Minulle aamu on täälä hetkellä siinä 8-9 aikoihin, eikä se koskaan ole ollut noin aikaisin kuin sinulla. Tai no taksia ajaessa se aamu saattoi olla joskus aikaisemmin. Mutta sitä lukuunottamatta ei ole tullut työaamunaikaan herättyä kuin joskus seitsemän aikoihin.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
U20 MM-kisat: Kanadan seuraava sukupolvitalentti, 15-vuotias komeetta ja Ruotsin kivikova maalivahtitandemi – seuraa heitä U20 MM-kisoissaLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Hyökkäyksen laajuus on Nuorten Leijonien suurin ase Ottawan mitalijahdissaLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Nuorten Leijonien lopullinen MM-ryhmä valittu − Tom Leppä putosi viimeisenä kisaryhmästäLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Arttu Tuhkala pitää päätöstään lähteä Ruotsiin miesten pelien perässä onnistuneenaLue lisää »
-
IL: Näkymä Jukka Jalosen NHL-joukkueesta on yllättävän lupaavaLue lisää »
-
Patrik Laine loukkaantui oltuaan pelikunnossa 10 ottelussaLue lisää »
-
Joulurauhan julistusHuomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.
Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Yöketju (klo 24:00–06:00)
- Viestiketjun aloittaja ehcszteiN
- Alkaa
- 497 430
- 5 163
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetMinulle aamu on täälä hetkellä siinä 8-9 aikoihin, eikä se koskaan ole ollut noin aikaisin kuin sinulla. Tai no taksia ajaessa se aamu saattoi olla joskus aikaisemmin. Mutta sitä lukuunottamatta ei ole tullut työaamunaikaan herättyä kuin joskus seitsemän aikoihin.
Just, no minulla on ollut työhistoriassani paljon kuuden aamuja ja on siis nykyäänkin. Tarkoitan sitä että työt alkaa jo silloin kello kuusi. Herätys on tällöin viimeistään 4.45. Mutta minulle tämä sopii vallan mainiosti. Kun menee tarpeeksi ajoissa maatekin (nykyään jopa 19-20 maissa) niin ei ole oikeastaan väsynyt vähäisten unien takia.
Harmittavasti vaan se arkirytmi on usein päällä ainakin vielä ensimmäisen vapaan aamuna ja sitä edeltävänä iltana. Tulee mentyä nukkumaan ajoissa ja herättyä siinä 5-6 maissa. Toki, tällöinhän tulee kuitenkin ihan riittävät yöunet jo.
Ei minua oikeastaan vitutakaan tosiaan nuo kuuden aamut. Olen aina ollut enemmän aamuvirkku ja aikaiset työaamutkaan ei ole ongelma.
Armeija-aikana menin muuten leipomoon aina töihin jopa jo aamuviiteen, muistaakseni. Ei sekään silloin juuri ongelma ollut. Tämä on aikaisin kellon aika moneen olen töihin mennyt. Yöpäivystäjä kävi aina minut herättämässä kun muut tuvassa sai vetää vielä tunnin verran sikeitä.
Vähitellen alkaa ärsyttämään tämä heräily kesken unien. Nytkin taas heräsin tähän aikaan yöstä, olen nukkunut kyllä jo kuusi tuntia mutta koska etenkin on vapaapäivä huomennakin niin voisi nukkua reilusti pidempäänkin. No, onneksi saan aika usein unen päästä sitten lopulta uudelleen kiinni.
Niin kuin jo tuonne toisaalle eilen kirjoitin niin alan olemaan jo itsekin kyllästynyt tämän sairastumis-ja kuntoutustarinani kertomiseen. Blogiini kun vielä eilen rustasin asiasta tekstiä. Mutta tuli fiilis, että taas tätä ja tästä näkökulmasta, enkö muuta tosiaan keksi? Kuka noita jaksaa enää edes lukea? Vielä kun tunaroin ja onnistuin hävittämään osan tekstistä bittiavaruuteen.
Onhan tuo sinänsä tärkeä aihe mutta ainakin jonkin uuden näkökulman pitäisi keksiä asian käsittelyyn. Lähtee muuten mahdolliset blogini aktiiviset lukijat poiskin. Ja kun en enää itsekään jaksa vääntää tekstiä enää noista samoista asioista ja varsinkin siitä samasta näkökulmasta.
Hienoja asioita tapahtunut tosiaan allekirjoittaneen elämässä edellisten parin viikon aikana. Niitä juhlin eilen vielä pienessä ns. perhepiirissä. Toisaalta saatoin kyllä juhlia sitäkin että olen nyt tässä missä olen, työelämässä ja vaikeudet suurimmaksi osaksi selättäneenä.
Minussa kuitenkin virtaa sen verran enemmän näemmä positiivisuutta kuin lähimmäisissäni. Isänikin jaksoi heti ulosottovelkojeni maksamisesta kääntää sellaisen huolen aiheen että kuinka asumistukeni nyt käy. No, en saanut muutenkaan sitä tukea enää kuin 50 euroa kuukaudessa. Että eiköhän minulle nyt enemmän rahaa jää kuukausittain käteen kun pääsin noista veloista eroon.
Sisko taas muistutti että ei pidä liikaa juhlia ettei kerry heti uudelleen velkaa ulosottoon ja tule elettyä yli varojen. No, hyvä muistutus sinänsä mutta kyllähän sitä voi vähän silti asioita juhlistaa.
Toisaalta ymmärrän lähimmäisiäni ja tota negatiivisuutta. Ne näkivät millaista paskaa se minun elämäni oli vuosina 2014-2015, ei välttämättä ole sen takia luotto korkealla minuun ja siihen että osaisin nyt elää kunnolla. Tosin enhän nyt ole sairas ja alkoholismikin on aisoissa.
Toisaalta sitten taas ärsyttää se että on haettava se negatiivinen puoli väkisin aina joka asiasta. Onko se sitä suomalaista luonnetta? Voisi kerrankin juhlia reilusti kun siihen on aihetta. Oma tukihenkilönikin kuitenkin sanoi minulle että ole ylpeä siitä mitä olet saavuttanut. Ja osaa iloita siitä.
En ole muuten katkeroitunut elämälle siitä että se toi minulle tällaiset vaikeudet ja sairaudet eteen. Enkä koe että elämästäni olisi mennyt sinänsä hukkaankaan se noin viisi vuotta. Koin kuitenkin hyviäkin hetkiä esimerkiksi silloin kun kuntoutin itseäni. Ja onneksi elämä ei mennyt kuitenkaan täysin pilalle noiden sairauksieni takia vaan olen onnistunut kuntouttamaan itseni taas muun muassa työkykyiseksi ja palannutkin sinne työelämään hienosti takaisin.
Eihän asiat kuitenkaan ole tapahtunut noin vain vaan se on vaatinut päämäärätietoisuutta, sinnikkyyttäkin ja sellaista positiivisuutta. Olen tuumannut että iso juttu oli se etten koskaan luovuttanut tai ihmeemmin surkutellut kohtaloani.
Ei ollut helpoin reitti kulkea tähän astikaan missä nyt olen ja ihan reilusti pystyi nyt juhlimaan. Tällaista ajatuksen virtaa tähän aikaan yöstä...
Niin kuin jo tuonne toisaalle eilen kirjoitin niin alan olemaan jo itsekin kyllästynyt tämän sairastumis-ja kuntoutustarinani kertomiseen. Blogiini kun vielä eilen rustasin asiasta tekstiä. Mutta tuli fiilis, että taas tätä ja tästä näkökulmasta, enkö muuta tosiaan keksi? Kuka noita jaksaa enää edes lukea? Vielä kun tunaroin ja onnistuin hävittämään osan tekstistä bittiavaruuteen.
Onhan tuo sinänsä tärkeä aihe mutta ainakin jonkin uuden näkökulman pitäisi keksiä asian käsittelyyn. Lähtee muuten mahdolliset blogini aktiiviset lukijat poiskin. Ja kun en enää itsekään jaksa vääntää tekstiä enää noista samoista asioista ja varsinkin siitä samasta näkökulmasta.
Hienoja asioita tapahtunut tosiaan allekirjoittaneen elämässä edellisten parin viikon aikana. Niitä juhlin eilen vielä pienessä ns. perhepiirissä. Toisaalta saatoin kyllä juhlia sitäkin että olen nyt tässä missä olen, työelämässä ja vaikeudet suurimmaksi osaksi selättäneenä.
Minussa kuitenkin virtaa sen verran enemmän näemmä positiivisuutta kuin lähimmäisissäni. Isänikin jaksoi heti ulosottovelkojeni maksamisesta kääntää sellaisen huolen aiheen että kuinka asumistukeni nyt käy. No, en saanut muutenkaan sitä tukea enää kuin 50 euroa kuukaudessa. Että eiköhän minulle nyt enemmän rahaa jää kuukausittain käteen kun pääsin noista veloista eroon.
Sisko taas muistutti että ei pidä liikaa juhlia ettei kerry heti uudelleen velkaa ulosottoon ja tule elettyä yli varojen. No, hyvä muistutus sinänsä mutta kyllähän sitä voi vähän silti asioita juhlistaa.
Toisaalta ymmärrän lähimmäisiäni ja tota negatiivisuutta. Ne näkivät millaista paskaa se minun elämäni oli vuosina 2014-2015, ei välttämättä ole sen takia luotto korkealla minuun ja siihen että osaisin nyt elää kunnolla. Tosin enhän nyt ole sairas ja alkoholismikin on aisoissa.
Toisaalta sitten taas ärsyttää se että on haettava se negatiivinen puoli väkisin aina joka asiasta. Onko se sitä suomalaista luonnetta? Voisi kerrankin juhlia reilusti kun siihen on aihetta. Oma tukihenkilönikin kuitenkin sanoi minulle että ole ylpeä siitä mitä olet saavuttanut. Ja osaa iloita siitä.
En ole muuten katkeroitunut elämälle siitä että se toi minulle tällaiset vaikeudet ja sairaudet eteen. Enkä koe että elämästäni olisi mennyt sinänsä hukkaankaan se noin viisi vuotta. Koin kuitenkin hyviäkin hetkiä esimerkiksi silloin kun kuntoutin itseäni. Ja onneksi elämä ei mennyt kuitenkaan täysin pilalle noiden sairauksieni takia vaan olen onnistunut kuntouttamaan itseni taas muun muassa työkykyiseksi ja palannutkin sinne työelämään hienosti takaisin.
Eihän asiat kuitenkaan ole tapahtunut noin vain vaan se on vaatinut päämäärätietoisuutta, sinnikkyyttäkin ja sellaista positiivisuutta. Olen tuumannut että iso juttu oli se etten koskaan luovuttanut tai ihmeemmin surkutellut kohtaloani.
Ei ollut helpoin reitti kulkea tähän astikaan missä nyt olen ja ihan reilusti pystyi nyt juhlimaan. Tällaista ajatuksen virtaa tähän aikaan yöstä...
Jaa-a, tuntuu että tämä kakkoskoronarokote on vaikuttanut ainakin meikäläisen nukkumiseen. Vielä ei ole tullut mitään oireita, käsi vaan taas kosketusarka rokotuskohdalta. Mutta tarkkaileeko noita mahdollisia oireita sitten niin paljon alitajuntaisesti että sen vuoksi nukkuminen nyt hieman hankalampaa?
Jotenkin liian levoton olo nyt nukkuakseen kunnolla. Jotain pari tuntia saanut nukuttua mutta olisihan se kiva nukkua enemmänkin. Huomenna kuitenkin työvuoro. Toki, tässä on nyt tarpeen niin vaatiessa helpohko vedota noihin mukamas oireisiin ja hakea motivaatiovemppaa (ei kyllä ole tapaistani) mutta toisaalta, keskiviikko on vapaapäivä joten tiistai menee varmasti töissä vähemmälläkin unilla. Ja voihan sitä sitten tiistaina kertoa että on huomattavan väsynyt, varmaan se rokote sen aiheuttanut jne.
Arvasin kyllä että olen sen verran moukka ja moukan tuurilla vältän rokoteoireet. Aika iso osahan työpaikallani on jotain oireita saanut ja luulin että minäkin tulen myös jotain oireita rokotteesta saamaan. Toki, onhan se yhä mahdollista.
Tietenkin on hyvä juttu jos mitään oireita ei rokotteesta seuraakaan. Jos se jää vain tähän heikosti nukuttiin yöhön kun jännittää alitajuntaisesti asioiden kulkua.
Ja olen kirjoitellut tänne ketjuun viime aikoina melko paljon. Olen kärsinyt kesken unieni heräämisestä mutta saanut toki unta sitten lopulta tauon jälkeen. Mitään sen isompaa uniongelmaa ei ole lopulta ollut ja unet ovat lopulta olleet myös riittävän pitkiä. En ole vain aamulla kirjoittanut tänne enää että hyvin lopulta nukuin. En vaikka olenkin usein herännyt jo ennen kuutta.
Jotenkin liian levoton olo nyt nukkuakseen kunnolla. Jotain pari tuntia saanut nukuttua mutta olisihan se kiva nukkua enemmänkin. Huomenna kuitenkin työvuoro. Toki, tässä on nyt tarpeen niin vaatiessa helpohko vedota noihin mukamas oireisiin ja hakea motivaatiovemppaa (ei kyllä ole tapaistani) mutta toisaalta, keskiviikko on vapaapäivä joten tiistai menee varmasti töissä vähemmälläkin unilla. Ja voihan sitä sitten tiistaina kertoa että on huomattavan väsynyt, varmaan se rokote sen aiheuttanut jne.
Arvasin kyllä että olen sen verran moukka ja moukan tuurilla vältän rokoteoireet. Aika iso osahan työpaikallani on jotain oireita saanut ja luulin että minäkin tulen myös jotain oireita rokotteesta saamaan. Toki, onhan se yhä mahdollista.
Tietenkin on hyvä juttu jos mitään oireita ei rokotteesta seuraakaan. Jos se jää vain tähän heikosti nukuttiin yöhön kun jännittää alitajuntaisesti asioiden kulkua.
Ja olen kirjoitellut tänne ketjuun viime aikoina melko paljon. Olen kärsinyt kesken unieni heräämisestä mutta saanut toki unta sitten lopulta tauon jälkeen. Mitään sen isompaa uniongelmaa ei ole lopulta ollut ja unet ovat lopulta olleet myös riittävän pitkiä. En ole vain aamulla kirjoittanut tänne enää että hyvin lopulta nukuin. En vaikka olenkin usein herännyt jo ennen kuutta.
Jokohan tuo onnistuisi, nukkuminen siis. Hyvää yötä.
Toivottavasti onnistuu! Hyvät yöt.
Täällä ei onnistu vieläkään. Ja sitten aloin etsimään tietoa netistä koronarokotteen oireista niin näemmä tämä unettomuuskin voi olla yksi, mutta harvinaisempi oire. Jaa-a, onko minun oireilu tämä unettomuus sitten?
Täällä ei onnistu vieläkään. Ja sitten aloin etsimään tietoa netistä koronarokotteen oireista niin näemmä tämä unettomuuskin voi olla yksi, mutta harvinaisempi oire. Jaa-a, onko minun oireilu tämä unettomuus sitten?
Eikös sinulla ole ilmennyt unettomuutta ennen rokottamistakin?
Olisiko apu taas melantoniinissa vai oletko lopettanut sen?
Täällä taas vastahan siitä on himpun yli 24 h kun viimeksi kirjoitin. Pitää vissiin valvoa yö niin saa tänäiltana unen päästä kiinni. Vai vetäisinkö niin kovat lärvit, että sammun sohvalle? Vai olisiko arvon palstalaisilla muita hyviä konsteja nukahtaa? On tietysti bentsodiatsepiinit keksitty. Kemialllinen uni ei ole niin hyvää kuin luomu-uni.
Menihän tässä melkein kolme viikkoa, ettei tarvinnut tänne kirjoitella. Joten hei, täällä taas. Mutta onhan se positiivista, että kolme viikkoa on nukkunut ainakin 24-06. Paitsi yhtenä yönä kun oltiin puolen yön jälkeen vielä kaverin saunassa saunomassa. Mutta siitäkin pääsi kutakuinkin yhden aikaan petiin. Ei minulle tuo 6 h kuitenkaan riitä. Ei ole kyllä pitkään aikaan tullut semmoista määrää, etteikö olisi vielä aamulla väsynyt. Kaukana on ne ajat kun aamulla oli herätessä virkeä ja kahdessa minuutissa täysissä pukeissa keittiössä tekemässä aamupalaa. Taitaa edellisestä kerrasta olla joku 6-7 vuotta. Ehkä se onnistuu taas 6-7 vuoden kuluttua.
Ei siis enää montaa vuotta kunnes pääsen samoihin lukemiin.Menihän tässä melkein kolme viikkoa, ettei tarvinnut tänne kirjoitella. Joten hei, täällä taas. Mutta onhan se positiivista, että kolme viikkoa on nukkunut ainakin 24-06. Paitsi yhtenä yönä kun oltiin puolen yön jälkeen vielä kaverin saunassa saunomassa. Mutta siitäkin pääsi kutakuinkin yhden aikaan petiin. Ei minulle tuo 6 h kuitenkaan riitä. Ei ole kyllä pitkään aikaan tullut semmoista määrää, etteikö olisi vielä aamulla väsynyt. Kaukana on ne ajat kun aamulla oli herätessä virkeä ja kahdessa minuutissa täysissä pukeissa keittiössä tekemässä aamupalaa. Taitaa edellisestä kerrasta olla joku 6-7 vuotta. Ehkä se onnistuu taas 6-7 vuoden kuluttua.
Pitkästä aikaa asiaa tähän ketjuun, valitettavasti. Tähän ketjuun kun on minulla asiaa nykyään niin on se mitä luultavammin vain huono merkki.
Tämä yö ollut tähän mennessä tuskainen. Minulla on ne jalkapohjat olleet kipeät mutta nyt ensimmäistä kertaa koskaan kivut häiritsevät näemmä jo nukkumistakin. Olin eilen ensimmäistä kertaa töissä sairauslomani jälkeen ja nyt sitten kotona jalkapohjat olleet näemmä taas ikävän kipeät. Haitanneet tosiaan jo nukkumistakin.
Jalkapohjissa ollut nyt alkuyöstä kivun tunnetta ja kuumotusta. Mutta menen minä huomenna kuitenkin töihin niin kuin olen sopinut. Katsoo sitten työvuoron jälkeen lääkärin kanssa mikä on tilanteeni. Eli minulla on siis myös lääkärikäynti huomenna. Varmuuden vuoksi.
Pitkään puntaroin tuon asian kanssa että menenkö vieläkin lääkäriin jalkapohjakipujen vuoksi. Tuo tilanteeni oli mennyt selkeästi kuitenkin jo eteenpäin sairauslomanikin ansiosta. Kivun ollessa peräti luokkaa 9-10 asteikolla 4-10 ennen sairauslomaa ja nyt kipu oli töissä luokkaa 6-7. Mutta koska kipua nyt vielä kuitenkin jonkin verran oli niin päätin käydä lääkärissä. Ja näemmä kun on ainakin alkuyöstä haitannut nyt sitten sitä nukkumistakin. Ensimmäistä kertaa kipu on oikein nukkumista haitannut. Vaikka on ennenkin kyllä ajoittain kipua tuntunut myös yöllä.
No joo, on tässä ehkä muitakin asioita mitkä on vaikeuttanut nukahtamista. Iltavuoron jälkeen ei ole paljoa aikaa palautua ja voi olla että pääkoppa käynyt vähän vielä ylikierroksilla silloinkin kun on pitänyt nukkua. Myös ehkä se huominen lääkäri käynti ja päätös mennä lääkäriin on aiheuttanut stressiä ja jännitystä.
Tämä yö ollut tähän mennessä tuskainen. Minulla on ne jalkapohjat olleet kipeät mutta nyt ensimmäistä kertaa koskaan kivut häiritsevät näemmä jo nukkumistakin. Olin eilen ensimmäistä kertaa töissä sairauslomani jälkeen ja nyt sitten kotona jalkapohjat olleet näemmä taas ikävän kipeät. Haitanneet tosiaan jo nukkumistakin.
Jalkapohjissa ollut nyt alkuyöstä kivun tunnetta ja kuumotusta. Mutta menen minä huomenna kuitenkin töihin niin kuin olen sopinut. Katsoo sitten työvuoron jälkeen lääkärin kanssa mikä on tilanteeni. Eli minulla on siis myös lääkärikäynti huomenna. Varmuuden vuoksi.
Pitkään puntaroin tuon asian kanssa että menenkö vieläkin lääkäriin jalkapohjakipujen vuoksi. Tuo tilanteeni oli mennyt selkeästi kuitenkin jo eteenpäin sairauslomanikin ansiosta. Kivun ollessa peräti luokkaa 9-10 asteikolla 4-10 ennen sairauslomaa ja nyt kipu oli töissä luokkaa 6-7. Mutta koska kipua nyt vielä kuitenkin jonkin verran oli niin päätin käydä lääkärissä. Ja näemmä kun on ainakin alkuyöstä haitannut nyt sitten sitä nukkumistakin. Ensimmäistä kertaa kipu on oikein nukkumista haitannut. Vaikka on ennenkin kyllä ajoittain kipua tuntunut myös yöllä.
No joo, on tässä ehkä muitakin asioita mitkä on vaikeuttanut nukahtamista. Iltavuoron jälkeen ei ole paljoa aikaa palautua ja voi olla että pääkoppa käynyt vähän vielä ylikierroksilla silloinkin kun on pitänyt nukkua. Myös ehkä se huominen lääkäri käynti ja päätös mennä lääkäriin on aiheuttanut stressiä ja jännitystä.
Aika hyvin on mennyt kun on yli kuukausi siitä kun viimeksi kirjoitin tähän ketjuun. Toki muutamana aamuna olisin ollut hereillä kirjoittamassa tänne, mutta eipä tullut tehtyä. Taidan tästä suunnata peiton alle, ei ole parempaakaan tekemistä. Toivotaan, että uni tulee houkuttelematta.
Tästä ketjusta alkaa näköjään tulla minun oma ketju. Heittäkääpä joku hyvä leffa tai dokumentti areenasta tai juutuubista niin minulla on tekemistä täksi yöksi. Kummallista kun aina välillä tulee se ilta, ettei nukuta ollenkaan. No, onneksi näiden kirjoitusten perusteella näitä tulee nykyään aika harvoin, kerran pari kuussa. Oli tuossa aikaisemmin semmoinenkin aika, että saattoi mennä monta yötä ihan mitättömillä unilla jos nyt sai yhtään nukuttua. Parempaan päin.
@Glove
Vaikkapa North Hollywood Shootout. Itse pidän aina tositapahtumiin perustuvista elokuvista, varsinkin jos on ensin ottanut selvää mitä tilanteissa on oikeasti tapahtunut. Pahoittelut jos ehdit nukahtaa viestisi jälkeen.
Jos taas joku vloggari dokkarityylinen kiinnostaa niin ehdottomasti tämän kaljun jäbän matkustusvideoita.
Jos taas lätkänörttinä vanhat rosterit kiinnostaa niin ei kuin katsomaan Tougien roster rundowneja, eri vuosien änäreistä.
Vaikkapa North Hollywood Shootout. Itse pidän aina tositapahtumiin perustuvista elokuvista, varsinkin jos on ensin ottanut selvää mitä tilanteissa on oikeasti tapahtunut. Pahoittelut jos ehdit nukahtaa viestisi jälkeen.
Jos taas joku vloggari dokkarityylinen kiinnostaa niin ehdottomasti tämän kaljun jäbän matkustusvideoita.
Jos taas lätkänörttinä vanhat rosterit kiinnostaa niin ei kuin katsomaan Tougien roster rundowneja, eri vuosien änäreistä.
@Glove
Vaikkapa North Hollywood Shootout. Itse pidän aina tositapahtumiin perustuvista elokuvista, varsinkin jos on ensin ottanut selvää mitä tilanteissa on oikeasti tapahtunut. Pahoittelut jos ehdit nukahtaa viestisi jälkeen.
Jos taas joku vloggari dokkarityylinen kiinnostaa niin ehdottomasti tämän kaljun jäbän matkustusvideoita.
Jos taas lätkänörttinä vanhat rosterit kiinnostaa niin ei kuin katsomaan Tougien roster rundowneja, eri vuosien änäreistä.
Kiitos näistä. Katselin Areenasta pari jaksoa Komisario Lewisia ja sitten se uni jo tulikin.
Jaa, pariin kuukauteen en olekaan kirjoittanut tänne. Eipä sillä, aihetta kyllä olisi ollut kun en minä joka yötä kuitenkaan ole hyvin nukkunut. Se on kumma jos sattuu yöllä heräämään niin uni on aika hakusessa sen jälkeen. Nyt oli tosin ihan aihetta herätä, muuten olisi sänky kastunut. Pitää,yrittää vielä uudestaan jos se uni kuitenkin tulisi. Jos ei niin pitää sitten vissiin lähteä aikaiselle aamulenkille tai tehdä jotain muuta hyödyllistä.
Samaa täällä eilen piti jo ottaa vahvemmat keinot käyttöön ja kaivaa vielä yksi pilleripurkki esille.Jaaha. Jälleen useampi huonosti nukuttu yö takana. Väsyttää, muttei nukuta. Ja uni on hyvin katkonaista. Painetaan sitten taas päivä läpi jollain kolmen tunnin unilla.
Hyvin hiekoitettu parina viime tönä.Miten @Glove yöhiekat? Täällä ne jostain syystä eivät löytäneet perille.
Pitäs tähän ikään mennessä jo tajuta ettei ne työt yön ressaamisella valmistu.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
U20 MM-kisat: Kanadan seuraava sukupolvitalentti, 15-vuotias komeetta ja Ruotsin kivikova maalivahtitandemi – seuraa heitä U20 MM-kisoissaLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Hyökkäyksen laajuus on Nuorten Leijonien suurin ase Ottawan mitalijahdissaLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Nuorten Leijonien lopullinen MM-ryhmä valittu − Tom Leppä putosi viimeisenä kisaryhmästäLue lisää »
-
U20 MM-kisat: Arttu Tuhkala pitää päätöstään lähteä Ruotsiin miesten pelien perässä onnistuneenaLue lisää »
-
IL: Näkymä Jukka Jalosen NHL-joukkueesta on yllättävän lupaavaLue lisää »
-
Patrik Laine loukkaantui oltuaan pelikunnossa 10 ottelussaLue lisää »