Yleisradio Oy – YLE

  • 647 666
  • 5 140

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Eri osastojen rahoitus on tavallaan erotettu jo. Jaosta päätetään YLEn sisällä ja sen tekevät parlamentaarisesti valittu johto. Mutta se elää tilanteen mukaan ja siihen reagoivat asiantuntijat. Mikä muu järjestelmä olisi parempi kuin sellainen? Jos eri osastojen rahoitus olisi lukittu segmenteihin, olisi lopputulos kaikille huono. Nyt YLEllä on mahdollisuus reagoida yllättäviin tapahtumiin ja sykleittäin tuleviin tapahtumiin. Esim olympialaiset tai futiksen MM-kisat syövät draaman budjettia kun niiden aika on. Kukaan ei osannut aavistaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan etukäteen mutta kun se tapahtui, YLE siirsi resursseja sen uutisointiin. Lukittu tai toisistaan erotettu rahoitus olisi kankea ja älytön.
Olen kanssasi täysin eri mieltä.... aika lailla kaikesta, mutta koska en jaksa nyt keskustelun sikiämistä jollain tapaa taas persuihin ja politiikkaan, niin keskitytään nyt vain tähän. Se, ettei luovat sisällöt tiedä tarkalleen minkälainen määrä heillä on rahaa käytössään pitkällä tähtäimellä, vaikeuttaa pidempiaikaisten suunnitelmien ja kehitysmallien tekemistä, sekä lisää epävarmuutta. Toisin sanoen, luovat sisällöt eivät uudistu ja kehitä itseään.

Ja mihin yllättäviin tapahtumiin luovien sisältöjen tulisi reagoida? Yllättävät tapahtumat ja niiden uutisointi on ajankohtaistoimituksen heiniä. Urheilutapahtumat voisi liittää saman katon alle jos YLE halkaistaisiin kahtia - ajankohtaisia tapahtumia kun ovat. Ja sykleittäin tulevat tapahtumat - Olympialaiset, MM-kisat yms. tapahtuvat ennakoitavin väliajoin, joten ei niihin tarvitse erityisesti reagoida - riittää kun varaa niihin rahaa ennakkoon. Ja jos ajankohtaistoimitus ei osaa rakentaa itselleen tietynlaista bufferia yllättävien tapahtumien varalta, vaan pitää näissä tilanteissa käydä luovien sisältöjen taskuilla, niin se on aika huonoa taloussuunnittelua - eikä kovin ideaalia sisällöntuottajille. Ja jos paha päivä tulisi ja tarvittaisiin rahan siirtoja, niin kyllä osastot varmaan lainaisivat toisilleen, saman kompleksin uumenissa kun yhdessä elävät. Joka tapauksessa minusta olisi hyvä, ettei Luovien sisältöjen taskuilla käytäisi aina kun siltä tuntuu.

Enkä ymmärrä miten kaksi toisistaan erotettua yksikköä, joilla on tietty määrä rahaa ja tietyt tehtävät (joka annetulla rahalla täytyy saada täytettyä) olisi kankeampi ja älyttömämpi, kuin samat tulosvastuulliset yksiköt, joiden yläpuolella on vielä yksi poliittinen rahakirstun päällä istuva hallintotaso. Yleisesti ottaen pienemmät yksiköt ovat päinvastoin ketterämpiä kuin isojen hallintohimmeleiden synnyttämät kokonaisuudet. Ja koska ajankohtaistoimitus kerää väistämättä poliittista painetta itseensä, luovat sisällöt pääsisivät ehkä paremmin siitä eroon, elleivät olisi sidoksissa heihin niin selkeästi.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Olen kanssasi täysin eri mieltä.... aika lailla kaikesta
Ei ole ensimmäinen kerta:)

luovat sisällöt eivät uudistu ja kehitä itseään.
Luovat sisällöt pitävät itse huolen kehityksestä. Se ei tarvitse poliittista ohjausta. Sitä paitsi valtaenemmistö on ostopalvelua ei YLEn omaa tuotantoa.

Ja mihin yllättäviin tapahtumiin luovien sisältöjen tulisi reagoida?
Tällä hetkellä rahoituksen heilahteluun. Poliittisen tahdon vaihtelu ja kansainväliset tapahtumat joita ei voi ennustaa vaikuttavat enemmän kuin muutokset luovissa sisällöissä. Luovat sisällöt itse, ei ole se mikä aiheuttaa yllätyksiä. Annoin näistä muista yhden esimerkinkin.

Olympialaiset, MM-kisat yms. tapahtuvat ennakoitavin väliajoin, joten ei niihin tarvitse erityisesti reagoida - riittää kun varaa niihin rahaa ennakkoon.
YLE ei päätä milloin kisojen hintakilpailu ratkeaa. Kommenttisi vain alleviivaa tietämättömyyttäsi reaalimaailmasta. YLEn talon sisäinen budjetointi on jo nyt auttamattomasti liian hidasta ja kankeaa. Ja sinä haluaisit lisätä sitä? Ehdotuksesi edellyttää vähintään kaksi vuotta ennen tapahtumaa sen hinnan tietämistä. Sellaista tietoa ei ole tarjolla kenellekään. YLE operoi julkisen ja kaupallisen kilpailun maailmassa.

jos ajankohtaistoimitus ei osaa rakentaa itselleen tietynlaista bufferia yllättävien tapahtumien varalta
YLEn ajankohtaistoimituksen olisi pitänyt budjetoida Ukrainan sota kaksi vuotta ennen sen alkamista? Sinulle olisi konsultin paikka varmasti tarjolla jos pystyt tällaisia asioita tietämään. Haluatko jo paljastaa mitä kriisejä, sotia ja luonnon katastrofeja on mahdollisesti nyt budjetoitavissa kahden vuoden päähän? Buffereita voidaan rakentaa silloin kun on löysää rahaa jemmassa.

Ja jos paha päivä tulisi ja tarvittaisiin rahan siirtoja, niin kyllä osastot varmaan lainaisivat toisilleen, saman kompleksin uumenissa kun yhdessä elävät
Tarjoat siis ratkaisuksi sitä että YLE päättäisi itse, sisäisesti mihin budjetti käytetään? Niin kuin nyt paitsi että eri osastot kiistelisivät samasta rahasta. Ainakin sisäisiä ristiriitoja tällä saadaan aikaan. Yhden luovan sisällön tuotanto kestää helposti 4-5 vuotta. Ehdotuksesi tarkoittaisi entistä enemmän yllättäviä muutoksia ja kesken jätettyjä tuotantoja. Lue: rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Eiköhän resurssien jako kannata edelleenkin pitää johdon käsissä eikä eri osastojen joista jokainen haluaa itselleen mahdollisimman paljon.

Yleisesti ottaen pienemmät yksiköt ovat päinvastoin ketterämpiä kuin isojen hallintohimmeleiden synnyttämät kokonaisuudet
Nuo yksiköt ovat jo nyt olemassa ja toimivat erillään. Vain rahoitus on toisiinsa osittain sidottu. Jos ne pidetään täysin erillään, jossain on löysää rahaa ja toisaalla rahapula. Ja ihan turhaan jos joustoa ei ole.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tarjoat siis ratkaisuksi sitä että YLE päättäisi itse, sisäisesti mihin budjetti käytetään? Niin kuin nyt paitsi että eri osastot kiistelisivät samasta rahasta. Ainakin sisäisiä ristiriitoja tällä saadaan aikaan. Yhden luovan sisällön tuotanto kestää helposti 4-5 vuotta. Ehdotuksesi tarkoittaisi entistä enemmän yllättäviä muutoksia ja kesken jätettyjä tuotantoja. Lue: rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Eiköhän resurssien jako kannata edelleenkin pitää johdon käsissä eikä eri osastojen joista jokainen haluaa itselleen mahdollisimman paljon.
Ymmärrät minut tarkoituksella väärin jotta voit vääntää jonkinlaisen pätevän argumentin. Jos ehdotan, että YLE jaetaan kahteen organisaatioon (ajankohtaistoimitus ja luovat sisällöt) joilla molemmilla on oma johto ja omat rahat, niin miten ihmeessä nämä kinastelisivat samasta rahasta? Luovilla sisällöillä on omat rahat, joka määrittyy sen mukaan minkä verran sille päätetään antaa rahaa suoriutuakseen tehtävistään. Parhaillaan YLE:lle annetaan ilmeisesti se vajaa 600M jotta se voi tehdä velvoitteensa, mutta ehdottamassani mallissa YLE - luovalle annettaisiin X-määrä rahaa jotta se voi suorittaa tehtävänsä ja YLE - ajankohtaiselle Y-määrä, jotta se voi suorittaa omansa. Jos koetaan, että jompi kumpi osasto ei pysty suorittamaan velvoitteitaan, rahamäärää nostetaan tai velvoitteita rajataan.

Ja olen tehnyt YLE:n luoviin sisältöihin materiaalia jo yli 20 vuotta, joten tiedän hyvin miten tuotannot siellä etenee, eikä ongelma ole yllättävissä ongelmissa, vaan se on siinä alati muuttuvassa YLEn luovien sisältöjen budjetissa, joita on vaikea ennustaa etukäteen. Tämä on erityinen vitsaus draaman puolella. Välillä rahaa on, välillä ei ole, ja sitten tuotannolta vedetään matto alta.

YLE ei päätä milloin kisojen hintakilpailu ratkeaa. Kommenttisi vain alleviivaa tietämättömyyttäsi reaalimaailmasta. YLEn talon sisäinen budjetointi on jo nyt auttamattomasti liian hidasta ja kankeaa. Ja sinä haluaisit lisätä sitä? Ehdotuksesi edellyttää vähintään kaksi vuotta ennen tapahtumaa sen hinnan tietämistä. Sellaista tietoa ei ole tarjolla kenellekään. YLE operoi julkisen ja kaupallisen kilpailun maailmassa.
Jälleen lainaat minua väärin, minähän haluan juuri yksinkertaistaa ja nopeuttaa sitä YLE:n sisäistä budjetointia jakamalla laitoksen ja rahat kahtia. Sinä tuossa aiemmin pidät hyvänä asiana sitä, että jos ajankohtaispuolen rahat ovat vähissä, niitä voidaan ottaa luovalta puolelta (joka puolestaan tuntuu tuotantoyhtiöiden ja muiden sisällöntuottajien kukkarossa - ja näkyy juuri niinä mahdollisina kesken jätettyinä tuotantoina). Minä en.

Tiedän vain pääpiirteittäin tuttujen kautta mitä siellä ajankohtaispuolella tapahtuu, enkä siksi olen sen puolen asiantuntija, mutta jos esimerkiksi olympiakisojen hintakilpailu karkaa budjetin yli, ja ne ovat silti pakko saada, niin eikö se olisi kohtuullista, että ajankohtaispuoli miettii mistä vähemmän tärkeästä ajankohtaisohjelmistostaan se karsii suorittaakseen velvoitteensa (elleivät ole osanneet rakentaa itselleen tarpeeksi bufferia sitä varten), eikä käy nappaamassa sitä rahaa luovista sisällöistä. Vastaavasti jos kulut nousevat luovien sisältöjen puolella ja jotain tärkeää hanketta uhkaa rahoitusvaje, jätetään tekemättä jotain vähemmän tärkeämpää viihdeohjelmaa, jonka kaltaisia kaupallinen puoli tuottaa yllin kyllin. Nyt jos käsitin oikein, niin sinusta on parempi, että näiden osastojen yläpuolella on hallinto, joka mielivaltaisesti jakelee sinne tänne rahaa, riippuen siitä kuka pyytää vakuuttavimmin (tai mukavimmin). Omasta mielestäni se ei vain ole se tehokkain tapa, vaan helpompaa olisi jos kummankin osaston johtajalla olisi tarkkaan tiedossa minkälaiset pelimerkit heillä on käytettävissä. Hyvä toimari osaa varautua myös yllätyksiin.

Mutta en jaksa näistä media-alan sisäisistä asioista jauhaa tässä enempää. Lipsautan vielä vahingossa ilmoille jotain mitä ei pitäisi. Jos haluat mennä pintaa syvemmälle näihin asioihin, jatketaan YV:n kautta. Tiivistäen vielä näkemyksiäni, itse en ole niin kiinnostunut ajankohtaispuolen touhuista. On minulla toki mielipiteitä ja parannusehdotuksia, mutta en niin välitä siitä, koska se ei sivua omaa alaani. Minua kiinnostaa oman ammattiryhmäni takia luovan mediasisällön tuottaminen, ja aina kun YLE:n luova puoli laittaa rahahanoja kiinni, moni on kusessa, sillä kaupallisten mediatalojen taiteelliset ambitiot ovat vähentyneet selvästi tämän vuosituhannen puolella, eikä sieltä löydy apuja kovin monille. Siksi toivoisinkin alan elpymistä siten, että kaupalliset olisivat YLE:n rinnalla tuottamassa sitä aidosti luovaa sisältöä, ja enemmän työpaikkoja. En vain tiedä miten se tapahtuisi, ellei kaupalliset saa markkinatilaa kasvaa ja vaurastua. Ja kaikki ei toki tälläkään alalla näe asioita samoin, koska YLE on melko pyhä. Se tekee paljon hyvää ja maksaa kunnon palkkaa, jonka takia kaupallistenkin on vaikeampi yrittää polkea hintoja. Mutta se ei vaan mielestäni ole niin hyvä ja tehokas laitos kuin se voisi olla - etenkin luova puoli.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tässä muuten Antti Holman ajatuksia ja kokemuksia YLE:stä, jotka ovat hyvin paljon linjassa omien ajatusteni ja kokemusteni kanssa.


"– Muistan, kun Maikkarin aamu-tv:ssä oli kuvaaja, toimittaja, meikkaaja ja ehkä yksi tuotantoihminen studiolla. Kun menin Ylen haastatteluohjelmaan, sieltä tuli jono slipovereja kulkukortit kaulassa: ”Terve, olen vastaava toimittaja. Moi, olen artikkelitoimittaja. Moikkeli, minä olen featuretoimittaja, Terve, olen taustatoimittaja. Terve, olen videotoimittaja”.

– Ajattelin, että Ylellä tulee koko Yleisradio esittäytymään. Ei se ollut koko Yleisradio, vaan se oli vain sen kyseisen ohjelman väki, Holma kertoo kummastelleensa."

----

"– Siellä on viisisataa osastoa ja jokaisella osastolla kolme johtajaa ja yksi työntekijä ja sekin on päällikkö. Eikä kukaan ole vastuussa mistään, koska rahat tulee verottajalta.

Holma on sitä mieltä, että kaikki ”pamput” pitäisi pistää Yleltä ulos.

– Se on ihan virheellinen ajatus, että Ylen rahoista vähentäminen automaattisesti johtaa suomalaisen kulttuurin ja tiedonvälityksen alasajoon. Voi kai se niinkin olla, jos yksikään johtaja ei koskaan saa potkuja, vaan säästöt otetaan aina sisällöstä.

Holman mukaan suomalainen kulttuuri on ”alennustilassa”.

– Ei meillä ole varaa pitää viittäsataa päällikköä, vaan niiden rahojen pitäisi mennä uuden tekemiseen."
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jaahas, siellä sitä rakastellaan työaikana ja meikäläinen maksaa viulut

Make Love not War !


Sitten vedetään vielä sopivasti sannamarinit boomer-hengessä, eikö täällä muka saa enää rakastaakaan rauhassa... Ei saatana ainakaan minun verorahoillani yhtään itse keksittyä panomatkaa, alkoipa taas vituttaa tämä suhmurointi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jaahas, siellä sitä rakastellaan työaikana ja meikäläinen maksaa viulut

Make Love not War !

IS:n tietojen mukaan suhdekuvio on aiheuttanut Ylen sisälläkin kritiikkiä. Miten kommentoitte?

– Se on ihan valetietoa. Täällä ei ole minkäänlaista ärtymystä. Täällä ollaan kovin surullisia sen Seiskan jutun takia. Yhtään tästä syystä ärtynyttä ihmistä en ole Ylellä nähnyt tänään, vaikka olen ollut koko päivän toimituksessa.
Mistä tunnistaa todellisuudesta irtautuneen johtajan?
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
”Suomessa ei ole korruptiota”. Kyllä koko poliittinen kenttä ja julkishallinto tuntuu olevan melkoisia suhmureita täynnä.

Joku voisi pitää myös erikoisena että kohun aikaan käy näin ja sitten Vallinheimo sanoo, että Ylen kanssa keskusteltu ja kaikki ok. Eihän tuossa välttämättä mitään tosiaan ole, mutta Yle tekee sen kyllä ihan itse.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomatkaa myös, että toimittajilla tai kansalaisilla ei ole oikeus saada näistä matkoista tietoa tai kuitteja, koska julkisuuslakia ei ole kohdistettu Yleen. Nyt näistäkin tainnut joku vuotaa tiedon.
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Katsoin koko viikonlopun Kolmosen ja Nelosen ohjelmia.
Heräsi kysymys: Kenelle nämä alkeelliset räpellyksekset ovat tehty?
Näiden rinnalla YLE:n tuotanto on täysipäisille aikuisille tehtyä. (Paitsi pikkukakkonen)
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Jaahas, siellä sitä rakastellaan työaikana ja meikäläinen maksaa viulut

Make Love not War !

Onhan tämä nyt huikeata, jos pitää paikkansa.

"Riikka alkoi piirittää ruohonjuuritasolla työskentelevää Ylen työntekijää vuoden 2023 keväällä. Rakastunut päätoimittaja lähetti miehelle työpäivän aikana jopa yli sata viestiä, jotka olivat luonteeltaan osittain hyvinkin rohkeita, Seiskalle kerrotaan.

Räisäsen toimintaa ei hidastanut se seikka, että mies oli ollut vaimonsa kanssa 24 vuotta yhdessä ja heillä on kolme lasta."

Johtaja-asemassa ei kyllä kannattaisi syödä omasta kuormasta. Mukavaa sinänsä että tästäkin nousi äläkkä ja näyttää siltä, että samat säännöt pätevät niin miehille kuin naisillekin.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onhan tämä nyt huikeata, jos pitää paikkansa.

"Riikka alkoi piirittää ruohonjuuritasolla työskentelevää Ylen työntekijää vuoden 2023 keväällä. Rakastunut päätoimittaja lähetti miehelle työpäivän aikana jopa yli sata viestiä, jotka olivat luonteeltaan osittain hyvinkin rohkeita, Seiskalle kerrotaan.

Räisäsen toimintaa ei hidastanut se seikka, että mies oli ollut vaimonsa kanssa 24 vuotta yhdessä ja heillä on kolme lasta."

Johtaja-asemassa ei kyllä kannattaisi syödä omasta kuormasta. Mukavaa sinänsä että tästäkin nousi äläkkä ja näyttää siltä, että samat säännöt pätevät niin miehille kuin naisillekin.
Jos tuossa ei olisi toinen lämmennyt niin kyllä olisi häirinnän puolelle paukkunut todella nopeasti.

Kannattaa Riikankin muistaa, että ei kannata sitten vinkua, jos häntä petetään. Aina se tuntuu joillekin tulevan yllätyksenä, että pettäjät pettävät uudelleen.
 

Jerry100

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihdoin Oranssi
”Suomessa ei ole korruptiota”. Kyllä koko poliittinen kenttä ja julkishallinto tuntuu olevan melkoisia suhmureita täynnä.


Tämä on aina se kuuluisa facepalm kun joku tosissaan sanoo näin. Sitä on todellakin. Ja ihan pirusti onkin.

Hyvä esimerkki toissaviikolta:

Vaimon työnantajan, ison ja tunnetun kuntayhtymän pääjohtajan lapsi palkattiin tärkeään asiantuntijavirkaan. Hakijoita tehtävään oli 99.

Valinnan tehtävään teki henkilö joka on suoraan tämän pääjohtajan alainen ja hyvä tuttu. Päätös tehtiin viranhaltijapäätöksellä, eli valinta ei mennyt hallituksen käsiteltäväksi.

Kun homma paljastui, tämä pääjohtaja soitti paikallislehden toimitukseen ja pyysi ettei hänen kommenttejaan julkaista lehdessä (toimittaja soitti mutta hetken kuluttua kun tajusi jutelleensa toimittajan kanssa niin soitti takaisin lehden toimitukseen ja sanoi ettei tiennyt puhuvansa toimittajan kanssa). Tämä toinen ei halunnut kommentoida päätöstä mitenkään vedoten sairaslomaansa.

Päätös valinnasta kumottiin ja nyt rekrytointia hoitaa ulkopuolinen taho.

Tuliko tästä nyt jotain sanktiota näille kahdelle? Ei tietenkään.
 
Viimeksi muokattu:

aalto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, änärin suomalaiset
Julkisuuslaki ei koske julkishallinnon omistamia yhtiöitä. Lakia ollaan muuttamassa niin, että tämä muuttuu, mutta tämä ei jostain syystä ole edennyt hallituksen esitykseksi.
Sen verran olen tuota uudistusta seurannut, että se on aika vaikea muotoilla niin, että julkisyhteisöjen omistamat osakeyhtiöt voisivat toimia samaan aikaan yhtiöinä ja olla täysin julkisuuslain alaisina. Jo pelkästään sen rajaaminen, että mikä olisi sitten yhtön liikesalaisuuden piirissä menee vaikeaksi. Yhtenä yksityiskohtana kuntaliiton juristin esityksestä jäi myös mieleen se, että julkisuuslain mukaan tietojen antamisesta kieltäytyimisestä pitää tehdä valituskelpoinen päätös ja jos yhtiöiden pitäisi ruveta sitten tekemään viranhaltijapäätösten kaltaisia kieltäytymispäätöksiä ja käsittelemään valituksia ja oikaisuvaatimuksia, niin se toisi osakeyhtiölle ihan uuden päätöksentekokerroksen (=uutta byrokratiaa), josta kenelläkään ei ole vielä mitään kokemusta ja oikeuskäytäntöjä. Tarvittaisiin vähintään jokaiseen organisaatioon sitten se julkisuuslain tunteva juristi ja yhtiön asiakirjoja pitäisi ruveta luokittelemaan julkisuuslain mukaisesti. Tuosta seuraisi vähintään uusia kuluja ja pahimmillaan vuosikausien oikeusrumbaa kun eri oikeusasteissa käsiteltäisiin tapauksia, joissa pyydetään vaikka kaupungin omistaman sähköyhtiön tai vaikka Leijona Cateringin ydintoimintoihin liittyviä tietoja.
 

DrE

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Joku voisi pitää myös erikoisena että kohun aikaan käy näin ja sitten Vallinheimo sanoo, että Ylen kanssa keskusteltu ja kaikki ok. Eihän tuossa välttämättä mitään tosiaan ole, mutta Yle tekee sen kyllä ihan itse.
Tämä on monelta osin väärin. Vallinheimo on Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Elimen, jonka tehtävä on valvoa Yleä. Vallinheimolle ei pitäisi tarjota kyseistä matkaa eikä hänen pitäisi sitä hyväksyä.
Hallitus puhuu säästötalkoiden puolesta ja Vallinheimo ottaa samaan aikaan lahjuksia Yleltä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sen verran olen tuota uudistusta seurannut, että se on aika vaikea muotoilla niin, että julkisyhteisöjen omistamat osakeyhtiöt voisivat toimia samaan aikaan yhtiöinä ja olla täysin julkisuuslain alaisina. Jo pelkästään sen rajaaminen, että mikä olisi sitten yhtön liikesalaisuuden piirissä menee vaikeaksi. Yhtenä yksityiskohtana kuntaliiton juristin esityksestä jäi myös mieleen se, että julkisuuslain mukaan tietojen antamisesta kieltäytyimisestä pitää tehdä valituskelpoinen päätös ja jos yhtiöiden pitäisi ruveta sitten tekemään viranhaltijapäätösten kaltaisia kieltäytymispäätöksiä ja käsittelemään valituksia ja oikaisuvaatimuksia, niin se toisi osakeyhtiölle ihan uuden päätöksentekokerroksen (=uutta byrokratiaa), josta kenelläkään ei ole vielä mitään kokemusta ja oikeuskäytäntöjä. Tarvittaisiin vähintään jokaiseen organisaatioon sitten se julkisuuslain tunteva juristi ja yhtiön asiakirjoja pitäisi ruveta luokittelemaan julkisuuslain mukaisesti. Tuosta seuraisi vähintään uusia kuluja ja pahimmillaan vuosikausien oikeusrumbaa kun eri oikeusasteissa käsiteltäisiin tapauksia, joissa pyydetään vaikka kaupungin omistaman sähköyhtiön tai vaikka Leijona Cateringin ydintoimintoihin liittyviä tietoja.
Jos se virastoissa, julkishallinnon liikelaitoksissa, Poliisilla ja Puolustusvoimissakin onnistuu, niin kyllä se onnistuu myös Ylellä. Noita ”oikeusrumbia” on siis jo nytkin kun pyydetään Sanna Marinin aamiaisista kuitteja eikä niitä saada. Pitääkö kansalaisten saada tietää miten Yle käyttää veronmaksajien rahat? Siitä tässä on kyse.

Tiedän kerrankin mistä kirjoitan, koska työskentelen julkishallinnossa juuri näiden asioiden parissa.
 
Viimeksi muokattu:

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sen verran olen tuota uudistusta seurannut, että se on aika vaikea muotoilla niin, että julkisyhteisöjen omistamat osakeyhtiöt voisivat toimia samaan aikaan yhtiöinä ja olla täysin julkisuuslain alaisina. Jo pelkästään sen rajaaminen, että mikä olisi sitten yhtön liikesalaisuuden piirissä menee vaikeaksi. Yhtenä yksityiskohtana kuntaliiton juristin esityksestä jäi myös mieleen se, että julkisuuslain mukaan tietojen antamisesta kieltäytyimisestä pitää tehdä valituskelpoinen päätös ja jos yhtiöiden pitäisi ruveta sitten tekemään viranhaltijapäätösten kaltaisia kieltäytymispäätöksiä ja käsittelemään valituksia ja oikaisuvaatimuksia, niin se toisi osakeyhtiölle ihan uuden päätöksentekokerroksen (=uutta byrokratiaa), josta kenelläkään ei ole vielä mitään kokemusta ja oikeuskäytäntöjä. Tarvittaisiin vähintään jokaiseen organisaatioon sitten se julkisuuslain tunteva juristi ja yhtiön asiakirjoja pitäisi ruveta luokittelemaan julkisuuslain mukaisesti. Tuosta seuraisi vähintään uusia kuluja ja pahimmillaan vuosikausien oikeusrumbaa kun eri oikeusasteissa käsiteltäisiin tapauksia, joissa pyydetään vaikka kaupungin omistaman sähköyhtiön tai vaikka Leijona Cateringin ydintoimintoihin liittyviä tietoja.
Julkisuuslain piirissä olevilla julkisyhteisöillä on jo nyt runsaasti liikesalaisuuksien (tai muiden salassa pidettävien asioiden) piirissä olevia asioita, jotka eivät ole julkisia. Sama koskee tietysti näitä julkisomisteisia yhtiöitä, ei niiden julkisuus/salaisuus -määritys kovin vaikeaa ole. Nykyinen julkisuuslaki on näissä aika selkeä.

Sama hallinnollinen taakka on muuten julkisissa hankinnoissa, jos yksityinen yritys saa yli 50 % hankinnan rahoituksesta julkisesta rahoituksesta. Yksityisten yritysten (tai esim. taloyhtiöiden) tulisi tällöin kilpailuttaa hankinta hankintalain mukaisesti. Jos tällaisesta hankinnasta (hankintapäätöksestä) vaaditaan oikaisua, niin yhtiön pitäisi sitten tehdä oikaisuvaatimuksesta päätös.

Ei tuo lakimuutos ihan helppo ole, mutta esim. tiedonsaantioikeus koskien julkisten varojen käyttöä olisi paikallaan. Hallinnollinen taakka tässä lisääntyy, ja se tässä huolettaa. ATK:n sanotaan tehostavan toimintoja, mutta julkisuuslaki, tietosuoja-asetus yms. ovat tuoneet huomattavasti lisää byrokratiaa niin julkiselle kuin yksityisellekin puolelle. Tietosuoja on tästä hyvä esimerkki. (Tietosuoja on erittäin tärkeää, jotta tiedot eivät vuoda niin kuin Vastaamon tapauksessa kävi, en sitä arvostele.) Tosiasia on kuitenkin se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on luotu ihan uusi työala: tietosuoja-asiantuntijat ja -juristit. Lakeja säädettäessä kukaan ei taatusti laskenut, kuinka iso työllistävä vaikutus tuli oheistuotteena luotua. Nämä tietosuoja-asiantuntijat eivät ole varsinaisessa "tuottavassa" työssä, vaan taloudellinen ja hallinnollinen taakka.

Julkisen vallan omistamien yhtiöiden sisällä on luultavasti "jonkin verran" asioita, jotka on haluttu pitää pois julkisuudesta. Yhtiöittäminen on ollut keino tähän. Jo pelkästään se, että johtajat ja päälliköt eivät ole virkamiehiä, vaan työntekijöitä, on mahdollistanut palkintoduunien jakamisen sopiville, (pätevyydestä voidaan sitten olla montaa mieltä): Veikkaus, YLE, Alko, Solidium, Finnvera, Business Finland... ja yhtiöitä riittää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös