World Trade Center ja salaliittoteoriat

  • 1 263 433
  • 11 333

Powerplay

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, Jokerit, NHL
Tottakai se on mahdollista, jollei toisin todisteta. Tällaisessa tapauksessa todistaminen suuntaan tai toiseen on aika lailla mahdotonta, joten ainoastaan teorioita voi esittää.

Tuon mukaan maailmassa ei juuri faktoja ole. Joillekin maailman litteys oli aikoinaan fakta. Se oli virallinen totuus.

- Yläosa lähti paikaltaan liikkeelle, miten se olisi tuosta voinut hidastua?
- Yläosa saavutti tietyn nopeuden, olisiko sen mielestäsi pitänyt hidastua sen jälkeen?
- Yläosa ei tullut alas vapaassa pudotuksessa, joten varmasti alaosa on vastustanut sen putoamista, eli pienentänyt yläosan alaspäin suuntautunutta kiihtyvyyttä.

Onko joku näistä vaihtoehdoista se, jota hait?

Olisko tuo viimeinen se mitä haetaan?
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Tuon mukaan maailmassa ei juuri faktoja ole. Joillekin maailman litteys oli aikoinaan fakta. Se oli virallinen totuus.

Maailman litteys on varsin helppo todistaa vääräksi. En ymmärrä, että mitä oikein haet? Fysiikassa on paljon faktoja. Tornien räjähdyksessä on paljon asioita, joita joudutaan arvailemaan. Ei kovin otollinen maaperä todistamiselle.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Tottakai se on mahdollista, jollei toisin todisteta.

Mita todistettavaa siina on? Asia on taysin paivanselva, mekaniikan kolmas peruslaki. Sen voi osoittaa kokeella, ja kaikki toimii sen periaatteen mukaan. Miten joku teoria voi sen sivuuttaa? Miksi mekaniikan peruslakia pitaisi uudelleen todistaa?


Ylaosa ei kohdannut kiihtyvyyden hidastumista (alaspain, HAH!) osuessaan alaosaan.

Esimerkkina voit kayttaa Verinage tekniikkaa jossa rakennuksen ylaosa pudotetaan alaosan paalle, ja osuessaan se kohtaa mitattavan kiihtyvyyden hidastumisen. Sita ei havaittu WTC torneissa.
 
Viimeksi muokattu:

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mita todistettavaa siina on? Asia on taysin paivanselva, mekaniikan kolmas peruslaki. Sen voi osoittaa kokeella, ja kaikki toimii sen periaatteen mukaan. Miten joku teoria voi sen sivuuttaa? Miksi mekaniikan peruslakia pitaisi uudelleen todistaa?

Ylaosa ei kohdannut kiihtyvyyden hidastumista (alaspain, HAH!) osuessaan alaosaan.

Sä olet ihan sekaisin. Kiihtyvyys hidastui ts. kiihtyvyys ei ollut g. Tämä on yksiselitteinen fakta. Mä en ymmärrä miten sä voit olla näin pahasti kalassa tämän asian kanssa vaikka sulle on asia selitetty moneen kertaan. HALOO!

Cue 7WTC: 3...2...1...
 

vstk

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Onhan se nyt vahan kieltamatta humoristista kun PD ei yksinkertasesti ymmarra etta kiihtyvyys voi laskea ja nopeus samalla kasvaa. Aina kun kiihtyvyys > 0 niin nopeus kasvaa. Mika siina on niin vaikeaa?

No, eikohan tastakin asiasta vaanneta taas se kuukausi. Mutta ei siina, jatkakaa toki. Viihdettahan tama on.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Sä olet ihan sekaisin. Kiihtyvyys hidastui ts. kiihtyvyys ei ollut g.

En vaittanytkaan etta kiihtyvyys oli g. Vaitin etta ylaosa ei kohdannut mitattavaa vastustusta vaikka sen olisi pitanyt kun se osui alaosaan. Tietenkaan se ei ole oma vaitteeni.

Cue 7WTC: 3...2...1...

WTC-7 ei ole mennyt mihinkaan. Siita mina mieluiten luonnollisesti keskustelen koska sille ei ole minkaanlaista, edes teoriassa toimivaa mahdollisuutta luotu kenenkaan toimesta.

Bazant on kyseenalaistettu useamman toimesta, samassa lehdessa ja vertaisarvioituna. Niita on tallakin hetkella hyvaksyttyina mutta ei julkaistuina viela.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Onhan se nyt vahan kieltamatta humoristista kun PD ei yksinkertasesti ymmarra etta kiihtyvyys voi laskea ja nopeus samalla kasvaa. Aina kun kiihtyvyys > 0 niin nopeus kasvaa. Mika siina on niin vaikeaa?

No, eikohan tastakin asiasta vaanneta taas se kuukausi. Mutta ei siina, jatkakaa toki. Viihdettahan tama on.

No jos ihmisellä on auttava käsitys fysiikasta, niin hänhän ei ole altis hurahtamaan fanaattiseen salaliittouskoon. Mutta ei se mitään, joku käsittää perusfysiikkaa, joku osaa hienosti kärjistää ja joku on hyvä jäämään asemalle junan jo mentyä.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Ylaosa ei kohdannut kiihtyvyyden hidastumista (alaspain, HAH!) osuessaan alaosaan.

Onko tässä oikeasti pakko luovuttaa? Kiihtyvyys voi kasvaa ja pienentyä, mutta ei se kyllä ikinä hidastu. Ilman sarvia ja hampaita, älä käytä termejä, jotka saavat epäilemään, että et ymmärrä kiihtyvyyden ja nopeuden eroja.

Kuvaappa kerrankin yksiselitteisesti, mitkä ovat sinun empiiriset havaintosi...

a) Nopeuden muutoksesta kaksoistornien romahduksissa

b) kiihtyvyydestä ja sen muutoksesta kaksoistornien romahduksessa

Sen jälkeen on helpompi kertoa, että mikä tuossa ei ole mielestäsi kohdallaan ja missä jopa rikotaan fysiikan lakeja?
 
Viimeksi muokattu:

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Bazant on kyseenalaistettu useamman toimesta, samassa lehdessa ja vertaisarvioituna. Niita on tallakin hetkella hyvaksyttyina mutta ei julkaistuina viela.
Kaiketi pitää vaan pysyä mukana. Linkittämässäsi Grabben artikkelissa (nopeasti luettuna) kyseenalaistettiin Bažantin selvitys siitä, miksi WTC:n romahdus näytti yhtenäiseltä (smooth). Toisesta (Szamboti) en löytänyt mitään viitteitä Googlen avulla, vaikka ei se tietenkään tarkoita sitä, etteikö moista artikkelia ole kirjoitettu ja julkaistu.

Annat kuitenkin ymmärtää, että kaikki Bažantin laskelmat on kyseenalaistettu noissa raporteissa eikä vain selitys siitä, miksi romahdus näytti yhtenäiseltä. Sillä ei ole kaiketi suuremmin merkitystä, koska videoilla se näyttää miltä näyttää. Silmämääräisesti tuskin kukaan pystyy nopeuksia ja kiihtyvyyksiä ja niiden muutoksia näin monimutkaisessa systeemissä arvioimaan, että niistä kannattaisi kiistellä.

Ärsyttävä tapa copy-pasteta pitkä englanninkielinen teksti ilman lähdettä ja linkkiä, jolloin lukija joutuu itse etsimään alkuperäisen tekstin, jos haluaa perehtyä asiaan tarkemmin.

Itse pidän edelleen tätä Bažantin paperia parhaana selvityksenä tornien romahtamisesta. Onko tämä paperi haastettu tieteellisessä julkaisussa?
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Crockett Grabben julkaisua odottavan "Bazantin kiistävän" lukijakirjeen mukaan sieltä tultiin alas yli nelinkertaisella putoamiskiihtyvyydellä.

"A measurement of how fast the top of the top segment started coming down yields about 24 m (± 1 m) in the initial 1.0 s. This distance is substantially greater than could be covered in that short time from gravity alone by over a factor of four."

Ehkä siellä oli sitten rakettimoottoreita auttamassa. Nämä kaverit ovat ihan sekaisin koko porukka. Missä vertaisarvioidussa lehdessä tuo mittaustulos on julkaistu, diddy?

EDIT: Hupsista. Tuli sitten mokattua viestiä editoidessa niin että hukkasin alkuperäisen kokonaan kun lisäilin yllä olevan osion. Luulin olevani kirjoittamassa uutta viestiä vaikka olinkin muokkauksessa. Pahoittelut kaikille.
 
Viimeksi muokattu:

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Toisesta (Szamboti) en löytänyt mitään viitteitä Googlen avulla, vaikka ei se tietenkään tarkoita sitä, etteikö moista artikkelia ole kirjoitettu ja julkaistu.

Tuo on kirjoitettu ja hyvaksytty, mutta JME ei ole sita julkaissut viela vaikka se on vuonna 2011 sinne lahetetty. Odottavat ilmeisesti Bazantin vastinetta.

Grabbella on useampikin pointti omassaan.

Ja voit sina pitaa Bazantin selitysta parhaana kuvauksena, vaikka se onkin kyseenalaistettu vertaisarvioituna samassa lehdessa monien toimesta ja Bazant ei ole edelleenkaan spesifioinut etta milla laskelmilla han sai nuo virheelliselta kuulostavat arvot yhtaloihinsa. Muut kun eivat ole saaneet ollenkaan samanlaisia arvoja. Tassa keskustellaan Szambotin ja Johnsin kritiikista, ja Grabben loysit itsekin.

"Without touching on the mechanistic impossibility of the Bazant pile-driver concept, they dispute his paper by showing that it contains several incorrectly calculated inputs and thus cannot produce a correct result."
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
psychodad kirjoitti:
En vaittanytkaan etta kiihtyvyys oli g. Vaitin etta ylaosa ei kohdannut mitattavaa vastustusta vaikka sen olisi pitanyt kun se osui alaosaan. Tietenkaan se ei ole oma vaitteeni.

Jos kiihtyvyys ei ollut g, eikä alaosa kohdannut mitattavaa vastustusta, ei tähän hirveästi jää vaihtoehtoja. Kerro nyt tipahtiko se alas sieltä yli g:n kiihtyvyydellä vai lähtikö se levitoimaan saatana?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tähän mennessä olen ollut likimain sitä mieltä, että psychodad on ketjussa asiallisesti liikkeellä mutta nyt minustakin alkaa tuntua siltä, että hän on trolli - kauan siihen menikin.

Tänään ketjussa on käyty mielenkiintoista debattia, suosiolla olen jättänyt osallistumisen väliin, koska a) puhutaan sellaisista asioista joista tietämykseni ei ole riittävän hyvä b) alkaa tuntua siltä, että epäilykseni sen suhteen, että edes jotain hämärää tapahtuman yhteydessä on ollut alkaa olla epävarmalla pohjalla.

En siis aiemminkaan ole uskonut suoranaiseen salaliittoon, vain ja ainoastaan siihen, että jotain ongelmia on ilmennyt eri yksiköiden välillä (CIA ja FBI tms.) ja on tapahtunut suuren suuria tietokatkoksia salaiseksi luokitellun tiedon jakamisessa mutta nyt jo alkaa tuntua siltä, että tämäkin mahdollisuus kaikkein raadollisimmassa mielessä alkaa olla väärä ajatus. Tosiasia on kuitenkin ilmeisesti se, että pientä ongelmaa tiedonajossa esim. FBI:n ja CIA:n välillä oli mutta kuinka merkitykselliseen rooliin se loppujen lopuksi nousi ja olisiko isku onnistunut siitä huolimatta vaikka kaikki olisi toiminut 100 %? Voi olla, että olisi onnistunut ainakin jollain tasolla ja jo yhden koneen onnistuminen olisi ollut isku vasten Yhdysvaltojen kasvoja, nyt onnistumisia oli kolme ja yksi jäi puolitiehen Pennsylvaniaan ja jokunen mahdollinen iku onnistuttiin ilmeisesti estämään lentorajoitusten ansiosta.

Mutta tornien sortuminen... Tämän päivän perusteella tuntuu virallinen totuus muutoin kuin noiden tiedusteluepäselvyyksien osalta siltä oikeimmalta mahdolliselta. Ja muuhun en oikeastaan itse enää haluaisikaan saada vastausta, vain ja ainoastaan kaikenkattavan selonteon siihen mikä tiedustelussa ja tiedonjaossa meni vikaan.

***

Tänään muuten piti käydä kirjastossa katsastamassa se Aatoksen suosittelema kirja, mutta kun satoi niin pirusti ja kastuin asioita hoitaessani totaalisesti, se tietty unohtui ja kun kotiin pääsin ja tätä ketjua aloin lukea niin -perkele - mieleeni tuli ajatus, että "se pirin kirja unohtui".

vlad.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Jos kiihtyvyys ei ollut g, eikä alaosa kohdannut mitattavaa vastustusta, ei tähän hirveästi jää vaihtoehtoja. Kerro nyt tipahtiko se alas sieltä yli g:n kiihtyvyydellä vai lähtikö se levitoimaan saatana?

Tipahtiko se alas sielta yli g:n kiihtyvyydella? Muistaakseni koko romahdus huomioon ottaen se oli 64% g:sta? Saa korjata.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Paperissa ei noita laskelmia esitetä, eikä siinä ole tuolle väitteelle myöskään mitään lähdeviitetta. Sinulla kuitenkin on parempaa tietoa asiasta, vai?

Minulla ei ole parempaa tietoa, uskoisin etta vertaisarvioijilla on oltava koska sehan on heidan hommansa, eiko?

Tuo sivuilla oleva saattaa olla alkuperainen vedos, tai sitten tuota laskelmaa ei ole siella jostain muusta syysta.

Oliko niista paperin muista pointeista mitaan kysyttavaa? Eikohan ole syyta odottaa etta nuo kommentit julkaistaan.
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tuo on kirjoitettu ja hyvaksytty, mutta JME ei ole sita julkaissut viela vaikka se on vuonna 2011 sinne lahetetty. Odottavat ilmeisesti Bazantin vastinetta.
Vertaisarviointiprosessiin (jota kovasti arvostat) ei kuulu alkuperäisen tutkimuksen tekijän vastine. Ei se mikään yleisönosasto ole. Tutkimusraportti joko julkaistaan, jos se ylittää julkaisukriteerit (tieteellinen merkittävyys ym.) tai sitten ei.

Ja voit sina pitaa Bazantin selitysta parhaana kuvauksena, vaikka se onkin kyseenalaistettu vertaisarvioituna samassa lehdessa monien toimesta ja Bazant ei ole edelleenkaan spesifioinut etta milla laskelmilla han sai nuo virheelliselta kuulostavat arvot yhtaloihinsa. Muut kun eivat ole saaneet ollenkaan samanlaisia arvoja. Tassa keskustellaan Szambotin ja Johnsin kritiikista, ja Grabben loysit itsekin.
Kuten jo edellisessä viestissä totesin, niin sinun tulkintasi mukaan kaikki Bažantin laskelmat ovat epämääräisiä, jos joku on yhden jossain laskelmissa huomioidun muuttujan kyseenalaistanut jossain. Laita nyt linkit niihin tieteellisissä julkaisuissa julkaistuihin tutkimusartikkeleihin, joissa haastetaan tuo moneen kertaan linkittämäni Bažantin tutkimusryhmänsä kanssa laatima artikkeli (2008). Siinä on kuvailtu minun mielestäni uskottavalla tavalla tornien romahtamisen mekanismeja.

Loppukaneettina toteaisin, että räjähdepurussakin tornit olisivat jääneet pystyyn, jos kerran muutamien kerrosten kantavien rakenteiden pettäminen ei riitä romahduttamaan rakennusta.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Vertaisarviointiprosessiin (jota kovasti arvostat) ei kuulu alkuperäisen tutkimuksen tekijän vastine. Ei se mikään yleisönosasto ole.

Valitettavasti nain JME kuitenkin kohtelee tata aihetta. Muistaakseni James Gourleyn kohdalla tuosta oli viimeksi puhetta, han kertoi miten prosessi eteni. Bazantille annettiin helvetisti aikaa vastineeseen ja han sai esittaa vastineensa paljon pitemmin kuin mita oli rajattu kommentoijalle.
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Valitettavasti nain JME kuitenkin kohtelee tata aihetta. Muistaakseni James Gourleyn kohdalla tuosta oli viimeksi puhetta, han kertoi miten prosessi eteni. Bazantille annettiin helvetisti aikaa vastineeseen ja han sai esittaa vastineensa paljon pitemmin kuin mita oli rajattu kommentoijalle.
Onko Journal of Engineering Mechanicsin toimitus myös mahdollisesti mukana salaliitossa? James Gourley on kuka? Onko hän kirjoittanut artikkelin, johon Bazantille tarjottiin mahdollisuutta vastineeseen? Miksi? Jos Journal of Engineering Mechanics toimii noin, niin eihän se ole tieteellinen julkaisu ollenkaan.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tipahtiko se alas sielta yli g:n kiihtyvyydella? Muistaakseni koko romahdus huomioon ottaen se oli 64% g:sta? Saa korjata.

Pahoittelen, mutta joudun sanomaan, etten rehellisestä yrityksestä huolimatta ymmärrä yhtään mitä tarkoitat tai haet takaa. Sä kumosit juuri kaiken mitä viime viestissäsi väitit. Et kuitenkaan taida sitä itse tajuta.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Tipahtiko se alas sielta yli g:n kiihtyvyydella? Muistaakseni koko romahdus huomioon ottaen se oli 64% g:sta? Saa korjata.
Hienoa. Nyt meillä on jo jonkinlainen tarkka lukemakin. Paljonko vauhti hidastui tuolla 0,64g:n kiihyvyydellä? Minkä kerroksen kohdalla sen olisi pitänyt pysähtyä kokonaan?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Erätaukokin yllätti, joten kävin tuossa katselemassa ikkunasta ulos. Bongasin kiikarien avulla kuusen, jossa kaikki oksat ovat samanpaksuisia. Tuollaiseen kuuseen ei kannata pudota.
Kannattaa hommata uudet kiikarit. Oksat ohenee ylöspäin mentäessä. Elävä oksa kasvattaa vuosiluston joka vuosi aivan samoin kuin runkokin.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Onko tämä uusi "artikkeli" samanlainen kuin se edellinkin "vertaisarvioitu artikkeli", joka sitten paljastuukin discussion osiossa olevaksi loppukevennykseksi? Siihenhän Bazant vastasi varsin pirullisella tavalla luennoimalla yläasteen fysiikan peruskäsitteistä, jotka oli tältä trutherilta pikkuisen vielä hakusessa.

Onko muuten nyt konsensus se että tornit eivät tulleet alas vapaan pudotuksen kiihtyvyydellä jos kerran pd:kin on sitä mieltä että 0,64g on kiihtyvyys? Samalla onnitelen daddya siitä että sai argumentoinnillaan vladin vakuutettua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös