaalta jos asiaa mietitään siltä kantilta, että sukupuolet olisivat toisinpäin niin moni julistaisi, että kappas vaan, ämmä lähti varakkaamman miehen matkaan.

 

[aalto]

Miten Yle eroaa esimerkiksi valtion Senaatti-kiinteistöistä, joka tuottaa kiinteistö- ja toimitilapalveluita markkinoille?

Tulee mieleen esim. hankintalaki, jonka puitteissa näiden kahden organisaation toimintamahdollisuudet ovat ihan erilaiset. Senaatti-kiinteistöt voivat (käsittääkseni) varsin hyvin hankkia vaikka rakentamisurakoita tai kiinteitöjen ylläpitotyötä markkinoilta kilpailuttamalla - tähän yksi toimistorakennus näillä spekseillä, kiitos. Mutta jos Yle joutuisi ostamaan julkisen kilpailutuksen kautta urheilulähetyksiä tai lauantai-illan viihdeohjelmia, niin eihän siitä tulisi mitään - hankitaan 10 kpl palloilulajin suoria lähetyksiä, vertailuehtoina 30% lajin suosio, 70% hinta, saadaan 2.divarin hokia. Hankinta pitäisi joko määritellä niin, että ohjelman sisältö olisi käytännössä käsikirjoitettu ja sitten saisi tarjota juontajaksi joko Katja Sthålin hinnalla xx tai Heikin, joka tekee saman satasella. Olisi pakko valita Heikki, koska hinta painaa tarjousvertailussa. Tai sitten tehdään hävittäjähankinta, jossa kerrotaan että nyt on käytettävissä yy euroa podcastia varten, tarjotkaa mitä tuolla saisi.

 

[Tadu]

Tulee mieleen esim. hankintalaki, jonka puitteissa näiden kahden organisaation toimintamahdollisuudet ovat ihan erilaiset. Senaatti-kiinteistöt voivat (käsittääkseni) varsin hyvin hankkia vaikka rakentamisurakoita tai kiinteitöjen ylläpitotyötä markkinoilta kilpailuttamalla - tähän yksi toimistorakennus näillä spekseillä, kiitos. Mutta jos Yle joutuisi ostamaan julkisen kilpailutuksen kautta urheilulähetyksiä tai lauantai-illan viihdeohjelmia, niin eihän siitä tulisi mitään - hankitaan 10 kpl palloilulajin suoria lähetyksiä, vertailuehtoina 30% lajin suosia, 70% hinta, saadaan 2.divarin hokia. Hankinta pitäisi joko määritellä niin, että ohjelman sisältö olisi käytännössä käsikirjoitettu ja sitten saisi tarjota juontajaksi joko Katja Shålin hinnalla xx tai Heikin, joka tekee saman satasella. Olisi pakko valita Heikki, koska hinta painaa tarjousvertailussa. Tai sitten tehdään hävittäjähankinta, jossa kerrotaan että nyt on käytettävissä yy euroa podcastia varten, tarjotkaa mitä tuolla saisi.

Hankintalaki on kyllä hyvä huomio. Totta. Toisaalta Ylen hankintojen perusteetkin olisi hyvä avata jollain tasolla. Onhan tuossa korruption riski aika merkittävä, että tilataan tv-tuotantoja vain kavereilta.

 

[Lystikäs]

Mahdollisesti. Ympäri valtionhallintoa on leikattu viimeisen 15 vuoden aikana paljon sekä potkittu väkeä pihalle. Pidän erikoisena, että Yle on tässä jokin erillinen saareke. Sen ymmärrän, että PV on näiden leikkausten ulkopuolella.

Yle on erikoisessa asemassa myös sen takia, että he saavat joka vuosi sen määrärahansa, jonka määrä perustuu pitkälti siihen, että se tuli edellisenä vuonna kokonaan käytetyksi (indeksikorotuksen kera). Heillä ei ole mitään syytä säästellä, koska jos se määräraha ei tule kokonaan käytetyksi, niin seuraavana vuonna määräraha perustuu pienempään oletukseen määrärahan tarpeesta. Tästä syystä Ylellä on ollut tapana lähetellä loppuvuodesta kuvausryhmiä viikoksi jonnekin Kaliforniaan kuvaamaan jotain uutisten loppukevennystä jostain skeittaajasta. Ja veikkaisin, että samasta syystä nuo lukuisat pomot, päälliköt ja miksei muukin henkilöstö reissaa sinne tänne "lomailemaan" jos keksivät sille jonkin työperusteen. Kun kukaan ei saa tietää mihin kaikkeen se iso määräraha siellä Ylellä uppoaa - sisältöön vai henkilöstömenoihin, niin miksei elettäisi leveästi? Kestitään samalla niitä poliitikkoja, jotka pitävät huolen siitä, että rahaa tulee entiseen malliin.

YLE ajaa periaatteessa hyvää virkaa, mutta se laitos tulisi räjäyttää auki ja rakentaa uudestaan niin, että määrärahat menevät tehokkaammin sisältöön, eikä hallintoon. Ja kuten edellä sanoin, jotta saisimme Suomeen myös isompia kaupallisia kanavia luomaan laadukkaampia sisältöjä, YLE voisi jättää kaupallisesti kannattavan viihteen kaupallisten kanavien temmellyskentäksi. Jos siellä alkaisi tuoksua bisnesmahdollisuudet, niin esimerkiksi Sanoma saattaisi alkaa panostaa myös kanavapuoleen, jolloin meillä olisi täällä myös se vähän isompi kaupallinen kanava jolla talous kestäisi pienten riskien ottamisen.

 

[hablaa]

Yle on erikoisessa asemassa myös sen takia, että he saavat joka vuosi sen määrärahansa, jonka määrä perustuu pitkälti siihen, että se tuli edellisenä vuonna kokonaan käytetyksi (indeksikorotuksen kera). Heillä ei ole mitään syytä säästellä, koska jos se määräraha ei tule kokonaan käytetyksi, niin seuraavana vuonna määräraha perustuu pienempään oletukseen määrärahan tarpeesta.

Sen kummemmin ottamatta YLEen kantaa, tuohan on ihan standardikäytäntö melkein millä hyvänsä julkishallinnon alalla?

 

[Hermes#41]

Yle on erikoisessa asemassa myös sen takia, että he saavat joka vuosi sen määrärahansa, jonka määrä perustuu pitkälti siihen, että se tuli edellisenä vuonna kokonaan käytetyksi (indeksikorotuksen kera). Heillä ei ole mitään syytä säästellä, koska jos se määräraha ei tule kokonaan käytetyksi, niin seuraavana vuonna määräraha perustuu pienempään oletukseen määrärahan tarpeesta.

Sen kummemmin ottamatta YLEen kantaa, tuohan on ihan standardikäytäntö melkein millä hyvänsä julkishallinnon alalla?

Tuossakin voisi olla muutoksen paikka. Käyttämättä jäänyt määräraha ei ole rangaistus, vaan siitä palkittaisiin. Kannustaisi tehokkaaseen rahankäyttöön.

Todellakin käytäntö on, että budjetti pitää käyttää, ettei se seuraavana vuotena pienene.

 

[Lystikäs]

Sen kummemmin ottamatta YLEen kantaa, tuohan on ihan standardikäytäntö melkein millä hyvänsä julkishallinnon alalla?

Näinhän se on. YLE vain on sinänsä eri asemassa muiden julkishallintojen kanssa, ettei heidän budjettiaan pystytä skaalaamaan esimerkiksi asiakasmäärien ja tarpeen kautta, eikä heillä ole isompaa tulosvelvoitetta. Yle-laki on melko epämääräinen. Tiedetään vain, että tällainen määrä tulee ohjelmaa ulos ja tällaisen määrän se nielee rahaa. Mutta koska emme näe konkreettisesti kuinka paljon mikäkin maksaa (vaikka tiedämme jälkikäteen suurin piirtein mikä osasto sai minkäkin verran rahaa), emme tiedä kuinka paljon siellä on sellaista ylimääräistä "korruptiorahaa". Ja koska Ylellä ei ole mitään isompia velvoitteita tuottaa esimerkiksi 8 draamasarjaa vuodessa, se voi tiukempana vuotena halutessaan leikata sieltä (tai miltä tahansa muulta osastolta) muutaman ohjelman pois, ja pitää sen "matkakassan" edelleen sellaisenaan - lähetellen ihmisiä (omia ja päättäjiä) sinne tänne viihtymään.

 

[Dynamo]

Mutta koska emme näe konkreettisesti kuinka paljon mikäkin maksaa (vaikka tiedämme jälkikäteen suurin piirtein mikä osasto sai minkäkin verran rahaa), emme tiedä kuinka paljon siellä on sellaista ylimääräistä "korruptiorahaa".

Iso ongelma on se, ettei YLE:ä valvova hallintoneuvostokaan saa tietoja. Näin olen ainakin ymmärtänyt asian olevan. Lisäksi YLE kustantaa hallintoneuvoston jäsenille matkoja, kuten Wallinheimon tapauksesta kävi ilmi. Tämä ei näytä terveelle systeemille.

 

[Mojo]

Oli mielenkiintoinen sekä avaava tuo Holman haastattelu. Lisäksi maksellaan verovaroin kaikenlaisia panomatkoja ja rahoituksen käyttöäkään ei suostuta avaamaan.

Sitten vielä jotkut määkivät, ettei Yleltä voi leikata tai ollaan Unkarin tiellä. Ei kai siinä sitten mitään.

Enemmän tämä Ylen touhu viittaa tuohon itänaapuriin.

 

[Hermes#41]

Sitten vielä jotkut määkivät, ettei Yleltä voi leikata tai ollaan Unkarin tiellä. Ei kai siinä sitten mitään.

Kyllä nuo ongelmat ovat Ylen toiminnassa, ei rahoituksessa. Ehkä rahoitusta pitäisi lisätä, että saadaan osaava johto laittamaan asiat järjestykseen.

 

[Tadu]

Kyllä nuo ongelmat ovat Ylen toiminnassa, ei rahoituksessa. Ehkä rahoitusta pitäisi lisätä, että saadaan osaava johto laittamaan asiat järjestykseen.

Poliitikot saisivat kaveereilleen vielä paremmin palkattuja paikkoja.

 

[Ötökkä]

Oli mielenkiintoinen sekä avaava tuo Holman haastattelu. Lisäksi maksellaan verovaroin kaikenlaisia panomatkoja ja rahoituksen käyttöäkään ei suostuta avaamaan.

Sitten vielä jotkut määkivät, ettei Yleltä voi leikata tai ollaan Unkarin tiellä. Ei kai siinä sitten mitään.

Enemmän tämä Ylen touhu viittaa tuohon itänaapuriin.

Varmaan kirja tulossa kato Holmalla kun kehtaa valittaa.

 

[Patarouva]

Varmaan kirja tulossa kato Holmalla kun kehtaa valittaa.

Onneksi Haluatko miljönääriksi- kakkaa ei tehdä verorahoilla.

 

[mjr]

Pahoittelut linkistä sontalehteen, mutta mietinpä vaan noita mainittuja nimiä Ylen johdossa: Merja Yli-Anttila, Jouko Jokinen ja Matti Apunen - tässä siis nämä meidän punavihreät woke-radikaalit...

Raju ulostulo perussuomalaisten Vigeliukselta Ylestä

Kansanedustajan mielestä Ylen hallintoneuvostolta pimitetään tietoja monimuotoisuuskoulutuksesta. Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmat Vigelius jättäisi mahdollisten leikkausten ulkopuolelle.

www.is.fi