Kello lähenee pian kolmea, herätys seitsemän hujakoissa. Eipä jää monta tuntia unta vaikka heti nukahtaisin. Ja se, että nukahtaisin on aika epätodennäköistä, koska juuri olen yrittänyt nukahtaa viimeiset kolme tuntia ja kieriskellyt sängyssä sen verran kauan, että päätin tulla selaamaan Jatkoajan Yöketjua.
Monien yökukkujien fysiologinen unirytmi on luonnostaan sellainen, että yhteiskunnassa vallitseva rytmi on täysin epäsopiva.
Ylen sivuilla oli pari päivää sitten hyvä artikkeli aiheesta, jonka mukaan nykyinen yhteiskunnan rytmi sopii vain kolmasosalle suomalaisista, ja loput kaksi kolmasosaa elävät itselleen luonnottomassa rytmissä. Tästä oli tehty iso 20 000 ihmisen tutkimus. 12-14 prosenttia on luontaisesti vahvasti iltavirkkuja, ja heille (meille?) on melkoista kidutusta sellainen rytmi, jossa pitäisi nukahtaa aikaisin ja herätä aikaisin. Kun näin joutuu tekemään niin se aiheuttaa keskivertoa enemmän erilaisia vaivoja, fyysisiä ja henkisiäkin. Iso osa tästä johtuu jatkuvasti kerääntyvästä univelasta.
Myös toisesta YLEn jutusta tunnistin ainakin itseni, ja siinä oli hyvin kiteytetty se, että "arjen unirytmi oli sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa vain kolmasosalla vastaajista. Noin puolet vastaajista toivoi arkirytmin myöhäistämistä." Siis kolmasosan ehdoilla mennään, kaksi kolmasosaa raahautuu perässä ja puolet toivoo arkirytmiin myöhäistämistä.
Ratkaisu tähän ei tosiaan ole mikään "mene vain nukkumaan aikaisemmin", jota aamuvirkut mielellään viljelevät. Yhtä hyvin voisi sanoa aamuvirkuille, että mitäs siinä kukut virkeänä hereillä aamulla, nuku väkisin vielä viisi tuntia lisää vaikkei nukuttaisi.
Järkevin ratkaisu olisi tietysti suurempi joustaminen työajoissa ja myös koulujen alkamisajoissa. Suomessa eletään muutenkin 24/7-elämää jossa kaupat ja valtaosa palveluista ovat auki iltamyöhään tai jopa jatkuvasti, etätyöt ovat lisääntyneet ja aika harvalla olisi oikeasti tarvetta muinaisen maatalousyhteiskunnan malliin, jossa piti kaikkien herätä kukonlaulun aikaan kaitsemaan lehmiä tai raatamaan pellolla aamuvarhain. Ihan hyvin olisi varaa joustoon hyvin monella alalla.
Tietyillä aloilla täytyy tietysti herätä aikaisin ja olla virkeänä silloin kun muut ovat vielä unessa, mutta niitä aamuvirkkujakin oli kolmasosa kansasta, eiköhän heille riitä näitä hommia ja muilla aloilla voisi miettiä mikä on tarkoituksenmukaisempaa, aikainen kellonaika vaiko parempi työteho vähän myöhemmin.