Ehkä Sanoman kannattaisi, ainakin mitä televisioon tulee, haalia sisältöä ohjelmiinsa muualta kuin Onnelan jonosta, tai Seiskan risteilyltä. Lehtien ahdingon kyllä ymmärrän, mutta kun se on ollut todellisuutta jo vuodesta 2008, tai jopa aiemmin kehityksen ollessa maailmanlaajuista, niin luulisi, että siihen olisi jo keksitty jotain. Tai hakea sitä kasvua muualta, esim. audio tarjoaa tällä hetkellä todella suuret mahdollisuudet eurojen kotiuttamiseen. Itse kaupallisessa mediassa toimivana en myöskään oikein ymmärrä tätä, että YLE:n pitäisi olla meille jokin kilpailija, siis meille, jotka elämme pääsääntöisesti viihteestä. YLE:hän tuuppaa taajuudelle juurikin parhaimmillaan jonkun puolalaisen elokuvakoulun lopputyölyhäreitä, lähettää suoraa ohjelmaa sellaisista urheilulajeista, joista kaupallisen kanavien katsojat saa haaveilla pyrkien antamaan äänen mahdollisimman monelle, vaikka toki tämän lakisääteisen tehtävän noudattaminen voi jossain poliittisessa laidassa tuntua siltä, että homma on kovin puolueellista. Jos on valinnut ihan tietoisesti olla viihteellinen hyvän mielen kanava(t), niin laajemmalla ohjelma- ja sisältöportfoliolla toimivan median toiminnan tietoinen kampittaminen ei kerro mielestäni muusta kuin laiskuudesta, ellei jopa epätoivosta.