Oli miten oli, kun asia itsessään on absoluuttisen selvä, niin suurin mielenkiinto kohdistuukin siihen, että mikä näiden uskovien motiivi on? Korvikeuskonto? Sairauden aiheuttama paranoia? Taloudellinen hyöty?
Ei pidä kuitenkaan sekoittaa "uskovaisia" satunnaisiin terveen kriittisesti asioihin suhtautuviin, jotka asiaan perehdyttyään hyväksyvät tosiasiat. Kummastuttaa lähinnä ne, jotka kääntävät selkänsä totuudella ja oikeasti tapahtuneella, ja valitsevat fanaattisen salaliittouskon.
Tämä on jo kiinnostavampaa pohdiskeltavaa! Väittäisin - paradoksaalisesti - että jos on skeptinen
kaiken suhteen niin on potentiaalisesti herkkäuskoinen
minkä tahansa suhteen. Kuulennot, matelijasalaliitot, koko historiankulkua hallinnut NWO-salaliitto (johon WTC useimmiten käytännössä liitetään) jne. jne. Että voisi ajatella aidosti kriittisesti ja aidosti skeptisesti on ensin luotettava johonkin lähtökohtaan ja metodiin. Itselläni tämä on fysikaalisen maailman tapahtumien suhteen luonnontieteellinen ajattelu ja metodi. Se on itsessään provisionaalinen, ei absoluuttinen, se ei perustu edeltäville varmuuksille vaan vain todennäköisyyksille, sen tukena ovat itsessään hyvin objektiiviset apuvälineet, logiikka ja matematiikka. Käytännön tasolla se on toiminut erittäin hyvin. On siis rationaalista luottaa siihen.
Kun kommunismi romahti Venäjällä niin koitti astrologian, taikauskon, kaiken kattavan epäilyn, kyynisyyden ja myös salaliitto-ajattelun kulta-aika. Epäiltiin kaikkea, minkä takia ei osattu kunnolla epäillä mitään - ei ollut mitään raameja, pohjaa ajattelulle. Osin sama tilanne vallitsee modernissa lännessäkin, meillä ei ole romahtanut mikään ersatz-uskonto vaan ihan oikea, perinteinen uskonto. Ellei määrän tasolla (esim. USA:ssa uskonnolla menee noin ruohonjuuritasolla aivan hyvin) niin sitten laadun. Perinteinen uskonto on joutunut tieteellisen maailmankuvan paineissa perääntymään monilta elämänalueilta. Se tapasi olla lännessä myös koulutuksellisen ja älyllisen eliitin maailmankuva, eikä nähty mahdolliseksi, että järki saisi eri tuloksia aikaan kuin usko. Kun tiede sitten osoitti, että uskonnon maailmankuva on monessa suhteessa perusteeton, on uskonto joutunut luopumaan monista entisistä asemista.
Perinteinen uskonto tai uskonnonkaltainen ideologia ovat kuitenkin vastanneet hyvin fundamentaaliseen inhimilliseen impulssiin (joka on varmasti ollut myös evoluution kannalta hyödyllinen). Meillä on äärimmäisen voimakas tarve nähdä ympäristömme hallittuna, ymmärrettynä ja ennustettavissa olevana. Tähän uskonto tai uskonnonkaltainen ideologia vastaavat hyvin tehokkaasti. Kaikelle on selityksensä, kaoottiset ja/tai epäoikeudenmukaiset tapahtumat ovat selitettävissä järkevästi ja yksinkertaisesti ja lopulta oikeus tulee voittamaan. Maailmassa on järjestys. No, tiede ei ole mikään kovin hyvä maailmankuva tässä suhteessa. Se on vaikeaselkoinen, provisionaalinen, se ei anna helposti emotionaalisia elämyksiä - se ei varsinaisesti selitä maailman ja historian "tarkoitusta" tai "merkitystä". Se ei juuri anna lohtua modernille yksilölle, joka elää kaoottisessa, epäoikeudenmukaisessa ja merkityksettömältä tuntuvassa maailmassa.
Toisin sanoen uskonto (tai uskonnonkaltainen ideologia) ovat jättäneet tyhjiön moderniin maailmaan, jota tiede ei ole halunnut tai edes pystynyt täyttämään. Suuret massat on jätetty tavallaan heitteille. Toki edelleen löytyy uskovaisia, mutta he ovat yhä useimmin fundamentalisesti ajattelevia henkilöitä, joiden maailmankuva ei ole kovin älyllinen, ja jotka näkevät tieteen ja järjen hyvin usein petoksena tai illuusiona. On syntynyt älyllisesti köyhää uskontoa, joka tarttuu hyvin helposti yksinkertaisiin ja helppoihin anti-tieteellisiin, lähes maagisiin selityksiin maailmasta ja historiasta. Tähän aukkoon mahtuu myös erinomaisen kätevästi kritiikitön (mutta samalla yltiö-skeptinen) salaliitto-ajattelu ja salaliittoihin perustuva kuva yhteiskunnasta ja historiasta. Näin maailma ja sen tapahtumat saavat selityksensä - voi ajatella maallisesti että siksi kehitys on negatiivista, kun on tuo paha NWO-salaliitto tai hengellisesti, että lopunajat ovat ilmestyskirjan ennustusten mukaisesti koittamassa ja että NWO ja YK edustavat Anti-Kristusta, joka ilmestyy ennen maailmanloppua. (NWO-uskoisuushan USA:ssa hyvin usein yhdistyy ääri-kristillisyyteen.)
No, Venäjällä 90-luvulla oli toki hyvää syytäkin uskoa salaisiin kähmintöihin ja kulissien takana tapahtuvaan manipulaatioon. Lännessäkin on rakenteita, joiden toiminnasta ei ole kovin paljon tietoa ja korkeimmat eliitit tuntuvat usein elävän omaa elämäänsä demokraattisesta prosessista juuri piittaamatta. Mikä olisi oikean skeptisyyden ja aidon kriittisyyden sopiva aste? Kaiken epäily vie harhaan, mutta niin varmasti kaiken uskominenkin. Hmm, minusta ei ole vaikea löytää tähän vastausta - tieteellinen, rationaalinen maailmankuva, jossa on ankarat kriteerit informaatiolle ja tiukat vaatimukset analyyttiselle ja kriittiselle ajattelulle. Havainnot, analyysi ja logiikka yhdistyneenä Occamiin saavat torjumaan ajatuksen historiasta pelkkänä kulissina, jonka takana on kaikkea tapahtumista hallitseva pieni vuosisatainen tai vuosituhantinen eliitti. Luonnontiede puolestaan on paras - väittäisin että ainoa - metodi, jolla voidaan luotettavasti arvioida, mikä romahdutti WTC-rakennukset.
Tämä vain on aika huono vastaus suurille massoille ja niiden kaikenkattavan skeptismin ja herkkäuskoisuuden hallitsemalle maailmankuvalle. Luonnontiedettä ei nykyään juurikaan ymmärretä, eikä sen tuloksia välttämättä uskota ollenkaan - niin järjenvastaista ja tyhmää kuin se onkin. On absurdeja tilanteita, joissa satojen tai tuhansien ihmisten vuosikymmenien vaativa työ leimataan naurettavaksi pelkän mutu-tuntemuksen tai arkijärjen valossa. Ei ole oikeastaan mitään käsitystä siitä, mitä tiede on ja miten se toimii. Ja miten se on osoittautunut aivan konkreettisesti ylivoimaiseksi metodiksi ymmärtää materiaalisen maailman tapahtumia (ja laajoilta osin myös meidän kulttuurisen maailmammekin ominaisuuksia). Vallitsee melkomoinen dikotomia lännen virallisen maailmankuvan ja länsimaiden asukkaiden enemmistön maailmankuvan suhteen. Mikä saa välillä epäilemään tämän yhteiskunnan tulevaisuutta...
Äh, tulipas paljon saarnaa. Oli vain mukavampi miettiä tätä kuin todistaa jotain tuhannetta kertaa, että ei, seko-mieliset ruotsalaiset laivainsinöörit eivät ole fyysikkoja tms.