Yleisesti NHL:stä

[Kirjoittelija]

Tiedä sitten mikä on "sujuvasti", sillä voisin kuvitella että Selänteenkin puheesta saadaan selvää

Joo en todellakaan pidä sujuvuuden mittarina sitä, että kuulija saa puheesta selville sen, että nyt pitäisi lisätä liikettä ja toimittaa kiekkoa maalille. Kyllähän asia tulee selväksi silloinkin, kun Keith Armstrong puhuu suomea, mutta ei se Keken suomesta sujuvaa tee.

 

[larzzon]

Eihän kenestäkään nuoresta ammattiurheilijasta saa tosimaailman sivistynyttä mitenkään, eihän se ole edes ajankäytöllisesti mahdollista.

On tuo aika kohtuuttomasti sanottu. Liigassa on kuitenkin nykyisin hyvä määrä yliopistotaustaisia pelaajia ja lukeminen on käsittääkseni todella yleinen harrastus pelimatkoilla. Toki televisiokuviin löytyy aina korttirinki. Vapaa-aikaa on kiekkoilijoilla enemmän kuin tavallisilla duunareilla. Mikä on ongelma?

 

[morukara]

Sujuvalla kielenkäytöllä ja natiivilta kuulostavalla on iso ero. Keku on jo melko lähellä natiivia ainakin kun pysytään aihepiirissä joissa hänen sanavarastonsa riittää. Selänne on sujuvan paremmalla puolella kielenkäytössään. Saku on vielä selvästi sitäkin sujuvampi. Sujuvuus on sitä että pystyy ymmärrettävästi kommunikoimaan ilman että pitää kesken lauseen pitää selviä taukoja sanoja arpoessaan tai ennen suun avaamista kääntää mielessään lauseita englanniksi. Sujuvuus on myös sitä että ei tiedä kaikkia sanoja, mutta osaa kuunnellessa ymmärtää sanan merkityksen asianyhteydestä ja puhuessa pystyy korvaamaan sanan jollain muulla tai käyttämään toista ilmausta millä asia tulee selväksi.

Sujuva siis tarkoittaa että henkilö ei ole läheskään natiivin tasolla, mutta pystyy silti kommunikoimaan ilman isompia ongelmia niissä asiayhteyksissä joissa kieltä tarvitsee. Suomessa on muotia haukkua meidän ääntämystä, vaikka oleellista esimerkiksi työelämässä on että tulee ymmärretyksi, ja suomalaista ääntämystä usein kehutaan koska tavallisesti se on selkeää ja eikä puhe ole liian nopeaa. Huonoimmillaankin suomalaisten englanti on usein ymmärrettävämpää kuin monilla muilla.

Tätä on ehkä vaikea ymmärtää jos ei ole kokemusta oikeasti monikulttuurisista ympäristöistä, joissa näkee mitä sujuvuus on ja mikä sen merkitys on.

 

[ämjiijii]

On tuo aika kohtuuttomasti sanottu. Liigassa on kuitenkin nykyisin hyvä määrä yliopistotaustaisia pelaajia ja lukeminen on käsittääkseni todella yleinen harrastus pelimatkoilla. Toki televisiokuviin löytyy aina korttirinki. Vapaa-aikaa on kiekkoilijoilla enemmän kuin tavallisilla duunareilla. Mikä on ongelma?

On yliopistollakin ihan saatanan urpoa sakkia. Vieläpä aika paljonkin. Asia vielä erikseen on ylipistoon kuuluva kauppakorkeakoulu, jossa näin mutulla heitettynä suurin osa akateemisista liigakiekkoilijoista opiskelee.

 

[#_6]

Liigassa on kuitenkin nykyisin hyvä määrä yliopistotaustaisia pelaajia ja lukeminen on käsittääkseni todella yleinen harrastus pelimatkoilla.

Eihän "yliopisto" tarkoita (etenkään Pohjois-Amerikassa) yhtikäs mitään. College on siellä silkkaa pelleilyä, varsinkin nyt joillain urheilustipendiaateilla. Lukeakin voi melko monenlaista tavaraa. Ja jos luet noita aiempia kommenttejani, niin olen kyllä sitä mutu-mieltä, että kiekkoilijat on urheilijoista sivistyskäyrän yläpäässä. Mutta yhteiskunnassa muuten, joopa joo.

 

[larzzon]

On yliopistollakin ihan saatanan urpoa sakkia. Vieläpä aika paljonkin. Asia vielä erikseen on ylipistoon kuuluva kauppakorkeakoulu, jossa näin mutulla heitettynä suurin osa akateemisista liigakiekkoilijoista opiskelee.

Ihan kaikkialla on urpoa sakkia kuten myös fiksuja. Pointti oli se, että mahdollisuudet sivistyksen hankkimiseen on kiekkoilijoillakin, se ei ole 'ajankäytöllisesti mahdotonta'.

 

[ämjiijii]

Ihan kaikkialla on urpoa sakkia kuten myös fiksuja. Pointti oli se, että mahdollisuudet sivistyksen hankkimiseen on kiekkoilijoillakin, se ei ole 'ajankäytöllisesti mahdotonta'.

Ei nyt toki mahdotonta, mutta kyllähän liigatason kiekkoilu vienee sen verran aikaa ettei vapaa-ajalla enää niin hirveästi ehdi/jaksa lukea kirjaa. Sitä en kyllä sitten todellakaan tiedä että miten kukakin aikansa käyttää, varmasti on myös fiksuja kiekkoilijoita.

 

[larzzon]

Eihän "yliopisto" tarkoita (etenkään Pohjois-Amerikassa) yhtikäs mitään. College on siellä silkkaa pelleilyä, varsinkin nyt joillain urheilustipendiaateilla. Lukeakin voi melko monenlaista tavaraa. Ja jos luet noita aiempia kommenttejani, niin olen kyllä sitä mutu-mieltä, että kiekkoilijat on urheilijoista sivistyskäyrän yläpäässä. Mutta yhteiskunnassa muuten, joopa joo.

Ihan samoin kuin Suomessa yleensä pääsee pieniin maakuntayliopistoihin helpommin sisään kuin vaikkapa Helsinkiin, samaten myös Yhdysvalloissa eri yliopistot edellyttävät eri tavoin aiempaa opintomenestystä urheilustipendiaateiltaan. Mutta kuten Suomessa, samoin myös Yhdysvalloissa oåiskelijan ymmärryksen kartuttaminen on eniten kiinni omasta motivaatiosta, ei niinkään opinahjon tasosta.

En väitä, että akateemisen uran luominen olisi monellekaan huipulle tähtäävälle urheilijalle mahdollista treenaamisen ohessa, mutta ei sivistyksessä ole nähdäkseni kyse siitä, onko väitellyt tohtoriksi murresanojen maantieteellisestä liikkumisesta, vaan enemmänkin juuri siitä, miten suhtautuu tietoon ja maailmaan. Jääkiekkoilijoissa on ryaninsa, jotka eivät osaa tavata intensiivistä ja sitten on bartkowskinsa, jotka hämmästyttävät tarkkanäköisillä analyyseillään ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. Jääkiekkoilijoilla on aikaa ja on tapettavaa aikaa. Moni käyttää varsinkin tapettavan ajan muuten kuin istumalla korttiringissä, vaikka median tarjoamissa kuvissa ei paljon muuta näy kuin korttirinkejä.

Mitä tulee lukemiseen, niin proosasta oppii kaiken mitä elämässä tarvitsee tietää ja kirjallisuuden klassikot ovat pääsääntöisesti ihan yhtä viihdyttävää luettavaa kuin jonkun ruotsalaisdekkaristin uusin.

 

[Smasher/Devourer]

Tätä on ehkä vaikea ymmärtää jos ei ole kokemusta oikeasti monikulttuurisista ympäristöistä, joissa näkee mitä sujuvuus on ja mikä sen merkitys on.

Näissä tilanteissa muuten monesti törmää ilmiöön että mitä parempaa englantia puhut, sitä harvempi sinua ymmärtää. Natiivipuhujien keskuudessa sitten tietysti toisinpäin. Jonkun italiaanon kanssa kun alat lontoota vääntämään niin aika monta sanaa saat selittää erikseen.

 

[#_6]

Ihan samoin kuin Suomessa yleensä pääsee pieniin maakuntayliopistoihin helpommin sisään kuin vaikkapa Helsinkiin, samaten myös Yhdysvalloissa eri yliopistot edellyttävät eri tavoin aiempaa opintomenestystä urheilustipendiaateiltaan.

Suhtaudun itse college-urheilijoiden opintomenestykseen Yhdysvalloissa epäilevästi. Olisi kiva tietää, miten paljon tutorit sun muut auttavat urheilijoita suoriutumaan tehtävistä treenaamisen ohessa. Kiekkoilijat hoitavat tämänkin varmasti "asiallisemmin" koripalloilijoihin ja jenkkifutaajiin verrattuina, mutta silti. Näistähän ei ikinä tulla saamaan tietoja julkisuuteen, mutta annas kun arvaan, että urheilijoiden kohdalla tehdään keskimääräistä enemmän myönnytyksiä.

Yliopisto on eri asia kuin college, varmaan tiedät tämän? Kuinka monen kiekkoilijan tiedät käyneen yliopiston "loppuun" eli suorittaneen maisterin tutkinnon? Onhan näitä Princetonia, Cornellia ynnä muita käyneitä, mutta kuinka monella on Master's jo NHL:ssä? No ei tasan kellään. Pelaajat käy sen 4-vuotisen collegen (jos sitäkään). No, selvästi arvostat collegen käymistä enemmän kuin minä, eipä siinä mitään, agree to disagree.

 

[Kirjoittelija]

Huonoimmillaankin suomalaisten englanti on usein ymmärrettävämpää kuin monilla muilla.

Tiedän varsin hyvin, että suomalaiset ovat englannin osaamisen suhteen ei-natiivien keskuudessa heittämällä yläneljänneksessä. Itse en kuitenkaan otta verrokiksi joidenkin espanjalaisten tai italialaisten umpisurkeaa mongerrusta, vaan ennemmin pistän riman korkealle ja vertaan ruotsalaisiin. He saavat tietenkin valtavan edun siitä, että heidän kielensä on paljon lähempänä englantia, mutta senkin etumatkan voi yksilö kiriä kiinni, kuten Jarmo Kekäläinen ja Tuukka Rask esimerkillään osoittavat.

Eikä NHL-pelaajan tietenkään tarvitse sujuvaa englantia puhuakaan. Sille maksetaan kuminpalasen hakkaamisesta, eikä lingvistisistä kyvyistä. Kekäläisen toki olisi ollut melko mahdotonta päästä nykyiseen duuniinsa, jos lontoon taidot olisivat jossain Selänteen tasolla.

 

[larzzon]

.Kuinka monen kiekkoilijan tiedät käyneen yliopiston "loppuun" eli suorittaneen maisterin tutkinnon? Onhan näitä Princetonia, Cornellia ynnä muita käyneitä, mutta kuinka monella on Master's jo NHL:ssä? No ei tasan kellään. Pelaajat käy sen 4-vuotisen collegen (jos sitäkään). No, selvästi arvostat collegen käymistä enemmän kuin minä, eipä siinä mitään, agree to disagree.

Mitä tekemistä sivistyksellä on maisterinpapereiden kanssa? Suomessa esim. tieteenfilosofian opinnot kuuluvat yleensä kait varsinaisia perusopintoja edeltäviin 'yleisopintoihin' tms. vastaavaan perehdytykseen, en tiedä millä nimellä kulkee nykyään, ja ymmärryksen tieteellisen tutkmuksen perusteisiin saa hitaampikin vuodessa tai kahdessa. Opiskelu on muuttuu tämän jälkeen yleissivistävästä tieteen opiskelusta spesifiksi aineopinnoksi ja uskallan väittää, että kenties joitain humanistisia tieteitä lukuunottamatta aika harvoilla aineopinnoilla on mitään käyttöä työelämän ulkopuolella.

 

[morukara]

Tiedän varsin hyvin, että suomalaiset ovat englannin osaamisen suhteen ei-natiivien keskuudessa heittämällä yläneljänneksessä. Itse en kuitenkaan otta verrokiksi joidenkin espanjalaisten tai italialaisten umpisurkeaa mongerrusta, vaan ennemmin pistän riman korkealle ja vertaan ruotsalaisiin. He saavat tietenkin valtavan edun siitä, että heidän kielensä on paljon lähempänä englantia, mutta senkin etumatkan voi yksilö kiriä kiinni, kuten Jarmo Kekäläinen ja Tuukka Rask esimerkillään osoittavat.

Eikä NHL-pelaajan tietenkään tarvitse sujuvaa englantia puhuakaan. Sille maksetaan kuminpalasen hakkaamisesta, eikä lingvistisistä kyvyistä. Kekäläisen toki olisi ollut melko mahdotonta päästä nykyiseen duuniinsa, jos lontoon taidot olisivat jossain Selänteen tasolla.

Näinhän se on. Keku tarvitsee sitä hyvää ulosantia ja kielen hallintaa mutta Selänne ei. Mun pointti oli vain että käytit termiä sujuvuus mielestäni väärin. Ei tarvitse olla Keku että voi sanoa puhuvansa englantia sujuvasti.

En koe myöskään tarvetta laittaa kielirimaa liian korkealle suomalaisurheilijoiden tapauksessa. Meillä kun ei ole syytä hävetä. Asteikon pitää alata nollasta eikä siis pidä vertailla vain parhaisiin.

 

[#_6]

Mitä tekemistä sivistyksellä on maisterinpapereiden kanssa?

Huoh. No ei yhtään mitään. Mutta itse aloitit tämän yliopistojauhannan ja se lähti siitä sivuraiteille sitten komeasti. Diibadaaba. Käy 4-vuotinen jenkkicollege ja kerro mulle sitten paljonko siitä sivistyit. Veikkaan, ettet paljoa paskaakaan.

 

[morukara]

Minun käsittääkseni jenkkien college-systeemi on yliopistoihin verrattuna monessa suhteessa kuin ammattikorkeakoulut Suomessa. Ammattikorkeakoulututkinnon saa nopeammin, vähemmän teoriaopetusta, enemmän käytännönläheistä opetusta, opetus koulumaisempaa jne. Joku voi korjata jos olen väärässä.

 

[tomageeni]

Yliopisto on eri asia kuin college, varmaan tiedät tämän? Kuinka monen kiekkoilijan tiedät käyneen yliopiston "loppuun" eli suorittaneen maisterin tutkinnon?

Jenkeissä standardi taitaa olla nelivuotinen kanditutkinto (Bachelor's degree). Maisterintutkinto on sitten "lisäopintoja" niille jotka haluavat jatko-opiskella, tähtäävät akateemiselle urallle tai korkeampiin tehtäviin. Tai vaihtoehtoisesti masterintutkintoja (esim. MBA) voi sitten suorittaa kun on työuraa jo jonkin verran takana, ja halua syventää tai laajentaa osaamistaan. Joku joka tuntee yhdysvaltain yliopistojärjestelmää tarkemmin saa tarkentaa.

Neljä vuotta kai useimmat yliopistossa ovat kiekkoilleet, esim. Parros joka on tuon Princetonin käynyt. Joten oletettavasti on suorittanut tuon normaalin bachelor's degreen.

 

[apulais-GM]

Eikä NHL-pelaajan tietenkään tarvitse sujuvaa englantia puhuakaan. Sille maksetaan kuminpalasen hakkaamisesta, eikä lingvistisistä kyvyistä. Kekäläisen toki olisi ollut melko mahdotonta päästä nykyiseen duuniinsa, jos lontoon taidot olisivat jossain Selänteen tasolla.

Enpä ole juuri kuullut suomalaisten puhuvan tankeroenglantia, ehkä Vatasta ja Olli Jokista lukuun ottamatta, mutta Jokinenkin on asunut 15 vuotta Amerikassa, niin hänelläkin on jo väkisin se kielitaito todella hyvä.
Koivut, Selänne, Filppula... todella sujuvaa amerikanenglantiahan ne puhuu, ja Granlund.

Ääänd aam jea, ai miin aaam...

 

[#_6]

Jenkeissä standardi taitaa olla nelivuotinen kanditutkinto (Bachelor's degree). Maisterintutkinto on sitten "lisäopintoja" niille jotka haluavat jatko-opiskella

Näin on ja näillä kahdella tutkinnolla on nimenomaan hurja ero. Ihan snadisti kärjistettynä Bachelor'sin saa suunnilleen kuka tahansa suunnilleen vasemmalla kädellä hutaisten. Master's-jatkot vaatiikin sitten jo huomattavasti kovempaa panostusta.

Tästä linkistä voi vaikka kurkata, miten pieni prosentti väestöstä päätyy maisterintutkintoon asti Yhdysvalloissa (ensimmäinen boksi "Educational attainment in the United States, Age 25 and Over (2013)" oikealla).

Tämä tästä, eikä liity kiekkoilijoiden sivistykseen enää mitenkään. Fiksuja poikia varmasti suurin osa, en sitä kiistä.

 

[ipaz]

Sporting News teki pari vuotta sitten listan älykkäimmistä urheilijoista (siis 4. suuresta joukkuelajista) jossa George Parros oli 4. ja Doug Murray 16. Suurin osa listalla olleista oli jenkkifutaajia, mutta se on on luonnollista kun lähes kaikki NFL-pelaajat tulevat yliopistosta ja ehdokkaiden määrä on valtava. Pelaajiakin NFL:ssä on 1000 enemmän kuin NHL:ssä.

Parrosin lisäksi jenkkien ykkösyliopisto Princetonista ovat valmistuneet myös Calgaryn Kevin Westgarth, Phoenixin Jeff Halpern, sekä Edmontonin Taylor Fedun. Harvardin ovat nykypejaajista käyneet Craig Adams (PIT), Alexander Fallström (AHL Bruins), Alexander Killorn (TBL), Dominic Moore (NYR) ja Yalesta on valmistunut Chris Higgins (VAN). Nämä edellämainitut pelaajat ainakin ovat väkisinkin fiksuja, sillä noihin kouluihin ei ketä tahansa puupäätä huolita opiskelemaan. Olivat he sitten kandeja tai masterin suorittaneita.

 

[#_6]

Nämä edellämainitut pelaajat ainakin ovat väkisinkin fiksuja, sillä noihin kouluihin ei ketä tahansa puupäätä huolita opiskelemaan. Olivat he sitten kandeja tai masterin suorittaneita.

Tässä kohtuullisen oiva lista NHL:n älyköistä:

Nineteen Former Ivy Men's Hockey Players Active On 2011-12 NHL Opening-Day Rosters - Ivy League

Tässä toinen vähän tuoreempi:

19 Ivies on NHL Opening Day Rosters - Ivy League

 

[Kirjoittelija]

Jokinenkin on asunut 15 vuotta Amerikassa, niin hänelläkin on jo väkisin se kielitaito todella hyvä.

Mistäköhän tällainenkin kuvitelma on peräisin, että 15 vuotta maassa asuneella kielitaito on väkisinkin hyvä? Suosittelen tutustumista esim. angloamerikkalaisen maailman metropolien taksikuskeihin, niin saattavat tuollaiset harhaluulot karista.

Koivut, Selänne, Filppula... todella sujuvaa amerikanenglantiahan ne puhuu

Tietysti jos oma kielikorva on kovin alkeellisella tasolla, saattaa se kuulostaakin todella sujuvalta.

 

[jaskamanjoora]

Ei se aksentti, vaan se sanavarasto. Raskia, Lehtosta, Haulaa ja ehkä Määttää lukuunottamatta suomalaisilla pelaajilla on todella suppea sanavarasto. Tosin ei siihen peliä ennen tai pelin jälkeen annettavaan haastatteluun kovin laajaa sanavarastoa tarvitsekaan, vaan niillä samoilla fraaseilla pärjää aivan hyvin.

Se, että on asunut ulkomailla 15 vuotta ei todellakaan tee takuuvarmasti vieraasta kielestä sujuvaa, jos esimerkiksi kotona puhutaan omaa äidinkieltä ja vierasta kieltä käytetään vain silloin kun on pakko. Ja jos kirjat, jos niitä ylipäätään luetaan, luetaan omalla äidinkielellä jne.

 

[apulais-GM]

Tietysti jos oma kielikorva on kovin alkeellisella tasolla, saattaa se kuulostaakin todella sujuvalta.

Teemu Selanne postgame interview in Calgary after Anaheims Season Finale - YouTube

Saku Koivu interview (Oct. 10, 2006) - YouTube

Tampa Bay Lightning Valtteri Filppula losses the hat trick battle to Steven Stamkos - YouTube

Ai siis mikä tässä nyt on se ongelma?
No ehkä muistelin Selänteen olevan vähän sujuvampi. Tuli selväksi, että puhut paremmin englantia kuin suomalaiset NHL-pelaajat, ja kunnia siitä sinulle, se on ihan ok.

Kiekkoilijoilla kuitenkin on yleensä lukio-opintoja enemmän tai vähemmän takana ja ovat matkustelleet ja olleet kansainvälisissä tilanteissa ennen Pohjois-Amerikkaan lähtemistä, mutta siitä huolimatta se on melko vaikea oppia puhumaan täydellistä amerikanenglantia.

 

[odwaz]

Mäkin haluaisin oikeastaan kuulla, että mitä se sujuva englanti sitten on? Siis jos nuo ylläolevat esimerkit eivät ole. Myös esimerkit sujuvista puhujista kelpaa, siis suomalaisista ja vaikka nyt niistä sujuvista ruotsalaisista.

Voisi myös kuvitella, että jonkin metropolin taksikuski ei ole ehkä ihan oikea vertailukohta NHL-kiekkoilijalle. Toisessa vietetään päivät sekä tehdään suorittava työ englanninkielisessa porukassa ja joutuu puhumaan jopa julkisesti englantia. Toisessa voi suhailla lähes yhteiskunnan ulkopuolella duunitkin puhumatta muuta kuin rahasummia ja hengailla vaikka Chinatownissa lopun aikaa. Arvaa kumpi on kumpi.

 

[ipaz]

Mielestäni on typerää arvostella huonoksi kielitaidoksi sitä, että puhuu aksentilla. Harvat vierasta kieltä puhuvat pystyvät puhumaan täysin samalla tavalla kun miten sitä kyseisessä maassa puhutaan. Jenkit ja kanadalaisetkin puhuvat englantia erilailla ja molemmissa maissa on suuria alueellisia eroja lausumisessa ja ääntämisessä. Ja esim. Quebecissa moni nuori oppii englannin vasta teini-iässä. Kuunnelkaapa Marc-Andre Fleuryn erittäin vahvaa ranskalaista englannin ääntämistä, ja hän on sentään kanadalainen.

Se että suomalainen puhuu "rallienglantia" verrattuna ruotsalaisen "täydelliseen lausumiseen" johtuu tottakai omasta äidinkielestä ja sen lausumisesta. Ruotsalaisille englannin lausuminen amerikkalaisittain on luontaisempaa kun kovia konsonantteja käyttävälle suomalaiselle.

Monet itäeurooppalaiset pelaajat kuten esim. Hasek ja Datsyuk puhuvat erittäin hankalan kuulosta englantia, vaikka varmasti sanavarasto heilläkin on täysin hallussa. Yleensäkin venäläisillä pelaajilla venäläinen aksentti paistaa todella räikeästi läpi, eikä sitä voi tietenkään verrata älykkyyteen kuten esim. Oveckinin tapauksessa kun hän neuvotteli itse ilman agenttia 13 vuoden ja 124 miljoonan dollarin jatkosopimuksen Capitalsiin vain 23-vuotiaana.

Kun näitä "hyvää englantia" puhuvia suomalaisia on tuotu esille, niin Sami Lepistö. Suomi-aksentti ei paista läpi mitenkään.