Summataan nyt siis satunnaislukijalle floikkarin jarkeily:
Just joo. Jos rupeat summaamaan mun väitteitä, niin koita ymmärtää mitä olen väittänyt.
Ensimmäisenä voisi olla vaikka ihan hyvä päättää, käsitteletkö niitä näytteitä A-D ja sitä mysteeristä MEK-näytettä yhtenä vai useampana eri aineena.
Sinun argumentoinnissasi se etta tuo yksi nayte sisaltaa tiettyja ainesosia tarkoittaa sita, etta ne kaikki ovat sita mita sekin, vaikka ovat koostumukseltaan erilaisia. Taysin alyton ajatus.
- WTC pohjamaalin ominaisuuksiin kuului etta lammitettaessa 450 celsius asteeseen se reagoi niin voimakkaasti etta se sulatti terasta ja muodosti rautarikkaita sphereja.
Eli toisin sanoen, WTC:n pohjamaali vastasi ominaisuuksiltaan taysin laboratoriossa tehtya nanotermiittia ja jo itsessaan riitti tuhoamaan koko rakennuksen terasrungon.
Tämä jälkimmäinenkin on todennäköisesti mielestäsi täysin älytön väite.
Olen toistaiseksi esittänyt, että näytteet A-D eivät vastaa tätä MEK-näytettä, vaan ne ovat itseasiassa eri materiaalia. Olen esittänyt, että tämä MEK-näyte mitä ilmeisimmin on sitä samaa World Trade Centerin pohjamaalia, jonka EDS spektrin mr. Jones meille tutkimuksen julkaisun jälkeen tarjosi (WTC terästä sisältäneestä muistomerkistä raaputetusta maalista). Tämän maali näytteen avulla hän pyrki todistamaan, että väitetyt nanotermiittilastut eivät missään nimessä voi olla WTC:n pohjamaalia. Jones vertasi tätä maalinäytettä näytteisiin a-d ilmeisesti tajuamatta puhdasta tyhmyyttään, että itseasiassa tuli todistaneeksi MEK-näytteen olleen juuri sitä nimenomaista WTC:n pohjamaalia. Täten olen väittänyt myös, että näytteet a-d ovat todennäköisesti jotain muuta maalia kuin tätä nimenomaista laatua. Todennäköisesti tosin pohjamaalia nekin. Sitä kun käytettiin montaa eri laatua monessa eri kohteessa. Eli sikäli tuo jälkimmäinen väitöksesi on jossain määrin oikeassa.
Jos kuljetat silmäsi Jonesin, Harritin & kumppaneiden tutkimuksen sivun 27 graafiin, huomaat että noissa väitettyjen termiittireaktioiden tuloksena syntyneissä energioissa ei ole mitään järkeä. Niissähän testattiin näytteitä a-d. Näyte a antoi lukemaksi huikeat 1,5 kJ/g kun taas näyte d törkkäsi energiaa ulos kavereiden testien mukaan 7,5kJ/g eli vaatimattomasti 400% suuremman luvun. Ja nämä ovat äärimmäisen salaista high-tech kamaa. Reaktio tapahtuu myös noin 100 astetta alhaisemmassa lämpötilassa kuin tunnetun nanotermiitin kohdalla (jota siis nämä kaverit eivät ole nähneetkään, tulos on muusta tutkimuksesta). Huomioitavaa on myös, että tällaisen termiittireaktion teoreettinen yläraja on vähän rapiat 4 kJ/g. Toisin sanoen Jonesin tulokset ovat fysiikan lakien vastaisia. Muistutuksena, että esimerkiksi yllättävän maukkaasta ja edullisesta Grandiosa Mexicana pakastepitsasta irtoaa tuotetietojen mukaan 10,5 kJ/g.
DSC kalorimetrin graafi kertoo myös omaa totuuttaan. Jostain kumman syystä rehelliset tutkijamme eivät olleet kehdanneet pistää samaan graafiin tunnetun nanotermiittireaktion kansssa kuin yhden tutkimansa näytteen (MacKinlay 1) - tietysti sen kaikkein lähimpänä olleen. Laitoin havainnollisuuden nimessä taas kaikki graafit yhteen läjään. Kuvassa "tuplana" oleva keltaisena näkyvä käppyrä on siis tämä "MacKinlay 1". Turkoosina näkyvä oikeanpuoleinen graafi on tunnettu nanotermiittinäyte toisesta tutkimuksesta. Sellainen vähän vajaa kuusinkertainen ero maksimissa.
Linkki kuvaan:
ImageShack - Online Photo and Video Hosting
Ja pitää muistaa, että näissä on mukana myös mm. se "gray layer", jonka avulla Jones & kump. selittelivät aikaisemmin suuria eroja näiden omien näytteidensä tuloksissa:
"mass used to determine the scale of the signal, shown in the DSC traces, included the mass of the gray layer. The gray layer was found to consist mostly of iron oxide so that it probably does not contribute to the exotherm, and yet this layer varies greatly in mass from chip to chip."
Toisin sanoen ero sen kuin
kasvaa kohisten siihen vertailukohteena olleeseen tunnettuun nanotermiittiin.
Tulokset selittyvät yksinkertaisimmin sillä, että kyseessä ei ollut termiittireaktio, vaan ns. tavallinen kombustio. Tämä mahdollisuus oltaisiin voitu sulkea pois varsin helposti suorittamalla testit inertissa kaasussa. Miksi näin ei tehty?
Harrit vastaa:
"Because the only published DSC of nanothermite was done in air and because WTC was not demolished under argon."
Hassu mies. Ensimmäinen väite on käsittääkseni yksinkertaisesti höpöhöpöä, eikä tässä oltu toisintamassa muiden tekemiä testejä tai tornien sortumista, vaan todistamassa että moinen termiittireaktio ylipäätään tapahtuu!
Jäljelle jäävät ne "rautaspheret", joiden löytyminen poltetuista lastuista tutkijoiden mukaan myös todistavat termiittireaktion tapahtuneen.
Useampaan kertaan tässäkin keskustelussa sitaatteihin päässeen RJ Lee:n raportin mukaan niitä pirun spherejä on edelleen normaalissa taustapölyssäkin 0,04%. Niitä on joka paikassa, jos katsoo tarpeeksi tarkkaan. Hyvin yllättävää, että moisia löytyy mahdollisesti esimerkiksi hitsaussaumojen kanssa kontaktissa olleesta maalista ellei jopa maalista itsessään ihan vakiona.
Loppuun vielä pieni pätkä huikeaa videokuvaa kaverien kokeista:
Linkki youtubeen
Vertailun vuoksi hieman komeampi taiteellinen show. Teräsvillaa.
Linkki youtubeen
