Silloin kun Avs on ollut mainitsemasi "uhka" näille, niin ovat järjestään tulleet itse Avsin jyräämäksi. Parasta tässä on se, että kun ollaan nyt viety järjestään kaikkia oman divisioonan jengejä, niin kaikki on väärin voitettu Detroit Chicken Wings-fanin mielestä. Love. It.
Kuten @Makkeli oli tuolla kirjoittanutkin melkoisen osuvasti, että meidän jengin mahdollisuudet lepäävät Semyon Varlamovin harteilla. Koko meidän pelaaminen ei tosin ole roskaa, mutta kaikenlainen vajaus (fyysisyys, kiekollinen osaaminen etc.) puolustuksessa vaikuttaa liian voimakkaasti myös muihin pelin osa-alueisiin. Arat ja kiekollisesti epävarmat puolustajat eivät saa paineen alla mitään aikaiseksi ja kiekko yleensä roiskaistaan keskialueelle tai vastustajan pakille viivaan. Nimenomaan sellaisen "hurrikaani"-paineen alta emme pääse kiekolla juuri ikinä pois. St. Louisin pakisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvin he pakkien taitotasolla ja kaksinkamppailuvoimalla pystyvät käynnistämään oman joukkueensa hyökkäyksiä vaikeistakin paikoista. Ainoastaan Erik Johnson tekee yksin, mitä tehtävissä on. Barrie on kiekollisena hyvä, mutta paineen alta peliä avatessa hänen taitonsa vesittyy huonoon kaksinkamppailuvoimaan, tosin käsillä ja nopeudella saattaa joskus luikerrella sieltä ulos. Meidän tulivoimainen hyökkäys menee osittain siis hukkaan juuri siksi, että puolustus ei pysty pelaamaan tässä sarjassa kokonaisuutena ja käynnistämään hyökkäyksiä kuin paineettomassa tilassa, jolloin taas hyökkäyksellä on jo viisi vastustajaa vastassa.
Mutta jääkiekkopelejä ei ole koskaan tarvinnut voittaa oikein. Ainoastaan voittaa. Juuri nyt Avs voittaa ja se riittää.