Vielä tuosta Chandlerin paperista, ja sivulta 8 eteenpäin:
(disclaimer: fyysikon ura jäi lukion laajaan fysiikkaan ja siitä on aikaa enemmän kuin siitä kun meillä oli viimeksi kepulainen pääministeri joka onnistui istumaan koko vaalikauden, joten en edes väitä että kaikki väittämät ovat oikein, mutta uskon olevani aika vahvalla hajulla. Mutta koska en halua levitellä mahdollisesti vääriä tulkintoja, niin korjatkaa tarvittaessa.)
Chandler määrittelee että WTC-tornin alaosaan kohdistuva voima voidaan määritellä kaavalla:
N=mg-ma
tästä hän jatkaa, että kun yläosan kiihtyvyydeksi on saatu 64% vapaan pudotuksen kiihtydyydestä, niin kaava on muodossa:
N=mg-m*0,64g => N=0,36mg, joka on siis vaikutusvoima, jolla tällä vauhdilla putoava yläosa vaikuttaa alaosaan. Tämä perustellaan Newtonilla, elikkä alaspäin vaikuttaa tuo 0,64mg ja ylöspäin 0,36mg, ja koska voimien summa on vakio, pitää ylöspäin 0,36mg voimaa vastata 0,36mg voima alaspäin. Chandler siis argumentoi, että putoava osuus vaikuttaa voimalla, joka on vain 36% voimasta, jolla se vaikuttaa ollessaan paikalla.
Tästä seuraakin se todella mielenkiintoinen osuus (niinkuin äskeisessä jo ei olisi ollut), elikkä lähdetään kokeilemaan eri arvoja a:lle. Aloitetaan vapaasta pudotuksesta:
N=mg-mg=0, elikkä vapaan pudotuksen kappale ei vaikuta Chandlerin mukaan millään voimalla allaolevaan tornin osaan. Voi myös viisastella että kappale joka putoaisi vapaata kiihtyvyyttä suuremmalla nopeudella vaikutttaisi negatiivisella voimalla, mutta pitäydytään nyt asiassa. Toinen esimerkki on a=0 => N=mg. Koska en ole fyysikko, en ala väittämään onko tämä esitystapa oikein väin väärin, lähinnä totean se että lepotilassa oleva yläosa (alkutilanne) vaikuttaa painovoiman verran. Jos sitten kappale alkaa jarruttamaan voimakkaasti, alkaa alaspäin vaikuttavaa voimaa syntyä enemmän kuin lepotilassa.
Näin on saatu näppärä paperi aikaan, jossa voidaan todeta, että jos putoavan yläosan vauhti ei hidastu, se ei vaikuta edes alkutilan verran alapuolella olevaan kappaleeseen. Tätä voi sitten kokeilla näppärällä ja helpolla tosielämän kokeella. Elikkä henkilö A laittaa varovasti päänsä päälle viiden kilon punnuksen. Henkilö B menee seisomaan pihalle, ja avustava henkilö C pudottaa ikkunasta kymmenen metrin korkeudesta viiden kilon punnukseen henkilön B päähän. Kumpa sattuu enemmän? Chandlerin mukaan henkilöä A, joka joutuu kantamaan tuo painon. Henkilö B:lle ei käy mitenkään, koska a=g ja täten N=mg-ma=0. Tosin ilmanvastuksen aiheuttama hidastuminen voi vaikuttaa sen verran, että henkilö B huomaa että jotain tapahtui.
