Tästä on osaltaan seurauksena suomalaisen puoluekentän outous. Yksikään puolue ei luota pääosin markkinoihin ja varsinkaan vasemmalla ja osin vihreissä markkinoihin luotetaan todella vähän, jos lainkaan. Ollaan tilanteessa, jossa erilaiset rakenteet hallitsevat puolueita ja puolueet hallitsevat rakenteiden ja mm. työmarkkinajärjestöjen kautta meitä kaikkia. Olennaisia asioita - kuten miljardien yritystuet tai yleissitovat työllisyyssopimukset tai erittäin laaja sosiaaliturva - ei päästä kehittämään, koska eräänlainen systeemi estää uudistamisen.
Viestisi on aika pitkä ja polveileva; yritän kommentoida oleellisimpia kohtia.
Suomi on sekatalous, kuten kaikki muutkin vauraat länsimaat. Ei ole olemassa mitään "vapaata kapitalismia", vaan on erilaisia järjestelyjä, joilla markkinoita ohjataan toivottuun suuntaan. Tässä sitten painottuu erilaiset valtion intervention aste-erot. Mielestäni pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on vertailussa varsin onnistunut järjestely, joka pitkälti maksimoi käytettävissä olevat resurssit korkean elintason ylläpitoon.
Markkinatalos on ehdottoman oleellinen mekanismi, joka säätelee koko maailmantaloutta. Senpä takia Suomikin joutuu talouspolitiikassaan ottamaan huomioon sen reunaehdot. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään dikotomista valintaa kapitalismin ja kommunismin välillä, vaan on erilaisia keinoja pyrkiä kohti toivottua hyvinvointia ja tulonjakoa.
Edellä olevan perusteella on aika mielenkiintoista väittää, että yhteiskunnasta ja globaaleista kysymyksistä - kuten markkinoista - kiinnostuneet ihmiset ovat pääosin vihervassareihin kallellaan. Tuskinpa ovat. Mutta on mahdollista, että Suomessa asia pyritään esittämään näin. Yhteiskunnasta kiinnostuneet ihmiset eivät todellisuudessa käytä aikaansa menneen maailman kansalaisten vaikutukselta suljettujen etujärjestöjen toiminnan turvaamiseen, vaan pyrkivät oikeasti vapauttamaan ihmisen luovuutta markkinoidenkin kautta.
YLE:n rooli tässä kaikessa on mielenkiintoinen. Se voisi olla liberaali, uusia keskusteluja ja tavoitteita avaava rohkea YLE. Odotin ainakin hieman tätä, kun uudeksi päätoimittajaksi tuli Jouko Jokinen. Mitä on tapahtunut? Ainakin minun silmin ja korvin YLE on palailemassa taaksepäin. Ohjelmakehitystä mm. Puheen osalta on viety reippaasti populistisempaan ja viihdyttävämpään suuntaan. Hallituksen ja pääministerin sekä presidentin haastaminen on vähentynyt.
En osaa sanoa, miten Jokisen valinta on vaikuttanut pitkässä juoksussa. Minusta YLE on edelleen varsin neutraali toimija, joka tuottaa laadukasta sisältöä.
Osa YLEn ja muiden valtamedioiden jutuista on toki myös taloutta koskevia. Koen asian niin, että taloudesta kiinnostuneet ovat useimmiten globaalia talousjärjestelmää kannattavia ja siitä pyrkimään hyötyviä henkilöitä. Tällaisia ihmisiä ei välttämättä kiinnosta järjestelmän kritisoiminen tai sen negatiivisten seurausvaikutusten arviointi.
Toimittajiksi pyrkii yleensä ihmisiä, jotka jo lähtökohtaisesti näkevät maailmassa vääryyttä, jota tulee tuoda julki. Tällaiset ihmiset taas ovat voittopuoleisesti systeemikriittisiä. Eivät siis aina, mutta useimmiten.