Montrealissa nähtävästi reagoidaan Fedotovin tilanteeseen ja Romanov palaa jo lähipäivinä Pohjois-Amerikkaan.
Montrealissa nähtävästi reagoidaan Fedotovin tilanteeseen ja Romanov palaa jo lähipäivinä Pohjois-Amerikkaan.
Jos Suomessa kaapattaisiin / myrkytettäisiin suomalainen NHL-pelaaja ja muilutettaisiin Siperiaan niin toivottavasti kuuluisi aika monelle, etenkin kollegoille joita asia koskettaa. Toki tiedetään se syy miksei Ovieta asia kiinnosta.Kumpaakaan osapuolta sen enempää puolustelematta tai syyttämättä, mutta mitä hittoa se jollekkin Ovechkinille kuuluu mitä Fedotov ja Venäjän viranomaiset keskenään touhuavat?
Jos Suomessa kaapattaisiin / myrkytettäisiin suomalainen NHL-pelaaja ja muilutettaisiin Siperiaan niin toivottavasti kuuluisi aika monelle, etenkin kollegoille joita asia koskettaa. Toki tiedetään se syy miksei Ovieta asia kiinnosta.
Okei, no selvä sitten. En ollut lukenut viimeisiä käänteitä. Luin vaan, että häntä kiellettiin lähtemästä, mutta nähtävästi homma oli vähän eskaloitunut. Juu, kyllä siis siinä tapauksessa Ovin johtavana Venäjän NHL-starbana olisi pitänyt ottaa kantaa, varsinkin jos nimenomaan kysytään. On kyllä mielenkiintoista miltä alkava kausi tulee näyttämään venäläispelaajien osalta.Jos Suomessa kaapattaisiin / myrkytettäisiin suomalainen NHL-pelaaja ja muilutettaisiin Siperiaan niin toivottavasti kuuluisi aika monelle, etenkin kollegoille joita asia koskettaa. Toki tiedetään se syy miksei Ovieta asia kiinnosta.
Arvostan mielipidettäsi, mutta olen täysin eri mieltä, että tuollaisella "rikkaan miehen teksti-tv-scouttaamisella" pystyisi voittamaan ihmissilmän, joka on nähnyt tuhansia jääkiekko-otteluita. Varmasti alykäillä tilastoilla on oma painonsa scouttaamisessa, mutta mielestäni on täyttä tiede-fiktiota lähteä väittämään, että pelkillä tilastoanalyyseilla voisi rakentaa toimvan jääkiekkojoukkueen. Jos voisi niin siinä kohtaahan voisi kaikki 32 seuraa laittaa samantien kaikki scoutit kilometritehtaalle ja GM voisi istua tietokoneen ääreen parin nörtin kanssa. Itse asiassa ei sitä GM:kään varmaan tarvita, kun tietokone pystyisi rakentamaan paremman joukkueen kuin ihminen. Eikä tietenkään valmentajallakaan tehdä mitään, kun kone voi kertoa miten toinen vastustaja pelaa ja kone voi kertoa miten ottelu voitetaan. Itse asiassa turha niitä lihakasoja on edes sinne kentälle laittaa heilumaan, vaan laitetaan tietokoneiden ohjelmoimat robotit pelaamaan toisiaan vastaan. Ja kun sellainen tuskin enää kiinnostaisi ketään ihmistä, niin korvataan katsojatkin samantien koneilla.Ei. Tai sen verran, että unohdin pituuden. Eli sarjan suhteellinen taso ja siinä tehdyt maalit ja pisteet, tarkka ikä ja pituus. Noilla arvaa pelaajan tulevaisuuden siinä kuin keskkmääräisellä skouttiosastolla, jopa paremmin.
Tämähän ei ole edes mitenkään ihmeellistä. Salkunhoitajista suurin osa ei voita indeksiä ja osa häviää jopa tikkaa heittävälle apinalle. Ihan sama kuinka paljon resursseja heillä on käyttää analyyseihinsä.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tulevaisuuden ennustaminen on niin vaikeaa, että hätäinen pariin keskeiseen tunnuslukuun perustuva ennustus voi olla ihan yhtä hyvä kuin perusteelliseen analyysiin perustuva ennustus ja varsinkin, jos perusteellisempi analyysi sisältää jo epäolennaisiakin asioita, niin sanotusti kohinaa, ja jopa erinäisiä biaksia.
Suosittelen lukemaan Jack Hanin kirjoituksia aihepiiristä. Maksullista, mutta on vastinettakin. Tähän esim sopisi kirjoitus siitä, kuinka tietyt fiksaatiot, kuten peliälyn korostaminen, johtaa draftaamisessa helposti epäoptimaaliseen lopputulokseen. Sillä kun ei pitäisi olla mitään väliä, miten tulos syntyy vaan tuloksen itsessään pitäisi olla ratkaiseva. Ja nollasummapelissä kannattaa lyödä rahansa aliarvostetuille tuloksentekijöille. Vuonna 2022 jollekin muulle kuin peliälylle ja nopeudelle, joita suuri osa seuroista tuntuu painottavan.
Tässä voisimme heitellä esimerkkejä tukemaan meidän molempien teorioita vaikka kauden alkuun saakka tulematta yhtään sen viisaimmiksi. Mutta kun nyt kerran tuon Brendan Gallagherin otit esimerkiksi, niin hän on hyvä esimerkki sellaisesta pelaajasta, minkä se tietokone olisi todennäköisesti jättänyt varaamatta, koska pelkästään hänen fyysiset mittansa olisi sortannut hänet ulos draftista. Mutta se mitä ihmissilmä näki, oli ne muut ominaisuudet ja se taistelijan luonne, mikä sai nostettua muuten varaamattomaksi jäävän pelaajan 5:lle kierrokselle.Tämä on ihan tarina, ei mikään todiste mihinkään suuntaan, mutta koska @Jack DiBiase tunnustaa Canadiensin värejä, niin tarinoidaan Brendan Gallacherista. Gallacher taisi tehdä 2009-2010 kaudella WHL:n varausikäisistä pelaajista eniten maaleja ja pisteitä. Draftissa häntä ennen varattiin kuintenkin aika monta pelaajaa ja aika monta pelaajaa myös WHL:sta, Gallacher varattiin vasta viidennellä kiepillä tjs. Miksi niin? Miksi seurat eivät tuloksista huolimatta uskoneet Brendan Gallacheriin? Koska hänellä ei ollut mitään seksikästä ja arvostettua ominaisuutta? Gallacherin vahvuus ei ole peliäly, nopeus tai taito. Hänen vahvuutensa oli ja on ns. helvetinmoinen yritys.
Jos katsoo tuota varausikäluokkaa, niin onhan siellä jokunen pelaaja tehnyt Gallacheria enemmän maaleja ja pisteitä, jopa WHLsta varattu Ryan Johansen. Gallacher on kuitenkin tilastollisesti tarkasteltuna ollut yksi draftin parhaita pelaajia, mitä tulee jääkiekko-otteluiden voittamiseen, sikäli kun tilastoilla mitään voittamisesta ymmärretään. Gallacher on pelannut oman osaamisensa myötä suurimman osan NHL-uraansa pääasiassa vastustajan päässä siinä kun joku Ryan Johansen ei ole. Toki Ryan Johansen on taitava ja hyvin kaukalon näkevä isokokoinen pelintekijäsentteri, Brendan Gallacher ei ole.
No jaa, ei kai tuo varsinaisesti edes debunkkaa @larzzon in teoriaa (josta on siis ihan tutkimusta kun olemassa, joten teoria-sanan käyttö tässä hieman vähättelevää), vaan sopii siihen ihan hienosti. Eihän tässä kukaan väitä, että pelkällä yksinkertaisella tilastoanalyysillä nousisi muiden ylitse kaikkein parhaaksi, vaan tulokset olisivat pitkässä juoksussa hyvää tai jopa parempaa keskitasoa. Vaan keskitaso ei tuon tason organisaatioille riitä. Kaikki haluavat olla huipulla, ja siksi siihen skouttaamiseen panostetaan paljon enemmän, vaikka ne erot muihin isoistakin panostuksista voivat olla lopulta aika marginaalisia. Tämä on yksi selitys. Toinen voisi olla yleinen muutosvastarintaisuus tällä alalla, vaikka analytiikkaa käytetäänkin hyödyksi vuosi vuodelta enemmän.Mutta mikä oikeasti vie pohjan tuolta sinun sci-fi -teorialta on ihan vaikka katsominen kuinka monta henkilöä kunkin seuran palkkalistalla scoutteina. Montrealilla pelkästään scoutteja on 15 kappaletta ja sen lisäksi muita pelaajien tarkkailuun liittyviä henkilöitä. Jos jollain tapaa heidät pystyisi korvaamaan vaan tilastoanalyyseilla niin eiköhän joku seura olisi sen jo tehnyt. Menee väitteenä samaan kategoriaan kun se kaveri, joka väitti Mestiksesta löytyvän paremmat valmentajat kuin NHL:stä. Jännä juttu ettei kukaan ole kokeillut koskaan (tosin Canadiensin nykyinen päävalkku on palkattu paljon paljon Mestistä alempaa).
Minun kirjoissani kyseessä on teoria niin kauan, kunnes joku seura on tuollaista mallia hyödyntänyt vaikka 10 vuotta ja saanut positiivisia tuloksia aikaan ja potkinut scoutit pellolle.No jaa, ei kai tuo varsinaisesti edes debunkkaa @larzzon in teoriaa (josta on siis ihan tutkimusta kun olemassa, joten teoria-sanan käyttö tässä hieman vähättelevää), vaan sopii siihen ihan hienosti. Eihän tässä kukaan väitä, että pelkällä yksinkertaisella tilastoanalyysillä nousisi muiden ylitse kaikkein parhaaksi, vaan tulokset olisivat pitkässä juoksussa hyvää tai jopa parempaa keskitasoa. Vaan keskitaso ei tuon tason organisaatioille riitä. Kaikki haluavat olla huipulla, ja siksi siihen skouttaamiseen panostetaan paljon enemmän, vaikka ne erot muihin isoistakin panostuksista voivat olla lopulta aika marginaalisia. Tämä on yksi selitys. Toinen voisi olla yleinen muutosvastarintaisuus tällä alalla, vaikka analytiikkaa käytetäänkin hyödyksi vuosi vuodelta enemmän.
Sehän siitä koneen kanssakin toimimisessa on, että niiden muuttujien säätämisessä on aivan samanlainen "luoviminen" kuin niiden ihmisten mielipiteiden kanssa. Vaikea ostaa sitä ajatusta, että seuran konttorilla joku entinen 15 vuoden NHL-veteraani istuisi GM:n pallilla parin nörtin kanssa vääntelemässä jotain tietokoneen vipuja, sen sijaan, että tekisi yhteistyötä niiden muiden NHL-veteraanien kanssa, jotka ammatikseen katsovat otteluita omilla ihmissilmillään. Voi olla, että niitä nörtti-GM-tyyppejä alkaa jatkossa näkymään enemmän, mutta toistaiseksi ainakin aika heikolla menestyksellä he ovat onnistuneet seurojaan pyörittämään, kuten Chayka ja Dubas.Ei tuo ole mitenkään vaikeasti ostettava ajatus, että pelkkä yksinkertaisella mallilla varustettu tietokone saisi aikaan ihan hyviäkin tuloksia, ainakin ensimmäisellä kierroksella. Fakta on, että mitä enemmän muuttujia on mukana, sitä sotkuisemmaksi minkään asian mallintaminen menee - ja mallintaja voi tällöin ampua itseään jalkaan yrittämällä liian monimutkaista mallia. Kokonaisen palaajatarkkailuosaston analyysi tulevasta draftista kymmenine kykyjenetsijöineen ja näiden eriävine mielipiteineen alkaa olla jo varsin sotkuinen malli, jonka kanssa GM:t sitten luovivat tuolla parhaansa mukaan.
Ilmentääkö tilastot sitä mitä todellisuudessa tapahtuu ja onko todellisuus sitä mitä tilastoihin kirjautuu? Tilastot ovat äärimmäisen mielenkiintoinen ulottuvuus, joiden pohjalta voidaan tavoitella ”totuuden” muodostamista. Koskaan niiden kautta ei kuitenkaan saavuteta täydellistä totuutta, (kuten ei myöskään omiin havaintoihin perustuen). Pelkkiin tilastoihin tuijottamalla katsotaan vain menneisyyteen, johon on pätenyt erilaiset kontekstuaaliset tekijät, jotka ovat jääkiekossa aika moninaiset ja en usko, että tilastollisissa malleissa on koskaan mahdollista ottaa huomioon kaikkia suorituksiin vaikuttavia tekijöitä
Tässä voisimme heitellä esimerkkejä tukemaan meidän molempien teorioita vaikka kauden alkuun saakka tulematta yhtään sen viisaimmiksi.
Aika monissa organisaatioissa on siirrytty siihen että AHL:ssä ja NHL:ssä on sama pelitapa. Tällöin kun nostaa jonkun AHL pelaajan NHL:ään niin pelaajan ei tarvitse miettiä kuin pelaamista. Systeemi on jo tuttu.
Tuntuu, että baseball on niin erilainen peli, että se pystytään numeromurskaamaan ihan eri tavalla kuin nopeatempoinen jääkiekko, jossa 10 samanaikaisesti kentällä liikkuvaa pelaajaa vaikuttaa toisiinsa niin isosti.Kovasti vängätään silmätestistä ja tilastoanalyysistä. Kannattaa kattoo leffa Moneyball, jos ette oo vielä kattonut. Toki laji on eri ja sitä ei pysty ihan samalla tavalla jääkiekkoon suhteuttamaan, mutta kuitenkin. Toimisiko samanlainen ajattelu kiekon puolella, en tiedä, mutta jos rosterissa on pääsääntöisesti voittavaa lätkää pelaavia tyyppejä, en usko että voi mennä kovin vihkoon.
En tiedä tekikö Vegas tämmöstä kun tulivat liigaan, ja melkein saivat palkinnonkin siitä.
Tuntuu, että baseball on niin erilainen peli, että se pystytään numeromurskaamaan ihan eri tavalla kuin nopeatempoinen jääkiekko, jossa 10 samanaikaisesti kentällä liikkuvaa pelaajaa vaikuttaa toisiinsa niin isosti.
Onhan joku Carolina onnistunut ihan hyvin kun nörtit pyörittelevät numeroita. GM sitten pyörittelee isoja linjoja. Aika paljon nuo hyvin onnistuvat organisaatiot laittavat rahaa tilastonörtteihin. Ei koko skouttausta voi ulkoistaa tietokoneille jos haluaa menestyä, mutta aina välillä näkyy näitä pelaajia jotka näyttävät aivan saatanan hyviltä pelaajilta, mutta tilastoja katsomalla voisi sanoa ettei siitä mitään kummempaa tule. Voi katsoa esim. Pavel Zachaa ja Lawson Crousea joita skoutit kuolasivat, mutta ihan pisteitä katsomalla olisi voinut sanoa että sieltä ei välttämättä mitään kovan luokan pistenikkareita ole tulossa.Voi olla, että niitä nörtti-GM-tyyppejä alkaa jatkossa näkymään enemmän, mutta toistaiseksi ainakin aika heikolla menestyksellä he ovat onnistuneet seurojaan pyörittämään, kuten Chayka ja Dubas.
Voi katsoa esim. Pavel Zachaa ja Lawson Crousea joita skoutit kuolasivat, mutta ihan pisteitä katsomalla olisi voinut sanoa että sieltä ei välttämättä mitään kovan luokan pistenikkareita ole tulossa.
Siitä vaan kellä aika / tiedot / taidot / mielenkiintoa riittää, niin tekemään edistyneiden tilastojen perusteella laajennusjoukkue joka mahtus palkkakattoon ja ihmettelemään mihin päätyisi. Toki sitten pitäisi löytää simulointi mahdollisuus tolle valmistuneelle joukkueelle, ja jollain pleikkarilla suhmuroimalla ei tuu kun paha mieli.Väittäisin, että jääkiekossakin voittavaa käyrää voisi löytyä panostamalla puhtaiden maalien tuijottamisen sijaan pienempiin edistäviin asioihin. Aivan kuten Moneyballissa. Ja aivan kuten nykyiset tilastoniilot interwebsissä tekevät pelaajavertailuissaan.
Baseballissa Moneyball-joukkue perusti valintansa onnistuneiden lyöntien sijaan pesiytymisprosenttiin, kuinka varmasti lyöjä pääsi juoksuradalle, aivan sama, millä tekniikalla tulos oli syntynyt. Ei siis haettu juoksuja tai kunnareita.
Jääkiekossa tähän vertautuvat tuossa aiemmin mainitut puolustajien avaussyöttöjen onnistumisprosentti ja pelaajan hyökkäysalueella viettämä osuus peliajasta (jota voi vielä suhteuttaa siihen, mistä päin kenttää pelaaja aloittaa suurimman osan peliajastaan).
Tässä on artikkeli, jossa on verrattu Vancouver Canucksin oikeita drafteja CHL:n tilastoista tehtyyn hyvin tyhmään ja pelkästään tehopisteisiin perustuvaan malliin. Tämä malli oli käytännössä paljon parempi, kuin yhden NHL:n seuran scouttaus ja toimisto. Mallilla varattiin pelkkiä hyökkääjiä.Minun kirjoissani kyseessä on teoria niin kauan, kunnes joku seura on tuollaista mallia hyödyntänyt vaikka 10 vuotta ja saanut positiivisia tuloksia aikaan ja potkinut scoutit pellolle.
Sehän siitä koneen kanssakin toimimisessa on, että niiden muuttujien säätämisessä on aivan samanlainen "luoviminen" kuin niiden ihmisten mielipiteiden kanssa. Vaikea ostaa sitä ajatusta, että seuran konttorilla joku entinen 15 vuoden NHL-veteraani istuisi GM:n pallilla parin nörtin kanssa vääntelemässä jotain tietokoneen vipuja, sen sijaan, että tekisi yhteistyötä niiden muiden NHL-veteraanien kanssa, jotka ammatikseen katsovat otteluita omilla ihmissilmillään. Voi olla, että niitä nörtti-GM-tyyppejä alkaa jatkossa näkymään enemmän, mutta toistaiseksi ainakin aika heikolla menestyksellä he ovat onnistuneet seurojaan pyörittämään, kuten Chayka ja Dubas.
Juuri näin. Eli nykyiselläänkin käytetty hybridimalli, missä huomioidaan sekä tilastotiede, että scouttien oma ammattitaito on varmasti pitkälläkin tähtäimellä paras vaihtoehto.Ongelma vaan on, että yhtä rhysjessopia kohden skouttina on aika monta vanhaa jäärää ja/tai entistä pelaajaa, jotka eivät ymmärrä tilastoista mitään ja heilläkin on sanansa sanottavana.
@Henkka tuolla aikaisemmin pohti, että missä järjestyksessä nähtyä ja tilastoja kannattaisi soveltaa. Väittäisin, että silmällä näkee ylivertaisesti syyt, miksi pelaaja on hyvä, huono tai jotain väliltä. Numeroista on vaikea päätellä, osaako pelaaja luistella, onko käsiä tai näkeekö se kaukalossa mitään. Luvuista sen sijaan näkee pelaajan tason paremmin, neutraalimmin ja mustavalkoisemmin kuin mihin ihmissilmä ikinä pystyy.