YLEn poliittisuus noudattaa eduskunnan valtasuhteita. Väitän että persut ovat mukana YLEn uutisoinnissa ja poliittisissa keskusteluissa siinä missä muutkin puolueet. Kannatukseen suhteutettuna, Liike NYT on yliedustettu mutta ei persut paitsiossa ole. Paitsi ehkä omasta mielestään.
Mediatalon poliittisuus näkyy selkeiten heidän kolumniensa kautta. Sitä kautta heijastuu ne mediatalon omat mielipiteet ja näkökulmat asioihin. Nämä kolumnit ja mielipidekirjoitukset eivät edusta missään suhteessa eduskunnan valtasuhteita (tai kansan demokrafiaa), vaan ovat räikeän yliedustetusti vihervasemmistolaisia. Ja tämä on fakta, ei mielipide. Uutisointi ja poliittiset keskustelut ovat enemmänkin informaation välitystä ja keskustelualustana toimimista YLE:n osalta. Tässä kontekstissa Persut eivät ole millään lailla aliedustettuja, koska he ovat se hyvän viihteen pahis, jota ilman ei saa kunnon vastakkainasettelua aikaan. Sinä koet totta kai YLE:n omaksesi, koska ajattelen heidän kolumniensa levittävän hyvin pitkälti sitä ilosanomaa, josta ajattelen sinun nauttivan, mutta ymmärräthän, että iso osa suomalaisia eivät koe YLE:ä omakseen, koska heidän ajatukset ja maailmankuva eivät näy millään tavoin YLE:n esittämien kolumnien kautta. Suomen kansa koostuu muistakin kuin kaupunkilaisjupeista.
Ja itsekin olen kaupunkilaisjuppi, enkä rehellisesti sanottuna ole kiinnostunut persumielipiteiden lukemisesta, mutta jos valtion omistama mediatalo sisältää väkeä tasapuolisesti eri poliittisilta kentiltä, ei minun tarvitse olla huolissaan siitä, että se laitos alkaa suistua itsessään poliittiseksi toimijaksi (ja suoltaa väritettyä totuutta) - koska silloin sieltä löytyy se vastapaino itsestään talon sisältä.
Suomessa on moniääninen media. Annoin muutaman esimerkinkin jo eri laidan medioista. Ei YLE estä sellaisten perustamista eikä toisaalta ole vastuussakaan niistä.
Niin… no jos valtion media ei itse suostu olemaan koko kansan ääni, niin eikö sitten olisi reilua jos ihmiset saisivat itse päättää minkä äänen omaavaa mediaa rahoittavat? Eihän se kovin reilua ole jos Persujen ääni kuuluu vain jonkun vaihtoehtomedian kautta, mutta heidän rahansa menevät vihervasemmistolaisen äänen omaavalle medialle? Ja korostan, että tarkoitan tällä moniäänisyydellä kolumnituotantoja ja ideologiaa, jota mediatalo edustaa.
Äärilaidat epäilemättä haluaisivat enemmän ääntään kuuluville mutta edustaako se demokratiaa?
Ei edusta demokratiaa varsinkin silloin kun siellä päästetään vain toinen äärilaita ääneen (intersektionaaliset feministit). Epäilen, ettei moni äärivasemmiston edustaja tajua edustavansa äärivasemmistoa, koska sitä ei ole niin selkeästi demonisoitu ja määritelty kuin oikeaa äärilaitaa, mutta hyvä testi on kysyä itseltään; tunnistaako itse äärivasemmiston olemassa oloa? Jos ei tunnista, tai tunnistaa vain sen pienen väkivaltaisen ultra-osaston, niin silloin edustaa itse todennäköisesti äärivasemmistoa.
Ja minusta YLE:n ei tulisi esittää kummankaan äärilaidan näkemyksiä - varsinkaan positiivisessa mielessä. Vaihtoehtomediat on oikea paikka näille näkemyksille.
Varmasti jos haluat politiikan toimittajaksi olet kiinnostunut politiikasta. Kuten urheilutoimittaja on kiinnostunut urheilusta. Toimittajauran jälkeen YLEstä politiikkaan siirtyneistä tulevat ensimmäisenä mieleen Susanne Päivärinta ja Petri Sarvamaa. Ehkä heistäkin voi käyttää sanaa aktivisti jos tarpeeksi äärilaidalta katsoo.
En ymmärrä lainkaan mitä haet tällä takaa. Totta kai politiikasta kiinnostunut toimittaja on kiinnostunut politiikasta, mutta kyse on silti siitä oletko journalisti, jonka kutsumus on informoida kansaa ja kertoa totuus, vai oletko aktivisti, jonka kutsumus on muuttaa maailmaa osatotuuksia kertomalla. Jos olet jälkimmäinen, en tietenkään usko mitään mitä sanot, koska en tiedä mikä on totta ja on ”muunneltua totuutta”, ja siten sinulla ei ole minulle mitään arvoa journalistina. Ja jos mediatalo sisältää paljon näitä aktivistitoimittajia, niin se on minulle silloin enemmän propagandatehdas kuin informaation välittäjä. Ja tämän takia se on minusta huolestuttava trendi, että tuoreista journalisteista 40% kokee tehtäväkseen maailman muuttamisen, eikä informaation levittämisen. Enkä sano tätä siksi, että maailman muuttamisessa olisi mitään pahaa - päinvastoin, mutta journalistinen totuuden etsintä on mielestäni niitä länsimaisia kivijalkoja, jota en soisi rapautettavan - joka pitää mm. vallanpitäjät ruodussa.